32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun momentit 30, 31 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Lisäksi tämän luvun momentti 35 rahoitetaan STVOL:ssa säädetyllä tavalla. Momentin 30 osalta on jäljempänä olevassa taulukossa esitetty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja. Ehkäisevä toiminta Tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Tavoitteisiin pyritään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä rakentamalla paikallista toimintaa terveellisten elämäntapojen edistämiseksi ja sosiaalisen tuen vahvistamiseksi. Laaditaan hyvinvointipoliittisia ohjelmia ja hyödynnetään sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia. Sosiaalityön ja neuvola- ja kouluterveydenhuollon yhteistyönä vahvistetaan vanhemmuuden ja perheiden tukemista, varhaista puuttumista lasten ja nuorten ongelmiin, mielenterveyden edistämistä ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä. Tartuntatautien torjuntaa ja epidemioihin varautumista vahvistetaan. Huumausaineiden käytön ehkäisytoimia jatketaan edelleen yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa toteuttamalla huumausainepolitiikan tehostamiseksi vuosille 2004 2007 laadittavaa toimenpideohjelmaa. Samoin vahvistetaan päihdepolitiikan rakenteita ja vastuuta erityisesti paikallisella tasolla ja toteuttamalla laajaa kansallista alkoholiohjelmaa. Kuntien alueellista yhteistyöhanketta jatketaan ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantamiseksi. Asuntojen kosteus- ja mikrobihaittojen tutkimiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Sosiaali- ja terveyspalvelut Tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Tavoitteen toteuttamista tuetaan muun muassa seuraavien hankkeiden kautta: Kansallinen terveydenhuollon hanke, jonka keskeiset kehittämisalueet koskevat terveyden edistämistä ja ehkäisevää työtä, hoitoon pääsyn turvaamista, henkilöstön osaamisen ja saatavuuden parantamista, terveydenhuollon toimintojen ja rakenteiden uudistamista sekä terveydenhuollon rahoituksen vahvistamista. Kansallinen sosiaalialan kehittämishanke, jonka keskeiset kehittämisalueet koskevat sosiaalipalvelujen saatavuuden turvaamista ja laadun parantamista, sosiaalialan henkilöstön riittävyyden turvaamista, osaamisen ja työolojen parantamista, hyvien työkäytäntöjen kehittämistä, alueellisia ja paikallisia ratkaisuja palvelurakenteissa sekä rahoituksen, ohjauksen ja valvonnan vahvistamista. Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyvän väestön ja vammaisten tarvitsemiin palveluihin sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia turvaavien palveluiden riittävyyteen ja laatuun. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille 2004 2007, jossa annetaan toimenpidesuosituksia kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyteen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä ammattitaidon kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja 2003 2004 arvio arvio Kunnallinen toimeentuloturva Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 262 000 262 000 Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 440 000 440 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Ehkäisevä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 30 000 30 000 Elatustuki, saajia 31.12. 107 000 106 000 Sosiaalipalvelut Lasten päivähoito, lasten määrä 31.12. 191 000 188 000 Lasten kotihoidon tuki, saajia 31.12. 68 000 67 500 Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia 31.12. 15 000 15 500 Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana 120 000 125 000 Tukipalvelut, saajia vuoden aikana 125 000 125 000 Vanhainkodit, paikkojen määrä 31.12. 19 000 19 000 Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana 23 000 23 000 Vanhusten palveluasuminen, asuntojen määrä 31.12. 25 000 25 000 Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin 7 000 8 000 Kehitysvammaisten laitoshuolto, paikkojen määrä 31.12. 2 900 2 900 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana 73 000 77 000 Kansanterveystyö Sairaansijat (laskennalliset) 21 600 21 900 Hoitopäivät (milj.) 7,9 8,0 Avohoitokäynnit (milj.) Lääkärin luona 10,1 10,2 Muun ammattihenkilön luona 15,0 15,1 Hammashuollon käynnit 5,1 5,2 Kotisairaanhoidon käynnit 3,5 3,6 Erikoissairaanhoito Sairaansijat (laskennalliset) 15 100 14 800 Hoitopäivät (milj.) 5,5 5,4 Päättyneet hoitojaksot 970 000 950 000 Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 5,7 5,7 Avohoitokäynnit (milj.) 6,4 6,4 30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 340 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten maksamiseen. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa työllisyysohjelmaa. esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 3,83 prosenttiyksiköllä nykyisestä 28,06 prosentista 31,89 prosenttiin. Korotuksesta 3,25 prosenttiyksikköä liittyy ansiotulojen verotuksen keventämisen kompensaatioon kunnille, 0,04 prosenttiyksikköä vuonna 2002 toteutettuun kuntien verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistamiseen ja perustamishankkeiden arvonlisäverojen kuittaamiseen irrotetun määrärahan palauttamiseen valtionosuuksiin, 0,05 prosenttiyksikköä syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin kertaluonteisesti irrotetun määrärahan palauttamiseen valtionosuuksiin ja 0,49 prosenttiyksikköä Kansallisen terveydenhuollon hankkeen ja Kansallisen sosiaalialan kehittämishankkeen toimeenpanon rahoittamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 420 313 000 euroa, josta 357 000 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
