TURUN ENTINEN KESKUSVANKILA JA MAA-ALUEET DÄÄN KIINTEISTÖKOKONAISUUS KEHITETTÄVÄKSI SUUNTAA ANTAVA HAVAINNEKUVA EI VASTAA NYKYTILANNETTA PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Turun Kakolanmäellä sijaitseva kiinteistökokonaisuus, johon kuuluu Turun (Kakolan) entinen keskusvankila rakennuksineen sekä uudisrakennusoikeustontteja Entinen keskusvankila koostuu korttelin nro.35 rakennuksista, johon kuuluvat itäselli ja työhuonerakennukset, päivä- ja yösellirakennukset, keittiörakennus, länsisellirakennus, varasto-, työ- ja/tai muussa käytössä ollut rakennus sekä päärakennus Entisen keskusvankilan rakennusten bruttoala yhteensä noin 29.190 m 2. Osa vankilakokonaisuuden rakennuksista on suojeltu merkinnällä sr-1 (rakennusoikeudeltaan noin 11.500 kem 2 ). Osa vankilakokonaisuuden rakennuksista ei ole suojeltuja ja ovat mahdollisesti muutettavissa asuin- tai muuhun kuin vankilakäyttöön (rakennusoikeudeltaan noin 8.200 kem 2 ). Kolme uudisrakennusoikeustonttia, yhteensä 15.110 kem 2 rakennusoikeutta. Voimassaolevan asemakaavan mukaisesti kaavamerkinnät AL-1, AK-1 ja AL-2 Lisätietoa myyntiprosessista ja myynnin aikataulusta jäljempänä. Kakolanmäki Lisätietoja MATTI AHRELMA Toimitusjohtaja MRICS +358 (0)400 320 999 matti.ahrelma@tkoy.fi KALLE JASKARA Myyntijohtaja +358 (0)50 324 0404 kalle.jaskara@tkoy.fi THOMAS VANE-TEMPEST Analyytikko +358 (0)44 772 7239 thomas.vane-tempest@tkoy.fi TULOS OY LKV Erottajankatu 5 A 4, 00130 Helsinki www.tkoy.fi
Myydään kiinteistökokonaisuus kehitettäväksi NNIN KOHTEENA OLEVA KOKONAISUUS Turun entinen keskusvankila Uudisrakennusoikeudet TURUN ENTINEN KESKUSVANKILA UUDISRAKENNUSOIKEUDET UNNUS 853-8-35-1 TONTIN PINTA-ALA 20.484 m 2 KIINTEISTÖ- TUNNUS KAAVA- MERKINTÄ 853-8-36-1 853-8-38-1 853-8-39-1 AL-2 AK-1 AL-1 BRUTTOALA 29.190 m 2 PINTA-ALA 1.386 m 2 6.529 m 2 6.621 m 2 RAKENNUSVUOSI Ensimmäinen vaihe 1840- luvulla RAKENNUS- OIKEUS 1.540 kem 2 9.660 kem 2 3.910 kem 2 CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY
Kakolanmäen historiaa ja alueen suojelusta KAKOLANMÄEN HISTORIAA JA ALUEEN SUOJELUSTA Kakolanmäki on rakentunut 1800-luvun puolivälistä lähtien vankila-alueena. Alueelle perustettiin 1900-luvun alkuun mennessä kolme eri suljettua laitosta: keskusvankila, lääninvankila ja vankimielisairaala. Suljettujen kokonaisuuksien ulkopuolinen rakennuskanta koostuu huomattavilta osiltaan 1800-luvun jälkipuolella ja 1900- luvun alussa rakennetuista laitosjohtajien ja muun henkilökunnan asunnoista huoliteltuine pihapiireineen. Viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana alueelle on rakennettu niin vähän uutta, että historiallinen rakennuskanta hallitsee kaikin puolin vankila-alueen yleisilmettä. Rakennuskannan ohella Kakolanmäen olemuksen osatekijöitä ovat mm. Serpentiinitien puistoalue, alueen rakentamisessa hyödynnetty kivilouhimo ja vielä mäen erityinen topografia luonnontilaisen alkutilanteen piirteineen. Kakolanmäki on maan laajin historiallinen vankila-alue. Sen rakennushistoria ja oleva rakennuskanta ilmentää poikkeuksellisen monipuolisesti vankeinhoidon vaiheita ja vankila-arkkitehtuurin kehitystä. Kakolanmäki on vankeinhoidon valtakunnallisesti merkittävän rakennusperintömme tärkein kohdekokonaisuus. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisussa Rakennettu kulttuuriympäristö (1993) valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi määriteltyä Kakolanmäkeä kuvataan seuraavasti: Kakolanmäellä on keskeinen asema maamme vankeinhoidon historiassa sillä alueella sijaitsevat sekä Turun keskusvankila että Turun lääninvankila. Turun keskusvankilan vanhimman osan muodostaa kolmikerroksinen 1853 valmistunut entinen ojennuslaitos (1847, E.B. Lohrmann). Sen julkisivut ovat Kakolanmäen kivilouhimon graniitista. Tämä 130 m pitkä rakennus muutettiin 1862 rangaistusvankilaksi. Päärakennukseen liitettiin kaksi säteittäistä siipirakennusta, päivä- ja