Tilannekatsaus 1 (7) VM037:00/2016 VM/692/00.01.00.01/2016 22.11.2016 Maakuntauudistuksen projektiryhmän ja sen valmisteluryhmien tilannekatsaukset 22.11.2016 Projektiryhmä Projektiryhmän kokouksessa 2.11 käsiteltiin maakuntien rahoituksen muodostumista ja kustannustason tarkistusta. Näistä projektiryhmä linjasi rahoitusmallin jatkovalmistelun tehtäväksi siten, että laskentaan otetaan sisälle kriteerejä, jotka koskevat kasvupalvelutehtäviä, maatilojen määrää ja mahdollisesti asukastiheyttä. Maakuntien rahoituslain 6 :n mukaisen kustannuskehityksen rajoittimen projektiryhmä linjasi koskemaan vain sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusta. Muiden tehtävien osalta laskennallisia kustannuksia ei tarkisteta toteutuneiden kustannusten mukaisiksi pl. pelastustoimen kustannukset, joista keskustellaan vielä tarkemmin. Maakuntien menot linjattiin jaettavaksi kahteen ryhmään: indeksisidonnaiset (sote-menot ja osa muista menoista, esim. hallintomenot) ja harkinnanvaraiset. Kustannustason nousua vastaava tarkistus tehtäisiin vain indeksisidonnaisiin menoihin. Projektiryhmä käsitteli alueellisten varautumistehtävien valmisteluryhmän ehdottaman 1) säädösrakenteen, 2) sääntelyssä kuvatun prosessivastuun ja 3) palveluntuottajan roolin valmiusja varautumistehtävissä. Keskustelussa nousi esiin tarkistettavia kysymyksiä, joiden vuoksi valmisteluryhmä jatkaa valmistelua ja tarkistaa ehdotuksia. Asia on uudelleen käsiteltävänä 29.11 kokouksessa. Tehtäväsiirrot-ryhmän valmistelun edetessä tunnistettuja pienehköjä tehtäväsiirtojen täydennyksiä puollettiin ja sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanon yhteinen viestintä- ja vuorovaikutussuunnitelma ja päivitetyt perusviestit hyväksyttiin. Kokouksessaan 15.11 projektiryhmä käsitteli kahta ehdotusta siitä, millä edellytyksillä maakunta voisi siirtää ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuun kunnalle hallituksen linjauksen mukaisesti. Asia palautettiin STM:n ja MMM:n valmisteltavaksi. Jatkovalmistelussa tehdään tarkempi selvitys vaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista. Projektiryhmä hyväksyi linjausehdotuksen alueelliseen tienpitoon liittyvästä rahoituksesta sekä linjausehdotukset maakuntauudistuksessa siirrettäviin tehtäviin kytkeytyvistä talousarvion momenteista ja periaatteista niiden käsittelemiseksi jatkovalmistelun pohjaksi. Lisäksi merkittiin tiedoksi tilannekuva maakuntadigin toimeksiannon vastuunjaoista. Keskustelussa korostettiin ryhmien välistä vuoropuhelua ja ajantasaista viestintää. 29.11 kokouksessa on käsiteltävänä valmisteluryhmien HE-luonnoksia, aluekehitys- ja kasvupalvelulaki, maakuntauudistuksen omaisuustyövaliokunnan ehdotukset ja ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuun siirron vaihtoehtojen hyödyt ja haitat. HE-luonnosten käsittely jatkuu 13.12 ja tarvittaessa 20.12 kokouksissa. Tehtäväsiirrot-ryhmä Tehtäväsiirrot -ryhmä on kokoontunut kymmenen kertaa.
