T E K E S V U O S I K E R T O M U S 2003
Sisältö Vuosi 2003 lyhyesti 2 Pääjohtajan katsaus 3 Tekesin strategia teknologia luo tulevaisuuden hyvinvointia 4 Tekesin hallituksen kertomus toimintavuodesta 2003: Teknologiarahoituksen kasvu on kannattava sijoitus tulevaisuuteen 6 Tekesin hallitus ja teknologian valtuuskunta 9 Toimintaympäristö: Osaaminen ja innovaatiot luovat hyvinvointia 10 Toiminnan tulokset ja vaikutukset: Kannustus, rahoitus ja verkostot tuottavat tulosta 12 Henkilöstö: Vuosi henkilöstöjohtamisen näkökulmasta 22 Teknologia-alueet: Tieto- ja viestintäteknologialla laaja-alaista liiketoimintaa ja sovelluksia 24 Bio- ja kemianteknologia käyttöön yli toimialarajojen 28 Kone- ja metallituoteteollisuus palvelujen ja tietotekniikan ajassa 30 Energia-, ympäristö ja rakennusteknologia: Ohjenuorana kestävä kehitys 32 Teknologiaohjelmat vuonna 2003 34 Vuonna 2003 ilmestyneet Tekesin julkaisut 40 Tekes år 2003: Teknologifinansiering skapar kunnande, innovationer och välfärd 42 Tekesin organisaatio 47 Yhteystiedot 48 Tekes verkossa Työryhmä: Sanna Karvonen, Anna Niemelä ja Anne Palkamo Graafinen suunnittelu ja toteutus: Oddball Graphics Oy Painatus: Markprint Oy
Vuosi 2003 lyhyesti Rahoitus Vuonna 2003 Tekes teki rahoituspäätöksiä 392 miljoonalla eurolla, josta 230 miljoonaa euroa yritysten projekteihin 162 miljoonaa euroa yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen projekteihin 2 196 tutkimus- ja kehitysprojektiin, joista 1 395 yritysten projekteja 801 yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen projekteja Yritysten tutkimus- ja kehitysprojektien rahoituksesta 58 prosenttia kohdistui pk-yrityksille 73 prosenttia kohdistui alle 500 henkeä työllistäville yrityksille Yritysasiakkaat Vuonna 2003 Tekes teki uusia rahoituspäätöksiä 1 142 yritykselle sai 517 uutta yritysasiakasta maksoi rahoitusta 1 620 yritykselle Päättyneiden projektien tuloksia Vuonna 2003 päättyi 688 julkista tutkimusprojektia 336 yritysten tutkimusprojektia 590 yritysten tuotekehitysprojektia 278 valmisteluprojektia. Päättyneiden projektien tuloksena syntyi 968 opinnäytettä 1 439 julkaisua 141 tutkijoiden patenttihakemusta 435 yritysten patenttihakemusta 402 uutta tai korvaavaa tuotetta 202 uutta tai korvaavaa palvelua 187 tuotantoprosessia työpaikkoja, liikevaihtoa ja vientiä, jotka näkyvät viiden vuoden kuluessa 2 VUOSI 2003 LYHYESTI
Pääjohtajan katsaus Globalisaatio haastaa Suomen entistä kovempaan kilpailuun. Nopeasti kehittyvien maiden kyky kilpailla sekä tuotannon että tutkimus- ja kehitystoiminnan sijoittumisesta kasvaa nopeammin kuin kehittyneiden maiden kyky vastata tähän vääjäämättömään kehitykseen. Verkottuneen toimintatavan kautta tämä on yrityksille mahdollisuus, jota ei saa jättää hyödyntämättä. Suomen kansantalouden ja hyvinvoinnin haaste on vastata kilpailuun siten, että merkittävä osa hyödyistä saadaan suomalaisille. Suomen tutkimus- ja kehitysinvestointien lasku 3,43 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuonna 2003 on hälyttävä signaali halustamme ja kyvystämme vastata globalisaation haasteeseen. Yritysten pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystoiminnan hiipuminen on varmasti suurelta osin selitettävissä suhdanteilla, mutta huolenaiheita silti on. Lyhytjänteiset markkinavoimien ohjausmekanismit eivät kannusta kestävällä tavalla varautumaan tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Hallituksen päätös lisätä merkittävästi valtion tutkimusja kehitysinvestointeja ja kannusteita toivottavasti vaikuttaa myös yritysten käyttäytymiseen. Kun Suomen teollisuuden tuottavuus on saavuttanut Yhdysvaltojen tason ja kiinnikuromisvara on häipynyt, pitää löytää uusia mahdollisuuksia tuottavuuden nostamiseksi sekä jalostusarvon kasvattamisessa että toiminnan tehokkuuden lisäämisessä hyödyntämällä tietotekniikkaa ja uudistamalla toimintatapoja. Kansainväliset vertailut patentoinnista sekä yritysten viennin ja kansainvälistymisen kehittymisestä osoittavat, että suomalaisyritykset ovat kyenneet hyvin hyödyntämään tutkimus- ja kehitystoiminnan tulokset liiketoiminnassaan. Globalisaatiokehitys, verkottuvan toimintatavan yleistyminen, palvelujen integroituminen tuotteisiin ja pk-yritysten kasvuhaasteet asettavat kuitenkin selkeitä tavoitteita liiketoimintaosaamisen kehittämiselle Suomessa. Jo muutama vuosi sitten Tekesissä aloitetut panostukset liiketoimintaosaamisen kehittämiseen ovat nousseet merkittävään asemaan. Tämä kehitys tulee edelleen jatkumaan ja vahvistumaan. Palvelujen osuus kansantuotteesta ja työllistävyydestä nousee tulevina vuosina entistä merkittävämmäksi. Jos emme kykene nostamaan palvelujemme tuottavuutta, Suomi pysyy jatkossakin viidennellätoista sijalla vaurauden kasvattamisessa. Haasteet kohdistuvat sekä liike-elämän osaamisintensiivisiin palveluihin että kansalaisille tarjottuihin lisäarvo- ja hyvinvointipalveluihin. Tekes on viime vuosien aikana lisännyt nopeimmin panostuksiaan liike-elämän palvelujen kehittämiseen. Tulevina vuosina panostukset kohdistuvat myös hyvinvointipalveluihin. Innovaatiotoiminnan mahdollisuuksien hyödyntäminen alueiden kehittymisessä on viime vuosina noussut yhä tärkeämpään asemaan. On käynyt varsin selväksi, että alueiden tulevaisuus riippuu niillä sijaitsevien yritysten menestymisestä. Resurssien hajauttaminen siten, että menetetään kyky saavuttaa riittävä kriittinen massa ja kansainvälinen kärki osaamisessa, on pienelle maalle erityinen riski. Siksi vahvojen osaamiskeskittymien rakentaminen on välttämätöntä. Sen lisäksi pitää löytää nykyistäkin tehokkaammat keinot kasvukeskusten säteilyvaikutusten lisäämiseksi ja keskitetyn osaamisen hyödyntämiseksi verkottumalla. Tekesin toimintoja tultaneen tulevina vuosina alueellistamaan merkittävimpiin kasvukeskuksiin. Uusien yritysten synnyttäminen sekä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kiihdyttäminen ovat Suomen erityisiä haasteita. Mahdollisuusyrittäjyys on Suomessa kehittymässä positiivisesti, pakkoyrittäjyyttä ei onneksi nimeksikään tarvita ja kasvuyritysten merkitys kansantaloudessa on oivallettu. Lähtökohdat ovat hyvät, kun vielä muistetaan se, että kasvuyrittäjyyteen valtiovallalla on mahdollisuus vaikuttaa. Pääomarahoituksen rooli tässä on merkittävä. Yksityisen pääomarahoituksen riskinottohalu on edelleen alhaalla, mikä hankaloittaa yritysten siemen-, aloitus- ja kasvuvaiheen rahoituksen saantia. Tässä julkisella rahoituksella onkin mitä selkein markkinapuutteen korjaamisen paikka. Tekesin uuden teknologiayritysten aloitusvaiheen pääomalainainstrumentin käyttöönotto sekä Tekesin ja Teollisuussijoitus Oy:n kehittyvä yhteistyö tarjoavat uusia kannusteita kasvuyrittäjyydelle. Tekesin toimintaa on arvioitu vuonna 2003 sekä muiden toimesta että itse. Kansallisen arvioinnin yhteydessä Tekes sai selkeästi parhaan asiakaspalautteen. Henkilöstöjohtamisessa Tekes voitti laatupalkintokilpailun. Nämä ovat osoituksia paitsi valitun toimintatavan tehokkuudesta ja henkilöstön motivoituneisuudesta ja kyvykkyydestä myös KTM:n strategisen tulosohjauksen tehokkuudesta. Valtion tulosohjauksen terävöittämispyrkimyksissä tulisikin ottaa oppia näistä kokemuksista. Liian operatiivinen tulosohjaus johtaa organisaatioiden innovatiivisuuden kahlitsemiseen ja toiminnan vaikuttavuuden alenemiseen. Sekä kauppa- ja teollisuusministeriö että Tekesin henkilöstö ansaitsevat parhaat kiitokset onnistumisestaan toimintavuonna. Veli-Pekka Saarnivaara PÄÄJOHTAJAN KATSAUS 3
