Kehitysyhteistyön toteutus

Kehitysyhteistyön toteutus Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö Saharan eteläpuolinen Afrikka Suomen pitkäaikaiset yhteistyömaat ETIOPIA Pinta-ala... 1 127 127 km 2 Asukasluku... 77,4 miljoonaa Väestönkasvu... 2,4 % Elinikäodote... 48 vuotta Lukutaitoisuus... 42 % BKTL/asukas... 90 dollaria Virallinen kehitysapu... 22,6 % BKT:sta Hiv-tartunnan saaneita... 4,4 % (15 49-vuotiaat) Suomen ja Etiopian yhteistyö Suomen ja Etiopian pääyhteistyöalat ovat vesi ja opetus. Opetusalalla Suomi on toiminut vuodesta 2003 lähtien. Tuki kohdistuu korirahoituksena Etiopian opettajankoulutuksen kehittämiseen ja on kaikkiaan kymmenen miljoonaa euroa vuosina 2003 2006. Suomi painottaa tuessaan lasten ja vammaisten asemaa ja on rahoittanut Etiopian opetusministeriöön erityisopetuksen asiantuntijan kahdeksi vuodeksi. Panostus erityisopetuksen kehittämiseen Etiopiassa näyttää oikeaan osuneelta. Maan viranomaisten suhtautumisessa erityistarpeisten koulutukseen on nähtävissä selkeä asennemuutos. Erityisopetus ja sen sisällyttäminen muuhun opetukseen saavat nyt paikkansa kansallisessa strategiassa ja Etiopian opetussektorilla. Yhteistyötä on tarkoitus edelleen vahvistaa palkkaamalla suurlähetystöön alan paikallinen neuvonantaja. Vesialan yhteistyössä Suomi tuki vuonna 2005 Amharan läänin vesihankkeen kolmannen vaiheen toteutusta (RWSEP, 2003 2006). Tammikuussa 2005 tehdyssä väliarvioinnissa molemmat osapuolet pitivät hanketta onnistuneena ja kestävänä. Hankkeella on ollut suuri vaikutus siihen, että veden ja sanitaation saatavuus on parantunut Amharan läänissä. Hankkeessa on rakennettu vesipisteitä lähes kaksi kertaa enemmän kuin oli tavoitteena. Arvion mukaan hankkeen osia on mahdollista käyttää myös uusien projektien suunnitteluun ja toteutukseen Amharan läänissä tai maanlaajuisesti. Väliarviointi on antanut hyvän pohjan vesialan yhteistyön jatkosuunnittelulle. Hanke ja siihen sisältyvä innovatiivinen yhteisörahoitusmenetelmä ovat saaneet kansainvälistä huomiota. Suomen rahoitus on yhteensä 8,1 miljoonaa euroa, josta vuoden 2005 osuus oli noin 2,2 miljoonaa euroa. Paikallisen yhteistyön määräraha (PYM) on osoittautunut Etiopiassa erinomaiseksi välineeksi paikallisten yhteyksien luomisessa sekä halutuksi yhteistyömuodoksi, joka tuottaa nopeasti havaittavissa olevia vaikutuksia ruohonjuuritasolla. Vuonna 2005 PYM-varoja myönnettiin Etiopiaan kaikkiaan 600 000 euroa. Taloudellisen, teollisen ja teknologisen yhteistyön määräraha (TTT) on melko pieni, mutta merkityksellinen väline Suomen ja Etiopian välisessä yhteistyössä. Tuetuissa hankkeissa on korostunut Etiopian oman tie- SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SUOMEN PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT 25

Suomen tuessa Etiopialle painotetaan lasten asemaa. Kuva: Kari Rissa. totaidon vahvistaminen ja teknologian siirto. Maiden välisen yhteistyön kannalta merkittävää oli Addis Abeban edustuston nostaminen suurlähettilään johtamaksi vuonna 2005. Suomen ja Etiopian välillä alkuvuodesta 2005 neuvoteltu ja myöhemmin allekirjoitettava investointisuojasopimus laajentaa yhteistyömahdollisuuksia. Vuonna 2005 Suomen kahdenvälinen hanke- ja ohjelmakohtainen apu Etiopialle oli noin 5,48 miljoonaa euroa. Meneillään olevat hankkeet: Maaseudun vesihuoltoja ympäristöhanke, III vaihe 2003 2006 Opettajankoulutuksen tuki ja erityisopetus 2003 2006 Paikallisen yhteistyön määräraha 2005 2007 8,1 MEUR 11 MEUR 2,1 MEUR 26 SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SUOMEN PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT

KENIA Pinta-ala... 582 650 km 2 Asukasluku... 34,3 miljoonaa Väestönkasvu... 2,4 % Elinikäodote... 48 vuotta Lukutaitoisuus... 84 % BKTL/asukas... 400 dollaria Virallinen kehitysapu... 3,4 % BKT:sta Hiv-tartunnan saaneita... 6,7 % (15 49-vuotiaat) Kenian kehityssuunnitelman Economic Recovery Strategy for Wealth and Employment Creation 2003 2007 (ERSWEC) tärkeimmät osat ovat talouskasvun aikaansaaminen, oikeudenmukainen tulonjako ja köyhyyden vähentäminen sekä hallinnon vahvistaminen. Keväällä 2005 pidetyn avunantajien kokouksen yhteydessä julkaistiin ensimmäinen raportti suunnitelman edistymisestä. Talouskasvu oli 4,3 prosenttia vuonna 2004, kun se vuonna 2002 oli vain 0,4 prosenttia. Avunantajat korostivat kuitenkin, että Kenian hallituksen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten korruptio jarruttaa talouskasvua. Lisäksi kiinnitettiin huomiota oikeudenmukaiseen tulonjakoon ja siihen, että hallituksen olisi siirrettävä painopistettä niin sanotuista tuottavista sektoreista köyhyyden vähentämiseen tarvittaviin palveluihin. Korruptiotilannetta arvioivan Transparency Internationalin (TI) mukaan kenialaisten käytöksessä on tapahtunut selvä muutos ja lahjuksia annetaan aiempaa vähemmän. Se katsoo, että organisaatioiden uudistaminen Kenia on onnistunut nopeuttamaan talouskasvuaan selvästi. Kuva: Matti Nummelin. SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SUOMEN PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT 27

