HUITTISTEN KAUPUNGIN JOHTOSÄÄNNÖT 1. HALLINTOSÄÄNTÖ 2. KAUPUNGINHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ 3. PERUSTURVAN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 4. SIVISTYSTOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 5. TEKNISEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 6. HUITTISTEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ 7. HUITTISTEN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ 8. LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ
1 HALLINTOSÄÄNTÖ HALLINTOSÄÄNNÖN SOVELTAMINEN JA KAUPUNGIN JOHTOSÄÄNNÖT: Hallintosäännössä määrätään kaupungin luottamustoimielinten päätöksenteko- ja kokousmenettelystä, henkilöstöorganisaatiosta, toimivallasta henkilöstöasioissa sekä kaupungin taloudesta. Valtuuston työjärjestykseen, kaupunginhallituksen johtosääntöön sekä ao. lautakuntien johtosääntöihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena.
2 1 LUKU LUOTTAMUSTOIMIELINTEN PÄÄTÖKSENTEKO- JA KOKOUSMENETTELY 1 KOKOUSAIKA JA -PAIKKA Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 2 KOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN 3 JATKOKOKOUS Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista päätösehdotuksineen lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai - velvollisuus, mikäli mahdollista niin, että se on perillä vähintään kaksi päivää ennen kokousta. Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 4 VARAJÄSENEN KUTSUMINEN Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä tai pöytäkirjanpitäjänä toimiva viranhaltija voi ao. jäsenen pyynnöstä toimittaa kutsun varajäsenelle. Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on ilmoitettava estymisestä toimielimen sihteerille.
3 5 KOKOUKSEN PITÄMINEN Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä ellei puheenjohtaja toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Kun asiat on käsitelty, puheenjohtajan on julistettava kokous päättyneeksi. 6 KOKOUKSEN JOHTAMINEN Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 7 TILAPÄINEN PUHEENJOHTAJA Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan iältään vanhimman läsnäolevan jäsenen puheenjohdolla kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 8 LÄSNÄOLO TOIMIELINTEN KOKOUKSISSA Kaupungin eri toimielinten kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus: 1. kunkin toimielimen esittelijällä ja pöytäkirjan pitäjällä sekä ao. palvelukeskuksen johtajalla; 2. kaupunginhallituksen kokouksessa lisäksi valtuuston puheenjohtajistolla sekä palvelukeskusten johtajilla ja talous- ja henkilöstöpäälliköllä; 3. muun toimielimen kokouksessa kaupunginhallituksen puheenjohtajalla ja kaupunginjohtajalla sekä kaupunginhallituksen ao. toimielimeen nimeämällään edustajalla, joka voi olla kaupunginhallituksen jäsen tai varajäsen.
4 Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielimen puheenjohtaja. Kaupunginhallituksen edustuksesta valtuuston kokouksessa määrätään valtuuston työjärjestyksessä. 9 ESITTELY Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä lukuun ottamatta luottamushenkilöiden valintaa ja toimielimen toiminnan sisäistä järjestelyä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Esittelijästä määrätään asianomaisen toimielimen johtosäännössä. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä. 10 ESTEELLISYYDEN TOTEAMINEN Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. 11 ÄÄNESTYS JA VAALIT Äänestyksestä ja vaalin toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä valtuuston työjärjestyksessä määrätään. 12 PÖYTÄKIRJAN LAATIMINEN, TARKASTAMINEN JA NÄHTÄVÄNÄ PITÄMINEN Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla sitä varten valittua jäsentä, jollei toimielin ole päättänyt sen tarkastamisesta muulla tavalla. Jos pöytäkirjantarkastaja ei hyväksy pöytäkirjaa, on se tarkastettava toimielimen seuraavassa kokouksessa.