Tekesin strategia teknologia luo tulevaisuuden hyvinvointia Tekesin toiminnan perustan muodostavat toiminta-ajatus, visio sekä niiden pohjalta määritellyt arvot. Varsinainen strategia muodostuu päämääristä, ydintoiminnoista, strategisista linjauksista ja toimenpiteistä, joilla Tekes toteuttaa toiminta-ajatustaan ja pyrkii kohti visiotaan. VISIO Teknologian ja osaamisen monipuolinen hyödyntäminen on Suomen korkean hyvinvoinnin perusta. Tekes on osa maailman parasta innovaatioympäristöä, joka luo edellytykset elinkeinoelämän kansainväliselle menestymiselle, vakaalle kasvulle ja kestävälle kehitykselle. Yhteiskunta Suomi on edelläkävijä tiedon ja osaamisen luojana sekä hyödyntäjänä. Suomessa yhdistyvät taloudellinen kasvu, kestävä kehitys ja hyvinvointi. Suomi on kansainvälisesti houkutteleva innovaatioja liiketoimintaympäristö. Suomessa on nykyistä enemmän kansainvälisesti merkittäviä osaamiskeskittymiä. Elinkeinoelämä Suomen elinkeinoelämää kantavat kansainvälisesti kilpailukykyiset vahvat klusterit: tieto ja viestintä, metsä ja metalli. Huomattavia kansantaloudellisia kasvumahdollisuuksia sisältyy tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen, osaamisintensiivisiin palveluihin, bioteknologiaan ja sen sovelluksiin, kestävän kehityksen sovelluksiin, hyvinvointisovelluksiin. Kaikilla aloilla ja alueilla on kansainvälisesti kilpailukykyisiä yrityksiä. Asiakkaat Asiakkaiden kilpailukyky perustuu tietoon ja osaamiseen sekä eri teknologioiden ja liiketoimintaosaamisen monipuoliseen soveltamiseen. Tutkimus- ja tuotekehitystyö ja sen hyödyntäminen on tuloksellisinta maailmassa. Tekesin asiakkaat eri puolilla Suomea menestyvät kansainvälisesti. Tekes Tekes tuottaa yhteistyökumppaniensa kanssa lisäarvoa asiakkaille innovaatiotoiminnan kaikissa vaiheissa. Tekesin kyky tuottaa teknologiaan sijoitetuille pa- nostuksille paras mahdollinen tuotto on yhteiskunnan, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamuksen perusta. Tekes on oppiva organisaatio, joka tarjoaa henkilöstölle hyvän ja haasteellisen työympäristön. ARVOT Tekesin arvot ovat toiminta-ajatuksesta ja visiosta johdettuja ja toiminnan tavoitteisiin liittyviä. Arvot ohjaavat tekesläisten toimintatapoja, menettelytapoja sekä suhtautumista asiakkaisiin, sidosryhmiin ja työtovereihin. Arvot vaikuttavat valintoihin, joita tekesläiset ja Tekes tekevät. Kunkin arvon merkitys on määritelty yhteiskunnan, asiakkaan ja henkilöstön näkökulmasta. Tekesin arvot ovat: Hyvinvointi Näkemys Luottamus Yhteistyö Kehittyminen Kilpailukyky Kannattavuus Kasvu Yritykset Viennin kasvu, elinkeinoelämän pohjan laajentaminen, uudet työpaikat, hyvinvoinnin kasvu Uudet liiketoiminnot Uudet yritykset Hankkeet ja ohjelmat Kansainvälinen yhteistyö Tekes tarjoaa rahoitus- ja asiantuntijapalveluja koordinoi ohjelmia PÄÄMÄÄRÄT Toiminnan kohdentamista koskevat perusvalinnat ja priorisoinnit on kiteytetty kansantalouden ja yhteiskunnan ilmiöihin liittyviksi päämääriksi, joiden saavuttamista Tekes omalla toiminnallaan erityisesti edistää. Tekes vaikuttaa päämääriensä toteutumiseen pääasiassa välillisesti, asiakkaiden toiminnan kautta. Laadukas tutkimus- ja kehittämistoiminta ja sen tuottama vahva kansallinen osaamispohja Laadukas tutkimus- ja kehittämistoiminta Suomessa lisääntyy ja siihen osallistuu yhä useampi yritys ja tutkimusorganisaatio. Tämän kehityksen tuloksena kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä sektoreilla ja klustereissa. Innovatiiviset kasvuyritykset Teknologiaa kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä syntyy nykyistä enemmän, yritykset kasvavat nykyistä nopeammin ja luovat uusia työllistymismahdollisuuksia. Elinkeinoelämän uusiutuminen ja tuottavuuden kasvu Vahvan innovaatiotoiminnan ansiosta yritysten kasvu nopeutuu, yritykset ja elinkeinoelämän rakenne uudistuvat ja monipuolistuvat sekä teollisuuden ja palvelujen tuottavuus paranee. Tästä seuraa yhteiskunnan entistä parempi kyky turvata työllistymismahdollisuuksia kiristyvässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa. Yhteiskunnalliset ja ympäristölliset vaikutukset Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut TOIMINTA-AJATUS Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tulee monipuolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuotantoa ja vientiä sekä luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. 4 STRATEGIA
Innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen Suomalainen innovaatioympäristö tarjoaa yrityksille ja tutkimusyksiköille tehokkaat edellytykset omaksua ja hyödyntää olemassa olevaa kansainvälistä osaamista sekä verkottua tasokkaiden kansainvälisten kumppaneiden kanssa uuden osaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi. Alueiden kehittyminen Teknologia- ja innovaatiotoiminta tukee alueiden kehittymistä siten, että teknologiapolitiikan vaikuttavuuspäämäärät toteutuvat mahdollisimman hyvin kullakin alueella. Innovaatiotoiminnan suorat vaikutukset hyvinvointiin Teknologiat kehittyvät ja niitä hyödynnetään siten, että yhteiskunnan taloudellinen, hyvinvointi- ja ympäristökehitys ovat tasapainossa. YDINTOIMINNOT Tekesin ydintoimintoja ovat innovaatiotoiminnan aktivointi, teknologiaohjelmat, valikoiva hankerahoitus ja innovaatioympäristön kehittäminen. Tekesin kaikissa ydintoiminnoissa otetaan huomioon kaksi poikittaisteemaa: innovaatiotoiminnan kansainvälistyminen ja merkitys alueiden kehittymiselle. Innovaatiotoiminnan aktivointi Tekes aktivoi yrityksiä parantamaan valmiuksiaan uuden teknologian kehittämiseen ja soveltamiseen. Toiminta kohdistetaan erityisesti alkaviin ja pk-yrityksiin, uusiin liiketoimintoihin ja kansainväliseen yhteistyöhön. Suuria yrityksiä kannustetaan teknologisesti haasteellisiin pitkäjänteisiin projekteihin, joihin liittyy merkittävää verkottumista tutkimusorganisaatioiden ja pk-yritysten kanssa. Aktivoinnilla vaikutetaan alueiden omaehtoiseen kehitykseen. Teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmat ovat kohdennettuja aktivointi-, rahoitus- ja asiantuntijapalvelujen kokonaisuuksia, jotka suunnataan Suomen elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta strategisesti tärkeille alueille. Ohjelmat vahvistavat kansallista osaamispohjaa, edistävät elinkeinoelämän uudistumista, kilpailukykyä ja