yösellit, 1897 (YRY/A.H.Dahlström, L.I.Lindqvist). Itäinen selliosasto rakennettiin 1894 ja läntinen 1912 (YRY/S.Michailow). Vankimielisairaala on vuodelta 1908 (YRY/ E.A.Kranck, S.Michailow). Sekä keskusvankilaa että sairaalaa ympäröivät kivimuurit, joiden ulkopuolella ovat vankilanjohtajiston ja henkilöstön asuinrakennukset. Keskusvankilaan johtavaa rinnetietä ympäröi vanha puisto. Keskusvankilan itäpuolella sijaitsevan Turun lääninvankilan suuri, punatiilinen sellivankila valmistui 1890 (YRY/Th.Decker, L.Lindqvist). Pohjakaavaltaan ristinmuotoisen rakennuksen pohjoissakarassa on vankilakirkko. Vankilarakennusta ympäröi tiilimuuri. Lääninvankilaan liittyy kaksi puista henkilökunnan asuinrakennusta vuodelta 1890 sekä Sofiankadun varrella oleva kolmen puisen asuintalon ryhmä vuosilta 1888 ja 1901. CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY
Keskusvankilakorttelin historiaa KESKUSVANKILAKORTTELIN HISTORIAA Kakolanmäelle rakennettiin työ- ja ojennuslaitos vuosina 1845-1853. Rakennustyö toteutettiin vankityövoimalla. Arkkitehtina oli yleisten rakennusten intendentti Ernst Bernhar-Lohrmann (1803-1870), joka oli 1841 seurannut Carl Ludvig Engeliä intendentinkonttorin esimiehenä. Kakolan työ- ja ojennuslaitoksen asukkaat sijoitettiin yhteisiin majoitustiloihin graniitilla eli "kakoliitilla" verhoiltuun päärakennukseen. Tämän pohjoispuolelle muodostettiin suljettu pihamaa talousrakennuksineen Valmistumisensa jälkeen laitos ei ehtinyt toimia alkuperäisessä tarkoituksessaan, sillä 1853 alkanut Krimin sota toi Kakolaan sotilaita. Sotilaiden lähtiessä vuonna 1862 vankilaan tehtiin joitakin muutoksia. Aikaisemmin työ- ja ojennuslaitokseen joutuminen ei ollut edellyttänyt varsinaista rikosta, mutta vastedes Kakola toimi rangaistusvankilana. Keskeinen ajatus oli rikollisen eristäminen muusta yhteiskunnasta. Vankeja majoitettiin edelleen yhteistiloihin. 1863 yhdistettiin pihan pohjoisreunalla oleva rakennukset ja kulmatornit paksulla graniittimuurilla. Etelärinteeseen rakennettiin Serpentiinitie puistoineen. Molemmat hankkeet olivat sisältyneet Lohrmannin projektiin. Lohrmannin vankilakokonaisuuden muurin ja kulmatornien jänteet ovat tärkeitä lähteitä alueen historian ja rakentumisen hahmottamisen kannalta. 1800-luvun lopulla yhteisvankiloista alettiin luopua ja vankiloiden johtavaksi periaatteeksi nousi rankaiseminen. Vanhimman vankilarakennuksen pohjoispuolelle valmistuivat 1879 auburnilainen ja philadelphialainen sellivankilasiipi. Auburnilaisessa järjestelmässä vangit työskentelivät ryhmissä hiljaisuuden vallitessa ja nukkuivat yönsä eristettyinä omiin selleihinsä, kun taas philadelphialaisessa järjestelmässä vangit nukkuivat, työskentelivät ja ulkoilivat yksin. Tarkoituksena oli johdattaa vanki työllä ja eristyksellä miettimään tekojaan ja sitä kautta parantamaan tapansa. Arkkitehteina olivat yleisten rakennusten ylihallituksen ylitirehtööri Axel Hampus Dalström (1829-1882) ja yliarkkitehti Ludvig Isak Lindqvist (1827-1894). Uusien sellisiipien julkisivuissa ei käytetty graniittiverhousta vaan puhtaaksi muurattua tiiltä. 1890-luvulla tuli voimaan uusi rikoslaki ja siihen liittyvä asetus. Uudisrakentaminen oli vilkasta Kakolanmäellä. Vuonna 1894 valmistui kuritushuoneen pihan itäsivulle uusi selliosasto nk. bokseja eli makuusellejä varten (Itäselli). Julkisivut olivat puhtaaksi muurattua punatiiltä. Suunnittelusta vastasi yleisten rakennusten ylihallituksen arkkitehti Stefan Michailow (1866-1947). Kuritushuoneen vanhan kehämuurin länsipuolelle valmistui 1912 suuri, kolmikerroksinen sellivankilarakennus (Länsiselli). Tämä oli Kakolanmäen viimeisin suuri vankilarakennus. Arkkitehtina oli Stefan Michailow. Julkisivuissa käytettiin rinnakkain paikalta louhittua graniittia ja puhtaaksi muurattua punatiiltä. Kuritushuone muutettiin vuonna 1925 Turun keskusvankilaksi. CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY
