DEE Kryogeniikka

Samankaltaiset tiedostot
Kryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

Clausiuksen epäyhtälö

1 Clausiuksen epäyhtälö

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

Luku Pääsääntö (The Second Law)

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

4. Termodynaamiset potentiaalit

2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics)

Ohjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Teddy 1. välikoe kevät 2008

7 Termodynaamiset potentiaalit

Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, Luku 7 ENTROPIA

Termodynaamiset syklit Todelliset tehosyklit

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Keskiviikko klo Termodynamiikan käsitteitä

Lämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

4. Termodynaamiset potentiaalit

6. Yhteenvetoa kurssista

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

Oletetaan kaasu ideaalikaasuksi ja sovelletaan Daltonin lakia. Kumpikin seoksen kaasu toteuttaa erikseen ideaalikaasun tilanyhtälön:

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

Lämpöopin pääsäännöt

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

= 1 kg J kg 1 1 kg 8, J mol 1 K 1 373,15 K kg mol 1 1 kg Pa

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 3 / TERVETULOA! Termodynamiikan 1. pääsääntö 9/25/2017

Biofysiikka Luento Entropia, lämpötila ja vapaa energia. Shannonin entropia. Boltzmannin entropia. Lämpötila. Vapaa energia.

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Thermodynamics is Two Laws and a Li2le Calculus

4. Termodynaamiset potentiaalit

energian), systeemi on eristetty (engl. isolated). Tällöin sekä systeemiin siirtynyt

. Veden entropiamuutos lasketaan isobaariselle prosessille yhtälöstä

6. Entropia, lämpötila ja vapaa energia

2. Termodynamiikan perusteet

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

Konventionaalisessa lämpövoimaprosessissa muunnetaan polttoaineeseen sitoutunut kemiallinen energia lämpö/sähköenergiaksi höyryprosessin avulla

VII LÄMPÖOPIN ENSIMMÄINEN PÄÄSÄÄNTÖ

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE Risto Mikkonen

1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

η = = = 1, S , Fysiikka III (Sf) 2. välikoe

Entalpia - kuvaa aineen lämpösisältöä - tarvitaan lämpötasetarkasteluissa (usein tärkeämpi kuin sisäenergia)

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Integroimalla ja käyttämällä lopuksi tilanyhtälöä saadaan T ( ) ( ) H 5,0 10 J + 2,0 10 0,50 1,0 10 0,80 Pa m 70 kj

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

kuonasula metallisula Avoin Suljettu Eristetty S / Korkealämpötilakemia Termodynamiikan peruskäsitteitä

Luento 2: Lämpökemiaa, osa 1 Torstai klo Termodynamiikan käsitteitä

Energian varastointi ja uudet energialähteet

W el = W = 1 2 kx2 1

2. Termodynamiikan perusteet

SISÄLLYSLUETTELO SYMBOLILUETTELO 4

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Ensimmäinen pääsääntö

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 3 / Kommentti kotilaskuun 2 Termodynamiikan 1. pääsääntö 9/26/2016

Termodynamiikan toinen pääsääntö

Termodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics)

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Käytetään lopuksi ideaalikaasun tilanyhtälöä muutoksille 1-2 ja 3-1. Muutos 1-2 on isokorinen, joten tilanyhtälöstä saadaan ( p2 / p1) = ( T2 / T1)

DEE-54030Kryogeniikka

m h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,

Transkriptio:

DEE-54030 Kryogeniikka Kryogeniikan termodynamiikkaa

Open ystem vs. Closed ystem Open system Melting Closed system Introduced about 900 Cryocooler Boiling Cold tip tirling aim com mod.jpg Introduced about 966

Open-Cycle Cooling ystems Remote supply of cryogen enting of boiloff cryogen Nitrogen, neon, hydrogen, or helium 3

Open-Cycle Cooling ystems Advantages Low capital cost Low vibration (boiling vibration) Low electromagnetic interference (EMI) table temperature uiet Disadvantages eriodic cryogen transfer eriodic disruption of experiment Cost of cryogen Limited temperature range 4

