MIHIN SUUNTAAN TEOLLISUUSPÄÄSTÖDIREKTIIVI YMPÄRISTÖNSUOJELUN SÄÄNTELYÄ VIE?

MIHIN SUUNTAAN TEOLLISUUSPÄÄSTÖDIREKTIIVI YMPÄRISTÖNSUOJELUN SÄÄNTELYÄ VIE? Kimmo Silvo 37. ilmansuojelupäivät 21.-22.8.2012 Teollisuuspäästödirektiivin lähtökohtia ja lähestymistapa Ympäristönsuojelun tason parantaminen kustannustehokkaasti ja uusien teknisten ratkaisujen synnyn edistäminen Aiempien päästödirektiivien yhdistäminen (IPPC, WI, LCP, VOC, 3*TiO 2 ) BAT-käsitteen mukaisten päästö- ja kulutustasojen sitovuuden lisääminen, BATpäästötasojen asteittainen tiukentaminen, suurille polttolaitoksille tiukentuvat sitovat päästöraja-arvot Tavoitteena saattaa EU:n alueella IED-laitosten päästö- ja kulutustasot samalle vähimmäistasolle, tasapuolistaa kilpailuolosuhteita, aikaansaada E. Nikunen prosessi/ympäristönsuojelutekniikan vähimmäisinvestoinnit ja mahdollisesti vanhan tekniikan laitosten lopettamisen aikaistaminen Valvonnan sääntely tiukentuu ohjeesta artiklaksi Lupavalmistelun, päätösten ja valvonnan avoimuuden lisääminen sähköisin viestimin asianosaisille ja kansalaisille paremmat mahdollisuudet vaikuttaa Maaperän ja pohjavesien perustilaselvitykset tiukentaa hieman nykykäytäntöjä 1

Arvioinnin toteutus SYKEn työryhmä Attila, Grönroos, Jantunen, Jouttijärvi, Karvosenoja, Kautto, Pelkonen, Petäjä, Savolahti, Silvo. Ohjausryhmässä YM, EK, metsäteollisuus, energiateollisuus, teknologiateollisuus, ympäristöyrittäjät, luonnonsuojelu, ELY, AVI Julkaistaan sähköisesti SYKEn raportteja 19/2012 Arvioitiin vaikutuksia lupa- ja valvontaviranomaisten toimintaan. Selvitettiin IED:n soveltamisalaan kuuluvat polttolaitokset ja tehtiin tarkastelu vaikutuksista polttolaitosten ilmapäästöihin (rikkidioksidi, typen oksidit, hiukkaset) sekä tarvittaviin puhdistustekniikoihin vuoden 2016 tilanteessa. Arvioitiin vaikutuksia massa- ja paperiteollisuuteen, rauta- ja terästeollisuuteen ja sikojen ja siipikarjan kasvatukseen sekä innovaatiotoimintaan. Ympäristöhyödyt EU-tasolla EU:n alueella 83 % SO 2, 34 % NO x 43 % PM ja 55 % VOC päästöistä on peräisin suurista (IED) poltto- ja teollisuuslaitoksista Suurten teollisuus- ja energialaitosten (E-PRTR) ilmapäästöjen aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen kokonaiskustannuksiksi vuonna 2009 arvioitiin 102 109 miljardia euroa. Mikäli hiilidioksidipäästöt jätetään pois tarkastelusta, kustannukset olivat 26 71 miljardia euroa Suomen E-PRTR-laitosten lit t ilmapäästöjen aiheuttamien i haittojen kokonaiskustannuksiksi arvioitiin noin 2 miljardia euroa, ilman hiilidioksidia noin 1 miljardi euroa BAT:n soveltamisella suuriin polttolaitoksiin vähennetään komission arvion mukaan ennenaikaisia kuolemantapauksia 13 000 ja menetettyjä elinvuosia 125 000 (rahallinen hyöty 7 28 mrd ). 2