on oikea tie kulttuuriin syöpyneen, järjestelmällisen korruption kitkemiseen. Tutkimuksen lopputulos oli silti masentava: korruptio söi kansantaloudesta vuonna 2004 arviolta vielä lähes miljardi euroa. Kenian hallitus ja YK:n kehitysohjelma (UNDP) julkaisivat elokuussa 2005 Kenian vuosituhattavoitteiden edistymisraportin ja tarvekartoituksen. Niiden mukaan tilanne on muuttunut vuoden 2003 raporttiin nähden sikäli, että toimintaympäristön muutos on ollut odotettua nopeampaa. Tavoitteiden saavuttamista ei arvioida enää epätodennäköiseksi, vaan pidetään hyvin todennäköisenä, että suurimmassa osassa tavoitteista tapahtuu huomattavaa edistystä vuoteen 2015 mennessä. Suomen ja Kenian yhteistyö Suomi on sekä kahdenvälisessä että EU:n puitteissa käydyssä vuoropuhelussa korostanut korruption käsittelemistä. Yksi Suomen ja Kenian kahdenvälisen yhteistyön kolmesta pääyhteistyöalasta on oikeuslaitoksen tuki. Suomi osallistuu Kenian hallituksen Governance, Justice, Law and Order Sector (GJLOS) -ohjelman korirahoitukseen yhdessä noin 15 muun avunantajan kanssa. Suomi on tukenut ohjelmaa 0,6 miljoonalla eurolla vuosina 2004 2005 ja sitoutunut yhteensä kahdeksan miljoonan euron jatkotukeen vuosille 2005 2008. Suomi tukee myös Transparency Internationalin toimintaa yleisavustuksena ja järjestön Kenian maatoimistoa paikallisen yhteistyön määrärahasta. Ihmisoikeuspolitiikan määrärahoilla Suomi on teettänyt Kansainvälisellä lakimiesliitolla (ICJ) puolueettoman selvityksen Kenian oikeuslaitoksen riippumattomuudesta. Kenian korruptionvastaisen toimikunnan päällikkö vieraili Suomessa syyskuussa 2005. Suomi on sekä kahdenvälisessä että erityisesti YK-järjestelmän ja kansainvälisten kehitysrahoituslaitosten puitteissa käydyssä vuoropuhelussa korostanut vuosituhattavoitteiden saavuttamista. Suomi tukee YK:n kehitysjärjestöä (UNDP) vuosina 2005 2007 yhteensä 2,8 miljoonalla eurolla hankkeessa, jossa UNDP auttaa Kenian hallitusta sisällyttämään vuosituhattavoitteet osaksi kansallista suunnitteluaan. Hankkeessa on vastikään valmistunut tarvekartoitus MDG Needs Assessment Study. Tarkoituksena on ottaa vuosituhattavoitteiden saavuttaminen Kenian kehityssuunnitelman seuraavan version lähtökohdaksi. Suomi on aloittamassa energia-alan kehitysyhteistyöohjelmaa maaseudun sähköistyshankkeella ja suunnittelee metsäalan ohjelmaa. Näissä on pyritty huomioimaan sekä kehityssuunnitelmassa etusijalle asetetut asiat että Kenian energia- ja metsäalojen vuosituhattavoitteisiin liittyvät haasteet. Kahdenvälisesti Suomi tukee Keniassa HABITAT-slummihanketta, malariahanketta, jota toteuttavat Kansainvälinen hyönteistutkimuslaitos (ICIPE) ja Merlin-säätiö, sekä hiv/aids-hanketta Hope for African Children Initiative (HACI). Suomalaisilla kansalaisjärjestöillä on maassa runsaasti erityisesti opetus- ja terveysalan hankkeita. EU:ssa Suomi on osallistunut keskusteluihin ja päätöksentekoon komission budjettituesta Kenialle maan kehityssuunnitelman rahoittamiseksi. Periaatepäätös budjettituesta tehtiin syksyllä 2004. EU:n jäsenmaiden päätavoite Keniaa koskevassa avunantajayhteistyössä on yhteisen EU-apustrategian luominen. Vuoden 2005 alusta Suomella on ollut Maailmanpankkiryhmän pohjoismainen koordinaatiovastuu kentällä Kenia-kysymyksissä. Suotuisa ympäristö kehitykselle Suomen tavoitteena on kasvattaa kauppaa Kenian kanssa. Suurimpana esteenä on erityisesti korruptiosta johtuva Kenian huono maine toimintaympäristönä ja siitä seurannut suomalaisyritysten vähäinen kiinnostus. Kenian kauppa- ja teollisuusministerin 28 SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SUOMEN PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT

Kenialaiset suhtautuvat entistä nihkeämmin korruptioon. Kuva: Matti Nummelin. elokuussa 2004 tekemän Suomen-vierailun seurauksena on pyritty käynnistämään neuvottelut investointisuojasopimuksesta ja kaksoisverotuksen poistamista koskevasta sopimuksesta. Aloite on Kenian valtionvarainministeriöllä. Kenia nousi Finnveran maaluokituksessa ratkaisevan askeleen vuoden 2005 alussa, eli se on juuri ja juuri korkotukiluottokelpoinen. Yritykset ovat osoittaneet orastavaa kiinnostusta sekä korkotuki- että TTT-määrärahoilla rahoitettaviin hankkeisiin. Kenian korruptionvastaisen toimikunnan johtaja vieraili Suomessa syyskuussa 2005, ja lokakuussa Helsingissä järjestettiin Kenian ja Suomen välisen kaupan edistämisseminaari. Siihen osallistuivat sekä Kenian kauppa- ja teollisuusministeri että Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri, Kenian vienninedistämisorganisaatioiden edustajat, Kenian Tukholman suurlähetystö, Finpro, Finnvera, Finnfund, Pohjoismaiden kehitysrahasto (NDF), Suomi-Kenia yhdistys ry sekä useita kymmeniä yritysten edustajia Keniasta ja Suomesta. Vuonna 2005 Suomen kahdenvälinen hanke- ja ohjelmakohtainen apu Kenialle oli noin 3,08 miljoonaa euroa. Meneillään olevat hankkeet: Slummien kohentamisohjelma (YK:n Habitat-ohjelma) 2003 2006 0,9 MEUR Oikeussektorin tuki 2004 2005 0,6 MEUR MDG-valtavirtaistamistuki UNDP:n kautta 2005 2007 2,8 MEUR Itä-Afrikan alueellinen HIV/AIDS-hanke (HACI) 2004 2007 2,3 MEUR Paikallisen yhteistyön määräraha 2005 1,3 MEUR Merlin/ICIPE malariahanke 2003 2006 1,4 MEUR SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SUOMEN PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT 29

MOSAMBIK Pinta-ala... 801 590 km 2 Asukasluku... 19,8 miljoonaa Väestönkasvu... 1,9 % Elinikäodote... 42 vuotta Lukutaitoisuus... 46 % BKTL/asukas... 210 dollaria Virallinen kehitysapu... 23,9 % BKT:sta Hiv-tartunnan saaneita... 12,1 % (15 49-vuotiaat) Suomen ja Mosambikin yhteistyö Mosambik julkisti vuonna 2005 köyhyyden vähentämisohjelmansa vuosille 2006 2009 (PARPA II). Suomi tukee ohjelman toteuttamista ennen kaikkea yleisellä budjettituella, jota Suomi antoi Mosambikille neljä miljoonaa euroa vuonna 2005. Suomi on pyrkinyt keskittämään apunsa Mosambikissa budjettituen ohella kolmelle päätoimialalle, jotka ovat terveys, opetus ja maaseutukehitys. Kansainvälisten harmonisointitavoitteiden mukaan Suomi pyrkii käyttämään yhä enemmän Mosambikin omia järjestelmiä apunsa kanavoimisessa. Vuonna 2005 tehtiin päätökset ohjelma-avun määrän kasvattamisesta pääyhteistyöaloilla. Kahdenväliset hankkeet jatkuvat silti edelleen esimerkiksi opetusalalla ja maaseutukehityksessä. Uudet hankkeet pyritään suunnittelemaan siten, että ne tukisivat entistä paremmin kunkin toimialan kokonaisstrategian toteuttamista. Nyt käynnissä olevat hankkeet jatkuvat vuoden 2007 alkuun asti. Vuoden 2005 aikana päättyi Zambezian ja Inhambanen läänien metsäinventaario. Vuoden 2006 aikana on tarkoitus päättää sääpalvelujärjestelmän kehittämishankkeen toinen vaihe, Manican terveydenhuoltohankkeen toinen vaihe ja opetusalan hanke. Chimoion kestävän kehityksen keskuksen tukihanke jatkuu vuoteen 2007 asti. Siirryttäessä hankemuotoisesta tuesta muihin tukimuotoihin pyritään varmistamaan hanketuen tulosten kestävyys valituilla toimialoilla. Suotuisa ympäristö kehitykselle Mosambikin hallitus vaihtui vuoden 2005 alussa parlamenttivaalien jälkeen. Yhteistyö uuden hallituksen ja avunantajien välillä on alkanut hyvin. Avunantajat ovat kiitelleet uutta hallitusta muun muassa uuden köyhyydenvähentämisohjelman hyvästä valmistelusta. Ohjelman toimeenpanon kannalta keskeisiä teemoja käsitellään budjettituesta ja sektorituesta käytävässä vuoropuhelussa Mosambikin hallituksen kanssa. Suomi osallistuu tähän dialogiin osana avunantajayhteisöä. Budjettituen vuoden 2005 puolivuotisraportin mukaan Mosambikissa on edetty hyvin koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla, maatalouden tulokset ovat tyydyttäviä. Terveysalalla vuosituhattavoitteita seuraavat indikaattorit ja UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksi (HDI) näyttävät myönteisiä tuloksia. Terveyspalveluiden saatavuus ja käyttö ovat lisääntyneet kaikilla mittareilla mitattuina. Maailmanpankin mukaan yhteenlaskettu imeväis- ja lapsikuolleisuus on vähentynyt tasaisesti ja nykyiselläkin kehityksellä Mosambik näyttää saavuttavan vuosituhattavoitteet. Ensimmäisen ja toisen asteen koulutukseen ilmoittautuneiden määrä on kasvanut. Erityisesti tyttöjen määrä koulutuksessa on noussut. Tähän on vaikuttanut muun muassa uusien koulujen rakentaminen, johon Suomi on osallistunut Maputon läänissä. Kokonaisuudessaan hallitus on onnistunut toteuttamaan köyhyyden vähentämisohjelmaa tyydyttävästi. Parannuksia kaivataan vielä julkisessa taloushallinnossa, oikeuslaitoksen uudistuksissa ja korruption torjunnassa. Suomi tukee demokratian edistämistä osallistumalla aktiivisesti hallituksen ja kansalaisyhteisöjen väliseen vuoropuheluun. 30 SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SUOMEN PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT

Maatalouden tulokset Mosambikissa ovat olleet tyydyttäviä. Suomi jatkaa tukeaan Mosambikin maaseutukehitykselle. Kuva: Matti Remes. Paikallisen yhteistyön määrärahoilla ja kansalaisjärjestötuen kautta Suomi auttaa vahvistamaan Mosambikin demokratiaa ja parantamaan ihmisoikeustilannetta. Kohti globaalia kumppanuutta Yleisen budjettituen ja sektoriohjelmatuen myötä Suomi on siirtynyt yhä enemmän puhtaasta kahdenvälisestä yhteistyöstä osaksi muuta avunantajien yhteistyötä. Myös avun yhdenmukaistaminen on edennyt. Mosambikin hallitus ja avunantajat käyvät monipuolista vuoropuhelua, jotta pystytään varmistamaan laaja yhteisymmärrys maan köyhyyden vähentämisohjelman toteuttamisen suuntaviivoista. Vuonna 2005 Suomen kahdenvälinen hanke- ja ohjelmakohtainen apu Mosambikille oli noin 18,87 miljoonaa euroa. Meneillään olevat hankkeet: Peruskoulutushanke 2003 2005 12,28 MEUR Manican terveydenhuoltohanke, II vaihe 2003 2005 8,75 MEUR Tuki ympäristökeskukselle 2000 2006 4,4 MEUR Chimoion maa- ja metsätalouskoulutushanke 2003 2005 3,45 MEUR Sääpalvelujärjestelmän kehittäminen 2002 2005 3,5 MEUR Opetussektorin sektoriohjelma 2003 2005 10,4 MEUR Terveyssektorin sektoriohjelma 2003 2005 15 MEUR Budjettituki 2005 4 MEUR Paikallisen yhteistyön määräraha 2005 1 MEUR SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SUOMEN PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT 31

SAMBIA Pinta-ala...752 610 km 2 Asukasluku...11,7 miljoonaa Väestönkasvu...1,7 % Elinikäodote...38 vuotta Lukutaitoisuus...68 % BKTL/asukas...380 dollaria Virallinen kehitysapu...12,9 % BKT:sta Hiv-tartunnan saaneita...16,5 % (15 49-vuotiaat) Sambian vuonna 2005 laatiman raportin mukaan sen mahdollisuudet saavuttaa vuosituhattavoitteet näyttävät paremmilta kuin vuonna 2003. Nyt katsotaan, että kymmenestä indikaattorista useita on mahdollista saavuttaa vuoteen 2015 mennessä, kun vuonna 2003 arvioitiin vain yhden olevan saavutettavissa. Vaikeimmin saavutettavia ovat ympäristön kestävyyttä ja äitiyskuolleisuutta koskevat tavoitteet. Myönteiset näköalat perustuvat toisaalta tuloksiin, joihin on jo päästy köyhyyden vähentämistä tukevan toimintaympäristön kehittämisessä, toisaalta vaikutuksiin, joita parhaillaan tekeillä olevalla uudella kansallisella kehityssuunnitelmalla (NDP 2006 2010) oletetaan olevan. Sambiassa on meneillään tärkeitä köyhyyden vähentämiseen vaikuttavia prosesseja, ja myönteisiä tuloksia on saatu aikaan. Voimakkaat talouden rakenteelliset uudistukset alkoivat jo 1990-luvun alussa, jolloin Sambia siirtyi kohti markkinataloutta ja yksityisti valtionyrityksiä. Talous on kasvanut viitenä peräkkäisenä vuotena. Vuonna 2004 bruttokansantuotteen kasvu oli viisi prosenttia ja Sambia suoriutui hyvin talouden tasapainon, budjettikurin, köyhyyden vähentämisohjelman toteutuksen ja eräiden uudistusten toimeenpanossa. Tämän ansiosta pahasti velkaantunut Sambia saavutti huhtikuussa 2005 asteittaisiin velkahelpotuksiin oikeuttavan Kahvia lähdössä maailmalle sambialaiselta Mubuyukahvitilalta. Kuva: Marja-Leena Kultanen. HIPC-päätepisteen. Useat avunantajat näkevät nyt mahdolliseksi myös suoran budjettituen käytön kehitysrahoituksessa. Sambia on riippuvainen avusta. Vuoden 2005 budjetista 36,4 prosenttia oli ulkoista rahoitusta, ja runsaasti kehitysrahoitusta annetaan budjetin ulkopuolella. Hallitus on itse ottanut voimakkaasti vastuuta maan kehityksen suunnasta. Uutta kehityssuunnitelmaa laatiessaan se on keskustellut muun muassa kansalaisyhteiskunnan ja avunantajien kanssa. Suunnitelma muodostaa pohjan resurssien jakamiselle ja avun yhdenmukaistamiselle. Sen odotetaan keskittyvän köyhyyden vähentämiseen, talouskasvuun ja työllisyyteen. Suomen ja Sambian yhteistyö Yhteistyössään Sambian kanssa Suomi on painottanut kehityksen kansallista omistajuutta. Suomi on tukenut kansallista kehityssuunnitelmaa sekä osallistumalla yhteisrahoitukseen että tukemalla metsäalan kansantaloudellisen ja köyhyysvaikutuksen 32 SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SUOMEN PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT

Ministeri Kiviniemi tapasi Sambian eteläisen provinssin ministerin matkallaan Sambiassa helmikuussa 2006. Kuva: Marja-Leena Kultanen. selvittämistä. Paikallisen yhteistyön määrärahalla tuetaan muun muassa demokratiahankkeita ja korruption vastaista toimintaa, tasa-arvoa, ihmisoikeuksia ja työtä hiv/aidsia vastaan. Yksi Sambian kehityksen suurimmista esteistä on sen heikko hallinto. Transparency Internationalin mukaan Sambian korruptiotilanne on pysynyt entisellään. Presidentti Mwanawasa korostaa korruption vastustamisen ja hyvän hallinnon edistämisen olevan tärkeällä sijalla hallinnossaan. Hallitus laatiikin parhaillaan korruption ehkäisemisen strategiaa. Julkishallinnon uudistuksista lähti vuonna 2005 voimallisimmin liikkeelle julkisen taloushallinnon uudistusohjelma (PEMFA). Suomi allekirjoitti ohjelman yhteistyöasiakirjan yhdeksän muun avunantajan kanssa ja rahoittaa ohjelmaa. Suomen Sambian yhteistyössä opetus on perinteisesti ollut laajin yhteistyöala. Opetuksen kehitys on ollut myönteistä. Alalle laaditun strategian (2003 2007) avulla Sambia pyrkii lisäämään koulutukseen pääsyä kaikilla tasoilla sekä parantamaan yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua koulutukseen ja koulutuksen tarkoituksenmukaisuutta. Sekä koulunsa aloittaneiden kokonaismäärä että koulun oikeanikäisinä aloittavien määrä ovat selkeässä kasvussa. Myös entistä useampi orpo ja erityistä tukea tarvitseva on päässyt peruskouluun ja lukioon. Kouluun kirjautuneiden määrien kasvuun ovat vaikuttaneet muun muassa vuonna 2003 päättyneen perusopetuksen kehittämishankkeen tuki, vuonna 2002 tapahtunut koulumaksujen poistaminen, opettajakoulutuksen lisääminen, koulujen rakentaminen, tiedon lisääminen tyttöjen koulutuksen merkityksestä, opintoavustukset, kouluradion käyttö ja uusien yhteisökoulujen käynnistäminen. Koulutuksen tarjoaminen kaikille edellyttää kaikkein heikoimmassa asemassa olevien, orpojen ja erityistä tukea tarvitsevien, tavoittamista. Suomi rahoittaa opetusalan strategian toteutusta yhteisrahoituksen kautta. Suomen SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SUOMEN PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT 33