Nykytilanne, rakennusoikeudet ja suojelu Keittiö Varasto- työ ja muussa käytössä Työhuonerakennus Länsiselli Yö- ja päiväselli Itäselli Päärakennus Alla olevassa asemakaavakuvassa punaisella rajatut alueet eivät ole suojeltuja ja ovat mahdollisesti muutettavissa asuin- tai muuhun kuin vankilakäyttöön. Tätä rakennusoikeutta on yhteensä 8.220 kem 2. Tumman sinisellä rajatut alueet ovat rakennuksen suojeltuja osia. Yhteensä rakennusoikeusneliöitä 2.040 kem 2 + 3.430 kem 2 + 5.980 kem 2 = 11.450 kem 2. Yllä oleva kuva vastaa vankila-alueen nykytilannetta. Mahdollisesti muunneltavissa Suojellut osat CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY
Asemakaavamerkinnät ja -määräykset Liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös kokoontumis-, ravintola-, kulttuuri- ja opetustiloja sekä matkailua palvelevia tiloja tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavia toimintoja. Asuintiloja saadaan sijoittaa erikseen merkittyihin rakennuksen osiin. Uudisrakennettaessa rakennusten julkisivuverhouksena tulee käyttää luonnonkiveä tai rappausta. Sokkeleissa tulee käyttää luonnonkiviverhousta. Uudisrakentamisessa edellytetään kaupunkikuvaviranomaisen lausuntoa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä uudisrakennuksen tai olemassa olevaan rakennukseen tehtävien muutosten arkkitehtonisesti korkeaan laatuun ja sopimiseen ympäristön rakennuksiin ja Kakolanmäen kokonaisuuteen. Mahdolliset muutokset pihoja rajaaviin rakennuksiin on toteutettava niin, että vankilapihan suljettu luonne säilyy. Lasten leikkipaikoiksi ja asukkaiden oleskeluun soveltuvaa yhtenäistä aluetta on korttelialueella varattava vähintään 5% asuntopintaalasta. Korttelissa 35 saadaan pihan ja uudisrakennusosien alle rakentaa pysäköintitilaa korkeustason +32m yläpuolelle. Piha-alueen korkeusasema ei saa muuttua. Korttelissa 35 rakennukseen tulee saada sijoittaa 5x5m sähkönjakelun muuntamotila Turku Energian hyväksymällä tavalla. Autopaikkoja on osoitettava yksi kutakin liike-, toimisto- ym. työtilan 60 m 2 kohti ja asuintilan 80 m 2 kohti. Hotellitiloille on osoitettava 1ap/2 huonetta. Kokous ja salitiloille niihin liittyvine aulatiloineen 1ap/4 salipaikkaa. Autopaikat saadaan osoittaa enintään 200 metrin etäisyydeltä korttelialueesta. SISÄTILOJA KOSKEVAT SUOJELUMÄÄRÄYKSET: Kortteli 35: Graniittilinnankadun ja Lohrmanninkadun varren rakennuksissa (ent. keskusvankilan päärakennus ja itäselliosasto) sisätilan mahdolliset muutokset tulee toteuttaa vankilahistoriasta kertovaa kiinteää sisustusta vaalien. Vanhojen tilakokonaisuuksien palauttaminen on mahdollista. Entinen kirkkosali lehtereineen on säilytettävä yhtenä tilallisena ja toiminnallisena kokonaisuutena. Porrashuoneiden kiinteässä sisustuksessa saa suorittaa vain säilyttäviä tai tilan ominaispiirteisiin sopivia toimenpiteitä. Läntisen pihasiiven (=yöselliosasto) kiinteässä sisustuksessa ja talotekniikassa saa suorittaa vain säilyttäviä tai tilojen ominaispiirteisiin sopivia toimenpiteitä. Itäisen pihasiiven (=päiväselliosasto) sisätilan mahdolliset muutokset tulee toteuttaa vankilahistoriasta kertovaa kiinteää sisustusta, perusjäsentelyä ( käytävä- ja sellitilojen välinen suhde) ja talotekniikkaa vaalien. Tilajäsentelyssä saa suorittaa vain säilyttäviä tai tilojen ominaispiirteisiin sopivia toimenpiteitä. Suojeltava rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Rakennuksen korjaus-, muutos- ja lisärakentaminen on toteutettava siten, että rakennuksen ulkoasun ja sisustan/sisätilojen arkkitehtoniset ja laitoshistorialliset ominaispiirteet säilyvät. Korjaus- ja muutostöiden suunnitelmista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista. CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY
Asemakaavamerkinnät ja -määräykset KOKO ALUETTA KOSKEVAT YLEISMÄÄRÄYKSET Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö arkkitehtonisesti sekä vankeinhoidon historian ja kaupunkikuvan kannalta. Kokonaisuus käsittää vankilarakennukset muureineen, pihapiireineen sekä serpentiineineen ym. puistomaisine ja alueen ominaispiirteiksi luettavine luonnontilaisineen kohtineen. Rakennuskantaan, rakenteisiin, muureihin, luonnon- ja viherympäristöön, kulkuväyliin, serpentiineihin ja vastaaviin tehtävistä muutoksista on neuvoteltava museoviranomaisen kanssa ennen rakennus- tai toimenpidelupaa koskevan päätöksen antamista. Uudisrakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota toteutuksen korkeaan tasoon, jotta se olisi sopusoinnussa alueen merkityksen ja suojelun tavoitteiden kanssa. Uudisrakentamisen rakennusmateriaaleilta vaaditaan korkeatasoisia laatuominaisuuksia. Julkisivujen tulee olla paikallarakennettuja. Alueen avoin luonne on säilytettävä. Mikäli aita erityisestä syystä on rakennettava, tulee aitaaminen tehdä tummansävyisellä metallisäleaidalla. Maanalaisia autopaikoitustasoja saadaan rakentaa korttelialueelle sallittu rakennusoikeus ylittäen, louhinnan alarajan yläpuolelle. Korttelialueet K-1, K-2: Autopaikkoja saa sijoittaa maanpinnalle enintään 6ap/tontti, ellei pysäköimispaikkaa ole erikseen osoitettu korttelialueella. Korttelialueet AK-1, AL-1, AL-2, K-3: Autopaikkoja saa sijoittaa maanpinnalle enintään 2ap/tontti, ellei pysäköimispaikkaa ole erikseen osoitettu korttelialueella. Asuintalojen autopaikoista on 1/10 osoitettava vieraspysäköintiin lukitsemattomassa tilassa. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava. Jos maaperä todetaan pilaantuneeksi, on se kunnostettava ennen rakentamisen ryhtymistä. Kaava-aluetta koskee lisäksi maanalainen kaava 36/99, joka jää voimaan Malminpuiston aluetta lukuunottamatta. SUUNTAA ANTAVA HAVAINNEKUVA EI VASTAA NYKYTILANNETTA CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY
Päärakennus & itäinen- ja läntinen selliosasto PÄÄRAKENNUS Päärakennus on valmistunut vuonna 1853. Rakennuksessa on kolme maanpäällistä kerrosta. Rakennus on sisäyhteydessä vuonna 1874 valmistuneeseen yö- ja päiväselliosastoon sekä ilmasillan välityksellä itäselliosaston kolmanteen kerrokseen. Päärakennuksen bruttoala on noin 6.440 m 2. Rakennuksessa on viimeksi sijainnut vankilasellejä ja vankien yleisiä tiloja, henkilökunnan hallinnollisia tiloja sekä mm. kappeli. Viimeisin peruskorjaus on toteutettu vuonna 1975. Rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2007. Kantavat pystyrakenteet, väliseinät (pääosin) ja ulkoseinät ovat muurattuja, sisäpinnoiltaan rapattuja ja maalattuja massiivitiiliseiniä. Ulkoseinien julkisivupäällysteenä on harmaa graniitti, ns. kakoliitti. Välipohjat ja yläpohja ovat puu- / tiilirakenteisia. Ainakin yläpohjarakenne on ns. palopermantorakenne, jossa kantavan puurakenteisen rungon päällä on lapetiilimuuraus. Vesikatto on puurakenteinen ja peltipintainen. Vedenpoisto on katolta syöksytorvien kautta maan pinnalle. Rakennuksen ikkunat ovat pääosin iäkkäitä, puurakenteisia avattavia ja kaksilasisia ikkunoita. Ensimmäisen kerroksen hallintotilojen ikkunoita lukuun ottamatta ikkunoita suojaa ulkopuoliset teräskalterit. Rakennuksen pääulko-ovet ovat puu- / metallirakenteisia massiivisia yksöis- tai kaksoisovia. Sisäovet ovat puu- / metallirakenteisia, pääasiassa lukittavia, raskaita selliovia. Rakennus on liitetty päiväsellin lämmönjakohuoneen kautta kaukolämpöverkostoon. Rakennuksien tiloja lämmitetään vesikiertoisilla lämmityspattereilla, jotka ovat pääosin valurautapattereita, osin putkipattereita. Rakennus on liitetty alueen vesi- ja viemäriverkostoihin. Rakennusosissa on pääosin painovoimainen ilmanvaihto. ITÄINEN SELLIOSASTO JA TYÖHUONERAKENNUS Itäinen selliosasto (Itäselli) rakennettiin vuonna 1894. Itäsellistä pohjoiseen jatkuvan työhuonerakennuksen rakennusvuotta ei ole selvillä. Itäsellin rakennuksessa on säilynyt varsin paljon piirteitä ja yksityiskohtia alkuperäisestä