Soveltamisala suhteessa aiempaan EU-sääntelyyn (IPPC) R. Lumiaro IED:n piirissä on 888 päätoimintoa ja niiden yhteydessä 128 sivutoimintoa (IPPC:ssä 766/54), AVIen luvittamia toimintoja yht. n. 6 200, kuntien luvat 15 000 17 000 toiminnolle. Polttolaitokset (pää/muu): IED 122/27 (rinnakkaispolttolaitokset mukana) eli 149 energia-alan laitosta ja niissä 384 kattilaa, IPPC:ssä polttolaitoksia (pää/muu) oli 126/9 Rehujen tuotanto uutena toimintona,15 laitosta lisää Vaarallisten jätteiden väliaikainen varastointi myös IED:n piiriin, n. 70 toimintoa uutena BATIN SOVELTAMISKETJU IE-direktiivi (2010/75/EU) IPPCdirektiivi (2008/1/EY) 6.1.2013 mennessä Kansallinen täytäntöönpano BATvertailuasiakirjat (BREF) Ympäristölupaprosessi valituksineen Ympäristölupa BAT-tietojen vaihto (Sevilla-prosessi) BREF-ohje BAT-päätelmät BAT-AEL IE = Industrial Emissions (direktiivi teollisuuden päästöistä, sisältäen yht. 7 direktiiviä; IPPC, WI, LCP, VOC, 3*TiO 2 ) IPPC = Integrated Pollution Prevention and Control BAT-AEL = BAT associated emission level 6 3

BREF-PROSESSI Ennakointi ja tietojen toimittaminen ajoissa Suurin osa TWG-työstä kokousten ulkopuolella Kansallisen BAT-ryhmän puheenjohtajan tiivis yhteydenpito BREFin valmistelijaan (ryhmän tuki) Aineiston laatu ja läpinäkyvyys (kansallinen ryhmä muodostaa hyvän keskustelufoorumin) Valmius jopa tuottaa joitain osia BREFin teksteistä TWG-jäsenten sähköisen työtilan seuranta TWG-jäsenten keskinäinen yhteydenpito Vaikutusmahdollisuudet lausunto- ja komiteavaiheessa heikot ilman TWGtyöskentelyä BAT-VERTAILUASIAKIRJOJEN UUSIMINEN MENOSSA (1) Lasin valmistus (GLS), valmis ja päätelmät julkaistu Raudan ja teräksen tuotanto (IS), valmis ja päätelmät julkaistu Yleinen jätevesien ja jätekaasujen käsittely (CWW), D2, viimeinen TWG 2012, BATC 2012 Nahkateollisuus (TAN), D2, viimeinen TWG 2/2012, BATC 2012 Massa- ja paperiteollisuus (PP), D2 5/2012, viimeinen TWG syksyllä 2012 Muun kuin rautametallien tuotanto (NFM), TWG-välikokous kesällä 2011, D1 ei ehdi 2012, metallikohtaisten lukujen kirjoitus aloitettu. Tiedonkeruulomake tekeillä. Mineraaliöljyn ja kaasun jalostamot (REF), D1, D2 3/2012 (kommentointi 5/2012), viimeinen TWG 2012 8 4

