Lausunto 1 (6) Verohallinto Henkilöverotus, ohjaus- ja kehittämisyksikkö HEVEOKY Sari Wulff PL 325 00052 Vero sari.wulff@vero.fi Diaarinumero A48/200/2014 LAUSUNTO: VEROHALLINNON OHJE RAKENTAMISEEN LIITTYVÄSTÄ TIEDONANTOVELVOLLISUUDESTA Suomen Kiinteistöliitosta (Kiinteistöliitto/Suomen Kiinteistöliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikossa yksilöidystä ohjeluonnoksesta. Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatio. Kiinteistöliittoon kuuluu 23 alueellista kiinteistöyhdistystä, joiden jäsenkunta muodostuu pääasiallisesti asuntoosakeyhtiöistä. Kiinteistöliiton jäsenistöön kuuluu myös vuokrataloyhtiöitä. Alueellisten kiinteistöyhdistysten jäsenistöön kuuluu yhteensä yli 24.000 asuntotai kiinteistöosakeyhtiötä. Lisäksi Kiinteistöliittoon kuuluu Suomen Vuokranantajat ry., jossa on jäseninä yli 7.000 yksityishenkilöä tai muuta tahoa, jotka vuokraavat asuin- ja liikehuoneistojaan asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä. Jäsenkuntamme piiriin kuuluu arviolta noin 2 miljoonaa suomalaista. Suomen Kiinteistöliiton lausunto Taustaksi Rakentamiseen liittyvää tiedonantovelvollisuutta koskevat säännökset tulevat voimaan 1.7.2014. Uusista velvoitteista säädetään verotusmenettelylaissa ja työturvallisuuslaissa (lait 363/2013 ja 364/2013, HE 92/2012). Säännösten perusteella tilaajalla on velvollisuus ilmoittaa tietoja verohallinnolle rakentamiseen liittyvistä urakoista
Lausunto 2 (6) ja urakoitsijoista sekä yhteisen rakennustyömaan päätoteuttajalla velvollisuus ilmoittaa tietoja rakennustyömaalla työskentelevistä henkilöistä 1.7.2014 lukien. Verotusmenettelystä annetun lain 15 b :n 5 momentin, 15 c :n 2 momentin ja 15 d :n 4 momentin valtuutussäännösten nojalla Verohallinnolla on oikeus antaa tarkempia määräyksiä annettavista tiedoista, tietojen antamisajankohdasta ja -tavasta tai rajoittaa rakentamisalaan liittyvää tiedonantovelvollisuutta. Verohallinto on antanut päätöksen rakentamiseen liittyvästä tiedonantovelvollisuudesta (Vhp 131/2014). Lisäksi verottaja on antanut rakentamiseen liittyvää tiedonantovelvollisuutta koskevan ohjeen 1.7.2013 (diaarinumero A73/200/2013). Nyt lausuntokierroksella olevan ohjeluonnoksen on tarkoitus korvata aiempi ohje. Kiinteistöliiton lausunto Yleistä Erityisesti tietyistä ohjeluonnoksen muutoksista Kiinteistöliitto pitää erittäin tärkeänä talousrikollisuuden torjuntaan tähtäävien säädösten ja normien käyttöönottoa kiinteistöalalla. Kiitämme mahdollisuudesta lausua myös muokatusta ohjeluonnoksesta. Toteamme tehdyistä täsmennyksistä yleisesti seuraavaa: Ohjeeseen on tehty runsaasti laadultaan stilistisiä muutoksia. Lisäksi ohjetta on pyritty havainnollistamaan lisäämällä runsaasti täsmentäviä esimerkkejä. Luonnokseen on tehty myös joitakin tiedonantovelvoitetta laajentavia velvoitteita. Pidämme tehtyjä kielellisiä täsmennyksiä hyvinä ja selkiyttävinä. Lisätyt esimerkit helpottavat nähdäksemme ohjeen ymmärtämistä. Ohjeeseen tehtyjä muutoksia voidaan pääosin pitää ohjeen omaksumista helpottavina ja siten hyvinä. Kiinteistöliitto haluaa kuitenkin kiinnittää verohallinnon huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin. Kiinteistöliiton huomiot esitetään tässä lausunnossa noudattaen ohjeluonnoksen kappalekohtaista numerointia.