tutkimustoimintaa ja lisäävät yritysten, tutkimusorganisaatioiden ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä. Ohjelmatoiminnassa painotetaan kansainvälisen ja alueellisen teknologiayhteistyön monipuolista kehittämistä ja hyödyntämistä. Valikoiva hankerahoitus Tekesin rahoitus kohdistuu erityisesti uutta osaamista luoviin projekteihin, joihin liittyy korkea teknologinen ja kaupallinen riski sekä joissa rahoituksen vaikuttavuus on suuri. Rahoitettavat projektit kilpailutetaan strategiaan perustuvien kriteerien perusteella. Projekteilla edistetään kestävän kilpailukyvyn vahvistumista, tutkimustulosten kaupallistamista, uusien kasvuyritysten ja liiketoimintojen syntymistä, yritysten ja tutkimustoiminnan kansainvälistymistä sekä toimijoiden keskinäistä verkottumista. Projektien valinnassa otetaan huomioon myös niiden positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan, ympäristöön ja hyvinvointiin. Innovaatioympäristön kehittäminen Innovaatiopalveluiden kokonaisuutta kehitetään ja palveluja tuotetaan yhteistyössä muiden rahoittaja- ja asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Tekes osallistuu kansainvälisesti, kansallisesti ja alueellisesti verkottuneen innovaatioympäristön kehittämiseen. Tekes tukee asiantuntemuksellaan kauppa- ja teollisuusministeriötä innovaatiopolitiikan suunnittelussa. Innovaatioympäristön kehittymiseen vaikutetaan myös valikoivan hankerahoituksen, teknologiaohjelmien ja innovaatiotoiminnan aktivoinnin avulla. Innovaatiotoiminnan kokonaisvaltainen edistäminen kansainvälistyvässä toimintaympäristössä edellyttää laajaa teknologiayhteistyön hyödyntämistä ja yritysten kansainvälistämistä. Tämän kehityksen sovittaminen yhteen kansallisen edun kanssa onnistuu vain, jos verkottumisen ja kansainvälistymisen näkökulma otetaan huomioon kaikissa Tekesin ydintoiminnoissa ja niiden kehittämisessä. Myös Suomen eri alueiden entistä tuloksellisempi omaehtoinen kehittyminen on niin tärkeä kansallisen hyvinvoinnin kehittämiskohde, että Tekes ottaa sen huomioon kaikissa ydintoiminnoissaan. STRATEGISET LINJAUKSET Tekesin strategiset linjaukset ovat eri tarkastelukulmista laadittuja, strategian yleistä osuutta täsmentäviä näkemyksiä siitä, mitä valintoja ja priorisointeja Tekesin toiminnassa tehdään. Strategisista linjauksista keskeisimpiä ovat Tekesin teknologiastrategia ja rahoitusperiaatteet. Teknologiastrategia Teknologiastrategia linjaa kahdeksan osaamisteemaa, joista kolme on keskeisiä teknologioita, neljä sovellusosaamisteemoja ja yksi kaikkia yhdistävä verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen. Osaamisteemat täydentävät toisiaan ja menevät merkittävästikin päällekkäin. Rahoitusperiaatteet Julkinen teknologiarahoitus kannustaa tutkimus- ja kehitystyön lisäämiseen ja hallittuun riskinottoon mahdollistaa uuden tiedon ja teknologian syntymisen ja hyödyntämisen vaikuttaa projektin haasteellisuuteen, laatuun, yhteistyöhön ja toteutukseen jakaa projektiin sisältyvää teknologista, liiketoiminnallista ja rahoituksellista riskiä Tekes kilpailuttaa kaikki rahoittamansa projektit toiminta-ajatusta toteuttavien kriteerien perusteella. Rahoitus kohdistuu projekteihin, jotka tuottavat suoraan tai välillisesti pitkällä aikavälillä kansantaloudelle ja yhteiskunnalle suurimman mahdollisen hyödyn suhteessa käytettäviin julkisiin panostuksiin. Tekes valitsee rahoitettavat projektit yhtenäisin periaattein koko maassa. Rahoitusperiaatteet noudattavat EU:n määrittelemiä puitteita tutkimus- ja kehitystoimintaan sallitusta valtion tuesta. Säännökset sallivat kansallisilla tukialueilla rahoitustason korotuksen, jota Tekes käyttää kannustaessaan kasvukeskusten ulkopuolisia toimijoita kohottamaan valmiuksiaan ja osaamistaan kansainväliselle tasolle. Tekes käyttää osan rahoituksesta kysyntäohjautuvasti ja varaa osan rahoituksesta strategisten valintojen perusteella kansantalouden ja yhteiskunnan kannalta tärkeimpiin kohteisiin. Teknologia- ja toimialoihin sitomaton kysynnän mukaan ohjautuva rahoitus mahdollistaa joustavan ja tarkoituksenmukaisen rahoitustoiminnan tilanteissa, joissa tutkimus- ja kehittämisaktiivisuus kasvaa vaikeasti ennakoitavalla tavalla. Strategisten, pitkän aikavälin kehittymistä palvelevien valintojen määrittelyä puolestaan ohjaa jatkuvasti päivitettävä teknologiastrategia, jota Tekes toteuttaa erityisesti teknologiaohjelmien avulla. Projekti, kehitettävä teknologia, tavoiteltava liiketoiminta ja muut hyödyt sekä toteuttaja arvioidaan kokonaisuutena. Rahoitettavat yritysten projektit valitaan arvioimalla tavoiteltava liiketoiminta kehitettävä teknologia, innovaatio tai osaaminen käytettävät resurssit kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutus Rahoitettavat julkisen tutkimuksen projektit valitaan arvioimalla kehitettävä teknologia ja osaaminen kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö tulosten hyödyntäminen käytettävät resurssit edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutus Tekesin strategia on esitetty kokonaisuudessaan www-sivulla www.tekes.fi/tekes/strategia.html STRATEGIA 5
Tekesin hallitus: Teknologiarahoituksen kasvu on kannattava sijoitus tulevaisuuteen Pääministeri Matti Vanhasen hallitus korostaa hallitusohjelmassaan Suomen talouden kasvun ja kilpailukyvyn perustuvan jatkossakin osaamiseen ja uuden teknologian hyödyntämiseen. Siksi tutkimusja kehittämistoiminnan kasvun jatkuminen on välttämätöntä. Teknologiapolitiikan ja -rahoituksen pitkäjänteinen kehittäminen on myös osa alueellisesti tasapainoisen ja yrittäjyyttä korostavan toimintaympäristön rakentamista. Tekesin hallitus pitää tulevaisuuden kannalta tärkeänä ja hyvänä ratkaisuna, että pitkään samansuuruisena pysyneeseen julkiseen tutkimus- ja kehitysrahoitukseen päätettiin tehdä selkeä tasokorotus hallitusohjelmassa. Teknologiarahoituksella Suomeen on luotu merkittävä kansallinen vahvuus, jota ei saa päästää murentumaan. Hallitusohjelman linjausten mukaisesti hallitus päätti kehyspäätöksen yhteydessä 85 miljoonan euron tasokorotuksesta tutkimus- ja kehitysrahoitusvaltuuksiin vuoteen 2007 mennessä. Vuodelle 2004 Tekesin rahoitusvaltuuksia lisättiin 30 miljoonalla eurolla. Tekesin hallituksen näkemyksen mukaan teknologiarahoituksen kasvu on kannattava sijoitus tulevaisuuteen. Tekesin työ luo hyviä edellytyksiä innovaatiotoiminnalle Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämän arvioinnin mukaan Suomessa on hyvät edellytykset innovaatiotoiminnalle. Julkiset, innovaatiotoimintaa edistävät organisaatiot toimivat niille asetettujen tehtävien ja toiminta-ajatusten mukaisesti. Toiminnan vaikutusten arviointia tulee jatkaa ja syventää. Arviointiryhmä keräsi työtään varten laajasti palautetta yrityksiltä, tutkimusorganisaatioilta ja teknologiapolitiikan vaikuttajilta. Hallitus on tyytyväinen Tekesin saamaan hyvään palautteeseen, jonka mukaan yritykset arvioivat