jatkuvasti esillä pitämiä aiheita ovat muun muassa opetuksen laatu, tasa-arvo ja erityisopetus. Metsä sovittiin yhdeksi yhteistyöaloista maiden välisissä yhteistyöneuvotteluissa vuonna 2004. Neuvotteluissa todettiin kuitenkin, että Suomi voi tukea metsäalaa vasta kun meneillään oleva organisaatiouudistus toteutetaan. Uudistuksessa on tarkoitus perustaa liikelaitostyyppinen organisaatio (Forestry Commission) vastaamaan metsäalan toiminnoista. Prosessi on edennyt hitaasti. Organisaation uudistukselle ei ole saatu vielä lain voimaa, joten yhteistyö ei ole edennyt lukuun ottamatta loppuvaiheessa olevaa hanketta, jossa on kehitetty valtion ja kyläläisten yhteisvoimin tapahtuvaa metsien hoidon järjestelmää. Sambia on aloittanut neuvottelut pääsystä kansainvälisille markkinoille monenkeskisin, alueellisin ja kahdenvälisin sopimuksin. Kauppa on todennäköisesti jatkossa entistä painokkaammin esillä Sambian kehitysohjelmassa. Suomi selvittää mahdollisuuksia tukea Sambian yksityissektorin ja kaupan edellytysten kehittämistä. Suomi ja Sambia allekirjoittivat investointisuojasopimuksen syyskuussa 2005. Yhteistyö muutoksessa Suomen ja Sambian välinen kehitysyhteistyö on voimakkaassa muutoksessa. Toukokuussa 2005 pidetyissä yhteistyöneuvotteluissa nousi myönteisenä esiin sambialaisten voimakas omistajuus yhteistyötä määriteltäessä. Neuvotteluissa todettiin, että niitä pitää jatkaa, kun kansallinen kehityssuunnitelma on sellaisessa vaiheessa, että yhteistyöalat ja -ohjelmat voidaan määritellä sen pohjalta. Hallituksen ja avunantajien kehitysyhteistyön harmonisointi Sambiassa on pitkällä. Se muuttaa suuresti tapaa tehdä yhteistyötä ja mahdollisesti myös yhteistyön sisältöä. Yhdenmukaistaminen tähtää kunkin avunantajan osalta keskittymiseen harvemmille alueille, ja työnjako voi edellyttää poistumista niiltä toimialoilta, joilla on runsaasti avunantajia. Kehityssuunnitelman prioriteettien ja yhdenmukaistamisen edellyttämän työnjaon vuoksi on mahdollista, että Suomen ja Sambian yhteistyöaloja määritellään uudelleen. Kolmas muutostekijä on Sambian köyhyyden vähentämistä tukevan politiikan parantuminen. Sambia on sitoutunut hyvään hallintoon ja korruptionvastaiseen taisteluun, uudistamaan julkisten varojen käyttöä ja noudattamaan tervettä talouspolitiikkaa. Tämä mahdollistaa sen, että Suomi voi suunnitella liittymistä budjettitukeen. Vuonna 2005 Suomen kahdenvälinen hanke- ja ohjelmakohtainen apu Sambialle oli noin 6,3 miljoonaa euroa. Meneillään olevat hankkeet: Tuki opetussektorille 2003 2006 6 MEUR Metsäsektorin tukihanke 2000 2005 6,39 MEUR Tuki kansallisen kehitysohjelman suunnittelulle 2005 2006 0,6 MEUR Tuki julkishallinnon taloushallinnon reformille 2005 2 MEUR Paikallisen yhteistyön määräraha 2005 1 MEUR 34 SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SUOMEN PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT

TANSANIA Pinta-ala... 945 090 km 2 Asukasluku... 38,3 miljoonaa Väestönkasvu... 1,9 % Elinikäodote... 46 vuotta Lukutaitoisuus... 77,1 % BKT/asukas... 287 dollaria BKT/asukas (PPP)... 621 dollaria Virallinen kehitysapu... 44 % Tansanian valtion budjetista (v. 2005 2006) Hiv-tartunnan saaneita... 8 12 % (15 49-vuotiaat) Tansanian kansalliset kehitystavoitteet on määritelty köyhyyden vähentämisohjelmissa vuosina 2001 (PRS I) ja 2005 (PRS II, MKU- KUTA). Tansanian talous on kasvanut viime vuosina, ja vuonna 2004 bruttokansantuotteen kasvu oli noin 6 prosenttia. Kasvun moottoreina ovat toimineet kaivosteollisuus, rakentaminen ja palvelut. Silti arviolta 73 prosenttia tansanialaisista elää alle 2 dollarin tuloilla päivässä. Lapsikuolleisuus on vähentynyt merkittävästi, ja nykyään yli 95 prosenttia 7 13-vuotiaista lapsista käy koulua. Kehitykselle suotuisan toimintaympäristön näkökulmasta olennainen prosessi vuonna 2005 oli valmistautuminen sekä Sansibarin itsehallintoalueen että koko liittovaltion presidentin-, parlamentti- ja paikallisvaaleihin. Erityisen tärkeää tämä oli Sansibarissa edellisten kaksien vaalien ongelmien vuoksi. Sansibarin vaalit olivat lokakuussa. Ne sujuivat paremmin kuin edelliset vaalit, joskin joistain rikkeistä raportoitiin tälläkin kerralla. Hallituspuolue CCM:n ja opposition CUFin kannatus oli varsin tasaista, mutta CCM saavutti niukan voiton. Tansanian vaaleissa joulukuussa CCM sai yli 80 prosenttia äänistä. Suomen ja Tansanian yhteistyö Suomi on suunnannut kehitysyhteistyörahoituksensa Tansanian kansallisten tavoitteiden mukaisesti ja on näin ollut osaltaan tukemassa saavutettuja tuloksia. Suomi on siirtynyt yhä enemmän hankemuotoisesta tuesta yhteisrahoitettuihin sektori- ja uudistusohjelmiin ja yleiseen budjettitukeen. Budjettituen lisäksi yhteistyö Tansaniassa on keskittynyt seuraaville aloille: opetus, metsä/ympäristö ja hyvä hallinto. Paikallisen yhteistyön määrärahoilla (PYM) Suomi auttaa vahvistamaan Tansanian kansalaisyhteiskuntaa, muun muassa demokratiaa, ihmisoikeuksia, naisten oikeuksia ja pienyrittäjyyttä. Myös suomalaisten kansalaisjärjestöjen toiminta luo kehitykselle suotuisia olosuhteita. Suomi on tukenut Tansanian perusopetuksen kehittämisohjelmaa (PEDP) vuodesta 2002 lähtien. Viime vuosina Suomi on kiinnittänyt erityistä huomiota vammaisten lasten erityisopetukseen ja pyrkinyt näin varmistamaan perusopetuksen ulottumisen myös toistaiseksi sen ulkopuolelle jääviin ryhmiin. Metsäalalla Suomi on panostanut toimintaympäristön kehittämiseen tukemalla kansallisen metsäohjelman toteuttamista. Suomi on toiminut niin sanottuna johtavana avunantajana, ja sillä on suuri rooli asiantuntemuksen ja tuen tarjoajana Tansanian hallitukselle. Metsäsektorin suurimpia ongelmia tällä hetkellä on luotettavan metsävaratiedon puuttuminen. Sansibarilla Suomi tukee maankäytön suunnittelua ja ympäristön suojelua SMO- LE-hankkeen (Sustainable Management of Land and Environment) kautta. Hankkeen tavoitteena on kehittää maankäytön, ympäristöhallinnon ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Hankkeen taustalla ovat ongelmat, jotka liittyvät maan hallintaan, kontrolloimattomaan maankäyttöön, rannikkoalueiden kehitykseen ja ympäristöhallintoon sekä ympäristöystävälliseen luonnonvarojen käyttöön. Tansania on vahvistanut paikallishallintoa uudistamalla kuntien hallintoa ja paikallisdemokratiaa, mutta päätösvallan siirtäminen SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SUOMEN PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT 35