2 (7) Tehtäväsiirrot -ryhmä on kokouksessaan 16.11. käynyt läpi ministeriöiden HE-luonnokset tehtäväsiirtojen näkökulmasta. Kokouksessa todettiin, että kokonaisuus etenee ryhmän työn näkökulmasta suunnitellusti. Ministeriötasolla on pääosin ratkottavana enää pienehköjä yksityiskohtia ja poliittisessa harkinnassa olevia kysymyksiä. Suurimmat täydennystarpeet liittyvät kasvupalveluiden ja alueiden kehittämisen lainsäädäntöön, luonnonvaratalouden kysymyksiin sekä vesilain valvontaan. Projektiryhmän kokoukseen 29.11. viedään tiedoksi tilannekatsaus säädösvalmistelusta hallinnonaloittain. Tilannekatsaukseen kootaan myös tiedot pykälätasolla ehdotettavista tehtävien kokoamisista sekä valmistelun keskeisistä ristiriidoista. Ryhmän seuraavassa kokouksessa 30.11. käydään läpi tehtäväsiirrot-ryhmän osalta valmiit HE-luonnokset, jotka toimitetaan kokouksen jälkeen säädösvalmisteluryhmälle jatkotyöstettäväksi yhtenäiseksi hallituksen esitykseksi. Projektiryhmään luonnokset viedään joulukuussa. Säädösvalmisteluryhmä Maakuntahallinnon tehtäväsiirrot -valmisteluryhmän alatyöryhmänä toimiva säädösvalmisteluryhmä on kokoontunut kaksitoista kertaa. Ryhmässä on ryhdytty kokoamaan uudistuksen II vaiheen voimaanpanolakia. Lakiin on tarkoitus koota yleiset säännökset tehtäväsiirtojen voimaanpanosta, hallinnonalakohtaiset erityiset siirtymäsäännökset sekä muiden valmisteluryhmien tuottamat erityiset säännökset, mukaan lukien henkilöstön ja omaisuuden siirtyminen. Valmistelua sovitetaan yhteen I vaiheen voimaanpanolain kanssa. Ryhmä on käynyt myös keskustelua sen tehtävästä sovittaa yhteen valmisteluryhmien vaikutusarvioinnit. Erityisesti uudistuksen kokonaisvaikutusten arviointi ja sen toteuttamisforum edellyttää jatkosuunnittelua. Yhteensovitusta tehdään yhteistyössä ryhmien kanssa. Neuvottelua uudistuksen vaikutuksista Ahvenanmaan maakunnan ja valtionviraston kanssa ei ole vielä saatu järjestettyä. Ministeriöiden tulee asiaan liittyen tarkistaa myös voimassaolevien sopimusasetusten tilanne ja muutostarpeet. Muutoin uudistuksen valmistelu etenee aikataulussa ja HE rungon nykytilaa koskeva osio on lähes valmis. Ohjauksen ja rahoituksen -ryhmä Ryhmällä on seuraava kokous torstaina 24.11. ja kokouksessa käsitellään väliraporttia, joka sisältää pääosin ryhmän työn tähänastiset tulokset. Maakuntauudistuksen osalta momenttien kokoaminen yleiskatteiseen rahoitukseen on odotettua suppeampaa. Maatalouden rahat jäävät suurimmalta osin erillisille momenteille ja niillä on myös jonkin verran henkilöstön palkkauksia. Teiden alueellinen ylläpito on ryhmän näkökulmasta LIVE-hankkeessa ratkeava asia. Yleiskatteisen rahoituksen jakamisen menettelyt, määrän laskenta ja säädöksien valmistelu ovat valmistumassa aikataulussa. Ryhmä esittää yleiskatteisen rahoituksen jakamiseen eräitä toimintoihin liittyviä kriteerejä. Säädösvalmistelun osalta ryhmältä tulee ratkaisuehdotukset maakuntien ALV:n käsittelyyn, suoritemaksuista säätämiseen ja maakuntien tehtäviin valtionapuviranomaisena. Ryhmä ehdottaa rahoitusjärjestelmän simulointia aidoilla luvuilla ennen vuotta 2019. Ryhmä on kirjannut raporttiinsa maakuntien ohjauksen perusperiaatteita ja pääosassa substanssilainsäädäntöä koskevia esityksiä näitä periaatteita on noudatettu. Tiukempaa ohjausta