BAT-VERTAILUASIAKIRJOJEN UUSIMINEN MENOSSA (2) Siipikarjan ja sikojen tuotanto (IRPP), D1, D2 odotetaan syksyllä 2012 Kloorialkaliteollisuus (CAK), D1 12/2011, ei kommentoitu Suurimittakaavainen orgaanisten kemikaalien tuotanto (LVOC), aloituskokous pidetty Suuret polttolaitokset (LCP), aloituskokous 10/2011 Kirjoittajat vierailivat Suomessa 2/2012 Tiedonkeruu käynnissä Puupohjaisten levyjen valmistus (WBP), IED:n myötä uusi toimiala, aloituskokous k 11/2011 Aineiston keruu aktiivista Suomesta jäsen, mutta ei toimialaryhmää http://eippcb.jrc.es/reference/ 9 Vaikutuksia lupaviranomaiseen (1) Lupaviranomaiset (AVI, VHaO, KHO) sekä viranomaislausuntoja antavat ELY-keskukset joutuvat kouluttautumaan ja perehtymään BAT- päätelmiin sekä osallistumaan BAT-vertailuasiakirjojen valmistelutyöhön. Tämän arvioidaan vaativan hieman enemmän resursseja kuin tähän asti tapahtunut BAT-vertailuasiakirjoihin liittyvä työ. Lupahakemusaineistojen vieminen tietoverkkoon edellyttää sähköisten asianhallintajärjestelmien kehittämistä ja ylläpitoa. Sähköisen asioinnin mahdollisuuksien parantuessa arvioidaan asianosaisten ja kansalaisten muistutusten ja mielipiteiden hieman lisääntyvän, mikä vastaavasti lisää viranomaistyötä. Lupapäätösten kirjoittaminen siten, että niissä on otettu huomioon BATpäätelmien vaatimukset ja kuvattu poikkeusten perustelut edellyttää alkuvaiheessa lupaviranomaisten kouluttautumista ja linjauspanostusta. BAT-päätelmät mahdollisesti VN:n tai YM:n asetuksina. O. Häkämies 5

Vaikutuksia lupaviranomaiseen (2) Luparuuhkia voi syntyä erityisesti suuret polttolaitokset ja jätetoiminnot Lupapäätösten tarkkailumääräykset on kirjoitettava BAT-päätelmien mukaisesti, mikä asettaa lupaviranomaiselle uusia vaatimuksia. Lupapäätökseen tulee monissa tapauksissa uutena kohtana myös maaperän ja pohjavesien perustilaselvityksen tekeminen. Lupapäätösten määräyksiin sisältyvien muuttujien ja muiden vaatimusten määrä kasvanee nykyisestä. Lupakäsittelyn tueksi laadittaneen mallilupapäätöksiä ja ohjeistusta. Lupapäätöksen pp tapauskohtainen määräysten harkinta lupaprosessissa pp mahdollisesti kaventuu BAT-päätelmien sitovuuden kasvaessa. Lupien tarkistaminen neljän vuoden kuluttua BAT-päätelmien hyväksymisestä lisää lupapäätösten tarkistamistyötä. Sääntelyn tiukkuus ja kustannusvaikutukset erityisesti teollisuudelle määräytyvät pitkälti BAT-päätelmien sisällöstä ja jäsenmaissa omaksutuista poikkeamien soveltamismenettelyistä. O. Häkämies Vaikutuksia valvontaviranomaiseen Valvonnan osalta IED:ssä on yksityiskohtaiset säännökset, jotka ovat pääosin uutta verrattuna IPPCD:iin. Vaatimukset tarkastuskäyntien suoritustiheydestä on saatettava lainsäädännön tasolla säädetyiksi. i Käytännössä ä ä valvonnan osalta muutos ei kuitenkaan ole kovin suuri. Kaikkia IED:n soveltamisalan toimintoja (mm. jätteen käsittelytoiminnat sekä suuret sikojen ja siipikarjan tuotantoyksiköt) ei ole kuitenkaan valvottu direktiivin edellyttämällä tavalla, joten IED:n toimeenpano aiheuttaa tarvetta laitosten valvontaluokituksen uudistamiseen ja valvonnan lisäresurssointiin. Valvontaraporttien tti saattaminen yleisön saataville sähköisesti asettaa uusia vaatimuksia niiden sisällölle. Toiminnanharjoittajan tulee myös kehittää tarkkailua ja sen raportointia siten, että se vastaa BATpäätelmissä asetettuja vaatimuksia. Tämä voi aiheuttaa kustannuksia esimerkiksi tarkkailtavien ja raportoitavien muuttujien lisääntymisenä. Lisääntyvä julkisuus ja tiedottaminen lisäävät todennäköisesti yhteydenottoja valvojiin ELY-keskuksissa ja kunnissa. 6