rakennusvaiheesta.1930-luvulla rakennettu ilmasilta loi yhteyden päärakennuksen kolmanteen kerrokseen. Itäselli on bruttoalaltaan yhdessä työhuonerakennuksen kanssa noin 3.800 m 2 ja siinä on neljä maanpäällistä kerrosta sekä osittainen kellarikerros. Työhuonerakennuksessa maanpäällisiä kerroksia on 2,5. Itäsellin kantavat pystyrakenteet, väliseinät ja ulkoseinät ovat muurattuja ja rapattuja, sisäpinnoiltaan maalattuja massiivitiiliseiniä sekä paikoin teräspilareita. Ulkoseinien julkisivumateriaalina on punainen puhtaaksi muurattu tiilimuuri. Harjakattoisen peltikaton kantavat rakenteet ovat puurakenteiset. Vedenpoisto katolta on ohjattu syöksytorvien kautta maan pinnalle. Rakennuksen ikkunat ovat pääosin iäkkäitä, avattavia kaksilasisia puuikkunoita. Ikkunoiden ulkopuolella tai sisä- ja ulkopuitteen välissä on teräskalterit. Sisäovet ovat puu- ja metallirakenteisia, pääasiassa selli- tai väliovia. Sisäseinien ja -kattojen pinnat ovat pääosin maalattuja rappauspintoja sekä alaslaskettuja rakennuslevy- tai paneelipintoja. Tilojen lattiapinnat ovat luonnonkivi-, linoleum- tai muovimattopintoja. Itäsellin talotekniikan nykytila: Painovoimainen ilmanvaihto selliosastolla, muilla osin koneellinen. Rakennus on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon sekä kaukolämpöverkkoon. Lämmitysjärjestelmänä on vesipatterijärjestelmä. Silmämääräisen arvion mukaan työhuonerakennuksen kantava runko on ns. sekarunko, jossa ulkoseinät ovat muurattuja ja molemmin puolin rapattuja, sisäpinnoiltaan maalattuja massiivitiiliseiniä. Ylä- ja välipohjat ovat betonirakenteista laattapalkistoa. Vesikaton kantavat rakenteet ovat puurakenteiset. Ikkunat ovat avattavia, puurakenteisia ja kaksilasisia. Ikkunoiden ulkopuolella on teräskalterit. Rakennuksen ulko-ovet ovat pääasiassa puurakenteisia massiivisia yksöis- tai kaksoisovia. Rakennus on liitetty itäsellin lämmönjakohuoneen kautta kaukolämpöverkostoon. Osassa rakennuksen putkieristeissä on asbestia. Rakennuksen tiloja lämmitetään vesikiertoisilla lämmityspattereilla. Rakennus on liitetty alueen vesi- ja viemäriverkostoihin. Rakennuksessa on koneellinen, lämmityspatterilla varustettu kanavoitu ilmanvaihto, tulo- ja poistoilmakoneineen. CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY
Läntinen selliosasto, päivä- ja yöselliosasto ja muut rakennukset LÄNTINEN SELLIOSASTO Läntinen selliosasto (Länsiselli) valmistui 1912 vanhan kehämuurin ulkopuolelle. Rakennus on bruttoalaltaan 6.930 m 2 ja se käsittää viisi maanpäällistä kerrosta sekä kellarikerroksen. Länsisellin länsipuolen piha-aluetta ympäröi massiivinen kivipäällysteinen aita, joka on rakennettu samaan aikaan kuin itse sellirakennus. Kantavat pystyrakenteet, väliseinät ja ulkoseinät ovat tiettävästi pääosin muurattuja, sisäpinnoiltaan rapattuja ja maalattuja massiivitiiliseiniä. Muun muassa ainakin kellarikerroksessa on myös betonirakenteita kantavana runkona. Viidennen kerroksen välipohja ja kantavat sienipilarit ovat myös betonirakenteisia. Ulkoseinien julkisivumateriaali on osin puhtaaksimuurattu tiili ja osin harmaa graniittikivi. Ikkunat ovat avattavia, puurakenteisia ja kaksilasisia. Ikkunoita suojaa ulkopuoliset teräskalterit. Rakennuksen ulko-ovet ovat pääasiassa puurakenteisia massiivisia yksöis- tai kaksoisovia. Ikkunoiden ja ovien korjaamisessa on huomioitava suojelunäkökohdat. Osassa rakennuksen putkieristeissä on asbestia. Lämpöjohtoverkosto on osin asennettu rakenteiden sisään. Rakennuksen tiloja lämmitetään vesikiertoisilla lämmityspattereilla, lämmityspatterit ovat pääosin lamellipattereita. Rakennus on liitetty alueen vesija viemäriverkostoihin. Länsisellirakennuksen sellitiloihin on koneellinen ilmanvaihto. Tulo-/poistoilmakanavat on koteloitu käytävien molemmin puolin ovien yläpuolella olevaan tilaan. PÄIVÄ- JA YÖSELLIOSASTO Päärakennukseen liitettiin 1879 kaksi säteittäistä siipirakennusta, 3-maanpäällistä