3 (7) ja yksityiskohtaisempaa ohjausta sisältyy maatalouteen sen EU kytkennän vuoksi, sekä mahdollisesti tienpitoon ja pelastustoimen ohjaukseen. Henkilöstösiirrot valtiolta -ryhmä Henkilöstösiirrot valtiolta ryhmä jatkoi 27.10. pidetyssä kokouksessa valtion palveluksesta maakuntien palvelukseen siirtyvän henkilöstön lisäeläketurvaa ja liikkeenluovutuksesta koskevien pykäläluonnosten käsittelyä. Ryhmä on valmistellut lisäksi loka-marraskuussa hallituksen esitystä varten luonnoksen valtiolta maakuntiin ja valtion sisällä siirtyvään henkilöstöön kohdistuvista vaikutuksista. Sekä pykäläluonnokset että luonnos henkilöstövaikutustekstiksi on tarkoitus hyväksyä valmisteluryhmän kokouksessa 24.11. ja viedä maakuntauudistuksen projektiryhmän hyväksyttäväksi 29.11. Luonnoksia käsitellään ennen projektiryhmän kokousta myös poikkihallinnollisen yhteistoimintaelimen kokouksessa 28.11. Ennen hyväksymiskokouksia pykäläluonnoksia sovitetaan yhteen kunnista ja kuntayhtymistä maakuntiin siirtyvää henkilöstöä koskevien vastaavien pykäläluonnosten kanssa 22.11. pidettävässä sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstöpolitiikkaryhmän kokouksessa. Ryhmän 27.10. pidetyssä kokouksessa todettiin, että yhteistoiminnasta ei ole tarpeen säätää erikseen II vaiheen voimaanpanolaissa. Uudistusta valmisteltaessa valtion virastoissa noudatetaan lakia yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa. Valmisteluryhmä on jatkanut yhdessä ohjaus- ja rahoitusryhmän kanssa myös resurssitietojen tarkentamista. Tämän hetkisen tiedon mukaan valtion virastoista on siirtymässä maakuntiin yhteensä noin 5 090 henkilötyövuotta vastaava työpanos. Valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirastoon on puolestaan siirtymässä eri valtion virastoista noin 1672 henkilötyövuotta vastaava työpanos. Nykyisistä aluehallintovirastoista on siirtymässä lisäksi noin 15 henkilötyövuotta Kilpailu- ja kuluttajavirastoon ja noin 12 henkilötyövuotta Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan. Työvoimapoliittisten lausuntojen (n. 218 htv) osalta selvitetään tehtävän mahdollista siirtämistä Kelalle. Tiedot perustuvat vuoden 2015 työajanseurantatietoihin ja tulevat muuttumaan vuosien 2016 2018 aikana mm. henkilöstön eläköitymisen ja virastoille osoitettujen määrärahojen kehityksen johdosta. Tiedot tarkentuvat vielä jonkin verran myös hallituksen esitysluonnoksen jatkovalmistelun aikana esim. tehtäväsiirtolinjausten ja siirtyvien tehtävien tukipalvelutehtäviä hoitavien henkilöiden määrien täsmentyessä. Maakuntadigi-ryhmä Maakuntadigi -ryhmä on kokoontunut viimeksi 9.11. Ryhmässä käytiin läpi Palvelut ja prosessit -ryhmän ehdotusta maakuntien arkkitehtuurisuunnittelun käynnistämisestä ja valmistelusta. Aikataulullisesti työn organisointi ja tekotapa tulisi olla valmiina vuoden vaihteeseen mennessä, jotta yhteisten puitteiden rakentaminen valmistuisi väliaikaishallinnon käyttöön. Valmistelu päätettiin aloittaa tältä pohjalta. Aikataulua ja etenemistapaa pidettiin realistisena ja hyvänä. Todettiin myös, että Palvelut ja prosessit ryhmän tulokset palvelevat ennen kaikkea alueellista työtä. ICT:tä ja digitalisaatiota koskevien lainsäädäntötarpeiden sekä vaikutusten arviointia organisoitiin kiireellisenä ja verkostot ovat käynnistämässä toimintaansa. Maakuntadigin kokouksessa nostettiin esille, että tiedonhallintaan liittyy n. 10 yleislakia, joiden lisäksi jokaisella hallinnonalalla on yhteensä tuhat erillislakia. Valtionhallinnossa on myös arviolta 100 rekisteriä, joiden käyttöä säätelee omat lakinsa. Lainsäädännön vuoksi tieto ei liiku, ellei sitä ole erikseen säädelty yksityiskohtaisesti. Tarvitaan yleislainsäädäntö tiedon liikkumisesta. Valmistelussa ovat mukana kaikki ministeriöt. Maakuntadigin tehtäviin kuuluu myös tietohallinnon kansallisen ohjauksen valmistelu. Vastaavaa valmistelua on tehty jo keväällä SOTEdigissä ja siksi ryhmässä käytiin läpi STM:n toimek-
