VM-akatemia opiskelijoille faktaa taloudesta ja hallinnosta
Ohjelma Avaussanat, valtiovarainministeri Petteri Orpo Ministeriön yleisesittely, viestintäjohtaja Liinu Lehto Miten budjetti syntyy & Tutkibudjettia.fi -palvelu, neuvotteleva virkamies Johanna von Knorring Sote- ja maakuntauudistus, lainsäädäntöneuvos Mervi Kuittinen Valtiovarainministeriö työpaikkana, henkilöstöasiantuntija Sari-Anna Sokura
Avaussanat - Valtiovarainministeri Petteri Orpo
Ministeriön yleisesittely - Viestintäjohtaja Liinu Lehto
VM on osa valtioneuvostoa
VM:n vastuualue on erittäin laaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta valtiontalouden hyvästä hoidosta kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Talouspolitiikka Talousnäkymät Verotus Rahoitusmarkkinat Hallintopolitiikka Kunta-asiat Julkisen hallinnon ICT Valtio työnantajana
Tätä me mm. teemme
Ministereiden vastuualueet Valtiovarainministeri Petteri Orpo Talouspolitiikka Talousnäkymät Verotus Rahoitusmarkkinat Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallintopolitiikka Kunta-asiat Julkisen hallinnon ICT Valtio työnantajana
Valtiovarainministeri Petteri Orpo Valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäki Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Koordinoiva johtoryhmä Virkamiesjohtoryhmä Talouspolitiikan koordinaatioryhmä Kansainvälisten asioiden ohjausryhmä Hallintopolitiikan koordinaatioryhmä Budjetti osasto Kansantalousosasto Veroosasto Rahoitusmarkkinaosasto Kansainväliset rahoitusasiat EUsihteeristö Henkilöstö ja hallintopolitiikkaosasto Kunta- ja aluehallintoosasto Julkisen hallinnon tieto- ja viestintä tekninen osasto Vatiovarain controller -toiminto Kehittämisja hallintotoiminto + viestintä
Vastuualueiden lisäksi VM ohjaa hallinnonalaa 16,9 mrd. euron budjetti 20 000 työntekijää, joista valtaosa Verohallinnossa ja Tullissa 11 erityyppistä virastoa 3 yhtiötä 1 liikelaitos 2 lautakuntaa ja rahastoa
VM turvaa tulevaa
VM viestii aktiivisesti 7276 Tärkein viestintäkanavamme on verkkosivusto vm.fi ja alueuudistus.fi Julkaisemme vuosittain n. 200 tiedotetta ja verkkouutista Eri vastuualueiden asiantuntijat kirjoittavat kolumneja verkkosivuille Järjestämme ajankohtaisista asioista tiedotus- ja taustatilaisuuksia sekä VMakatemia -koulutustilaisuuksia medialle, opiskelijoille ja henkilöstölle
Miten budjetti syntyy & Tutkibudjettia.fi -palvelu - Neuvotteleva virkamies Johanna von Knorring
Perusteista Budjettivalta kuuluu eduskunnalle Eduskunta päättää varainhoitovuodeksi kerrallaan EK:n kirjelmä TAE:stä julkaistaan säädöskokoelmassa, talousarvio (TA) ei kuitenkaan ole laki Hallitus laatii valtiovarainministeriön esityksestä talousarvioesityksen ja hallinto toimeenpanee budjetin Keskeisiä säädöksiä Perustuslaki: 39 (talousarvioaloite) ja luvun 7 (valtiontalous) 83-87 Talousarviolaki ja -asetus (TaL ja TaA) Ns. VM:n laadintamääräys (TM 1101/23.3.2011) Julkisen talouden suunnitelma (VN asetus julkisen talouden suunnitelmasta (120/2014)) Hallitusohjelma
Hallituksen talouspoliittiset linjaukset Velkaantuminen suhteessa BKT:seen taitetaan ja velaksi eläminen lopetetaan v. 2021 Hallitus sitoutuu 10 mrd. euron kestävyysvajeen kattamiseen säästöjen ja rakenneuudistuksia koskevien päätösten seurauksena. 4 mrd. euron sopeutusohjelma (liite 6) Yhteiskuntasopimus/kilpailukykysopimus Pidemmän tähtäimen rakenteelliset toimet (Sote- ja aluehallintouudistus, kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen)
EU:n finanssipoliittiset säännöt Alijäämäsääntö: Julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % BKT:sta. Velkasääntö: Julkisen talouden velka saa olla enintään 60 % BKT:sta. Rakenteellisen jäämän sääntö: Jäsenvaltiot asettavat itselleen keskipitkän aikavälin tavoitteen (MTO).