kerrostä sekä kellarikerroksen käsittävät päiväja yösellit. Rakennukset ovat bruttoalaltaan yhteensä noin 4.520 m 2. Päiväsellirakennuksen kantavat pystyrakenteet, väliseinät ja ulkoseinät ovat muurattuja, sisäpinnoiltaan rapattuja ja maalattuja massiivitiiliseiniä. Ulkoseinien julkisivumateriaalina on punainen puhtaaksi muurattu tiilimuuri. Yösellirakennuksessa sokkelien pintamateriaalina on graniittikivi. Välipohjat ovat hirsi-/tiilirakenteisia, jossa lapetiilimuuraus puurakenteisen rungon päällä. Yläpohja on tiili-/teräsrakenteinen, eli ns. kappaholvirakenne. Ikkunoiden sisä- ja ulkopuitteen välissä on teräskalterit. Rakennuksen ulko-ovet ovat pääasiassa puurakenteisia massiivisia yksöis- tai kaksoisovia. Ikkunoiden ja ovien korjaamisessa on huomioitava suojelunäkökohdat. Rakennuksessa on liitetty kaukolämpöverkostoon. Osassa rakennuksen putkieristeissä on asbestia. Lämpöjohtoverkosto on osin asennettu rakenteiden sisään. Rakennuksien tiloja lämmitetään vesikiertoisilla lämmityspattereilla ja lämpöjohtoverkkoon kytketyillä raitis-/kiertoilmaa käyttävillä, käytävien päihin, seinille asennetuilla lämminilmapuhaltimilla. Rakennus on liitetty alueen vesi- ja viemäriverkostoihin. Rakennuksen käyttövesiputkisto on asennettu pääosin rakenteiden sisään. Rakennuksessa on osin koneellinen ilmanvaihto. KEITTIÖRAKENNUS SEKÄ VARASTO- TYÖ JA MUUSSA KÄYTÖSSÄ OLLUT RAKENNUS Edellä mainittujen rakennusten lisäksi vankilan kokonaisuuteen kuuluu keittiörakennus sekä varasto-, työ- ja muussa käytössä ollut rakennus. Keittiörakennus on rakennettu vuonna 1853 ja bruttoalaltaan noin 1.200 m 2. Siinä on kolme maanpäällistä kerrosta. Varasto-, työ tai muussa käytössä ollut rakennus on bruttoalaltaan noin 6.300 m 2. Rakennusvuosi ei ole tiedossa. Keittiörakennuksen kantavat pystyrakenteet, väliseinät ja ulkoseinät ovat muurattuja, sisäpinnoiltaan rapattuja ja maalattuja massiivitiiliseiniä. Ulkoseinien julkisivupäällysteenä on harmaa graniittikivi. Välipohja on betonirakenteinen. Rakennuksen ulkoovet ovat pääasiassa puurakenteisia massiivisia yksöis- tai kaksoisovia. Rakennuksen ikkunat ovat avattavia kaksilasisia puuikkunoita. Rakennuksen ulko-ovet ovat pääasiassa puurakenteisia massiivisia yksöis- tai kaksoisovia. Ikkunoiden ja ovien korjaamisessa on huomioitava suojelunäkökohdat. Rakennus on liitetty kaukolämpöverkostoon alueen putkitunneliston kautta. Osassa rakennuksen putkieristeissä on asbestia. Lämpöjohtoverkosto on osin asennettu rakenteiden sisään. Rakennus on liitetty alueen vesi- ja viemäriverkostoihin ja siinä on koneellinen ilmanvaihto. CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY
Yhteenveto rakennuksista ja vankilakokonaisuuden tiedoista YHTEENVETO RAKENNUKSISTA JA VANKILAN TIEDOISTA Päärakennuksesta, Itäisestä ja läntisestä selliosastosta sekä päivä- ja yöselleistä on laadittu kattava rakennushistoriallinen selvitys, joka on saatavissa Tietopankista. Tietopankin käytöstä lisätietoa Tarjousmenettely-sivulla jäljempänä. Pohjakuvat, kuntoarviot, kaavatietoa, tietoa rakennussuojelusta sekä muuta tietoa rakennuksista saatavissa Tietopankista Entisen keskusvankilaan kuuluvien rakennusten pinta-alat voivat tosiasiallisesti erota merkittävästi tässä myyntiesitteessä mainituista tiedoista sekä alla olevasta taulukosta, johtuen rakennuksen käyttötarkoituksesta ja iästä. Pinta-alat on ilmoitettu perustuen Evatan kehittämisselvitykseen, päiväys 16.11.01 Osa vankilakokonaisuuden rakennuksista eivät ole suojeltuja ja ovat mahdollisesti muutettavissa asuin- tai muuhun kuin vankilakäyttöön. Tätä rakennusoikeutta on yhteensä 8.220 kem 2. TURUN ENTINEN KESKUSVANKILA ARVIOIDUT BRUTTOALAT PÄÄRAKENNUS 6.440 m 2 ITÄINEN SELLIOSASTO JA TYÖHUONERAKENNUS 3.800 m 2 LÄNTINEN SELLIOSASTO 6.930 m 2 YÖ- JA PÄIVÄSELLIT 4.520 m 2 KEITTIÖRAKENNUS 1.200 m 2 VARASTO- TYÖ JA MUUSSA KÄYTÖSSÄ OLLUT RAKENNUS 6.300 m 2 YHTEENSÄ 29.190 m 2 CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY
Perustietoa uudisrakennustonteista PERUSTIETOA UUDISRAKENNUSTONTEISTA UUDISRAKENNUSOIKEUDET Kolme uudisrakennusoikeustonttia, yhteensä 15.110 kem 2. Voimassaolevan asemakaavan mukaisesti kaavamerkinnät AL-1, AK-1 ja AL-2 Asemakaavamerkinnät ja määräykset jäljempänä. Asemakaavaotteet saatavissa erikseen Tietopankista KIINTEISTÖ- TUNNUS KAAVA- MERKINTÄ 853-8-36-1 853-8-38-1 853-8-39-1 AL-2 AK-1 AL-1 Alueella voimassa myös maanalainen asemakaava PINTA-ALA 1.386 m 2 6.529 m 2 6.621 m 2 Tontilla 36-1 on tällä hetkellä olemassa olevaa rakennuskantaa. Muut tontit ovat rakentamattomia RAKENNUS- OIKEUS 1.540 kem 2 9.660 kem 2 3.910 kem 2 CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY
Asemakaavamerkinnät ja määräykset Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa myös hotellitoimintaa palvelevia toimintoja. Rakennusalan pitkille julkisivuille saa rakentaa ulokkeita ja porrashuoneita, joiden yhteinen leveys ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 2/5 julkisivun pituudesta eikä rakennusalan rajan ylitys enempää kuin 2,5m. Ulokkeiden korkeus saa olla enintään yksi kerros vähemmän kuin rakennuksen kerrosluku. Rakennuksen ylin kerros saa olla enintään 70% alemman kerroksen kerrosalasta. Rakennusten pääasiallisena julkisivuverhouksena tulee käyttää luonnonkiveä tai rappausta. Sokkeleissa tulee käyttää luonnonkiviverhousta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä uudisrakennuksen arkkitehtonisesti korkeaan laatuun ja sopeutumiseen ympäristön rakennuksiin ja Kakolanmäen kokonaisuuteen. Uudisrakentamisessa edellytetään kaupunkikuvaviranomaisen lausuntoa. Lasten leikkipaikoiksi ja asukkaiden oleskeluun soveltuvaa yhtenäistä aluetta on korttelialueella varattava vähintään 10% asuntopintaalasta. Autopaikkoja on osoitettava vähintään yksi kutakin asuinkerrosalan 80 m 2 kohti ja toimistokerrosalan 60 m 2 kohti. Hotellitiloille on osoitettava 1 autopaikka/2huonetta. AL-1 korttelialuetta ei saa aidata Michailowinkadun puolella. Rakennukseen tulee saada sijoittaa 5x5 m sähkönjakelun muuntamotila Turku Energian hyväksymällä tavalla. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Uudisrakennettaessa rakennusten pääasiallisena julkisivuverhouksena tulee käyttää luonnonkiveä tai rappausta. Sokkeleissa tulee käyttää luonnonkiviverhousta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä uudisrakennuksen tai olemassa olevaan rakennukseen tehtävien muutosten arkkitehtonisesti korkeaan laatuun ja sopeutumiseen ympäristön rakennuksiin. Uudisrakentamisessa ja muutostöissä edellytetään kaupunkikuvaviranomaisen lausuntoa. Autopaikkoja on osoitettava vähintään yksi kutakin kerrosalan 80 m2 kohti. Autopaikat saadaan osoittaa enintään 200 metrin etäisyydeltä korttelialueesta. Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten pitkille julkisivuille saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle ulokkeita ja porrashuoneita, joiden yhteinen leveys ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 2/5 julkisivun pituudesta eikä rakennusalan rajan ylitys enempää kuin 2,5m. Ulokkeiden korkeus saa olla enintään yksi kerros vähemmän kuin rakennuksen kerrosluku. Rakennuksen ylin kerros saa olla enintään 70% alemman kerroksen kerrosalasta. Porrashuoneiden pinta-alasta lasketaan kerrosalaan vain 15 m 2 /krs, ylitys saa kuitenkin olla enintään 4% tontin kokonaiskerrosalasta. Pihakannen tason alla olevia asuin-, porrashuone-, autosuoja-, väestönsuoja-, teknisiä ja talon yhteiskäyttöön jääviä tiloja ei lueta sisältyväksi tontin rakennusoikeuteen. Autopaikkoja sekä iv-konehuone saadaan sijoittaa kerroksiin kerrosalaa ylittäen. Pihakannen tulee kestää raskaan pelastusajoneuvon paino. Rakennusten pääasiallisena julkisivuverhouksena tulee kortteleissa 7 ja 33 käyttää paikallamuurattua punatiiltä ja kortteleissa 13,38, 40 ja 42 luonnonkiveä