euroa aiheutuu valtionosuuden 3,25 prosenttiyksikön korotuksesta, 4 849 000 euroa 0,04 prosenttiyksikön korotuksesta, 5 000 000 euroa 0,05 prosenttiyksikön korotuksesta ja 53 464 000 euroa 0,49 prosenttiyksikön korotuksesta. Vanhustenhuollossa esiintyvien puutteiden korjaamiseksi sekä vanhustenhuollon kehittämiseksi ikääntyvän väestön määrän kasvu huomioon ottaen määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 14 032 000 euroa. esityksen laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) muuttamisesta 1.1.2004 lukien siten, että osittaista hoitorahaa korotetaan nykyisestä 63,07 eurosta 70 euroon kuukaudessa sekä 1.8.2004 lukien siten, että perusopetuksen aloittavan lapsen huoltajalla on oikeus saada osittaista hoitorahaa myös lapsen siirtyessä oppivelvollisuuden piiriin perusopetuslain mukaisen ensimmäisen ja toisen lukuvuoden ajalta ja siten, että perheen molemmille huoltajille syntyy oikeus osittaiseen hoitorahaan myös saman kalenterijakson aikana, vaikkakaan osittaista hoitovapaata ei voi pitää samanaikaisesti. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 193 000 euroa lainmuutosten johdosta. esityksen laiksi sosiaalihuoltolain (710/1982), laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain, laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) ja laiksi tuloverolain (1535/1992) muuttamisesta siten, että palveluseteli otetaan käyttöön uutena kotipalvelujen järjestämistapana. Palvelusetelin käyttöönotto edellyttää myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) muuttamista. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 9 950 000 euroa uudistuksesta johtuen. esityksen laiksi kansanterveyslain (66/1972) ja erikoissairaanhoitolain (1062/1989) muuttamisesta siten, että täydennyskoulutusta koskevat työntekijän ja työnantajan velvollisuuksia täsmentävät säännökset sisällytetään lakiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 12 756 000 euroa lainmuutosten johdosta. Momentin 34.06.52 perusteluihin viitaten kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle toimeentulotuen saajalle maksettavan toimintarahan ylläpitokorvauksen mukaisesta tasokorotuksesta johtuen määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 67 000 euroa. Esitys liittyy työllisyysohjelmaan. esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että maahanmuuttajan erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävä vaikutus otetaan tarkentuneiden laskelmien mukaisena vähennyksenä huomioon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden määrässä. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 12 006 000 euroa 1.10.2003 toteutetun maahanmuuttajan erityistukea koskevan uudistuksen johdosta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 2,32 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden. Valtion korvausten maksamiseksi lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 9 765 000 euroa siirtona momentille 33.32.35 siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 1,87 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden. Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 1,8 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 54 500 000 euroa kustannustason nousun johdosta. Lisäyksestä 2 000 000 euroa liittyy ansiotulojen verotuksen keventämisen kompensaatioon kunnille. Luvun 26.97 perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja vähennyksenä huomioon verotuloihin perustuvat tasausvähennykset. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 43 181 000 euroa vuoteen 2003 verrattuna. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista. Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2004 seuraavat: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
0 6-vuotiaat 4 290,02 7 64-vuotiaat 307,88 65 74-vuotiaat 571,75 75 84-vuotiaat 3 492,29 85 vuotta täyttäneet 9 757,32 Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 391,28 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 35,72 euroa vuonna 2004. Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2004 seuraavat: 0 6-vuotiaat 538,40 7 64-vuotiaat 612,39 65 74-vuotiaat 1 451,12 75 84-vuotiaat 2 798,77 85 vuotta täyttäneet 4 858,85 Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 264,80 euroa vuonna 2004. Lisäksi eräiden kuntien laskennallisiin kustannuksiin vaikuttaa syrjäisyyskerroin. Kunnan omarahoitusosuus on 1 489,95 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2004. Kunnan omarahoitusosuutta on korotettu yhteensä 29,92 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden vuonna 1998 toteutetun asumistuen ja muiden ensisijaisten etuuksien yhteensovittamisesta, vuonna 1999 toteutetun lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän rahoittamisesta, vuonna 2002 toteutettujen asumistuen normivuokrien korotuksen ja työmarkkinatuen lapsikorotuksen korottamisen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta sekä vuonna 2003 toteutetun maahanmuuttajan erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta johtuen. 