4 (7) siannosta tehdyn selvitystyön pääkohdat (2016:35). Todettiin selkeä tarve yhteispohdinnalle ainakin Maakuntadigin, SOTEdigin ja Rahoitus ja ohjaus-valmisteluryhmien kesken. Maakuntadigissä seurataan myös palvelukeskusten valmistelun etenemistä ja esille nostettiin valmistelun tärkein viesti kentälle: palvelukeskukset ovat maakunnille mahdollisuus ja palvelukeskukset muodostuvat juuri sellaisiksi, joiksi maakunnat ne itse haluavat. Maakuntadigi ryhmän keskusteluissa on usein noussut esille kommunikoinnin tärkeys eli valmisteluryhmien välillä pitää tieto liikkua sujuvasti, ettei tehtäisi päällekkäistä tai ristiriitaista työtä. Ryhmässä on myös noussut huoli valmisteluresurssien riittävyydestä. Vaikka kyseessä on merkittävä uudistus, resursseja ei kuitenkaan ole välttämättä saatu sidottua valmistelutyöhön riittävästi. Monet keskeiset valmistelijat tekevät työtä oman toimensa ohella ja rahoituskin on niukkaa. Maakuntadigi ryhmän seuraava kokous on 8.12. Palvelut- ja prosessit alatyöryhmä Palvelut ja prosessit ryhmä on kokoontunut viisi kertaa. Palvelut ja prosessit -ryhmän 9.11. kokouksen teemana oli palvelukokonaisuuksien määrittely ja niiden kokoamisen malli sekä ryhmän työsuunnitelma ja tulevat tehtävät. Ryhmässä kuultiin myös ympäristöterveyden palveluista nyt ja tulevaisuudessa. Aikaisemmin ryhmässä on kuultu maaseudun kehittämisen palveluista ja ympäristöhallinnon tehtävistä monikanavaisina palveluina. Kokouksessa käsiteltiin tarkemmin nykytilan kuvaus, joka on yksi ryhmän kiireellisimmin valmisteltavista tehtävästä. Nykytilan kuvauksessa on esitetty asiakasryhmät, tehtävämuutosten vaikutukset asiakkaisiin, palveluiden ja prosessien kehittämistyön nykytilanne ja suhde kansallisen palveluarkkitehtuurin kehittämiseen. Ryhmässä päätettiin koota maakunnan tulevat, asiakaslähtöiset palvelut palvelukokonaisuuksiksi. Palvelujen kokoamisen lähtökohdaksi sovittiin yhtenäinen malli. Palvelukokonaisuuksien yksi tarkoitus on toimia alustana asiakkaiden organisaatiorajat ylittävien palveluketjujen hahmottamisessa. Ryhmän sihteeristö kokoaa yhteistyössä ryhmän jäsenten ja ko. prosessin omistajien ja asiantuntijoiden kanssa tiedot palveluista marraskuun aikana. Palvelukokonaisuuksista keskustellaan muutosjohtajaverkoston kanssa. Palvelukokonaisuudet käsitellään seuraavassa Palvelut ja prosessit ryhmän kokouksessa 30.11.2016 Palvelut ja prosessit -ryhmä on sopinut yhteistyöstä (mm. tapaaminen) maakuntien muutosjohtajaverkoston kanssa ja lisäksi on sovittu tiiviistä yhteistyöstä Pohjois-Savon ja Keski- Suomen maakuntien pilotin kanssa, jossa selvitetään alueiden tulevia asiakaspalveluprosesseja. Pilotista kuultiin tilannekatsaus Palvelut ja prosessit ryhmän kokouksessa. Lisäksi maakuntien yhteisen arkkitehtuurin suunnittelun ja organisoinnin jatkovalmistelu on käynnissä. Palvelut ja prosessit ryhmän esittämä yhteisen arkkitehtuurityön etenemisehdotus hyväksyttiin maakuntadigiryhmässä 9.11 ja valmistelua voidaan jatkaa suunnitelman mukaisesti. Valmius- ja varautumistehtävien organisointiryhmä Lokakuun kahdessa kokouksessa ja marraskuun kokouksessa valmius- ja varautumisryhmä on käynyt läpi valmius- ja varautumisasioiden pykäläehdotuksia ja säädösten perusteluja maakuntalain, valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirastosta annettavan lain sekä valmiuslain osalta. Keskusteluissa oli myös Ahvenanmaan huomioon ottaminen säädösmuutoksissa (uusi laki Ahvenanmaan valtionvirastosta). Pykäläehdotuksia on myös käyty läpi yhdessä VM:n säädösvalmistelijoiden kanssa.