5 Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: toimielimen nimi; kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; läsnä ja poissa olleet sekä kokouksen aikana saapuneet/poistuneet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; sekä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 2) asian käsittelytietoina: asiaotsikko; selostus asiasta mahdollisesti tarvittavine liitteineen; päätösehdotus; esteellisyydet; tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatukset; äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; päätöksen toteaminen; sekä eriävä mielipide. 3) laillisuustietoina: oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus; puheenjohtajan allekirjoitus; pöytäkirjanpitäjän varmennus; merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä. Kaupunginhallitus antaa pöytäkirjan laadinnan yhtenäistämisestä tarvittaessa määräyksiä. Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin.
6 13 KAUPUNGINHALLITUKSEN JA LAUTAKUNNAN OTTO-OIKEUS Asian ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja. Asian ottamisesta lautakunnan käsiteltäväksi voi päättää lautakunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi lautakunnan esittelijä ja ao. palvelukeskuksen johtaja. 14 OTTOKELPOISEN PÄÄTÖKSEN ILMOITTAMINEN Lautakunnan, henkilöstöjaoston, palvelukeskuksen johtajan sekä kaupunginkansliaan kuuluvan viranhaltijan on ilmoitettava kaupunginhallitukselle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista kaupunginhallitus on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Lautakunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava lautakunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta sellaisia asioita tai asiaryhmiä, joista lautakunta on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta kaupunginhallituksen tai lautakunnan käsiteltäväksi. Myös sellainen päätös on täytäntöön pantavissa, jota otto-oikeus koskee, jos ottooikeuden käyttäminen ei sen johdosta käy hyödyttömäksi. Saatuaan ko. ilmoituksen, on toimielimen tai sen puheenjohtajan tai esittelijän päätettävä, otetaanko asia toimielimen käsiteltäväksi. Otto-oikeutta koskeva päätös on tehtävä sen ajan kuluessa, jossa oikaisuvaatimus ko. päätöksestä on tehtävä. Otto-oikeuden käyttö on kirjallisesti saatettava alemman viranomaisen tietoon neljän päivän kuluessa siitä, kun se tehtiin. Kaupunginhallitus voi antaa tarkempia määräyksiä menettelystä, jota on noudatettava tässä pykälässä tarkoitetuissa asioissa.
7 2 LUKU HENKILÖSTÖORGANISAATIO 15 HENKILÖSTÖN TEHTÄVÄT JA ASEMA Henkilöstön tehtävänä on luottamustoimielinten päättämien tavoitteiden toteuttaminen. Henkilöstöllä ei ole erityistä sijoituspaikkaa vaan kaikki palkatut henkilöt ovat yhteisesti kaupungin palveluksessa olevia. Henkilöstön tehtävien mukainen sijoittuminen määritellään kunkin henkilön työnkuvauksessa. Yksittäisistä muutoksista palvelukeskusten välillä päättää kaupunginjohtaja kuultuaan ao. alan palvelukeskuksen johtajaa. Palvelukeskuksessa tapahtuvista sijoituspaikkojen muutoksista päättää palvelukeskuksen johtaja kuultuaan vastuualueiden päälliköitä. 16 ORGANISAATIO Palkatun henkilökunnan toimintaa johtaa kaupunginjohtaja. Kaupungin organisaatio jakautuu kaupunginjohtajan alaisuudessa seuraavasti: Hallintopalvelukeskus hallintojohtaja Perusturvakeskus perusturvajohtaja Sivistyspalvelukeskus koulutusjohtaja Tekninen palvelukeskus tekninen johtaja Palvelukeskuksen johtajan sijaisena toimii ao. keskuksen johtosäännössä päätetty lautakunnan esittelijän sijainen. Mikäli esittelijällä ei ole sijaisena viranhaltijaa, määrää sijaisen kaupunginhallitus. Hallitus voi kuitenkin, milloin palvelukeskuksen johtajana toimivan viranhaltijan virka on avoinna tai poissaolo kestää kahta (2) kuukautta pidemmän ajan, nimittää palvelukeskuksen johtajan väliaikaisen hoitajan. Palvelukeskuksen jakautuminen vastuualueisiin määritellään ao. toimialan johtosäännössä. Vastuualueen päällikön nimittää hallintopalvelukeskuksen osalta kaupunginhallitus ja muiden osalta ao. lautakunta.