Julkisen talouden suunnitelma ja valtiontalouden kehysjärjestelmä Julkisen talouden suunnitelma on hallituksen päätösasiakirja, joka koostuu finanssipolitiikan linjaa, julkista taloutta ja julkisen talouden alasektoreita koskevista päätöksistä Suunnitelmassa hallitus asettaa rahoitusasemaa koskevat tavoitteet julkiselle taloudelle ja sen alasektoreille Hallitus päättää toimenpiteistä rahoitusasematavoitteiden saavuttamiseksi, ml. rakennepoliittiset toimet Sisältää valtiontalouden kehyspäätöksen Keskeinen finanssipolitiikan suunnittelun ja toteuttamisen väline, ohjaa talousarvioesityksen laadintaa Kehysjärjestelmä ei ole lakisääteinen, vaan perustuu poliittiseen sitoutumiseen (hallitus, mutta myös eduskunta) Sitova reaalinen menokehys koko 4 -vuotiselle vaalikaudelle Vain vaalikauden kokonaiskehys sitova, ei hallinnonalakohtaiset kehykset
Valtion talousarvion valmisteluprosessi JOULUKUU: Talousarvio Talousarvioehdotusten ohjekirje VM:stä ministeriöille VM maaliskuun ennuste HALLITUKSEN KEVÄÄN JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMA: Toimii pohjana talousarvioesityksen valmistelulle, talousarvioesitys laaditaan kehyksen puitteissa Eduskunnan kirjelmä Valtiovarainvaliokunnan mietintö HELMI-TOUKOKUU: Ministeriöiden ja virastojen talousarvioehdotusten valmistelu TOUKOKUU: Hallinnonalojen talousarvioehdotukset toimitetaan VM:öön Raha-asiainvaliokunta -> Valtioneuvoston yleisistunto -> Täydentävä talousarvioesitys annetaan eduskunnalle MARRASKUU: Hallituksen neuvottelu täydentävästä talousarvioesityksestä SYYSKUU: Talousarvioesitys siirtyy eduskunnan käsiteltäväksi TOUKO-ELOKUU: Virkamieskäsittely VM:ssä HEINÄ/ELOKUU: VM:n budjettineuvottelu HEINÄ/ELOKUU: VM-kanta julkaistaan MARRASKUU: Virkamieskäsittely VM:ssä LOKAKUU: Ministeriöt toimittavat täydentävät talousarvioehdotukset VM:öön SYYSKUU: Raha-asiainvaliokunta -> Valtioneuvoston yleisistunto -> Talousarvioesitys annetaan eduskunnalle ELO-SYYSKUU: Hallituksen budjettiriihi ELOKUU: Kahdenväliset neuvottelut ministeriöiden ja VM:n välillä VM elo-syyskuun ennuste
Budjettivalmistelun vaiheet (1/2) Maalis-huhtikuu Julkisen talouden suunnitelma ja valtiontalouden menokehykset neljäksi vuodeksi eteenpäin Toimii ohjeena talousarvion valmistelussa Huhtikuussa ohjekirje hallinnonaloille TAEvalmistelusta (virastojen valmistelu jo täydessä käynnissä) Toukokuu Ministeriöt toimittavat talousarvioehdotuksensa BO:lle Kesäkuu VM:ssä käsitellään virkamiestasolla ministeriöiden ehdotukset
Budjettivalmistelun vaiheet (2/2) Heinä-elokuu VM-riihi -> VM ehdotus talousarviosta julkaistaan (budjetti.vm.fi) Elokuu Ministeriöiden ja VM:n neuvottelukierros VM:n ehdotuksen ja vastineen pohjalta Hallituksen budjettiriihi Syyskuu Talousarvioesitys annetaan eduskunnalle Joulukuu Valtiovarainvaliokunnan mietintö valmistuu ja eduskunta päättää talousarviosta
Lisätalousarviot Annetaan tarvittaessa, käytännössä 1-3 kpl vuodessa Prosessi sama kuin TAE-valmistelussa, joskin laajuudeltaan ja aikajänteeltään usein selkeästi suppeampi Lisäbudjetit sisältyvät menokehykseen ja niille on erillinen lisätalousarviovaraus Ennakoimattomien tulojen ja menojen budjetointi; pääperiaatteena on ettei tehdä aktiivisia eikä pysyviä menolisäyksiä
Tutkibudjettia.fi
Sote- ja maakuntauudistus - Lainsäädäntöneuvos Mervi Kuittinen
Uudistusten tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus: kaventaa ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta hillitä kustannusten kasvua Sote- ja maakuntauudistus: toteuttaa maakuntien itsehallintoon perustuva palvelu- ja hallintojärjestelmä toteuttaa järjestelmä, jolla vastataan nykyistä selkeämmin ja yksinkertaisemmin ihmisten palvelutarpeisiin vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä Maakuntauudistus: sovittaa yhteen valtion alue- ja maakuntahallinto luoda tarkoituksenmukainen työnjako valtion aluehallinnon, maakuntien ja kuntien välille