5 (7) Ryhmässä on noussut keskusteluun valmiuslain päivitystarve erityisesti ELY-keskusten ja TEtoimistojen valmiuteen ja varautumiseen liittyvissä vastuissa, sitten kun nämä organisaatiot lopetetaan v. 2019. Oikeusministeriö käynnistää ELY:jä ohjaavien ministeriöiden kanssa valmistelun valmiuslain päivityksestä. Ryhmässä on käsitelty maakuntauudistuksen tiekarttaan nostettavien valmius- ja varautumisasioiden valmistelu sekä ohjeistus. Nostettiin esille myös toimialojen jalkautumisen tarve maakuntiin valmius- ja varautumisasioissa. Projektiryhmään 2.11. on viety varautumisen pykäläehdotusten lisäksi yhteisen varautumisen ja valmiuden peruslinjaus ja rakenne ja projektiryhmä on hyväksynyt sen. Valmisteluryhmä tarkistaa pykäläehdotuksiaan vielä projektiryhmässä keskusteluissa olleilta osin. Ryhmässä on päätetty toimittaa loppuraportti, jossa huomioidaan muutoksessa olevia kysymyksiä ja uutta mallia. LUOVA-valmisteluryhmä (entinen AVI-valmisteluryhmä) LUOVA-valmisteluryhmä on käsitellyt lisätoimeksiantonsa mukaisesti kahta vaihtoehtoista hallituksen esitysluonnosta, joista toisessa aluehallintovirastojen ja Valviran hoitamat sosiaali- ja terveydenhuollon lupa-, rekisteröinti- ja valvontatehtävät organisoidaan Valtion lupa-, ohjausja valvontavirastoon ja toisessa STM:n hallinnonalan uuteen virastoon. Ryhmä on jatkanut valmistelua ottaen huomioon reformiministerityöryhmän 11.11.2016 tekemän linjauksen sosiaali- ja terveydenhuollon valvontatehtävien organisoinnista ja ministeriöiden yhteisen lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston jatkovalmistelusta. Reformiministerityöryhmä puolsi jatkovalmistelua siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan ja ohjauksen tehtävät kootaan aluehallintovirastoista ja Valvirasta uuteen valtioneuvoston ministeriöiden yhteiseen lupa-, ohjaus- ja valvontavirastoon (työnimi LUOVA). Ministeriryhmän päätös on ehdollinen sille, että virastoon osoitetaan merkittävässä määrin tehtäviä eri hallinnonaloilta (muun muassa ympäristölupa- ja valvontatehtävät) sekä sille, että jatkovalmistelussa uudelle virastolle kehitetään toimiva ohjaus- ja päätöksentekomalli. Ohjaus- ja päätöksentekomallista sovitaan reformiministerityöryhmässä. Valmisteluryhmässä on käsitelty myös luonnokset uuden viraston tehtäviä koskevien substanssilakien pykälämuutoksiksi sekä Ahvenanmaan valtionvirastoa koskevan lain luonnos. Lisäksi valmisteluryhmä on laatinut ehdotuksen uuteen valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirastoon koottavien ympäristötoimintojen ja Tukesin välisen yhteistyön tiivistämisestä ja systematisoinnista. Ehdotuksen mukaan erityisesti ympäristö-, kemikaaliturvallisuus- ja kaivosviranomaistehtävien lupa- ja valvonta-asioita koskeva viranomaisyhteistyön tavoite kirjattaisiin jo tulevaan vuoden 2017 ELY-keskusten, aluehallintovirastojen ja Tukesin tulossopimuksiin. Valmisteluryhmän ehdotukset ja HE-luonnokset niiden toteuttamiseksi on tarkoitus hyväksyä jatkotyön pohjaksi projektiryhmässä 29.11. Uuden viraston resurssienjakomallin osalta valmisteluryhmä esittää jatkokäsittelyyn vaihtoehtoa, jossa virastolla on kaksi momenttia: valtiovarainministeriön