Closed-Cycle Cooling ystems Advantages Low operating cost (electricity) imple operation (turn on switch) Wide temperature range (min. to ambient) otential for orientation dependence Disadvantages Large capital cost ibration EMI ossible temperature oscillation Audible noise Cooling at localized point 5

eruskäsitteitä aserajan rajoittama avaruuden osa eli tasetila asetilan ulkopuolella oleva avaruuden osa eli ympäristö asetila ja ympäristö voivat olla vuorovaikutuksessa toisiinsa eri tavoin: - ainevirtaus - mekaaninen työ - lämpö ysteemi on suljettu jos taserajan läpi ei mene ainetta, muussa tapauksessa avoin 6

eruskäsitteitä asetila on adiabaattinen eli lämpöeristetty, jos taserajan läpi ei mene lämpöä ysteemi, joka ei ole lainkaan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa on eristetty ilasuureiden muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan systeemin tilaksi ilasuureiden välistä riippuvuutta kutsutaan tilayhtälöksi (min kpl) Esim. = f (,p) = f (U,p) = f 3 (,U) ilayhtälöitä on useita 7

hermodynamic tate Functions Intensive Extensive ressure (a) emperature (K) olume v (m 3 /kg) (m 3 ) Internal energy u (J/kg) U (J) Enthalpy h (J/kg) H (J) H U Entropy s (J/(kg K)) (J/K) (Others) wo functions uniquely define all other functions 8

eruskäsitteitä Lämpö kontrollipinnan läpi lämpötilaeron johdosta systeemiin tullut energia tasapainotilassa systeemillä on vain sisäenergia yö voiman ja sen suuntaisen matkan tulo työ on siirtymätilassa olevaa energiaa; tasetila ei voi sisältää työtä Energiavirran suunta Lämpö tasetilaan Lämpö ulos tasetilasta asetilaan tehty työ asetilasta poistettu työ Etumerkki (+) positiivinen (-) negatiivinen (-) negatiivinen (+) positiivinen 9

eruskäsitteitä ysteemin tila muuttuu tasapainotilasta toiseen prosessi alautuvassa (reversiibelissä) prosessissa systeemin ja ympäristöön ei jää pysyviä muutoksia odelliset prosessit ovat palautumattomia (irreversiibeli) johtuen häviöistä (kitka ym.) rosessi, jossa systeemi palautuu alkutilaansa on kiertoprosessi 0

ermodynamiikan pääsäännöt koskevat seuraavia tilanteita. Nollas pääsääntö määrittää lämpötilan yhteiseksi kappaleitten ominaisuudeksi tasapainotilanteessa. Ensimmäinen pääsääntö määrittelee työn ja lämmön siirtymätilassa olevaksi energiaksi sekä ns. sisäenergian aineen ominaisuudeksi 3. oinen pääsääntö antaa ehtoja, miten muutos voi tapahtua ja määrittelee entropian aineen ominaisuudeksi 4. Kolmas pääsääntö antaa absoluuttiset arvot aineen eri ominaisuuksille

alautuvan prosessin työ arkastellaan tasetilaa, joka muodostuu suljetusta sylinteristä, jonka toisessa päässä on mäntä. Mäntä liikkuu hitaasti matkan dx ulospäin. Differentiaaliselle prosessille dw rev F dx p Ad x oisaalta d Ad x dw rev p d Kokonaistyö, kun systeemi siirtyy tilasta tilaan W p d

Esimerkki Kaasu, jonka paine on 0.7 bar, puristetaan alkutilavuudesta 0.09 m 3 paineeseen 3.5 bar. uristuksen aikana paineen riippuvuus ominaistilavuudesta on pv n = vakio. uristuksen jälkeen kaasu lämmitetään vakiotilavuudessa, kunnes paine on 4 bar. Ominaistilavuus on tällöin 0.5 m 3 /kg. Kaasu paisuu tämän jälkeen pv = vakio mukaisesti alkutilaansa. Määritä tasetilan kaasun massa sekä tasetilan nettotyö. 3

ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö Lämpö on yksi energian muoto; energiaa ei voida luoda tai hävittää, vain muuttaa muodosta toiseen. W U ( mgh mv ) merkitys yleensä mitätön ysteemiin tuotu lämpö + systeemiin tehty työ = sisäenergian muutos 4

Lämpökapasiteetti d dw du A. ilavuus vakio dw ext d 0 iis d ( du ) d d du d C 5

Lämpökapasiteetti (Cont.) B. aine vakio d 0 0 d 0 du ( 0 U) ( 0 U) Nyt 0 U U ( U) ( U) H Entalpia H: iis d d U ( H) dh d C 6