Suuret polttolaitokset (1) SYKEn laskelmien mukaan teollisuuspäästödirektiivin toimeenpano (raja-arvojen arvojen soveltaminen) vähentää polttolaitosten typen oksidien päästöjä 9 500 tonnia, rikkidioksidipäästöjä 8 200 tonnia ja hiukkaspäästöjä 360 tonnia vuodessa, vastaten 5,7 %, 12,3 % ja 0,8 % vuoden 2010 kokonaispäästöistä Suomessa. NOx:n osalta 18 % ja SO2 :n osalta 44 % jakson 2010-2020 Suomen päästöjen vähennystarpeesta. Ympäristöhyödyt näistä jäävät melko vähäisiksi kaukokulkeuman suuren merkityksen takia. Aiempien suomalaisten happamoittavien laskeumien mallilaskelmien perusteella kriittisen kuorman ylittävien ekosysteemien pinta-alassa vähenemä on joitakin prosentteja, jos Suomen omat päästöt vähenevät yllä esitettyjen mukaisesti. Tällä hetkellä Suomen ekosysteemien pinta-alasta happamoitumisen kriittinen kuormitus ylittyy noin 3 prosentin alalla, joten muutos voisi olla tästä alasta joitakin prosentteja. Hiukkasten osalta vaikutukset väestön altistumiseen ovat hyvin vähäisiä (n. 3 ng/m3 alenema koko Suomen väestön altistuksessa) R. Lumiaro Suuret polttolaitokset (2) IED:n mukaisten päästöraja-arvojen noudattaminen vaatii polttolaitoksilla merkittäviä toimia. Näitä voisivat olla siirtyminen vaihtoehtoisiin puhtaampiin polttoaineisiin, investoinnit puhdistustekniikoihin (esim. letku/sähkösuodattimet, lipeäpesurit, SCR/ SNCR) tai nykyisten poltto- ja puhdistustekniikoiden toiminnan tehostaminen. Energiateollisuuden ympäristöpooli ja Metsäteollisuus ry:n selvityksen mukaan kiristyvien päästörajojen aiheuttama investointitarve energiantuotantolaitoksille on direktiivin mahdollistamat joustot huomioon ottaen noin 800 miljoonaa euroa (ilman joustoja 1 400 miljoonaa euroa) Toisaalta investointitarvetta vähentää selvästi huippukäytön kattiloille saatavat lievennykset päästöraja-arvoihin. Erityisesti hiilikäyttöisten voimalaitosten käyttötapa (pohja- tai huippukuorma) vuoden 2016 jälkeen vaikuttaa merkittävästi päästövähennystarpeiden aiheuttamiin kokonaiskustannuksiin. Alle 200 MW:n kaukolämpölaitoksille tulevia päästövähennyskustannuksia voi siirtää eteenpäin vuoteen 2023 saakka tai laitosten normaalin poistuman ansiosta joissakin tapauksissa myös osin vähentää. E. Saarela 7

Massa- ja paperiteollisuus (1) Todennäköistä on, että BAT-päätelmien päästötasot tulevat hieman kiristymään nykyisistä BAT-tasoista. Uudistettu BAT-vertailuasiakirja tulee sisältämään BAT-päätelmiä myös yleisellä tasolla, minkä voidaan katsoa edistävän myönteistä kehitystä koko toimialalla. Esimerkiksi päätelmät päästötiedon tuotannosta ja päästöjen tarkkailusta tulevat jossain määrin yhtenäistämään alan tarkkailukäytäntöjä. Teollisuuspäästödirektiivin toimeenpanon vaikutusta Suomen metsäteollisuuden ympäristönsuojelun tasoon kokonaisuutena ei vielä tiedetä, mutta tässä vaiheessa sen ei arvioida olevan kovin suuri, sillä BAT-vertailuasiakirjassa kuvatut tekniikat ovat Suomessa jo pitkälti käytössä eikä merkittävää päästötasojen pienentämistarvetta kokonaisuutena ole näköpiirissä. Massa- ja paperiteollisuus (2) Massa- ja paperiteollisuuden rakenteeseen ja tuotannon kehittymiseen sekä sitä kautta kokonaisympäristövaikutuksiin parin lähivuosikymmenen aikana vaikuttavat myös ympäristösääntelyn ulkopuoliset tekijät, kuten erilaisten puuperäisten tuotteiden ja niiden kysynnän kehittyminen sekä tuotantopanosten kustannuskehitys. Useilla sellutehtailla Suomessa on rakenteilla tai suunnitteilla biopolttoaineiden tai muiden biojalostamotuotteiden valmistusta massan tuotannon yhteydessä. Näitä tuotantoteknisiä uudistuksia ei ole kuitenkaan kyetty ottamaan huomioon käynnissä olevassa BATvertailuasiakirjan uudistamistyössä, joten ne vaikuttanevat BATpäätelmien sisältöön aikaisintaan vasta reilun vuosikymmenen kuluttua. 8