pääluokan LUOVA-momentti ja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan työsuojelumomentti. Virasto sisällyttäisi talousarvioesitykseensä ja yhteen yhteiseen tulossopimukseensa molemmat toimintamenomomentit. Valmisteluryhmässä on keskusteltu myös Valtion lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston toimipaikkaverkostosta. Jatkovalmistelussa lähdetään suosituksesta, että jokaiseen maakuntaan tulisi toimipaikka ja että virastolle ei säädettäisi päätoimipaikkaa. Virastolla voi olla myös työskentelypisteitä, jotka määrätään viraston työjärjestyksellä. Kaikissa toimipaikoissa ei tehtäisi kaikkien viraston toimialojen tehtäviä, vaan henkilöstö sijoittuisi eri toimipaikkoihin ja työskentelypisteisiin tehtävien hoidon kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Toimipaikkaverkoston valmistelussa otetaan huomioon aluehallintovirastoista, ELY-keskuksista, KEHA-keskuksesta ja Valvirasta uuteen virastoon siirtyvä henkilöstö.
6 (7) Uuden viraston nimiehdotuksesta Valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto on saatu Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) lausunto. Kotus toteaa lausunnossaan, että Valtion lupa-, ohjaus- ja valvontavirasto on nimenä sisällöltään asiallinen, ymmärrettävä ja kielellisesti korrekti. Käytännössä nimi olisi Kotuksen arvion mukaan kuitenkin vaikea muistaa ja kirjoittaa, koska se on pitkä ja se sisältää pilkun ja kaksi yhdysmerkkiä. Kotus suosittelee lausunnossaan viraston nimeksi jotain seuraavista vaihtoehdoista: Valtion aluehallintovirasto, Valtion aluevirasto tai Valtion hallintovirasto. Kotuksen ehdottamat kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa eivät kuvaa viraston luonnetta valtakunnallisen toimivallan omaavana virastona. Kotuksen asiantuntijoiden kanssa käydyssä keskustelussa mahdolliseksi nimivaihtoehdoksi nostettiin edellä mainittujen lisäksi Valtion ohjausvirasto. Nimivaihtoehtoja käsitellään LUOVA-valmisteluryhmän 22.11. kokouksessa. Virallisen nimen hyväksymisen jälkeen virastolle valmistellaan tarvittaessa myös lyhenne. LUOVA-lyhennettä käytetään vain työnimenä. Uuden viraston valmistelua ja toimeenpanoa varten on tarkoitus laatia loppuvuoden aikana viestintäsuunnitelma ja aloittaa toimeenpanon valmistelun vaatimaa suunnittelua. Viestintäsuunnitelman laaditaan osallistuvat valtiovarainministeriö sekä aluehallintovirastojen, ELYkeskusten, KEHA-keskuksen ja Valviran viestinnän edustajat. Viestintäryhmä Sote- ja maakuntauudistuksen yhteinen viestintäsuunnitelma on valmistunut. Maakuntauudistuksen viestinnän perusviestit ovat myös valmistuneet. Suunnitelma ja perusviestit on käsitelty ja hyväksytty maakuntauudistuksen projektiryhmässä 2.11. Sote- ja maakuntauudistuksen hankekohtainen visuaalinen ilme on otettu onnistuneesti käyttöön. Yhtenäisen visuaalisen ilmeen tavoite on tehostaa sote- ja maakuntauudistuksen viestintää. Maakuntauudistuksen työryhmiä on ohjeistettu käyttämään uusia lomakepohjia ja Power Point esitysmateriaalia. Maakuntauudistuksen perusesite valmistuu ensi viikon aikana ja siitä tuotetaan versiot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Esite julkaistaan alueuudistus.fi