2004 talousarvio 3 340 000 000 2003 lisätalousarvio 87 300 000 2003 talousarvio 2 768 000 000 2002 tilinpäätös 2 522 110 856 31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 4 900 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen. S e l v i t y s o s a : Kunnille ja kuntayhtymille suoritetaan perustamishankkeiden kustannuksiin valtionosuutta 25 50 % vahvistetuista kustannuksista. Vuosina 2002 ja 2003 vahvistetuista perustamishankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle 4 900 000 euroa vuonna 2004 ja 800 000 euroa vuonna 2005. 2004 talousarvio 4 900 000 2003 talousarvio 17 200 000 2002 tilinpäätös 26 288 870 32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 48 747 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b :n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin. 2004 talousarvio 48 747 000 2003 talousarvio 48 747 000 2002 tilinpäätös 56 745 794 33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 82 170 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 47 b :n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 54 400 000 euroa lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulu- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
tuksen tutkintokorvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille, jotka antavat lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta, lääkärin perusterveydenhuollon ja siihen rinnastettavaa lisäkoulutusta, laillistetun hammaslääkärin käytännön ja siihen rinnastettavaa palvelua sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 14 :ssä tarkoitettua koulutusta, suoritetaan valtion varoista laskennallinen korvaus koulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin. 2004 talousarvio 82 170 000 2003 talousarvio 82 170 000 2002 tilinpäätös 69 851 136 34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 2 370 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 :n mukaisten valtion korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 18 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina otettu huomioon 2 184 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 186 000 euroa, josta 72 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi. 2004 talousarvio 2 370 000 2003 talousarvio 2 370 000 2002 tilinpäätös 2 060 052 35. Valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 47 227 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää lastensuojelulain (683/1983) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) perusteella lastensuojelun suurten kustannusten tasaamiseksi suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen. S e l v i t y s o s a : Tasausjärjestelmän piirissä arvioidaan vuonna 2004 olevan noin 5 000 lastensuojeluperhettä. Valtio suorittaa korvauksen kehitysvammahuollon erityishuoltopiirien kuntayhtymille, jotka huolehtivat järjestelmän toimeenpanosta. Valtion korvaus on 50 % tasattavien lastensuojelukustannusten arvioidusta kokonaismäärästä. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 9 765 000 euroa siirtona momentilta 33.32.30 vuonna 2002 toteutuneiden kustannusten mukaisten valtion korvausten maksamiseksi. 2004 talousarvio 47 227 000 2003 talousarvio 37 462 000 2002 tilinpäätös 31 209 000 36. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 50 330 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Kunta tai kuntayhtymä voi saada valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi tarpeellisten toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävien tai muutoin laajalti hyödynnettävien hankkeiden toteuttamiseen. Kehittämishankkeen kokonaiskustannusten tulee olla vähintään 50 000 euroa, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Toiminnallisiin kehittämishankkeisiin valtionavustus on enintään 50 % avustuksen määräämisen perusteena olevista kustannuksista. Kunta tai kuntayhtymä voi saada valtionavustusta myös perustamishankkeeseen, jos hanke on välttämätön kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi edellytetään, että perustamishankkeen kokonaiskustannukset ovat vähintään 300 000 euroa. Tätä pienempi perustamishanke voidaan hyväksyä valtionavustukseen oikeuttavaksi vain STVOL:n 21 :n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Perustamishankkeisiin suoritet- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
tava valtionavustus on 25 50 % vahvistetuista kustannuksista. Määrärahasta on tarkoitus käyttää 30 000 000 euroa palvelujärjestelmän rakenteellisten ja toiminnallisten kehittämishankkeiden tukemiseen valtioneuvoston terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta tekemän periaatepäätöksen mukaisesti. 2004 talousarvio 50 330 000 2003 talousarvio 16 030 000 (37.) Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin (kiinteä määräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2003 talousarvio 4 700 000 2002 tilinpäätös 28 160 000 (38.) Valtionavustus kunnille huumeiden käyttäjien hoitoon (siirtomääräraha 2 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta. 2003 lisätalousarvio 500 000 2003 talousarvio 7 570 000 2002 tilinpäätös 7 570 000 Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein. Määrärahan mitoitus perustuu maksuperusteeseen. S e l v i t y s o s a : Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta käynnistyi pysyvänä toimintana vuoden 2002 alusta. Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä- Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois- Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001). 2004 talousarvio 3 000 000 2003 talousarvio 3 000 000 2002 tilinpäätös 3 000 000 39. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6