Tekesin lausunto, Talousvaliokunta

Transkriptio

1 Lausunto 1 (5) Eduskunta, Talousvaliokunta TaV@eduskunta.fi Asia: VNS 4/2017 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Tekesin lausunto, Talousvaliokunta Lausunnossaan Tekes keskittyy suunnitelman innovaatiorahoitukseen liittyvään osuuteen. Yhteenveto Tekesin lausunnosta Tutkimuksen ja sen hyödyntämisen kautta syntyvät ratkaisut auttavat vastaamaan yhteiskuntaamme kohdistuviin haasteisiin, uudistamaan elinkeinoelämäämme sekä luomaan uutta talouskasvua. Vaikuttavaksi todennettu innovaatiorahoitus on sijoitus tulevaisuuden kilpailukykyyn ja se tulisikin erottaa julkisen sektorin juoksevista kuluista. Tulevan kasvun siemeniin kannattaisi sijoittaa vaikeinakin aikoina, ettei Suomi ajautuisi taloudellisen kurjistumisen kierteeseen. Vuosien tasokorotus Tekesille korjaa innovaatiotoimintaan aiemmin tehtyjä leikkauksia vain pieneltä osin eikä se ole linjassa odotusten kanssa. Tekesin odotetaan olevan luomassa maailman parasta kokeilu- ja innovaatioympäristöä. Soveltavan tutkimusrahoituksen niukkuus hankaloittaa tavoitteen saavuttamista merkittävästi. Pitkäjänteinen toiminta osaamisen luomisesta tutkimuksen hyödyntämiseen liiketoiminnassa on haastavaa tilanteessa, jossa rahoitusvaltuudet on sidottu lyhyisiin määräaikoihin tai ne on ennalta korvamerkitty tietynlaiseen toimintaan sitoen samalla asiantuntijaorganisaation käsiä. Kilpailijamaita matalamman innovaatiorahoituksen myötä suomalaiset yritykset joutuvat antamaan koko ajan lisää epäreilua etumatkaa ulkomaisille kilpailijoilleen. Innovaatioista ratkaisuja talouden haasteisiin Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille tuo esiin Suomen julkisen talouden heikon tilan sekä haasteet, joita vähäinen talouskasvu, väestön ikääntyminen sekä rakenteellinen työttömyys aiheuttavat. Tutkimukseen ja sen hyödyntämiseen perustuvat ratkaisut auttavat vastaamaan yhteiskuntaamme kohdistuviin haasteisiin sekä luomaan uutta talouskasvua. Esimerkiksi terveydenhuollossa uusien digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen auttavat ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa sekä sairauksien tehokkaammassa diagnosoinnissa ja hoidossa. Tällä on suoraa Tekes Osoite/Address/Adress Posti/Post/Mail Puh./Tel. Porkkalankatu 1 PL 69, Helsinki Porkkalagatan 1 PB 69, Helsingfors Porkkalankatu 1 P.O. Box 69, FI Helsinki kirjaamo@tekes.fi

2 Lausunto 2 (5) vaikutusta terveydenhuollon kustannuksiin ja samalla syntyy uutta liiketoimintaa ja kasvua. Tulevat työpaikkamme ja julkiset hyvinvointipalvelumme riippuvat talouskasvusta. Monet johtavat taloustieteilijät ovat liputtaneet sen puolesta, että Suomen pitkän aikavälin kasvun perusta on t&k- ja innovaatiotoiminta. Talouskasvuun tarvitsemme tuottavuutta parantavia aineettomia investointeja. Suomelle välttämätön elinkeinoelämän uudistuminen ja tuottavuuden kasvu perustuvat tutkitusti ennen kaikkea innovaatiotoimintaan ja korkeaan osaamiseen. Vaikuttavaksi todennettu innovaatiorahoitus tulisikin erottaa julkisen sektorin juoksevista kuluista ja tulevan kasvun siemeniin kannattaisi sijoittaa vaikeinakin aikoina, ettei Suomi ajautuisi pitkäkestoiseen taloudellisen kurjistumisen kierteeseen. Vuosien tasokorotus Tekesille ei korjaa innovaatiotoimintaan tehtyjä leikkauksia Tekesin toimin vauhditetaan innovaatiovetoista viennin kasvua ja luodaan houkuttelevaa innovaatioympäristöä. Tavoitteena on luoda maailman paras kokeilu- ja innovaatioympäristö. Soveltavan tutkimusrahoituksen niukkana säilyvä määrä hankaloittaa tätä työtä merkittävästi. Julkisen talouden suunnitelmaan vuosille sisältyy 42 milj. euron vuotuinen tasokorotus Tekesin myöntövaltuuksiin. Lisävaltuudet on suunnitelmassa esitetty kohdennettavan tutkimuksen ja yritysten yhteistyöhön ja innovatiivisiin hankintoihin sekä innovaatioiden ja kansainvälistymisen tukemiseen. Työ- ja elinkeinoministeriöstä saatujen tietojen mukaan lisäyksestä oltaisiin ohjaamassa 3 milj. euroa ministeriön momentin kautta, jolloin Tekesin avustusvaltuuden tasokorotus on ainoastaan 39 milj. euroa. Lisäksi hallitus on linjannut, että Tekesin avustusvaltuudesta 9,5 milj. euroa kohdennetaan v audiovisuaalisen alan tuotantokannustimeen. Linjauksesta huolimatta Tekes on saamassa tähän tarkoitukseen lisävaltuutta vuodelle 2018 vain 0,5 milj. euroa ja vuodelle ,75 milj. euroa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Tekes joutuu käyttämään av-kannustimen rahoittamiseen vuosina yhteensä 13,75 milj. euroa valtuuksia, jotka muutoin olisi ohjattu yritysten ja tutkimusorganisaatioiden tarpeista nousevaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Vuosille osoitettu kärkihankerahoitus korjaa vain vähän tehtyjä leikkauksia.