sivulla. VM:n ja STM:n viestinnän edustajat ovat pitäneet ensimmäisen kehityspalaverin liittyen alueuudistus.fi -sivustoon. Viestinnän tehostamiseksi on rakennettu yhteinen sähköinen työtila, jota on kaavailtu viestijöiden ja muutosjohtajien käyttöön. Työtilaan tulee myös Yammer-keskusteluosio. Työtila on lähtökohtaisesti tarkoitettu maakuntauudistuksen muutosjohtajille, sote-uudistuksen vastuuvalmistelijoille, sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen toimeenpanon valtakunnallisen valmisteluryhmän jäsenille, alueiden viestintävastaaville ja sote- ja maakuntauudistuksen viestintäryhmille. Mahdollisista lisäkäyttäjistä sovitaan erikseen. Maakuntauudistuksen viestintäryhmä siirtyy jatkossa työskentelemään uuteen työtilaan, mutta ryhmän jäsenillä on kuitenkin myös jatkossa pääsy maakuntauudistuksen vyvi-tilaan. STM ja VM järjestävät yhdessä Muutosjohtajien viestintävalmennus seminaarin 10.1.2017. Maakuntauudistuksen toimeenpanon valtakunnallinen valmisteluryhmä Toimeenpanon valmisteluryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Valmisteluryhmän viimeisessä kokouksessa käsiteltiin mm. yhteistyön käynnistämistä Palvelut ja prosessit ryhmän kanssa, ICT-muutostukitoimenpiteiden suunnittelua, tiekartan jatkovalmistelun organisoitumista, muutosjohtajien maakuntakierrosta sekä muutosjohtajaverkoston työn käynnistymistä.
7 (7) VM:n ja STM:n tilaama selvitys muutosjohtamisvalmennuksesta aluehallinnon uudistamisen tukemiseksi valmistui 31.10.2016. Selvitysmiehet jakoivat selvityksessä maakuntahallinnon sisällölliset tavoitteet kolmelle ulottuvuudelle: palveleva hallinto, osallistuva hyvinvointi ja uudistuva elinvoima. Muutosjohtamisvalmennus, joka on suunnattu uudistuksen valmistelijoille ja politikoille, on tarkoitus käynnistää syksyllä 2017. Muutosjohtajaverkosto, joka perustettiin alueellisen ja valtakunnallisen valmistelu yhteistyön tueksi, on kokoontunut kaksi kertaa. Toisessa kokouksessa verkosto valitsi puheenjohtajiston sekä kolme jäsentä maakuntauudistuksen toimeenpanon valtakunnalliseen valmisteluryhmään. Verkoston on tarkoitus kokoontua joka kuukausi. Tapaamiset järjestetään yhteistyössä sote-vastuuvalmistelijoiden kanssa ja sitä kautta luodaan yhteistä käsitystä uudistuksen molemmista puolista. Sote- ja maakuntauudistuksen henkilöstöpolitiikkaryhmä (yhteinen) Ryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Seuraavassa, 22.11. kokouksessa jatketaan henkilöstön lisäeläketurvaa sekä liikkeenluovutusta koskevien pykäläluonnosten käsittelyä. Maakuntien liitoista ja kunnista siirtyvän muita kuin sote-tehtäviä hoitavan henkilöstön asemaa ja palvelussuhteiden ehtoja valmistelevan alaryhmä Henkilöstöpolitiikkaryhmän alaryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Ryhmä valmistelee em. henkilöstön siirtymistä koskevia säännöksiä. Sote- ja maakuntauudistusten yhteydessä siirtyvän henkilöstön palkkojen yhteensovittamista valmisteleva ryhmä Ryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Viimeisimmässä, 9.11. kokouksessa keskusteltiin palkkojen yhteensovittamisen kustannusvaikutusten arvioimisesta sekä yhteensovittamisen ohjauksessa käytettävissä olevista keinoista.