Julkisen hallinnon työnjako muuttuu maakunnan perustamisen myötä
Sote- ja maakuntauudistus Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd. vuoteen 2029 mennessä Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan asiakaskeskeisiksi kokonaisuuksiksi Valinnanvapaus Asiakas valitsee hyväksytyistä palvelun tarjoajista Julkiset, yksityiset ja järjestötuottajat Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan Maakuntauudistus Uudet monialaiset maakunnat
Valmisteltava lainsäädäntö Syksyllä 2016 lausunnoilla hallituksen esitysluonnos sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta ja maakuntien perustamisesta: maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki maakuntajakolaki maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain ym. hallintooikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita, virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää koskevat muutokset (henkilöstö) Myöhemmin lausunnoille: Maakuntauudistukseen liittyvä muu lainsäädäntö (mm. maakuntien muiden tehtävien siirtäminen) Soten valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö
Tärkeimmät ehdotukset Julkisessa hallinnossa on jatkossa kolme itsenäistä toimijaa: valtio, maakunnat (itsehallintoalueet) ja kunnat. Maakunnan ylin päättävä toimielin eli maakuntavaltuusto valitaan suorilla vaaleilla. Valtio rahoittaa maakuntien tehtävien hoidon ja palvelut. Valtion taloudellisella ohjauksella varmistetaan, että maakuntien talous pysyy tasapainossa ja että ne pystyvät huolehtimaan tehtävistään. Maakuntien perustamiseen liittyy kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus, jonka tarkoituksena on varmistaa, että kunnat selviytyvät niiden vastuulle jäävien peruspalvelujen hoitamisesta. Omaisuuteen liittyvissä kysymyksissä pyritään varmistamaan kuntien tasapuolinen kohtelu, samalla kun maakuntien on voitava järjestää palvelunsa tarkoituksenmukaisissa toimitiloissa. Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteella.
Maakunta palvelujen järjestäjänä Maakunta järjestäjänä vastaa mm. asukkaan palveluiden saatavuudesta, määrästä ja laadusta, tuottamisen ohjaamisesta ja valvomisesta sekä palveluiden rahoittamisesta. Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat. Maakunta vastaa siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut. Kunnat eivät enää järjestä tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kuntien tehtävänä on edelleen edistää hyvinvointia ja terveyttä.
Maakunnan päätöksenteko, toiminta ja asukkaiden osallistuminen Valtuusto Maakuntastrategia Hallitus Toiminnan, hallinnon ja talouden käytännön johtaminen Maakuntajohtaja Maakuntakonserni 59 99 jäsentä Maakunnan muut toimielimet Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Suorat vaalit Aloiteoikeus Neuvos-antava kansanäänestys Keskustelu- ja kuulemistilaisuudet Nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvostot Vähemmistökielen vaikuttamistoimielin Järjestäjän ja tuottajan erottaminen Palvelulaitos Yhtiöitetty toiminta Valtakunnalliset palvelukeskukset ICT Yhteishankinnat Talous ja henkilöstö Toimitilat ja kiinteistöt
Maakunnan palvelulaitos ja yhtiö Maakunta voi tuottaa palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai ostopalveluina. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan palvelulaitos, osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunnan palvelulaitos vastaa maakunnan omasta palvelujen tuotannosta (ei markkinoilla) viranhaltijat voivat tehdä viranomaispäätöksiä ja käyttää julkista valtaa. tuottaa asukkaille sotepalvelut myös silloin, jos niitä ei ole muuten saatavilla. voi tuottaa myös muita maakunnan tehtäviin liittyviä palveluja. Maakunnalla on palvelujen yhtiöittämisvelvollisuus silloin, kun maakunta hoitaa tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä.