Rauta- ja terästeollisuus Rauta- ja terästeollisuuden t BAT-päätelmien ei arvioida id aiheuttavan merkittäviä muutoksia toimialan laitosten toimintaan Suomessa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Toimialan lähivuosien päästötasojen sekä muiden ympäristönäkökohtien odotetaan olevan pääosin toimialan BATpäätelmien päästötasojen mukaisia, kun otetaan huomioon tehtaille joka tapauksessa suunnitellut uudistamistoimenpiteet. BAT-päätelmien aiheuttamia yksittäisiä pienempiä muutostarpeita voivat olla jatkuvatoimisten mittausten lisääntyminen ja vuorokausittaisten rajaarvojen lisääntynyt käyttö lupamääräyksissä. Pitkän aikavälin BAT--päätelmien vaikutukset laitosten päästöihin ovat kuitenkin vielä epävarmoja. R. Lumiaro 1400 1200 1000 Teollisuuden P-, N-, Cr-, Ni-, ja Cu-päästöt (t/a) vesiin 800 600 400 200 0 1972 1976 1980 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Massa- ja paperiteollisuus Muu teollisuus Yhteensä 120 100 80 60 40 20 0 76 80 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 Massa- ja paperiteollisuus Muu teollisuus Yhteensä 197 198 198 198 198 199 199 199 199 199 200 200 200 200 200 201 Kromi Nikkeli Kupari 9

Missä vesimuodostumissa teollisuuden kuormitus on yhä merkittävää vesienhoitosuunnitelmien mukaan? Järvet ja joet Sulkavanjärvi, Siilinjoki Vatia, Kuhnamo Varkauden alapuoli Haukivesi Jämsänjoki, Tiirinselkä Päijänne Hiitolanjoki Kokemäenjoen keski- ja alaosa Konnivesi Itäinen Pien-Saimaa Vanajavesi Lohjanjärven eteläosa Kymijoen alaosa Rannikkovedet Tornion edusta Kemin edusta Oulun edusta Raahen edusta Pietarsaaren edusta Rauman edusta Uudenkaupungin edusta Kotkan edusta Vesistövaikutukset IED:n soveltamisalan mukaisesta teollisuudesta massa- ja paperiteollisuus vaikuttaa merkittävästi yhdeksään sisävesimuodostuma-alueeseen alueeseen ja neljään rannikkovesimuodostuma- alueeseen. Kemian teollisuuden ja metallien valmistuksen merkitys Suomen pintavesien tilaan kokonaisuutena on massa- ja paperiteollisuutta selvästi vähäisempi: lannoiteteollisuus vaikuttaa merkittävästi kahteen sisävesimuodostuma-alueeseen ja yhteen rannikkovesimuodostuma-alueeseen, rauta- ja terästeollisuus kahteen rannikkovesimuodostuma-alueeseen ja värimetalliteollisuus yhteen jokivesimuodostuma-alueeseen. Teollisuuspäästödirektiivin toimeenpano on keskeinen ohjauskeino saavuttaa edellä tarkoitettujen IED-laitosten merkittävästi kuormittamien vesimuodostumien vesienhoidon suunnittelussa asetetut hyvän tilan tavoitteet 2020-luvulle tultaessa. Suomen pintavesien tilaan kokonaisuudessaan teollisuuspäästödirektiivin toimeenpanolla on kuitenkin melko vähäinen merkitys. J. Mannio 10