Budjettitukiyhteistyö tehostaa apua Kehityspoliittisessa ohjelmassa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyössä kasvatetaan ohjelmayhteistyötä, eli budjettitukea ja sektoritukea. Tämä on kansainvälinen suuntaus, joka sisältyy esimerkiksi Suomenkin helmikuussa 2005 allekirjoittamaan kansainväliseen, avun tuloksellisuutta käsittelevään Pariisiin julistukseen. Tämän kehityksen tuloksena budjettituki on tullut kehitysyhteistyön keinovalikoimaan useimmissa merkittävissä avunantajamaissa. Myös Euroopan unionin loppuvuodesta 2005 hyväksytty kehityspoliittinen linjaus korostaa budjettituen merkitystä kehitysyhteistyön välineenä, jolla voidaan parantaa avun tehokkuutta. Budjettituen tavoitteena on vähentää köyhyyttä Suomen yhteistyömaiden hallitusten köyhyyden vähentämisohjelmia rahoittamalla sekä vahvistamalla maiden julkista taloushallintoa. Suomen budjettitukiyhteistyötä yksityiskohtaisemmin määrittelevässä ohjeessa (Budjettituki Suomen kehitysyhteistyössä, 2004) toiminnan perusteet ja päätavoitteet määritellään seuraavasti: Yhteistyö perustuu kumppanimaan laatimaan ja sen johdolla toteutettavaan köyhyyden vähentämisohjelmaan. Yhteistyön vetovastuu on kumppanimaalla, ja siinä noudatetaan maan julkisessa taloushallinnossa sovellettavia mekanismeja. Yhteistyö vahvistaa kumppanimaan hallituksen ja kansalaisten välisiä vastuusuhteita, koska hallitus on tilivelvollinen kansalaisilleen köyhyyden vähentämisohjelman toimeenpanon edistymisestä. Yhteistyö edistää kaikkien käytettävissä olevien voimavarojen tehokasta ja järkiperäistä käyttöä kumppanimaan kansallisten prioriteettien mukaan. Yhteistyö lisää valtion budjettirahoituksen ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä. Yhteistyö luo viitekehyksen avun harmonisoinnille sekä kumppanimaan ja avunantajien pyrkimyksille vahvistaa koordinaatiota ja johdonmukaisuutta politiikkakysymyksissä. Tällä hetkellä Suomi myöntää suoraa budjettitukea kolmelle pitkäaikaiselle yhteistyömaalle: Mosambikille, Tansanialle ja Nicaragualle. Valmistelut budjettitukiyhteistyön aloittamisesta Sambian kanssa ovat käynnissä, mutta lopullisia päätöksiä ei vielä ole tehty. Suomen budjettitukimaksatukset vuonna 2005 olivat 9,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2005 lupaukset olivat 11 miljoonaa euroa, mutta Nicaragualle päätettiin maksaa laadullisten syiden johdosta vain puolet, eli 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 maksatusluku oli 9,07 miljoonaa euroa. Vuoden 2006 budjettituen maksatuslupaukset ovat 15,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2005 budjettitukiyhteistyöstä käytiin vilkasta keskustelua niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Valtiontalouden tarkastusvirasto julkaisi toukokuussa 2005 tarkastusraporttinsa Korruption vastaisten toimien soveltaminen käytännön kehitysyhteistyössä, joka tarkastelee myös budjettitukea Mosambikissa. Raportti sisältää ulkoasianministeriön vastauksen tarkastusviraston raporttia koskevaan selityspyyntöön. Keväällä 2005 julkaistiin laaja ulkoinen evaluointi Tansanian budjettituesta. Sen mukaan budjettituella on ollut selviä myönteisiä vaikutuksia Tansanian hallintoon ja avun tehokkuuteen. Tansanian hallitus on suunnannut lisääntyneitä budjettivaroja pääasiassa tärkeimmiksi määrittelemilleen köyhyyden vähentämisen aloille. Maan ensimmäisessä köyhyyden vähentämisohjelmassa (2001 2004) määriteltyjen alojen yhteenlaskettu osuus Tansanian budjettimenoista nousi 36:sta 55 prosenttiin vuosien 1999 ja 2005 välillä. Evaluoinnin pohjalta voidaan sanoa, että budjettituella on ollut suuri vaikutus siihen, että köyhyyden vähentämisen edellytykset Tansaniassa ovat parantuneet. 36 SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SUOMEN PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT

Hawa Ngasha pitää pientä ruokapaikkaa Mtwaran kalasatamassa Tansaniassa. Kuva: Marja-Leena Kultanen. keskustasolta alemmille hallinnon tasoille on vielä ollut puutteellista. Suomi tukee paikallishallinnon uudistusta ja kuntien valtionosuusjärjestelmää rahallisesti ja osallistumalla uudistusta koskevaan keskusteluun. Suomi on tuonut tähän työhön kokemuksia Mtwaran ja Lindin lääneissä toteutetusta RIPS-ohjelmasta, jonka painopisteenä on ollut osallistavan paikallisdemokratian juurruttaminen. Korruptio on edelleen ongelma Tansaniassa, joskin Transparency Internationalin mukaan selkeää kehitystä on nähtävissä. Suomi on tukenut yhdessä muiden avunantajien kanssa korruption vastaisen ohjelman toteutusta. Yksityissektorin rooli taloudellisen kehityksen moottorina on viime vuosina tunnustettu Tansaniassa. Suomen yhteistyöohjelmassa tämä on huomioitu erityisesti metsäalan yhteistyössä kehitettäessä Tansanian kansallista metsäohjelmaa. Suomi rahoittaa yksityissektorin kehittymistä Finnfundin kautta, joka on mukana rahoittamassa tiikin tuotantoon keskittynyttä yritystä. Yhteistyön suuntia Suomen apu Tansanialle on useiden vuosien ajan pysytellyt kokonaismäärältään 10 12 miljoonassa eurossa. Vuonna 2005 taso nousi noin 16 miljoonaan euroon. Jatkossa yhä suurempi osa Suomen tukea pyritään kanavoimaan budjettituen kautta. Kokemukset viimeisen viiden vuoden aikana ovat osoittaneet, että Tansaniassa on suotuisa toimintaympäristö budjettitukiyhteistyölle. Erityi sen selvää muutos on ollut Tansanian julkisessa taloussuunnittelussa ja -hallinnossa. Vuonna 2004 toteutettu budjettituen evaluointi totesi, että tuella on ollut selviä myönteisiä vaikutuksia Tansanian hallinnon kehittymiseen ja SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SUOMEN PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT 37

Adamu Rashidi ja David Davidi tekevät matematiikan koetta Rahaleon ala-asteella Mtwarassa. Opetus on yksi Suomen ja Tansanian välisen yhteistyön sektoreista. Kuva: Erja-Outi Heino.. avun tehokkuuteen. Budjettituki on nostanut julkisen taloushallinnon, vastuullisuuden ja korruption kysymykset aiempaa selkeämmin esiin ja vauhdittanut näitä koskevia uudistuksia. Myös politiikasta käytävät keskustelut ovat aiempaa avoimempia ministeriöiden, kansalaisyhteiskunnan, kansanedustajien ja avunantajien osallistumiselle. Vuonna 2005 Suomen kahdenvälinen hanke- ja ohjelmakohtainen apu Tansanialle oli noin 11,32 miljoonaa euroa. Meneillään olevat hankkeet: Peruskoulutuksen kehittämishanke 2003 2005 Opetussektorin seurantahanke 2000 2006 Paikallishallintouudistus 1999 2008 Kuntien valtionosuusjärjestelmien kehittäminen 2005 2008 Demokratia- ja ihmisoikeussektorin tuki 2000 2006 Metsäsektorin tukihanke (NFP-CUSP), II vaihe 2003 2006 Kansallisen metsäohjelman toteutus, aloitusvaihe (NFP-ISP) 2004 2006 Sansibarin integroitu maankäyttö ja ympäristöhallinnon tuki (SMOLE) 2003 2009 Tuki köyhyyden vähentämisrahastolle 2001 2008 Integroitu maaseudun kehittämisohjelma, III vaihe 2002 2005 Paikallisen yhteistyön määräraha 2001 2009 4,42 MEUR 0,38 MEUR 8,76 MEUR 8,50 MEUR 1,62 MEUR 1,04 MEUR 0,60 MEUR 5,92 MEUR 28,47 MEUR 6,46 MEUR 8,73 MEUR 38 SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SUOMEN PITKÄAIKAISET YHTEISTYÖMAAT