Maakuntien toiminnan käynnistäminen 18 uuden maakunnan palvelutoiminta käynnistyy 1.1.2019 Maakuntalaki ja voimaanpanolaki tulisivat voimaan 1.7.2017 32
Aikataulu 2016 2017 2018 2019 Soteuudistuksen ja maakuntien perustamisen lakiluonnokset lausunnolle 8/2016, esitys eduskunnalle 12/2016 Maakuntauudistuksen lakiluonnokset lausunnolle 2/2017, HE keväällä 2017 Valinnanvapautta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskevat lakiluonnokset lausunnolle 11/2016 ja esitys eduskunnalle 2/2017 Väliaikaishallinto alkaa valmistella toiminnan käynnistämistä 1.7.2017 alkaen Ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa 2018 presidentin vaalien yhteydessä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen siirtyy uusille maakunnille 1.1.2019 Valinnanvapauteen ja monikanavarahoitukseen liittyvät lait voimaan 1.1.2019. Mahdollinen siirtymäaika.
Valmisteluvaiheet alueuudistus.fi/tiekartta
VM työpaikkana - Henkilöstöasiantuntija Sari-Anna Sokura
VM turvaa tulevaa
Toimimme yhdessä ja yhtenäisesti Johdamme vastuullisesti ja selkeästi Vuorovaikutuksemme vahvistaa luottamusta ja VM:n vaikuttavuutta Osaamisemme on monipuolista ja korkeatasoista
Johdamme vastuullisesti ja selkeästi Luotamme, jaamme vastuuta ja kannamme sitä Valmennamme, luomme työnteon edellytyksiä ja edellytämme aikaansaannoksia Käytämme riittävästi aikaa johtamiseen Sparraamme, jaamme kokemuksia ja parannamme toimintaamme
Vuorovaikutuksemme vahvistaa luottamusta ja VM:n vaikuttavuutta Viestintä on kahdensuuntaista - valmistelemme yhdessä ja avoimesti asioita Aitoa vuorovaikutteisuutta myös sähköisissä kanavissamme Viestintä perustuu ministeriön strategiaan. Viestimme ja vaikutamme tavoitteellisesti kansallisilla ja kansainvälisillä areenoilla Jokainen virkamies vastaa omalta osaltaan osaamisalueensa sisäisestä ja ulkoisesta viestinnästä Ministeriöllä on valmius viestiä nopeasti
Osaamisemme on monipuolista ja korkeatasoista Henkilöstörakenteemme ja osaamisemme vastaavat muuttuvaan toimintaympäristöön Sekä laaja-alaista että syvällistä osaamista Substanssiosaamisen lisäksi työn hallintataitoja (itsensä johtaminen, verkostot, viestintä- ja vaikuttamistaidot, hanketyö) Vastaamme oman osaamisen ja ammattitaidon kehittämisestä
Hyvinvoiva henkilöstö Tuemme henkilöstön hyvinvointia ja työyhteisön toimintaa erilaisten kehittämishankkeiden ja työhyvinvointia tukevien käytäntöjen avulla Tuemme myös työn ja yksityiselämän yhteensovittamista VM Baro 2016: 3,67 Sairauspoissaolot työpäivää / htv 2015: 5,7
Palkkausjärjestelmästä Osatekijät tehtävän vaativuus ja henkilökohtainen suoriutuminen Tavoitteena on tukea ministeriön ja tuloksellista toimintaa; parantaa ministeriön kilpailukykyä työnantajana; kannustaa henkilöstöä entistä parempiin työsuorituksiin; sekä kehittää ja parantaa esimiestyötä ja johtamista
Keskipalkat henkilöryhmän mukaan 1.2.2016 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Johto Keskijohto Asiantuntijat Tukihenkilöstö
348 VM-läistä Naisia 214, miehiä 134 Johtoa 47, asiantuntijoita 237, tukihenkilöstöä 64 Kokoaikaisia 337, osa-aikaisia 11 Vakinaisia 298, määräaikaisia 50
Ikäjakauma Syyskuu 2016 70 60 50 40 30 20 10 0-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-
Henkilöstö koulutusasteen mukaan 250 200 230 150 100 Keskiaste Alin korkea-aste 50 0 24 36 28 28 Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste
Yleisimmät tutkinnot Oikeustieteellinen Valtiotieteellinen Kauppatieteellinen Merkonomi Filosofinen Yhteiskuntatieteellinen Hallintotieteellinen Tradenomi Teknillinen HSO-sihteeri
Korkeakouluharjoittelijahaku Tammi-helmikuussa Aarresaaressa
VM rekrytoi valtiolle.fi palvelun kautta
Valtiovarainministeriön viestintä vm-viestinta@vm.fi Mediapalvelunumero arkisin klo 8-16, p. 02955 30500 @VMuutiset Tutkibudjettia.fi