Lausunto 3 (6) Kuva 1. Tiedonantovelvolliset tahot Kuvaa 1 on täsmennetty. Tehtyjen muutosten johdosta eri relaatiot sekä tiedonantovelvoitteiden ydinsisältö ilmenevät aiempaa paremmin. Kuva muodostaa yleiskuvan kummankin velvoitteen ydinsisällöstä ja sen merkitys velvoitteiden ymmärtämisen osalta onkin tärkeä. Suosittelemmekin stilisoimaan kaaviota vielä seuraavilta osin: - Kuvassa olevien rakennusten rooli jää epäselväksi ja ne kannattaisi poistaa. Tiedonantovelvoitteiden kaksi linjaa voitaisiin erotella kuvaan lisättävin otsikkotekstein ( Yhteisen rakennustyömaan työntekijätiedot ja Urakkatiedot ). - Yhteisen työmaan työntekijätietojen osalta pyytäisimme korostamaan graafisin toimenpitein työnantajien ja työntekijöiden välisiä työmaakohtaisia työsuhderelaatioita kuvaavia merkintöjä. Kohta 2.3.1 Erillinen suunnittelu ja valvonta Kiinteistöliitto ehdottaa kursiivilla merkittyä täsmentävää lisäystä ohjeen toiseen kappaleeseen: Edellä mainitut suunnittelu ja valvonta eivät erikseen hankittuina kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin, mutta jos esimerkiksi urakka- tai rakentamissopimuksessa on sovittu, että suunnittelu tilataan rakentamispalvelun suorittavalta yhtiöltä osana kyseistä sopimusta, myös suunnittelu kuuluu tiedonantovelvollisuuden piiriin. Kohta 2.3.3 Kiinteistöllä harjoitettavaa erityistä tuotantotoimintaa palvelevien laitteiden asentaminen, korjaaminen ja kunnossapitotyöt Kiinteistöliitto ehdottaa, että otsikkoon tehdään yllä kursiivilla merkitty täsmennys. Tällä muutoksella otsikko saatettaisiin vastaamaan varsinaisen ohjeen sisältöä. Kohta 2.3.4 Kiinteistönhoito ja huoltotyöt Kohdan 4. kappale kuuluu seuraavasti: Jos kiinteistönhoitoa harjoittava yritys veloittaa korjauspalvelut erikseen, niitä pidetään rakentamispalveluna ja näin ollen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvana. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi vuosisopimuksen ulkopuolella tehtyä ylimääräistä erillistä korjaustyötä. Merkityksellistä on erillinen maksuperuste, ei laskutustapa.
Lausunto 4 (6) Yllä kursiivilla merkitty osio on nähdäksemme tulkinnanvarainen. Ehdotamme osion täsmentämistä vastaamaan kiinteistönhoitosopimuksissa tavanomaisesti noudatettavaa jaottelua: Tällä tarkoitetaan esimerkiksi muita kuin kiinteään veloitukseen kuuluvia, erillisveloitettavia korjaustöitä. Merkityksellistä on erillinen veloitusperuste, ei laskutustapa. Kohta 2.3.6 Ilmoittamisen alaraja urakkatiedoissa Ohjeen 2. kappaleeseen tehdyn täsmennyksen mukaan Jos 15.000 euron rajaarvo ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvon tiedetään ylittyvän. Esimerkki 3 on lähtökohtaisesti yllä kursiivilla merkittyä lisäystä selventävä. Epäselvyyksien välttämiseksi esimerkkiä tulisi kuitenkin täsmentää. Esimerkissä mainittu kustannusten arvioidaan nousevan 25.000 euroon tulisi korvata esimerkiksi seuraavalla tiedetään esimerkiksi tarjouksen perusteella nousevan 25.000 euroon. Kohta 2.4 Sopimuksen pilkkominen ja lisätyöt Kiinteistöliiton käsityksen mukaan muutos- ja lisätöitä voidaan pitää yleisinä etenkin laajamittaisemmissa korjausurakoissa. Näin ollen onkin erityisen tärkeätä, että ohjeen kohta 2.4 ohjaisi tiedonantovelvollisuuden asianmukaiseen täyttämiseen. Ensinnäkin, kiinnitämme Verohallinnon huomiota ensimmäisen kappaleen lisäykseen, jonka mukaan erillisiä tilauksia on pidettävä erillisinä sopimuksina eikä raja-arvoa laskettaessa yhtenä kokonaisuutena. Edellytyksenä lisäyksen mukaan kuitenkin on, että tällainen arviointi on liiketaloudellisesti perusteltua. Nähdäksemme valittu termi ohjaa arvioimaan tilannetta palveluntarjoajan kannalta. Perustellumpaa olisi käyttää termiä rakennusteknisesti tai kiinteistönpidollisesti perusteltua, joka ohjaisi arvioimaan tilanne suoritettavan työkokonaisuuden kannalta. Asunto-osake- ja kiinteistöosakeyhtiöiden toiminnan tarkoituskin huomioiden pitäisimme tätä termimuutosta parempana. Suosittelemme lisäksi täsmentämään ohjetta vastaamaan YSE 1998 -ehtojen 43 ja 46 :ssä yksilöityjä muutos- ja lisätyömäärityksiä siltä osin kun ohjeen kohta ja siinä esitetyt esimerkit koskevat alkuperäisen urakan laajentumista tai urakan yhteydessä teetettäviä kokonaan erillisiä töitä. Kohta 3.2.1 Yhteinen rakennustyömaa Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan rakennustyön turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 1 kohdan mukaan työpaikkaa, jolla