Sikojen ja siipikarjan tuotanto Sikojen ja siipikarjan suuria tuotantoyksiköitä käsittelevät BATpäätelmät painottuvat ammoniakki- ja hajupäästöjä vähentäviin tekniikoihin ja käytäntöihin. IED-yksiköiden osuus Suomen maatalouden ammoniakkipäästöistä on noin neljännes. Jos tuotantomäärät Suomessa pysyvät suunnilleen ennallaan, ja ammoniakkipäästöjä vähentävä tekniikka (mm. lanta- ja lietevarastojen kattaminen) tulee kaikille kotieläintiloille myös nautakarjatiloille, jotka tällä hetkellä eivät kuulu IED:n piiriin - vakiokäytännöksi, voidaan maatalouden ammoniakkipäästöjä vähentää kohtuullisin kustannuksin 20 30 %. IED:n vaikutuksen voidaan arvioida olevan noin 5 10 % maatalouden kokonaisammoniakkipäästöjen vähentämisestä. Vaikutukset innovaatiotoimintaan Voidaan arvioida, että BAT-päätelmien sitovuuden lisääminen kaventaa lupaviranomaisen harkintavaltaa lupapäätöksissä ja sääntely muuttuu vaativampaan ja erityisesti ennakoitavampaan suuntaan. Tämä kannustaa kehittämään innovaatioita, joilla jonkin säänneltävän osa-alueen päästöjä pystytään vähentämään. BAT-päätelmien perusteella tiukkenevat päästövaatimukset luovat kysyntää EU:n aluetta laajemmin kehittyneille tekniikoille, koska mm. rahoittajat usein edellyttävät kyseisen ympäristösuorituskyvyn saavuttamista. BAT-vertailuasiakirjat ovat myös globaalisti perusteellisimmin valmisteltu vertailuaineisto aineisto puhtaille, käytännössä toimintakykyisiksi osoittautuneille tekniikoille. Tällä perusteella IED voi luoda uutta kysyntää suomalaiselle kehittyneelle ja innovatiiviselle tekniikalle. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti 2020 (2014 2020) tukee vihreää taloutta. 11

Uudet tekniikat Teollisuuspäästödirektiivi kannustaa jäsenmaita kehittämään ja soveltamaan uusia tekniikoita. BAT-vertailuasiakirjat (BREF) eivät pysty reagoimaan kovin nopeasti innovaatioihin, uusiin prosessi- tai ympäristötekniikoihin, koska vaativat käytännön mittakaavan toimintaa ja luotettavaa päästö- ja kulutusdatan tuotantoa ja julkistamista sekä BREF:n valmisteluprosessin. BREF:n uudistamisen sykli on noin 10 vuotta. Kestävyyden kannalta hyvään lopputulokseen päästäneen parhaiten kannustamalla uusiin kokeiluihin ja innovaatioiden käyttöönottoon ja yhdistämällä se BAT-lähestymistapaan. S. Salo-Asikainen Ympäristövaikutukset syntyvät säätelevien tekijöiden kokonaisuuden tuloksena. Kannattavuus, kilpailukyky, näkymät, tuotteiden ja teknologioiden muutokset Yrityksen strategia, ympäristöpolitiikka YSL, BAT-päätelmät, vesien tilatavoitteet, ilmanlaatuvaatimukset, haitallisten aineiden säädökset, lupaprosessi, tarkkailu ja valvonta Ilmasto- ja energiapolitiikka Ympäristöjärjestelmät, ISO, EMAS, CSR Ympäristömerkit, ecodesign Asiakkaiden, rahoittajien ja kuluttajien vaatimukset Lähivaikutusalueen asukkaiden/alueen käyttäjien palaute ja sen käsittely 12