Entropia Kun lisätään lämpö tasetilaan:. Lämmön lisääminen aiheuttaa jonkin ominaisuuden muutoksen systeemissä. Reitti, jolla lämpö lisätään, määrittää muutoksen suuruuden 3. Lämmön lisääminen matalammassa lämpötilassa aiheuttaa systeemissä suuremman muutoksen kuin korkeammassa lämpötilassa rev tai rev ENROIA 7

Entropia (Cont.) Entropia differentiaalimuodossa d d du d d alautuvalle prosessille rev d alautumattomalle prosessille d ' hukattu energia' Kokonaisentropia on aina positiivinen ja lähestyy nollaa systeemin lähestyessä ideaalista palautuvaa prosessia iis total 0 8

W Carnot n hyötysuhde alautuvalle prosessille W ( ) ( Edelliset yhdistäen oisin sanoen Arvioi heliumin, vedyn ja typen nesteytyksen hyötysuhdetta. 9 )

Energiavirran suunta Lämpö tasetilaan Lämpö ulos tasetilasta asetilaan tehty työ asetilasta poistettu työ Clausiuksen epäyhtälö Edellä todetun mukaisesti, palautuvassa prosessissa entropia säilyy, ts. = Etumerkki (+) positiivinen (-) negatiivinen (-) negatiivinen (+) positiivinen Kiertoprosessille Clausius tai 0 0 0

ilafunktiot isäenergia Entalpia Gibbsin vapaa energia U = W H = U + G = H Helmholtzin vapaa energia A = U - du d dw d d dh du d d d d dg dh d d d d d A du d d d d

Maxwellin yhtälöt. Eri tilasuureiden väliset differentiaaliyhtälöt. Riippumattomiksi muuttujiksi helposti mitattavat suureet 3. Integroidaan yhtälöt uusien suureiden saamiseksi ; ;

d U d U du U U ), ( d H d H dh H H ), ( iis H U Nyt U U ; Maxwell I 3

Ideaalikaasun tilayhtälö Kaikki todelliset kaasut lähenevät ideaalikaasutilaa, kun kaasun paine laskee ja lähenee arvoa nolla. Esimerkiksi happi, tyypi, vety ja helium noudattavat ideaalikaasulakeja melko tarkoin. n n R m M vakio R yleinen kaasuvakio R = 834.3 J / kmolk 4

Esimerkki: Osoita, että ideaalikaasulle H(p, ) = H() Nyt dh = d + d aineen muutos vakiolämpötilassa H Maxwell: H Nyt ideaalikaasulle jolloin äten H n R n R iis H(, ) H( ) 0 5

Harjoituksia:. Johda yleiset lausekkeet suureille du, dh ja ds helposti mitattavien suureiden (p, v,, c v, c p ) avulla.. Osoita että ideealikaasulle ja kokoonpuristumattomalle kaasulle sisäenergia u = u(). 3. Osoita, että ideaalikaasulle c p c v = R. 4. odenna ideaalikaasulle ns. kiertosääntö. 6

Joule-hompson kerroin Usein kylmälaitteiden jäähdytys perustuu isentalpiseen laajenemiseen inversiokäyrä J H Kaasu Inversiolämpötila (K) Happi 76 Argon 7 yppi 6 Ilma 603 Neon 50 ety 0 Helium 40 7

Harjoitus Määritä Joule-hompson kerroin a) ideaalikaasulle b) kaasulle, jonka tilayhtälö on v R p a b Miten tulkitset tuloksen? 8

Case: suprajohdemagneetin jäähdytys dq dq s He M s C dm s ( ) d He h He ( ) h He (4. K) M Kun lämmönvaihto ideaalista He i 4. h He M ( ) s C h s ( ) (4. K) He d. Esijäähdytys (LN ). tabilointi i 4. H M C s He Cs( ) ( 4. K) i d 3. ypen poisto 4. Heliumin siirto 9

Esimerkkejä uprajohtava poikkeutusmagneetti uprajohtava erotinmagneetti 30

uprajohtava separointimagneetti 3

arvittava LHe määrä, kun 000 kg:n Cu-kappale jäähdytetään 4. K:iin i (K) M He ( =) (L) M he ( =0) (L) 300 790 3 00 40 660 90 00 560 6 60 40 375 8 660 00 30 4 50 80 50 640 50 44 550 30 9 76 0 0.5 3