Siirtymäkauden maat NAMIBIA Kehityspoliittisen ohjelman mukaisesti Suomi on lopettamassa lahjamuotoista kehitysyhteistyötä Namibian kanssa. Siirtymävaiheen 2004 2007 aikana Suomi pyrkii tehostetusti kehittämään maiden välisiä kaupallis-taloudellisia suhteita, edistämään instituutioiden välistä yhteistyötä sekä päättämään perinteiset kehitysyhteistyöhankkeet. Vuonna 2005 Namibiassa oli käynnissä enää kaksi perinteistä hanketta: metsäohjelman toinen vaihe ja aluehallintohanke. Siirtymäkauden tavoitteiden toteuttamisessa tärkeä väline on suurlähetystön hallinnoima paikallisen yhteistyön määräraha. Suomen ja Namibian välinen kaupallistaloudellinen toimintasuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2005. Suunnitelman tavoite on vahvistaa maiden välisiä kaupallis-taloudellisia suhteita ja kasvattaa maiden välistä kauppaa. Siinä on määritetty yhteistyöalat, -keinot ja käytettävissä olevat voimavarat. Suunnitelma kartoittaa yhteistyömahdollisuuksia muun muassa terveydenhuollon, kaivosteollisuuden, turismin ja kaupan aloilla. Toimintasuunnitelmaa on jo osin toteutettu, kun Helsingissä järjestettiin matkailualan seminaari, jossa namibialaiset esittelivät konkreettisia mahdollisuuksia lisätä matkailua Suomesta Namibiaan. Instituutioiden välinen yhteistyö vahvistui edelleen vuonna 2005. Käynnissä oli kahdeksan eri instituutioiden välistä hanketta: muun muassa Suomen ja Namibian rikosseuraamusvirastojen yhteistyöhanke sekä Suomen metsähallituksen ja Namibian metsä- ja luonnonpuistoviranomaisten yhteistyöhanke. Instituutioiden välistä yhteistyötä tuetaan pääasiassa paikallisen yhteistyön määrärahasta. Paikallisen yhteistyön määrärahalla tuetaan myös Suomen kehityspoliittisen ohjelman päämääriä. Periaatteena on ollut luoda pitkäkestoisia kumppanuuksia sen sijaan, Annastacia Jagger jakaa lapsille ruokaa Windhoekissa toimivassa soppakeittiössä, joka saa tukea Suomen paikallisen yhteistyön varoista. Kuva: Outi Einola-Head. että tuettaisiin yksittäisiä tapahtumia tai seminaareja. Namibiassa tuettiin vuonna 2005 aloitteita, joiden tarkoituksena on vahvistaa kansalaisyhteiskuntaa, sosiaalista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Lisäksi määrärahalla on tuettu hankkeita, jotka vahvistavat paikallista kulttuuri-identiteettiä tai joiden kohteena ovat haavoittuvat ja syrjäytyneet ryhmät sekä vammaisjärjestöt. Vuonna 2005 määrärahalla tuettiin siirtymäprosessia. Yhteistyötä Namibian ja Suomen välillä on lisätty myös esimerkiksi CIMO- ja kulttuurivaihdolla. Suomi on tukenut myös Suomen ja Namibian välistä kansalaisjärjestöyhteistyötä sekä Vantaan ja Windhoekin kaupunkien yhteistyöhanketta. Vuonna 2005 Suomen kahdenvälinen hanke- ja ohjelmakohtainen apu Namibialle oli noin 2,87 miljoonaa euroa. Meneillään olevat hankkeet: Namibia-Suomi-metsäohjelma, II vaihe 2001 2005 Aluehallinnon vahvistaminen (Paikallishallinnon vahvistaminen, II vaihe) 2004 2007 Paikallisen yhteistyön määräraha (sisältää instituutioiden välisen yhteistyön) 2005 6,0 MEUR 6,0 MEUR 1,7 MEUR SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA SIIRTYMÄKAUDEN MAAT 39

Muut yhteistyömaat ETELÄ-AFRIKKA Suomen ja Etelä-Afrikan tasavallan (EAT) välisen kehitysyhteistyön tavoitteena on auttaa Etelä-Afrikkaa saavuttamaan köyhyyteen, koulutukseen, tasa-arvoon, ympäristön kestävään kehitykseen sekä uuden teknologian hyötyjen saavuttamiseen liittyviä kehitystavoitteitaan. Kehitysyhteistyön osuus Etelä- Afrikan bruttokansantuotteesta on vain 0,4 prosenttia ja Suomen osuus tästä noin 1,5 prosenttia. Vaikka kehitysavun rahallinen merkitys Etelä-Afrikassa on pieni, sen strateginen vaikutus muutosten tukena on maalle tärkeä. Yhteistyöllä vahvistetaan Etelä-Afrikan kykyä toteuttaa kehitystavoitteitaan laadukkaammin, tehokkaammin ja uusia toimintatapoja ja teknologioita hyödyntäen. Köyhyys, taloudellinen eriarvoisuus ja työttömyys ovat edelleen Etelä-Afrikan suurimpia ongelmia. Väestöstä 11 prosenttia elää alle dollarilla päivässä ja 34 prosenttia alle kahdella dollarilla, rikkain 20 prosenttia väestöstä saa kaksi kolmasosaa kansantulosta. Maan oman arvion mukaan köyhyyden puolittamiseen liittyvä vuosituhattavoite saavutetaan köyhyyden vähentämiseen kohdennettujen määrärahojen kasvun ansiosta. Vuoden 2005 UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksi (HDI), joka pohjautuu vuoden 2003 tilastoihin, kertoo Etelä-Afrikan kehityksen haasteellisuudesta, sillä maa oli pudonnut sijalle 120/177. Suurin syy pudotukseen on hiv/aids-tilanne, johon liittyvän vuosituhattavoitteen saavuttaminen on vaikeaa. Sama koskee muitakin terveyteen liittyviä vuosituhattavoitteita. Etelä-Afrikan hallitus painottaa pienen ja keskisuuren yritystoiminnan kehittämistä köyhiä tukevan talouskasvun aikaansaamiseksi ja työttömyyden lieventämiseksi. Suomen ja Etelä-Afrikan yhteistyöhankkeista tätä tukee päättymässä oleva Limpopon Aidsista tiedottava torni Etelä-Afrikassa, jossa hiv-tartunnan saaneiden määrä kasvaa edelleen. Kuva: Matti Nummelin. läänin maatalouden kehittämishanke, joka on kehittänyt yhteisöjen maataloustuotantoa maatalousyrittäjyyden suuntaan. Vuodenvaihteessa 2006 on alkamassa pienten ja keskisuurten yritysten tukipalvelujen yhteistyö. Peruskoulutuksen tasa-arvoon liittyvät tavoitteet Etelä-Afrikka katsoo jo saavuttaneensa. Tosin koululaisten todelliset mahdollisuudet saada laadukasta opetusta vaihtelevat edelleen suuresti. Suomi tukee kahta Etelä-Afrikan kansallista opetusalan ohjelmaa: inklusiivista erityisopetusta, jonka avulla pyritään saamaan vammaiset ja muuten syrjäytymisvaarassa olevat lapset perusopetukseen, ja ohjelmaa, joka tähtää apartheidin aikaisen kaksijakoisuuden poistamiseen maan korkeakoulutusjärjestelmästä. Ympäristön kestävän kehityksen varmistamisessa Etelä-Afrikka on, niiltä osin kun tietoa on saatavilla, etenemässä kohti vuosituhattavoitteita. Erityisesti maa on panostanut ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön sekä instituutioiden kehittämiseen. Suomi tukee Luoteisen läänin ympäristöhallinnon vahvistamista ja kehityssuunnittelua. Hankkeelle 40 SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA MUUT YHTEISTYÖMAAT

Köyhyys ja taloudellinen eriarvoisuus ovat yhä suuria ongelmia Etelä-Afrikassa. Kuva: Matti Nummelin. suunnitellaan kaksivuotista jatkoa kestävyyden varmistamiseksi ja hyvien käytäntöjen siirtämiseksi muihin lääneihin. Etelä-Afrikka on lisännyt julkista rahoitusta tiede- ja teknologiakehitykseen sekä uuden teknologian käytön edistämiseen. Hallituksen tavoitteena on valjastaa tietoja viestintäteknologia palvelemaan entistä enemmän kehitystä. Sekä tiede- ja teknologiayhteistyössä että tietoyhteiskuntakysymyksissä maa hakee kumppanuutta Suomen kanssa. Tietoyhteiskuntakehitys sovittiinkin lähivuosien yhteistyön painopisteeksi vuonna 2005 pidetyissä yhteistyöneuvotteluissa. Parhaillaan valmistellaan innovaatioympäristön rakenteisiin ja tietoyhteiskuntastrategioihin kohdistuvia ohjelmia. Pretorian edustuston paikallisen yhteistyön määrärahalla tuettiin vuosina 2004 2005 Etelä-Afrikan kansalaisyhteiskunnan mahdollisuuksia vahvistaa taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutumista sekä instituutioiden välistä yhteistyötä tietoyhteiskuntakysymyksissä. BURKINA FASO Suomi rahoitti demokratian ja vaaliavun kehittämiseen erikoistuneen IDEA-järjestön demokratian ja hyvän hallinnon kehittämishanketta Burkina Fasossa 250 000 eurolla vuonna 2005. Järjestö pyrkii vahvistamaan demokratiaa saattamalla yhteen poliittisia päättäjiä sekä demokratian kehitystä analysoivia tahoja. Suomalaisella tietotaidolla on vuodesta 1997 kehitetty Burkina Fasolle soveltuvaa tehokasta metsäpalojen torjuntajärjestelmää. Järjestelmän avulla pyritään parantamaan metsäpalojen hallintaa ja siten vaikuttamaan elinoloihin ja ruokaturvaan sekä vahvistamaan kylien sosiaalista vakautta. Ohjelma on tarkoitus saattaa päätökseen vuonna 2006. SAHARAN ETELÄPUOLINEN AFRIKKA MUUT YHTEISTYÖMAAT 41