Tekesin toiminnan parhaimmaksi korkean ammattipätevyyden ja palvelujen laadukkuuden vuoksi. Hallitus pitää tärkeänä, että julkisten organisaatioiden yhteistyötä ja palvelujen yhteensopivuutta kehitetään edelleen saumattoman palvelukokonaisuuden aikaansaamiseksi. Hallitus arvostaa myös Tekesin henkilöstöjohtamisen saamaa HENRY ry:n laatupalkintoa. Erityistä kiitosta saivat strategia- ja arvojohtaminen, jotka ovat luoneet avoimen, rakentavan, kriittisen ja innostavan työilmapiirin Tekesiin. Yli 90 prosenttia Tekesin yritysasiakkaista pk-yrityksiä Vuosittain yli 90 prosenttia Tekesin yritysasiakkaista on pk-yrityksiä. Maksetusta rahoituksesta noin 50 prosenttia menee suoraan pk-yritysten tutkimus- ja kehitysprojekteihin ja noin 70 prosenttia alle 500 henkeä työllistävien yritysten projekteihin. Valtaosa suurille yrityksille maksetusta rahoituksesta kanavoituu alihankintoina projekteihin osallistuville pk-yrityksille tai tutkimuspalvelujen ostoihin yliopistoilta, korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta. Hallitus on huolestunut suurten yritysten tutkimus- ja kehitystyön vähenemisestä ja muuttumisesta entistä lyhytjänteisemmäksi. Tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, että suuret yritykset jatkavat pitkäjänteistä tutkimus- ja kehitystyötä. Tästä hyötyy koko yhteiskunta; niin yritykset, yliopistot kuin tutkimuslaitoksetkin. Teknologiaohjelmat edistävät yhteistyötä ja verkottumista Tekesin käynnistämillä teknologiaohjelmilla on ollut ratkaiseva merkitys yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten yhteistyön lisääjinä ja laajan verkottumisen edistäjinä. Myös Tekesin rahoituskriteerit kannustavat laajaan verkottumiseen. Tulokset näkyvät kansainvälisissä vertailuissa, joissa Suomi on Tekesin hallitus vasemmalta: pääjohtaja Vappu Taipale, kauppaneuvos Eero Lehti, ylijohtaja Arvo Jäppinen, pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara, teknologiajohtaja Yrjö Neuvo, apulaisjohtaja Matti Viialainen, johtaja Riitta Varpe, tarkastaja Sari Kakkola, osastopäällikkö Hannele Pohjola ja hallituksen puheenjohtaja, ylijohtaja Timo Kekkonen. 6 TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2003
TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2003 7 HANNU BASK
Tekesin rahoitusvaltuuksien reaalinen kehitys milj. euroa 500 400 300 200 100 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 Nimellinen Reaalinen, deflatoitu BKT:n markkinahintaindeksillä Suomen hallitus teki keväällä 2003 hallitusohjelmassaan selkeän tasokorotuksen Tekesin rahoitusvaltuuksiin. Ennen tasokorotusta rahoitusvaltuudet olivat pysyneet samoina koko 2000-luvun alun. Valtuudet kolminkertaistuivat 1980-luvulla ja nelinkertaistuivat 1990-luvulla. Nimellisten rahoitusvaltuuksien muuttaminen reaalista kehitystä kuvaaviksi luvuiksi pohjautuu Tilastokeskuksen tietoon inflaatiosta (1983 2002) ja ETLAn inflaatioennusteisiin (2003 2004). Rahoitusvaltuuksissa ovat mukana hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitykset ja EU:n rakennerahastojen kansallinen osuus. Energiateknologian rahoitus siirtyi 1.1.1995 kauppa- ja teollisuusministeriöstä Tekesille. yhteistyövertailujen kärjessä. Kansainvälisen yhteistyön merkitys ohjelmissa ja niiden valmistelussa on noussut entistä tärkeämmäksi. Hallitus pitää teknologiaohjelmia eräinä innovaatiopolitiikan tärkeimpinä työkaluina ja näkee tärkeäksi niiden kehityksen entistä laaja-alaisemmiksi poikkiteknologisiksi kokonaisuuksiksi. Alueiden elinvoima syntyy innovaatioista Kahdenkymmenen toimintavuotensa näkemyksen ja lähes 30 000 rahoittamansa tutkimus- ja kehitysprojektin perusteella Tekes kokosi ja analysoi vuonna 2003 laajan aineiston teknologian ja innovaatioiden alueellisista vaikutuksista. Sen mukaan osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen ovat alueiden kehityksen elinehto. Näille rakentuva innovaatiovetoinen strategia on välttämätön. Sen tulee perustua toimijoiden yhteiseen näkemykseen ja sitoutumiseen. Hallituksen näkemyksen mukaan alueellisen rahoituksen tehtävä on vahvistaa alueen innovaatiotoiminnan perusedellytyksiä. Kansallisesti kilpaillun tutkimus- ja kehitysrahoituksen, kuten Tekesin rahoituksen, tulee perustua koko maassa yhtenäisiin kriteereihin, vahvistaa verkottumista aluerajoista riippumatta ja varmistaa kansainvälinen huipputason osaaminen sekä menestys kansainvälisessä kilpailussa. Kansainvälistyminen uusien haasteiden edessä Hallituksen näkemyksen mukaan Tekes on toiminnallaan ja erityisesti teknologiaohjelmillaan vaikuttanut merkittävästi kansainvälisen teknologiayhteistyön lisäämiseen ja hyödyntämiseen. Yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset hyödyntävät aktiivisesti yhteistyön eri muotoja niin Euroopassa, Yhdysvalloissa kuin Kaukoidässä. Laajeneva Euroopan unioni sekä Aasian ja erityisesti Kiinan nopeasti etenevä kehitys merkitsevät uusia haasteita, jotka oikein hyödynnettyinä hyödyttävät kansantaloutta ja luovat uusia mahdollisuuksia. 8 TEKESIN HALLITUKSEN KERTOMUS TOIMINTAVUODESTA 2003
Tekesin hallitus Valtioneuvosto nimittää Tekesin hallituksen jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto nimitti uuden hallituksen kesällä 2003. Hallitus päättää Tekesin yleisistä toimintalinjoista sekä laajakantoisista ja periaatteellisesti merkittävistä asioista, kuten teknologiaohjelmien käynnistämisestä. Hallitus päättää myös rahoitusprojekteista, joissa Tekesin rahoitusosuus on yli 1,7 miljoonaa euroa. Hallitus voi halutessaan päättää myös tätä pienemmistä projekteista. Vuonna 2003 hallitus kokoontui 12 kertaa. Tekesin hallitus 25.6.2003 asti Tekesin hallitus 26.6.2003 alkaen Puheenjohtaja Ylijohtaja Timo Kekkonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Teknologiajohtaja Yrjö Neuvo Nokia Mobile Phones Jäsenet Neuvotteleva virkamies Marjukka Aarnio Kauppa- ja teollisuusministeriö Ylijohtaja Arvo Jäppinen Opetusministeriö Johtava teknologia-asiantuntija Martti Korkiakoski Tekes (henkilöstön edustaja) Vt. johtaja Leila Kurki Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Osastopäällikkö Hannele Pohjola Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Tekes Budjettineuvos Esko Tainio Valtiovarainministeriö Pääjohtaja Vappu Taipale Stakes Puheenjohtaja Ylijohtaja Timo Kekkonen Kauppa- ja teollisuusministeriö Varapuheenjohtaja Teknologiajohtaja Yrjö Neuvo Nokia Mobile Phones Jäsenet Ylijohtaja Arvo Jäppinen Opetusministeriö Tarkastaja Sari Kakkola Tekes (henkilöstön edustaja) Kauppaneuvos Eero Lehti Suomen Yrittäjät Osastopäällikkö Hannele Pohjola Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara Tekes Pääjohtaja Vappu Taipale Stakes Johtaja Riitta Varpe Pirkanmaan TE-keskus Apulaisjohtaja Matti Viialainen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Teknologian valtuuskunta Teknologian valtuuskunnan tehtävänä on seurata Tekesin toimintaa ja edistää Tekesin ja