3 Lausunto 3 (5) Hallituksen puoliväliriihen päätöksessä Suomen Akatemiaa ja Tekesiä varaudutaan lisäksi pääomittamaan kumpaakin 60 miljoonalla eurolla. Pääomitukseen sisältyy tuottovaatimus, mikä asettaa reunaehtoja käyttömahdollisuuksiin. Tekes kartoittaa parhaillaan rahoituksen käytön tapoja. Todennäköisesti pääomitus kohdentuu innovaatioketjun loppupäähän, lähellä markkinoita olevaan toimintaan, eikä siten korjaa pitkäjänteisempään tutkimusrahoitukseen ja tutkimusorganisaatioiden ja yritysyhteistyön rahoitukseen syntynyttä aukkoa. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan rahoituksessa olennaista on pitkäjänteisyys ja ennustettavuus. Strategisen osaamisen ja innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen vie monesti 5-10 vuotta. Pitkäjänteinen osaamisen kehittäminen on haastavaa tilanteessa, jossa Tekesin rahoitusvaltuudet on sidottu lyhyisiin määräaikoihin tai ne on korvamerkitty tietynlaiseen toimintaan. Valtuuksien etukäteinen sitominen tietynlaiseen toimintaan vähentää Tekesin ketteryyttä reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja yritysten tarpeisiin. Leikkaukset Tekesin myöntövaltuuksiin vähentävät tutkimusta ja sen hyödyntämistä Leikkaukset Tekesin rahoitusvaltuuksiin ovat kohdistuneet erityisesti Tekesin tutkimusrahoitukseen sekä yritysten kanssa yhteistyössä tehtyyn tutkimukseen. Vuoteen 2015 verrattuna viime vuonna jäi syntymättä viidesosa eli 250 patenttia tai patenttihakemusta. Huolestuttavinta on, että tutkimusrahoituksen supistuminen vähensi yritysten ja tutkimusorganisaatioiden verkottumista neljänneksellä. Tämä yhteistyö on ollut tähän saakka toimintaympäristömme vahvuuksia. Verkottumisen väheneminen heijastuu elinkeinoelämän uudistumiskykyyn, kun uusi tieto ja tutkimustulokset jäävät

4 Lausunto 4 (5) hyödyntymättä elinkeinoelämässä. Lisäksi tämä heikentää elinvoimaisten ekosysteemien syntymistä ja osaltaan Suomen houkuttelevuutta investointien kohdemaana. Yrityksemme lähtevät kaukaa takamatkalta innovaatiokilpailuun kansainvälisillä markkinoilla Kansainvälisessä vertailussa Suomen innovaatiopanostukset ovat poikkeuksellisen kahtiajakautuneet. Panostukset painottuvat hyvin selvästi yhtäältä avoimeen tutkimukseen ja toisaalta lähellä markkinoita tapahtuvaan pienimuotoiseen kehitykseen. Toisin kuin yleensä luullaan, Suomi tukee kansainvälisessä vertailussa harvinaisen vähän yritysten yksityistä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Suomen innovaatiojärjestelmän suurin, tulevaa kasvua rajoittava pullonkaula näyttääkin olevan elinkeinoelämän rohkeaan uudistamiseen suunnattujen resurssien kohdalla. Suomalaiset yritykset joutuvat innovaatiotoiminnassaan antamaan koko ajan lisää epäreilua etumatkaa ulkomaisille kilpailijoilleen. Suhteessa kansantalouden kokoon, Suomi on OECD-maiden vertailussa sijalla 5 korkeakoulujen tutkimusrahoituksessa sijalla 25 yritysten haastavan t&k-toiminnan julkisissa kannusteissa.

5 Lausunto 5 (5) Tekesin rahoitus on ollut veronmaksajille hyvä sijoitus Julkisten panostusten vaikuttavuutta pitää seurata ja arvioida. Tekesin onnistumisesta kasvun vauhdittajana on vahvaa tutkimusnäyttöä.