Alueellinen yhteistyö Afrikan alueella suuri osa Suomen kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä toteutetaan pitkäaikaisten yhteistyömaiden kanssa. Alueellisella yhteistyöllä Suomi tukee Afrikan maiden omaa alueellista yhteistyötä esimerkiksi eteläisen Afrikan SADCjärjestön puitteissa vesialan yhteistyötä rajat ylittävillä valuma-alueilla konfliktien ehkäisyä ja kriisien hallintaa, joissa alueellista lähestymistapaa tarvitaan pureutumaan konfliktien juuriin yhteistyötä erityisaloilla, kuten tietoliikennealalla. SADC-yhteistyön meneillään olevat hankkeet: Geenipankki, 4. vaihe 2003 2007 1,4 MEUR Metsäopistojen kehittämisohjelma, 4. vaihe 2003 2005 1,6 MEUR Yhteistyö tietoliikennealalla 2001 2005 1,5 MEUR Afrikan unioni Afrikan unioni (AU) on Afrikan mantereen keskeisin järjestö. Sen tehtävänä on edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia, kestävää kehitystä, taloudellista kehitystä ja alueellista yhdentymistä. Afrikan unionin viimeaikaiset kehittämispyrkimykset ovat lisänneet merkittävästi vuoropuhelua sen ja Euroopan unionin välillä. Suomen Addis Abeban suurlähettilään akkreditoituminen pysyväksi edustajaksi Afrikan unioniin vuonna 2005 parantaa myös Suomen mahdollisuuksia osallistua tähän vuoropuheluun ja ylipäänsä Suomen mahdollisuuksia kiinteämpään yhteistyöhön AU:n kanssa. Suomi on painottanut yhteistyössään erityisesti AU:n kriisinhallinnan kehittämistä, ihmisoikeuksien ja hyvän hallinnon etenemistä sekä unionin rakenteiden ja toiminta- tapojen vakiinnuttamista. Suomi on tukenut unionin rauhanrahastoa 750 000 eurolla vuosina 2003 2005. Tuki on virallista kehitysapua (ODA), eikä sitä saa käyttää sotilaalliseen tai rauhanturvatoimintaan. Korvamerkitsemättömällä tuella Suomi on korostanut unionin omistajuutta ja pyrkinyt samalla mahdollistamaan varojen joustavan käytön äkillisissäkin tilanteissa. Suomen tuella Afrikan unioni on pystynyt rahoittamaan laaja-alaisesti toimintaansa rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi. Suomen on tarkoitus laajentaa yhteistyötä unionin kanssa, jotta mahdollistetaan pitkäaikainen sitoutuminen ja yhteistyön avoimuus. Vuonna 2005 Afrikan unionin näkyvintä toimintaa oli AMIS-rauhanturvaoperaatio Sudanissa Darfurin alueella. Operaation olennainen osa on siviilitoiminta, jonka tarpeisiin unioni on sopimuksen mukaisesti voinut käyttää myös Suomen yleistukea. Niilin valuma-alueen yhteistyö Suomi tukee alueellisen yhteistyön puitteissa Niilin valuma-alue-aloitetta (NBI). Alueen seitsemän maan yhteisen aloitteen tavoitteena on paitsi edistää Niilin vesien kestävää käyttöä, myös parantaa alueen maiden välistä poliittista vuoropuhelua alueellisen vakauden ja yhteistyön lisäämiseksi. Suomi on tukenut aloitetta vuodesta 2003 lähtien avustamalla Itä-Niilin teknistä aluetoimistoa (ENTRO). Vuonna 2005 rahoitus oli noin 300 000 euroa. Kaikkiaan Suomen tuki hankkeelle vuosina 2004 2006 on noin 2 miljoonaa euroa. Suomi on korostanut sitä, että aloitteeseen liittyvillä korkean tason poliittisella vuoropuhelulla ja konkreettisilla hankkeilla on merkitystä alueen vakaudelle ja turvallisuudelle. Vuonna 2005 Suomi tuki erityisesti ENTROn hallinnon ja organisaation vahvistamista, jolla on luotu pohjaa hankkeiden valmistelulle tulevina vuosina. Suomi on myös osallistunut Niilin vesienhallintaan liittyvien niin sanottujen fast track -hankkeiden suunnitteluun 42 AFRIKKA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ

Mosambikilaiset Punaisen Ristin työntekijät tutustuvat kännykkään. Kuva: Matti Remes. Sudanissa ja seuraa aktiivisesti valmisteluja Etiopiassa. Hankkeen myönteiset tulokset ovat lisänneet sen painoarvoa ja kiinnostusta muiden avunantajien keskuudessa. Tieto- ja viestintäteknologian yhteistyö UNECAn kanssa YK:n Afrikan talouskomissio (UNECA) ja Suomi solmivat kolmivuotisen yhteistyösopimuksen tieto- ja viestintäteknologian alalla vuonna 2003. Hankkeen tavoitteena on parantaa yhteistyöhön valittujen Afrikan maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä edistämällä tieto- ja viestintäteknologian sovelluksia ja palveluita. UNECAn jäsenenä Suomi osallistuu hankkeen koordinointiin kumppanuusryhmässä, joka tukee Afrikan tieto- ja viestintäteknologian kehittämistä. Suomen rahallisella tuella UNECA on luonut kansallisia tietoliikennestrategioita yhteistyössä Afrikan maiden kanssa (mm. Gambia, Nigeria, Etiopia). Suomen tuella on myös järjestetty asiantuntijaseminaareja, jotka ovat keskittyneet tieto- ja viestintäteknologian valtavirtaistamisen haasteisiin Afrikassa. Suomen tuki ohjelmien toteuttamiselle on yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2005 osuus 992 000 euroa. Afrikka 2009 -ohjelma Afrikkalaisen kulttuuriperinnön suojeluohjelma, Afrikka 2009, toteutetaan kulttuuriomaisuuden säilyttämisen ja entistämisen kansainvälisen tutkimuskeskuksen (ICCROM) kautta läheisessä yhteistyössä Unescon kanssa. ICCROMin toimintaohjelma tähtää maailman kiinteän kulttuuriperinnön suojeluun ja säilyttämiseen. Suomen kokonaistuki ohjel- AFRIKKA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ 43

Entisiä aliravittuja lapsia Batiambalessa Kongossa sijaitsevalla nälkä-asemalla, joka saa tukea Kirkon Ulkomaanavulta. Kuva: Martti Lintunen. malle vuosina 2003 2006 on 400 000 euroa, josta vuoden 2005 osuus oli 100 000 euroa. Ruokaturva Suomi on edistänyt Länsi-Afrikan alueella ruokaturvaa, eli ruuan saatavuutta, turvallisuutta ja luotettavuutta. Suomen tukema IPALAC-tutkimushanke selvittää puiden ja viljelykasvien tutkimusta ja hyötykäyttöä kuivilla ja puolikuivilla alueilla. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää kestävää maanviljelyä, joka puolestaan estää aavikoitumista ja vähentää köyhyyttä kohdealueilla. Tuki on ollut suuruudeltaan 250 000 euroa. Lisäksi Suomi on tukenut 500 000 eurolla YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) koordinoimaa heinäsirkkojen torjuntaa Mauritaniassa. Operaation tavoitteena on ollut vaikuttaa yleiseen ruokaturvallisuuteen kontrolloimalla satoja uhkaavia aavikkoheinäsirkkalaumoja. EU:n MEDA-rahoitus Euroopan unionin MEDA-rahoituksella on tuettu Euro Välimeri-kumppanuutta (ns. Barcelonan prosessi) ja siihen läheisesti kytkeytyvien assosiaatiosopimusten ja Euroopan naapuruuspolitiikan toimintaohjelmien (ENP) toimeenpanoa Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Kumppanuuden tavoitteena on edistää rauhaa ja vakautta, taloudellista hyvinvointia ja yhteiskunnallista kehitystä alueen maissa. EY:n ja kumppanimaiden kahdenväliset assosiaatiosopimukset ovat edellytys laajan Välimeren vapaakauppa-alueen luomiselle 2010-luvulla. 44 AFRIKKA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ

Tuki kriisinhallintaan ja konfliktien ehkäisyyn Afrikan mantereen suotuisan kehityksen kannalta on tärkeää kehittää afrikkalaisten omaa konfliktinehkäisy- ja kriisinhallintakykyä. Afrikan unionin (AU) kehityksessä erityisen myönteistä on ollut sen pyrkimys puuttua maanosan konflikteihin. Suomi tukee tätä toimintaa kahdenvälisesti rahoittamalla AU:n rauhanrahaston kautta muun muassa rauhanneuvotteluja ja EU:n kautta rahoittamalla AU:n kriisinhallintaa Sudanissa. Sudan Suomi on tukenut alueellisen yhteistyön puitteissa Sudanin rauhanprosessia ja Darfurin tilanteen ratkaisemista kahdenvälisesti ja osana Euroopan unionia. Oslossa huhtikuussa 2005 järjestetyssä avunantajakokouksessa Suomi lupasi 12 miljoonaa euroa vuosina 2005 2008 Sudanin välittömään auttamiseen ja jälleenrakentamisen aloittamiseen. Tuki kanavoidaan pääosin YK- ja Maailmanpankkivetoisten rahastojen kautta. Lisäksi Suomi antaa Sudaniin humanitaarista apua ja tukee YK:n ja Afrikan unionin rauhanturvaoperaatioita. Afrikan sarven alueellinen järjestö Suomen tuki Afrikan sarven alueelliselle järjestölle (IGAD) on kohdistettu Sudanin ja Somalian rauhanprosessien edistämiseen ja helpottamiseen. Tuki on yhteensä 1,1 miljoonaa euroa vuosina 2004 2006. IGAD toimi välittäjänä Sudanin sisällissodan tammikuussa 2005 päättäneissä rauhanneuvotteluissa. Se on myös seurannut aktiivisesti Somalian tilanteen kehittymistä, etsinyt ratkaisuehdotuksia ja toiminut aloitteellisena välittäjänä. Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisö Suomi päätti syksyllä 2005 tukea Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS) pienaseohjelmaa, jolla pyritään rajoittamaan ja säätelemään pienaseiden kauppaa Länsi- Afrikan maissa. Pienaseiden saatavuutta rajoittamalla voidaan vaikuttaa Länsi-Afrikan alueen ja maiden kriisiherkkien yhteiskuntien turvallisuuteen ja rauhanomaiseen kehitykseen. Suomen tuki ohjelmalle on 250 000 euroa vuodessa ajalle 2005 2007, yhteensä 750 000 euroa. International Crisis Group Suomi on tukenut International Crisis Groupin (ICG) Afrikka-ohjelmaa 250 000 eurolla vuonna 2005. Tarkoituksena on jatkaa tukea pitkäjänteisesti. ICG pyrkii vaikuttamaan kriisien ehkäisyyn ja ratkaisuun keräämällä, analysoimalla ja tuottamalla täsmällistä tietoa ja suosituksia hallituksille, järjestöille sekä alueellisille ja kansainvälisille organisaatioille. Järjestö tarjoaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja käytännön ideoita konfliktien ehkäisemiseen. Se on antanut selontekoja muun muassa YK:n turvallisuusneuvostolle. Kenttätyö on ICG:n keskeinen menetelmä tiedon tuottamisessa. Myös ihmisten etujen ja oikeuksien ajamiseen keskittyvä niin sanottu advocacy-työ on osa sen toimenkuvaa. Järjestöllä oli ratkaiseva rooli esimerkiksi Darfurin tilanteen raportoinnissa. ICG on viime aikoina onnistunut solmimaan tiiviimpiä suhteita Afrikan unioniin, jonka kanssa se pyrkii tekemään yhteistyötä ja kasvattamaan unionin toimijoiden ja Peace and Security -komission asiantuntemusta. Afrikan suuret järvet Suomi on osallistunut Afrikan Suurten järvien rauhanprosessiin rahoittajamaiden yhteistyöryhmässä (Group of Friends), joka poliittisella tuella ja teknisellä avunannolla haluaa edistää kriisiherkän alueen maiden rauhanpyrkimyksiä. Rauhanprosessin on määrä huipentua vuonna 2006 pidettävään huippukokoukseen. AFRIKKA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ 45

Vuosituhattavoitteet Afrikassa OECD:n arvion mukaan Afrikan maiden edellytykset saavuttaa vuosituhattavoitteet vuoteen 2015 mennessä ovat heikot. Ero Pohjois-Afrikan ja Saharan eteläpuolisen Afrikan maiden välillä on suuri. Pohjois-Afrikan väestöstä vain vajaa kolme prosenttia elää alle yhden dollarin päivätuloilla, kun Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 46 prosentin väestöstä arvioidaan olevan tämän rajan alapuolella. Saharan eteläpuolisen Afrikan valtioiden vuotuisen talouskasvun pitäisi olla 7,4 prosenttia tavoitteiden saavuttamiseksi. Pohjois-Afrikan maiden arvioidaan kykenevän vähentämään köyhyyden puoleen vuoteen 2015 mennessä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa sijaitsevista Suomen yhteistyömaista Etelä-Afrikan tasavallalla ja Mosambikilla on edellytykset puolittaa äärimmäinen köyhyys vuoteen 2015 mennessä, jos talouskasvu jatkuu vahvana eivätkä tuloerot merkittävästi kasva. Vaikka vuosituhattavoitteita ei kokonaan saavutettaisikaan, myönteistä kehitystä tapahtuu. Afrikan alueen talouskasvu on jatkunut viime vuodet keskimäärin noin viiden prosentin kasvu-uralla. Suomen pitkäaikaisista kehitysyhteistyömaista Mosambikin ja Etiopian bruttokansantulon kasvu oli kymmenen prosentin luokkaa. Namibian, Algerian ja Tunisian arvioidaan pääsevän tyttöjen koulutusosuuden kasvattamiselle asetettuun tavoitteeseen. Terveydenhuollon kehityksessä Pohjois-Afrikan maiden uskotaan kykenevän vähentämään lapsikuolleisuutta asetetun tavoitteen mukaisesti. Ympäristön kestävän käytön osalta lähtökohta on matalalla. Suuria ongelmia ovat muun muassa aavikoituminen ja puhtaan veden heikko saatavuus. Vain 55 prosentilla Saharan eteläpuolisen Afrikan väestöstä on mahdollisuus käyttää puhdasta juomavettä. Yleisesti ottaen Saharan eteläpuolisessa Afrikassa on edetty kohti yleistä peruskoulutusta ja erityisesti tyttöjen osallistumista siihen. Myös naisten edustus parlamenteissa, hiv/aidsin leviämisen pysäyttäminen sekä juomavesihuollon laajentaminen maaseudulle edistyvät. Kaikissa näissä edistys kuitenkin jää jälkeen vuosituhattavoitteiden määrällisestä tasosta. Muiden vuosituhattavoitteiden kohdalla edistystä ei käytännössä ole. Pohjois-Afrikassa on jo saavutettu monet vuosituhattavoitteista, kuten yleinen peruskoulutus. Lisäksi esimerkiksi äärimmäisen köyhyyden puolittamisessa ja lapsikuolleisuuden vähentämisessä edetään toivottua vauhtia. Tavoitteista ollaan jäljessä muun muassa naisten lukutaitoisuuden lisäämisessä sekä sanitaation laajentamisessa maaseutualueilla. Namibia on saavuttamassa tyttöjen koulutusta koskevan vuosituhattavoitteen. 12-vuotias Ipula Shipanga (kuvassa oikealla) haluaa opiskella lääkäriksi. Kuva: Outi Einola-Head. 46 AFRIKKA ALUEELLINEN YHTEISTYÖ