teollisuuden, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä. Valtuuskunnassa on 16 jäsentä, jotka edustavat teollisuutta, tutkimusta, hallintoa ja järjestöjä. Valtuuskunta kokoontui kahdesti vuonna 2003. Teknologian valtuuskunta 31.12.2003 asti Teknologian valtuuskunta 1.1.2004 alkaen Puheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö Apulaisjohtaja Matti Viialainen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry Puheenjohtaja Kansliapäällikkö Erkki Virtanen Kauppa- ja teollisuusministeriö Apulaisbudjettipäällikkö Hannu Mäkinen Valtiovarainministeriö Varapuheenjohtaja Rehtori Aino Sallinen Jyväskylän yliopisto Jäsenet Aluekehitysneuvos Ulla Blomberg Sisäasiainministeriö Yli-insinööri Tiina Korte Liikenne- ja viestintäministeriö Yliarkkitehti Aila Korpivaara Ympäristöministeriö Pääjohtaja Reijo Vihko Suomen Akatemia Pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Valtion teknillinen tutkimuskeskus Yksikönjohtaja Pekka Pellinen AKAVA ry / Tekniikan Akateemisten Liitto Johtaja Seppo Heiskanen Elintarviketeollisuusliitto ry Toimitusjohtaja Pekka Ketonen Vaisala Oyj Varatoimitusjohtaja Tarmo Korpela Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Apulaisjohtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry Asiamies Päivi Luoma Metsäteollisuus ry Teknologiajohtaja Juho Mäkinen Outokumpu Oyj Toimitusjohtaja Kirsti Paasikallio Valopaino Oy Toiminnanjohtaja Juha Jutila Keksintösäätiö Apulaisjohtaja Riitta Juvonen Kemianteollisuus ry Aluekehitysjohtaja Veijo Kavonius Sisäasiainministeriö Johtaja Markku Koponen Palvelutyönantajat ry Varatoimitusjohtaja Tarmo Korpela Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Johtaja Leila Kurki Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry Asiamies Päivi Luoma Metsäteollisuus ry Toimitusjohtaja Laila Malinen Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto / Epitest Ltd Oy Tutkimusprofessori Leena Palotie Sosiaali- ja terveysministeriö / Kansanterveyslaitos Yksikönjohtaja Pekka Pellinen Akava ry / Tekniikan Akateemisten Liitto Johtaja Pekka Pokela Teknologiateollisuus ry Liikenneneuvos Matti Roine Liikenne- ja viestintäministeriö Rehtori Aino Sallinen Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto / Jyväskylän yliopisto Kehittämisjohtaja Helena Säteri Ympäristöministeriö Rehtori Marja-Liisa Tenhunen Arene ry / Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu TEKESIN HALLITUS JA TEKNOLOGIAN VALTUUSKUNTA 9
Osaaminen ja innovaatiot luovat hyvinvointia Maailmantalouden matalasuhdanne jatkui vuonna 2003. Sen luoma epävarmuus johti suomalaisyrityksissä kustannusten karsimiseen ja riskien karttamiseen. Tämän seurauksena yritysten haasteellisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvu on taittunut ja toiminta muuttunut luonteeltaan lyhytjänteisemmäksi. Tilastokeskus arvioi vuoden 2003 tutkimus- ja kehitysmenoiksi yhteensä 4,9 miljardia euroa (3,43 prosenttia bkt:stä). Yritysten tutkimus- ja kehitysmenoiksi Tilastokeskus arvioi 3,4 miljardia euroa, korkeakoulusektorin 0,9 miljardia euroa ja muun julkisen sektorin puoli miljardia euroa. Innovaatiovalmiuksia päätettiin vahvistaa Pääministeri Matti Vanhasen hallitus sitoutui merkittävään julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen lisäpanostukseen. Hallitusohjelmassa osaaminen ja innovaatioiden merkitys todetaan kansantalouden kasvun ja kilpailukyvyn perustaksi. Julkiseen teknologiarahoitukseen sovittiin ensimmäinen selkeä korotus neljään vuoteen. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämässä kansainvälisessä arvioinnissa suomalaista innovaatiojärjestelmää pidettiin varsin hyvänä. Kiitosta sai erityisesti järjestelmän tehokkuus. Tekes sai arviointiin liittyneessä kyselyssä parhaan asiakaspalautteen. Arvioinnissa toivottiin selvennettävän asiakkaalle näkyvää järjestelmän kokonaiskuvaa. Innovaatiojärjestelmän toimijat pyrkivätkin saadun palautteen perusteella yhteistyössä kehittämään tarjoamiensa rahoitus- ja asiantuntijapalvelujen muodostamaa kokonaisuutta. Julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden rooleja selventämällä varmistetaan, etteivät julkisen sektorin palvelut kilpaile vahingollisella tavalla yksityisen sektorin kanssa. Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen haasteet Yrittäjyysaktiivisuutta mittaavan kansainvälisen Global Entrepreneurship Monitor eli GEM-tutkimuksen mukaan suomalaisten suuntautuneisuus yritystoimintaan kääntyi nousuun vuoden 2003 aikana ja vastaa nyt hyvää eurooppalaista tasoa. Yhteiskunnan tarjoamilla, laadukkailla yrittäjyyden puitteilla ja yrittäjyys- ja innovaatiopolitiikalla on todettu olevan myönteinen yhteys etenkin kasvu- ja vientihakuiseen Tutkimus- ja kehityspanos eräissä OECD-maissa osuus bruttokansantuotteesta, % 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03* * ennakkoarvio Israel Ruotsi Suomi Japani Islanti Etelä-Korea USA Saksa Tanska OECD Ranska Singapore Itävalta Iso-Britannia Kanada Norja Kiina Suomi sijoittuu OECD:n vertailussa kärkijoukkoon bruttokansantuotteeseen suhteutettuja tutkimus- ja kehityspanoksia tarkasteltaessa. Suomen elinkeinorakenteen vuoksi panostusten pitääkin olla muita maita korkeampia. Päävastuun Suomen tutkimus- ja kehityspanosten kasvusta ovat kantaneet yritykset. Valtion rahoituksen osuus kaikista tutkimuspanostuksista Suomessa on laskenut jo 25 prosenttiin. Tämä on johtanut tutkimus- ja kehitystyön luonteen muuttumiseen lyhytjänteisemmäksi. Lähteet: OECD MSTI -tietokanta, kansalliset tilastoviranomaiset. 10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Innovaatioympäristön toimijoiden resurssit Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta 3 375 Julkinen Yksityinen Suomen Akatemia 177 Yliopistot 926 (402) Ulkomailta 152 VTT 219 (68) Ministeriöt, TE-keskukset, sektoritutkimus 311 (227) Tekes 386 Perustutkimus Soveltava tutkimus Tuotekehitys Pääomasijoittajat: yksityiset 349 Teollisuussijoitus 63 (42, valtion lisäsijoitus) Sitra 48 Keksintösäätiö 5 (4) Finpro 35 (20) Businessenkelit 387 Yrityskehitys Markkinointi Kansainvälistyminen Finnvera 352 (34) Eri rahoittajat kattavat eri kohtia tuotteen innovaatioketjusta. Luvut kuvaavat kunkin organisaation toiminnan kokonaislaajuutta miljoonina euroina vuonna 2002. Suluissa on esitetty, paljonko rahoituksesta tulee suoraan valtion budjetista. Tekesin ja Suomen Akatemian rahoitus tulee miltei kokonaisuudessaan valtion budjetista. yrittäjyyteen. Kokonaisuutena suomalaisten yrittäjyysaktiivisuus on kuitenkin edelleen selvästi vähäisempää kuin maailman yritteliäimmissä kehittyneissä maissa. Suomalaiset ovat onnistuneet varsin hyvin innovaatiotoiminnan tulosten kansainvälisessä kaupallistamisessa. Globalisaatio ja verkostoituva liiketoiminta asettavat kuitenkin uusia haasteita liiketoimintaosaamisen kehittämiselle. Tämä tulee edelleen näkymään Tekesin panostuksissa, joissa