tai rappausta. Sokkeleissa tulee käyttää luonnonkiviverhousta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä uudisrakennuksen tai olemassa olevaan rakennukseen tehtävien muutosten arkkitehtonisesti korkeaan laatuun ja sopeutumiseen Kakolanmäen kokonaisuuteen. Uudisrakentamisessa ja muutostöissä edellytetään kaupunkikuvaviranomaisen lausuntoa. Pysäköintitasojen julkisivut ja rakennusten sokkelit tulee aukottaa ja käsitellä julkisivumaisesti siten, ettei muodostu suuria umpinaisia sokkelipintoja. Kortteleissa 13 ja 42 paikoituskansien luoteisjulkisivuille tulee istuttaa köynnöskasveja. Kortteleissa 13 ja 42, Korkeavuori-puiston puoleisilla reunoilla sekä korttelissa 38, Linnalehto-puiston reunalla rakentaminen on sovitettava tontin ulkopuolella olevaan luonnolliseen maaston pintaan. Korttelin 13 läntisimmissä rakennuksissa, korttelin 13 itäosan rakennuksessa ja korttelin 38 eteläreunassa on asuntojen oltava läpitalon avautuvia, koska pelastusreittiä ei voida järjestää rakennuksen molemmille puolille. Lasten leikkipaikoiksi ja asukkaiden oleskeluun soveltuvaa yhtenäistä aluetta on korttelialueella varattava vähintään 10% asuntopinta-alasta. Autopaikkoja on osoitettava vähintään yksi kutakin kerrosalan 80 m2 kohti. Korttelissa 7 rakennukseen tulee saada sijoittaa 5x5m sähkönjakelun muuntamotila Turku Energian hyväksymällä tavalla. Korttelin 38 rakentaminen ei saa aiheuttaa alueen läpi kulkevalle viemäritunnelille vahinkoa tai haitata sen kunnossapitoa. Kortteleissa 7,13 ja 33 on sallittava maanalaisen pysäköintitilan/ajotunnelin varauloskäyntien sijoittaminen rakennuksiin. CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY
Maanalainen asemakaava MAANALAINEN ASEMAKAAVA CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY
Maanalainen asemakaava MAANALAINEN ASEMAKAAVA - LIITE CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY
Maanalainen asemakaava ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY
Tarjousmenettely ja yhteystiedot TARJOUSMENETTELY JA YHTEYSTIEDOT Pyydämme sitovat ostotarjoukset 18.12.2014 klo 12.00 mennessä osoitteeseen: Senaatti-kiinteistöt Kehityskiinteistöt/ Esa Pentikäinen PL 237 (Lintulahdenkatu 5 A) 00531 Helsinki Kuoreen merkintä Kakolan keskusvankila Myynnin kohteena olevat entinen keskusvankila rakennuksineen sekä uudisrakennusoikeustontit myydään tarjouskilpailulla. Mahdollista on ostaa entinen keskusvankila rakennuksineen ilman uudisrakennusoikeustontteja, tai vaihtoehtoisesti sisällyttää tarjoukseen yksi tai useampi uudisrakennusoikeustontti. Tarjouksia, jotka eivät sisällä lainkaan entistä keskusvankilaa rakennuksineen, ei huomioida. Tarjouksessa tulee yksilöidä ne uudisrakennustontit, joita tarjous entisen keskusvankilan lisäksi koskee. Tarjouksen tulee sisältää hintatarjous kohteesta, kaupan muut keskeiset ehdot ja/tai edellytykset sekä riittävät tiedot tarjoajan tunnistamiseen ja todentamiseen. Sitovien tarjousten saamisen jälkeen käydään tarkemmat neuvottelut tarjoukseltaan parhaimpien tarjouksen tekijöiden (1-4) kanssa. Senaatti-kiinteistöt varaa oikeuden hyväksyä tai hylätä tarjoukset sekä pyytää niihin tarkennuksia. Senaattikiinteistöt varaa oikeuden siihen, että mikäli joku tarjouksista on selkeästi muita parempi, jatketaan neuvotteluja vain sen tarjouksen tekijän kanssa. Myöhästyneitä tarjouksia ei oteta huomioon. Kaikki kaupan kohdetta koskevat tiedot ovat saatavissa Tietopankista. Linkki Tietopankkiin toimitetaan pyydettäessä, pyynnöt osoitteeseen thomas.vane-tempest@tkoy.fi. Lisätiedot ja näytöt: Matti Ahrelma Tuloskiinteistöt Oy matti.ahrelma@tkoy.fi Puhelin +358 40 0320999 Kalle Jaskara Tuloskiinteistöt Oy kalle.jaskara@tkoy.fi Puhelin +358 50 3240404 Thomas Vane-Tempest Tuloskiinteistöt Oy thomas.vane-tempest@tkoy.fi Puhelin +358 44 7727239 Otso Kivimäki Tuloskiinteistöt Oy otso.kivimaki@tkoy.fi Puhelin +358 44 5226996 CUSHMAN & WAKEFIELD / TULOS OY