Lausunto 5 (6) tehdään asetuksen soveltamisalassa tarkoitettua työtä ja jolla samanaikaisesti tai peräkkäin toimii useampi kuin yksi työnantaja tai itsenäinen työnsuorittaja. Kiinteistöliitto kiinnittää erityistä huomiota siihen, että yhteisen työmaan työntekijätietojen raportoinnista verottajalle vastaa viime kädessä rakennuttaja. Tällä, kuten myöskään päätoteuttajalla ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa ole tietoa ns. yhteisellä työmaalla työskentelevistä. Osakkeenomistajan tai tämän vuokralaisen käyttämällä urakoitsijalla ei välttämättä ole tietoa myöskään asuntoosakeyhtiön käynnistämästä urakasta. Asunto-osakeyhtiölain (AOYL) 5 luvun 2 ja 7 :t velvoittavat nimittäin osakkaan ilmoittamaan yhtiölle vain sellaisista kunnossapito- ja muutostöistä, jotka voivat vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkeenomistajan vastuulla olevaan kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osaan taikka toisen osakkeenomistajan osakehuoneiston käyttämiseen. Huomionarvoista on, että laki ei lähtökohtaisesti velvoita osakasta ilmoittamaan yhtiölle esimerkiksi huoneiston pintaremonteista. Lisäksi huomioon on myös otettava se seikka, että osakkaat eivät välttämättä täytä tiedonantovelvollisuuttaa asianmukaisesti. Yhtiö ei näin ollen välttämättä saa tietoa tai tule tietoiseksi kaikista rakennuksessa suoritettavista urakoista. Kiinteistöliitto ennakoi, että yhteisen työmaan muodostumisessa ja toisaalta tiedonantovelvollisuuden täyttämisessä yhteisen työmaan työntekijätietojen osalta tulee ilmenemään paljon epäselvyyksiä. Pidämme erittäin tärkeänä, että ohjeessa huomioitaisiin nimenomaisesti erilaisten osakasremonttien vaikutus tiedonantovelvoitteeseen ja sen täyttämiseen yhteisen työmaan työntekijätietojen osalta. Ohjeessa tulisi nähdäksemme korostaa erityisesti sopimuskumppanin vastuuta tiedonantovelvollisuuden täyttämisessä. Kohta 5.3. Tiedonantovelvollisuus päättyy, kun työ on vastaanotettu ja luovutettu tilaajalle. Kiinteistöliitto on pitänyt tätä alkuperäistä, velvoitteen määräaikaa selkeänä ja kannatettavana. Kiinteistöliitto kiinnittää huomiota siihen, että työntekijätietojen raportoinnin osalta ohjeluonnokseen on kuitenkin tehty muutos, joka pidentää tiedonantovelvollisuutta yhteisen työmaan työntekijätietojen osalta huomattavasti. Näiden tietojen osalta tiedonantovelvollisuus on olemassa, jos yhteinen työmaa on edelleen käynnissä takuutöiden aikana. Tiedonantovelvoitteen täyttämisestä vastaa tässäkin tapauksessa viime kädessä rakennuttaja.
Lausunto 6 (6) Kuten edellä tässä lausunnossa on todettu, yhteisen työmaan muodostumiseen ja tiedonantovelvoitteen asianmukaiseen täyttämiseen ennakoidaan liittyvän tulkintatilanteita. Kohta 8.1 Jos tiedonantovelvollinen ei täytä tiedonantovelvollisuuttaan, hänelle voidaan ohjeen mukaan määrätä enintään 15.000 euron laiminlyöntimaksu. Ohjeluonnoksen lisäyksen mukaan laiminlyöntimaksu on ilmoituskohtainen. Kuten sanottu, Kiinteistöliitto pitää erittäin tärkeänä talousrikollisuuden torjuntaan tähtääviä toimia. Mitä tiedonantovelvollisuuteen tulee, voidaan velvoitteen täyttämistä urakkatietojen osalta pitää jokseenkin selväpiirteisenä. Erityiset ongelmatilanteet urakkatietojen kohdalla tulevat arviomme mukaan liittymään saneeraushankkeiden yhteydessä sangen yleisiin muutos- ja lisätöihin. Yhteisen työmaan muodostumiseen ja tiedonantovelvollisuuden asianmukaiseen täyttämiseen voidaan ennakoida liittyvän huomattavasti enemmän tulkintatilanteita. Kiinteistöliitto puoltaakin sitä, että ohjeen sanamuotoa muokattaisiin siten, että viranomaisella olisi velvoitteen sijasta oikeus määrätä ilmoituskohtainen laiminlyöntimaksu. Annamme tarvittaessa lisätietoja tästä lausunnosta. SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY Jenni Hupli päälakimies, varatuomari Jukka Kero pääekonomisti