liiketoimintaosaamisen kehittäminen on viime vuosina noussut tärkeään asemaan. Pääomasijoittamisen painopiste jatkosijoituksissa Pääomasijoitusten riskinotto on edelleen alhaisella tasolla. Tästä huolimatta pääomasijoitustoimiala on säilynyt Suomessa elinvoimaisena. Vaikea markkinatilanne heijastui pääomasijoitusten painopisteen siirtymisessä edellisvuotta enemmän jatkosijoituksiin sekä uusien sijoitusten painottumiseen perinteisille aloille. Julkisella rahoituksella on merkittävä rooli rahoitusmarkkinoiden puutteiden paikkaajana yritysten siemen-, aloitus-, ja kasvuvaiheissa. Eurooppalaisen tutkimusalueen kehitys nopeaa Euroopan unionin poliittisena tavoitteena on nostaa tutkimus- ja kehitystoiminnan menot kolmeen prosenttiin bkt:stä koko unionin alueella. Hyväksyttyjen innovaatiopoliittisten toimenpiteiden määrittelyyn liittyy kuitenkin epäselvyyksiä, jotka vaikeuttavat tämän tavoitteen saavuttamista. Innovaatiotoiminnan edistämisen eurooppalaiseen säädöspohjaan kohdistuukin selkeitä uudistuspaineita. Eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kehittyminen on nopeaa. EU:n kuudes puiteohjelma uudistettuine toimintamuotoineen edistää entistä vahvemmin eurooppalaisen tutkimusalueen rakentamista. Uudet laajat projektikokonaisuudet ja huippuosaamisen verkostot kokoavat eurooppalaiset osaajat ja resurssit laajasti yhteen tutkimuksen painopistealueilla. Kokonaisuutta vahvistetaan edistämällä kansallisten ohjelmien verkottumista ja vuorovaikutusta. Laaja kansainvälisyys valttina ja haasteena Useat nopeasti kehittyvät maat ovat muodostumassa suureksi haasteeksi suomalaisille yrityksille ja kansantaloudelle. Tuotantotoimintojen ohella kilpailu on kiristymässä myös tutkimuksessa ja kehityksessä. OECD:n tilastojen mukaan esimerkiksi Kiina on noussut ostovoimaan suhteutetuissa tutkimus- ja kehityspanostuksissa jo kolmannelle sijalle USA:n ja Japanin jälkeen. Suomalaisten yhtenä vahvuutena kansainvälisessä kilpailussa on Eurooppaa laajempi kansainvälinen yhteistyö. Haasteena on kuitenkin löytää keinoja, joilla kansainvälistä huippuosaajien liikkuvuutta voidaan lisätä ja joilla yhä useammat ulkomaiset yritykset saataisiin sijoittumaan Suomeen. OECD:n mukaan Suomessa toimivien ulkomaisten yritysten tuotannollinen toiminta sekä tutkimus- ja kehityspanostukset ovat nykyisin alhaisempia kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 11
Kannustus, rahoitus ja verkostot tuottavat tulosta Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen tulokset ja vaikutukset näkyvät osaamisen karttumisena, viennin vahvistumisena ja työpaikkojen syntymisenä tai säilymisenä. Yhteiskunnan sijoittamat varat kertautuvat nopeasti takaisin kasvavina verotuloina ja lisääntyvänä hyvinvointina. Innovaatio investointina Tutkimustulosten mukaan Tekesin rahoitus saa yritykset verkottumaan ja toteuttamaan riskipitoisempia ja pitkäjänteisempiä tutkimus- ja kehitysprojekteja kuin mitä ne tekisivät pelkällä omalla rahoituksellaan. LTT-Tutkimuksen mukaan yritykset kokevat verkottumisen selkeästi Tekesin tärkeimmäksi kriteeriksi rahoituksesta päätettäessä ja näkevät Tekesin ohjaavan rahoituksellaan yrityksiä laajentamaan alihankintojen käyttöä tutkimus- ja kehitystyössä ja käynnistämään tutkimuspainotteisia projekteja. Yritysten näkemyksen mukaan Tekes ajaa kansallista etua ja painottaa suomalaisen osaamisen kehittymistä. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLAn tuoreen tutkimuksen mukaan julkisen rahoituksen kanavoiminen yritysten tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan voi olla entistä perustellumpaa, koska rahoituksen tuottavuus on parantunut ja positiivisten ulkoisvaikutusten merkitys on korostunut. Positiivisia ulkoisvaikutuksia syntyy, kun myös muut yritykset hyötyvät yhden yrityksen tutkimus- ja kehitystyön tuloksista. Julkisen tutkimus- ja kehitysrahoituksen vaikutuksia metalli- ja elektroniikkateollisuuteen analysoineen ETLAn tutkimuksen mukaan julkinen rahoitus täydentää mutta ei syrjäytä yritysten tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Tiedon leviäminen nousee tässäkin tutkimuksessa tärkeäksi julkisen rahoituksen perusteeksi. Alueiden elinvoima syntyy innovaatioista Keväällä 2003 Tekes linjasi innovaatiotoiminnan roolia alueiden elinvoimaisuuden varmistajana. Tekesin näkemyksen mukaan alueet voivat menestyä kansainvälisessä kilpailussa pitämällä huolta osaamisensa karttumisesta, erikoistumisestaan ja verkottumisestaan. Osaamiskeskittymien rakentaminen on välttämätöntä; osaaminen, erikoistuminen ja verkottuminen ovat alueiden kehityksen elinehto. Näille rakentuvan strategian tulee perustua eri toimijoiden yhteiseen näkemykseen ja sitoutumiseen. Tekes toimii aktiivisesti yhteistyössä TE-keskusten, maakuntien liittojen ja muiden toimijoiden kanssa alueiden kehityksen vahvistamiseksi. Tekesin tavoitteena on saada alueilta yhä useampia yrityksiä tekemään tutkimus- ja kehitystyötä ja saada alueiden yritykset entistä laajemmin mukaan teknologiaohjelmiin. 12 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET
Suomessa on viisi vahvaa, laajaan osaamiseen perustuvaa kasvukeskusta ja kymmenkunta merkittävää erikoistunutta kasvukeskusta. Tekesin näkemyksen mukaan kasvukeskuksia pitää edelleen vahvistaa ja niin vahvojen kuin erikoistuneiden kasvukeskusten määrää voidaan lisätä. Kasvukeskusten vahvistaminen on kaikkien etu. Kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevat yritykset voivat hankkia tarvitsemaansa osaamista verkottumalla. Alueellisen rahoituksen tehtävä on vahvistaa alueen innovaatiotoiminnan perusedellytyksiä. Kansallisesti kilpaillun tutkimus- ja kehitysrahoituksen, kuten Tekesin rahoituksen, tulee kasvattaa osaamista, vahvistaa verkottumista aluerajoista riippumatta ja valmentaa yrityksiä kansainväliseen kilpailuun. Tekesin kokoama laaja aineisto Alueiden elinvoima syntyy innovaatioista löytyy Tekesin www-sivuilta. Tekes edistää osaamisen, innovaatioiden, yritysten ja liiketoiminnan syntymistä Tutkimus- ja kehitysrahoituksellaan ja asiantuntijapalveluillaan Tekes edistää uusien innovaatioiden, yritysten ja liiketoiminnan syntymistä ja osaamisen vahvistumista sekä niiden välityksellä työpaikkojen syntymistä ja säilymistä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin lisääntymiseen. Tutkimus- ja kehitysprojekteissa luodaan uutta osaamista yliopistoihin, tutkimuslaitoksiin ja yrityksiin ja verkotetaan toimijat yhteistyöhön sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tutkimus- ja kehitysprojekteilla autetaan alkuun uusia teknologiayrityksiä. Projekteissa kehitetään uusia tuotteita, palveluja ja tuotantoprosesseja, joista seuraa uutta liiketoimintaa ja vientiä. Toiminnan tuloksilla on pitkäaikainen vaikutus työllisyyteen. Vuonna 2003 päättyi 1 892 projektia, joista runsas kolmasosa oli julkisia tutkimusprojekteja, kuudesosa yritysten tutkimusprojekteja ja kolmasosa yritysten tuotekehitysprojekteja. Projekteissa syntyi yli 1 400 tieteellistä julkaisua, lähes 1 000 opinnäytettä sekä runsaat 140 tutkijoiden ja 435 yritysten patenttihakemusta tai patenttia. Uusia tai korvaavia tuotteita syntyi yli 400 projektissa ja palveluja yli 200 projektissa. Tuotantoprosesseja kehitettiin lähes 200 projektissa. Vuonna 2003 päättyi 169 pk-yritysten tuotekehitysprojektia, joista on odotettavissa viiden vuoden aikana 1,6 miljardia euroa uutta tai uusiutuvaa liikevaihtoa. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 13
Liikevaihdon kasvuodotukset vuonna 2003 käynnistyneissä pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Syntyvä uusi liikevaihto, milj. euroa 1200 1000 800 600 400 200 0 600 500 400 300 200 100 0 2003 2004 Projektin alkaessa 2005 2006 Liikevaihdon kasvuodotukset vuonna 2003 päättyneissä pk-yritysten tuotekehitysprojekteissa Syntyvä uusi liikevaihto, milj. euroa 2002 2003 Julkisten tutkimusprojektien teknologinen onnistuminen Yritysten tutkimusprojektien teknologinen onnistuminen Pk-yritysten tuotekehitysprojektien kaupallinen onnistuminen 2004 2005 Projektin päättyessä Projektien teknologinen ja kaupallinen onnistuminen 2007 Luvut kattavat 385 pk-yritysten tuotekehitysprojektia, joihin Tekes teki yhteensä 96 milj. euron rahoituspäätökset vuonna 2003. Osa näistä on pitkäjänteisiä projekteja, jotka eivät vielä ehdi tuottaa liikevaihtoa vuoteen 2007 mennessä. 2006 Luvut kattavat 169 vuonna 2003 päättynyttä pk-yritysten tuotekehitysprojektia, joita Tekes rahoitti 38 milj. eurolla. Osa näistä on pitkäjänteisiä projekteja, jotka eivät vielä ehdi tuottaa liikevaihtoa vuoteen 2007 mennessä. Kasvuodotukset on esitetty kuvion selvyyden vuoksi minimivaihtoehdon mukaisina. Todennäköinen syntyvä liikevaihto on suurempi. Käyrien vertailu osoittaa, että tulosodotukset toteutuvat päättyneissä tuotekehitysprojekteissa lähes ennakoidusti, mutta keskimäärin yhden vuoden aikaviipeellä. 0 20 40 60 80 100 onnistui erittäin hyvin, hyvin tai kohtalaisen hyvin kaupallistaminen ei vielä toteutunut onnistui odotettua huonommin epäonnistui Tiedot perustuvat vuosina 1999 2000 päättyneiden projektien toimittamiin jälkiraportteihin, joissa on arvioitu projektikohtaisia tuloksia kolme vuotta projektien päättymisen jälkeen eli vuosina 2002 ja 2003. Tekes seuraa rahoittamiensa tuotekehitysprojektien tulosodotuksia eli liikevaihdon kasvua, vientiä ja syntyviä työpaikkoja. Tulosodotukset arvioidaan rahoituspäätöksiä tehtäessä ja tarkistetaan projektin päättyessä ja kolme vuotta projektin päättymisen jälkeen. Tulosodotusten arvioiminen soveltuu parhaiten pk-yritysten projekteihin, joissa tähdätään uuden tai korvaavan tuotteen aikaansaamiseen. Suurten yritysten projektit ovat pääasiassa pitkäjänteisiä tutkimusprojekteja. Niiden tulokset näkyvät osaamisen syvällisenä kasvuna ja vaikuttavat välillisesti laajasti. Rahoitusvaltuuksiin tasokorotus Valtion tiede- ja teknologianeuvoston suositusten ja hallitusohjelman linjausten mukaisesti Tekesin rahoitusvaltuuksiin päätettiin tehdä kaikkiaan 85 miljoonan euron tasokorotus vuoteen 2007 mennessä. Rahoitusvaltuudet ovat pysyneet samoina viisi vuotta. Eduskunta nosti Tekesin tutkimusja tuotekehitysrahoituksen valtuudet 392 miljoonaan euroon vuodelle 2004. Summa on 21 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2003. Rahoitusvaltuuksien painopistettä siirrettiin lainoista tutkimusrahoitukseen ja tutkimus- ja tuotekehitysavustuksiin. Korotetut valtuudet parantavat Tekesin mahdollisuuksia vauhdittaa kansantalouden kasvua rahoitettavilla tutkimus- ja tuotekehitysprojekteilla. Myös kansainvälisten vertailujen valossa rahoitusvaltuuksien korotus oli perusteltua, sillä Suomessa yrityksille tarkoitetun julkisen riskirahoituksen osuus suhteessa yritysten omiin panostuksiin on kehittyneiden maiden alhaisimpia ja vain noin puolet OECD-maiden keskiarvosta. Lähes 800 miljoonan euron tutkimusja kehitysprojektit käyntiin Vuonna 2003 Tekes teki 392 milj. eurolla rahoituspäätöksiä 2 196 tutkimus- ja kehitysprojektiin. Projektien kokonaisbudjetti on 785 milj. euroa. Rahoituksesta 230 milj. euroa kohdistui yritysten ja 162 milj. euroa yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen projekteihin. Yritykset hakivat Tekesiltä 443 milj. euron rahoitusta kokonaiskustannuksiltaan 950 milj. euron tutkimus- ja kehitysprojekteihinsa. Yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset hakivat projektiesityksiinsä 415 milj. euron rahoitusta. Ennen varsinaisen hakemuksen jättämistä yritykset ja tutkijat tunnustelevat projektiesitystensä rahoitusmahdollisuuksia. Moni projektiesitys karsiutuu jo tässä vaiheessa. Varsinaisista hakemuksista 28 prosenttia jäi vaille Tekesin rahoitusta. Projektien tulosodotukset, haasteellisuus ja laatu säilyivät hyvinä. Taloudellisista suhdanteista johtuen yritykset suuntasivat tutkimus- ja kehitystyötään enemmän lyhytjänteiseen toimintaan. Pitkäjänteisen tutkimus- ja kehitystyön 14 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET
varmistamiseksi ja vahvistamiseksi Tekes nosti hieman yritysten projektien rahoitusosuuttaan. Valtaosa rahoitetuista projekteista toteutetaan useamman yrityksen, yliopiston, korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen yhteistyönä. Tekesin rahoitus lisää merkittävästi pienten ja suurten yritysten yhteistyötä ja verkottumista. Vuonna 2003 lähes puolet rahoituksesta kytkeytyi Tekesin laajoihin teknologiaohjelmiin. Noin 40 prosenttia rahoitetuista projekteista oli kansainvälisesti verkottuneita. Euroopan rakennerahastojen (EAKR) kautta kanavoitu rahoitus painottui julkisiin tutkimusprojekteihin ja alueellisten innovaatiorakenteiden ja toiminnan kehittämiseen. Tekes kanavoi EAKR-rahoitusta lähes sataan projektiin yhteensä 18 milj. euroa. Yli 500 uutta yritysasiakasta Kannustus tutkimus- ja tuotekehitystyöhön tuotti Tekesille 517 uutta yritysasiakasta, joista 463 oli pieniä yrityksiä. Uusien asiakkaiden määrä ylitti selvästi tavoitteen. Tekes onnistui erityisen hyvin uusien yritysasiakkaiden hankkimisessa pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, sillä lähes kaksi kolmasosaa uusista asiakkaista sijaitsi muualla kuin Uudellamaalla. Tekesin tekemät rahoituspäätökset kohdistuivat 1 142 yritykselle, mikä merkitsee yritysasiakkaiden määrän kasvua lähes viidenneksellä edellisestä vuodesta. Tekes maksoi vuonna 2003 ja aiempina Henkilöstön ja liikevaihdon kehitys teollisuudessa ja osaamisintensiivisillä palvelualoilla Henkilöstö, 1000 henkilöä 300 250 200 150 Rahoituspäätökset yrityksille toimialoittain 100 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 milj. euroa 60 50 40 30 20 10 Kone- ja metallituoteteollisuus Liike-elämän palvelut Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kemianteollisuus Muut toimialat Metsäteollisuus Rakentaminen Elintarviketeollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Liikevaihto, miljardia euroa 60 50 40 30 20 10 0 95 96 97 98 99 00 01 Rahoituspäätökset teknologia-alueittain on esitetty vuosikertomuksen teknologia-alakohtaisilla sivuilla 24 33 ja rahoituksen kohdistuminen eri alueille Tekesin www-sivuilla Tekesin vuosikatsauksessa 2003. 02 03 0 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 Korkea ja korkea keskitaso Muu tehdasteollisuus Osaamisintensiiviset palvelut Tekesin rahoitusvaltuudet valtion talousarvion mukaan Myöntämisvaltuudet ja siirtomäärärahat milj. euroa 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Rahoitus korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille Tutkimusrahoitus 148 131 134 134 143 150 Rahoitus yritysten projekteihin Tuotekehitysavustukset 163 151 153 150 157 170 Pääomaehtoiset tuotekehityslainat 34 34 34 34 * * Tuotekehityslainat 45 45 46 46 72* 72* Teknologiapalvelujen ostot Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitykset 12 10 12 14 15 Teknologiarahoitus yhteensä 390 373 377 376 385 407 EU:n rakennerahastojen kansallinen osuus** 6 9 10 10 8 Korkean ja korkean keskitason teknologian toimialoilla tutkimus- ja kehityspanostus on vähintään 2 prosenttia, muussa tehdasteollisuudessa alle 2 prosenttia liikevaihdosta. Vuonna 2002 Suomessa oli 5 831 korkean ja korkean keskitason teknologian toimialojen yritystä. Osaamisintensiivisiin palveluihin kuuluvat rahoitus- ja vakuutustoiminta, teleliikenne, tutkimus- ja kehitys-, tekniset, logistiset, tietojenkäsittely- ja kiinteistöpalvelut. Lähde: Tilastokeskus Yhteensä 390 379 386 386 395 415 Lisäksi Tekesillä oli tai on käytettävissä rakennerahastojen EU-osuutena 5 10 milj. euroa vuosina 2000 2004. * Sisältää tuotekehityslainat ja pääomaehtoiset tuotekehityslainat. ** Rakennerahastojen kansallinen osuus sisältyi 1999 Tekesin myöntämisvaltuuksiin. TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET 15
vuosina tekemiensä päätösten perusteella tutkimus- ja kehitysrahoitusta 1 620 yritykselle. Määrä on hieman edellisvuotta pienempi. Tekesin www-sivuilla on yrityskohtainen luettelo maksetusta rahoituksesta. Alkavia yrityksiä neljännes asiakaskunnasta Toimintansa alkuvaiheessa olevien yritysten osuus Tekesin yritysasiakkaista nousi 22 prosenttiin. Tekes rahoitti huomattavasti aiempaa enemmän alkuvaiheen yrityksiä. Rahoitus alkuvaiheessa oleville 1 4 hengen yrityksille kasvoi 36 prosenttia ja rahoitus 5 19 hengen yrityksille 28 prosenttia edellisestä vuodesta. Tulokset ovat seurausta Tekesin työstä uusien yritysten synnyttämiseksi ja alkavien yritysten kasvun vahvistamiseksi. Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitus kattaa projekteihin sisältyvät markkina- ja kansainvälistymisselvitykset. Sen tukena Tekesillä on käytettävissä liiketoimintaosaamisen kehittämistä varten tutkimuslähtöisten liikeideoiden kartoittamiseen tarkoitettu TULI-ohjelma ja liikeideoiden kehittämisrahoitus Liksa yhdessä Sitran kanssa. TULI-ohjelmassa jalostettiin yli 280 liikeideaa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä edelliseen vuoteen verrattuna. Liksassa Tekes ja Sitra rahoittivat 29 yrityksen liikeidean kehitystä. Lisäksi Tekes tukee uusien yritysten synnyttämiseen tähtäävää Venture Cupia ja toimii Yritys-Suomessa. Vuonna 2003 Tekes rahoitti kaikkiaan 32 milj. eurolla projekteja, jotka painottuivat liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Vuoden aikana Tekes valmisteli teknologiayritysten perustamisvaiheeseen tarkoitettua pääomalainaa, joka otetaan käyttöön keväällä 2004. Useiden tutkimusten mukaan alle 10 prosenttia uusista yrityksistä tuottaa 70 prosenttia uusien yritysten aikaansaamasta bruttokansantuotteen kasvusta ja uusista työpaikoista. Riskirahoittajan rooli Tekesin tehtäväksi on määritelty jakaa teknologian kehittämiseen sisältyviä riskejä. Ennen rahoituspäätöstä Tekesin asiantuntijat arvioivat perusteellisesti kuhunkin projektiin liittyvät teknologia-, markkina-, rahoitus- ja henkilöstöriskit. He seuraavat projektin etenemistä ja yrityksen tilaa projektin aikana. Riskit ovat olleet viime vuosina tasolla, jossa noin 70 prosenttia projekteista onnistuu ja noin 30 prosenttia ainakin osittain epäonnistuu. Toiminnan luonteesta johtuu, että riskienhallinnasta huolimatta osa riskeistä toteutuu, mikä ilmenee toisinaan konkursseina ja luottotappioina. Vuosina 1999 2003 Tekes on osallistunut noin 3000 yrityksen tutkimus- ja kehitystyön rahoitukseen. Näistä yrityksistä 37 eli runsas prosentti joutui konkurssiin vuonna 2003. Konkurssit koskevat pääosin alkavassa vaiheessa olevia yrityksiä. Aloitta- Päättyneiden projektien tuloksia 16 milj. euroa Korkeakoulu, tutkimuslaitos 31 milj. euroa yrityksen henkilömäärä 1 49 50 249 250 499 yli 500 Pk-yritys 15 milj. euroa 2001 2002 2003 Julkisia tutkimusprojekteja 1089 772 688 Yritysten tutkimusprojekteja 375 410 336 Tuotekehitysprojekteja 888 735 590 Valmisteluprojekteja tai selvityksiä 112 121 278 Päättyneitä projekteja yhteensä 2464 2038 1892 Opinnäytteitä 713 715 968 Julkaisuja 1421 1219 1439 Tutkijoiden patenttihakemuksia 114 107 141 Yritysten patenttihakemuksia 398 451 435 Uusi tai korvaava tuote 319 349 402 Uusi tai korvaava palvelu 119 170 202 Tuotantoprosessi 149 149 187 Suurten yritysten projektien rahoituksen vaikutus vuosikeskiarvo 2000 2002 Suuri yritys Tekesin rahoittamien projektien kustannukset 180 milj. euroa 60 milj. euroa Tekes Rahavirrat suurille yrityksille/-ltä, milj. euroa Tekesin rahoitus suurille yrityksille +60 Suurten yritysten projekteissa tutkimuspalvelujen osto korkeakouluilta ja tutkimuslaitoksilta -31 Suurten yritysten projekteissa rahoituksen kanavoituminen pk-yrityksille -15 Suurten yritysten rahoitus Tekesin rahoittamiin julkisiin tutkimusprojekteihin korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa -16 Nettorahavirta -2 Yli 500 työntekijää työllistäville yrityksille suuntautuu Tekesin kokonaisrahoituksesta 16 prosenttia ja yrityksille kohdistetusta rahoituksesta 26 prosenttia. Suuret yritykset rahoittavat korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja pk-yritysten tutkimustyötä Tekesin projekteissa enemmän kuin Tekes suuria yrityksiä. Tekes vaikuttaa verkottumiseen kannustavien rahoituskriteeriensä avulla suurten yritystentutkimus- ja kehitysprojektien laatuun, mikä tuottaa merkittäviä ulkoisvaikutuksia: osaaminen siirtyy suurten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden välillä ja pk-yritykset kehittyvät suurten yritysten alihankkijoina ja strategisina kumppaneina. Tekesin rahoitusosuus erikokoisten yritysten tutkimus- ja kehitysmenoista 0 5 10 15 20 25 30 35 prosenttia Tilastokeskuksen kokoama aineisto tutkimus- ja kehittämistyötä tekevistä yrityksistä on osin puutteellista varsinkin pienikokoisimpien yritysten kyseessä ollessa. Lähteet: Tilastokeskus ja Tekes 16 TOIMINNAN TULOKSET JA VAIKUTUKSET