8 17 PALVELUKESKUSTEN VASTUUALUEET SEKÄ TAVOITTEET Henkilökunnalle asetetut tavoitteet määritellään vuosittain kehityskeskusteluilla. Kullekin henkilölle laaditaan työnkuvaukset. Työnkuvaukset valmistelee lähin esimies yhteistyössä ao. henkilön kanssa. Kuvaukset tarkistetaan henkilöstö- sekä tehtävämuutosten yhteydessä. Palvelukeskuksen johtajan työnkuvana on palvelukeskuksen johtaminen kaupunginjohtajan alaisuudessa ja asetettujen tulostavoitteiden saavuttaminen. Lautakuntien nimeämien vastuualueiden päälliköiden työnkuvana on vastuualueen toiminnan johtaminen palvelukeskuksen johtajan alaisuudessa ja asetettujen tulostavoitteiden saavuttaminen ao. vastuualueella. Palvelukeskuksen johtaja hyväksyy työnkuvaukset alaistensa osalta sekä päättää hyväksymisoikeuden edelleen delegoimisesta. 18 YHTEISTOIMINTAMUODOT Kaupunginvirastossa on kaupunginjohtajan johtama johtoryhmä, jonka muodostavat palvelukeskusten johtajat. Tarvittaessa kaupunginjohtajalla on oikeus täydentää johtoryhmää. Kaupunginjohtaja voi muodostaa myös muita asiantuntijaryhmiä. Kaupungin johto järjestää koko kaupungin toimintaa ja henkilöstöä koskevia työpaikkakokouksia. Johtoryhmän tehtävänä on ohjata kaupungin hallinnon kehittämistä ja eri vastuualueiden yhteistyötä. 19 VIRASTOJEN JA LAITOSTEN AUKIOLOAJAT Kaupungintalon aukioloajoista päättää kaupunginhallitus. Ao. lautakunta päättää laitosten ja toimitilojen aukioloajoista. Yksittäisten päivien aukioloajan pidentämisestä tai lyhentämisestä päättää kaupungintalon osalta kaupunginjohtaja ja muiden laitosten ja toimitilojen osalta ao. palvelukeskuksen johtaja. Palvelukeskuksen johtajilla on oikeus edelleen delegoida tämän pykälän tarkoittamaa ratkaisuvaltaa. Vuosiloman myöntävän viranomaisen on huomioitava, mitä tässä pykälässä on todettu viraston/laitoksen aukioloajoista.
9 3 LUKU TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA 20 LUVUN MÄÄRÄYSTEN SOVELTAMINEN Niistä virkasuhteeseen ja viranhaltijaan liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa (304/03) tai muussa laissa, päättää hallitus, ellei laissa ole toisin säädetty tai hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty. 21 TOIMIVALTA VIRAN PERUSTAMISESSA JA LAKKAUTTAMISESSA SEKÄ VIRKASUHTEEN MUUTTAMISESSA TYÖSUHTEEKSI 22 VIRAN HAKU Valtuusto päättää viran perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi, jollei hallintosäännössä toisin määrätä. Viran julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Viran, johon valtuusto valitsee viranhaltijan, julistaa kuitenkin haettavaksi kaupunginhallitus. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 4 :n 3 momentissa säädetyn lisäksi virka ja tämän lisäksi työsuhde saadaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta kun kysymyksessä on viran tai työsuhteen uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden, kelpoisuusehdot täyttävien joukosta, virka- tai työsuhteeseen valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä viran- tai työsuhteisen toimen toimituksen aloittamispäivää. 23 HENKILÖSTÖN KELPOISUUSEHDOT Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta päättää valinnan tekevä viranomainen. 24 HENKILÖSTÖVALINNAT Kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan sekä palvelukeskuksen johtajat. Kaupunginhallitus valitsee hallintopalvelukeskuksen henkilöstön sekä vastuualuepäälliköt. Vastuualuepäälliköiden vaalin valmistelee ao. lautakunta. Kaupunginhallitus voi edelleen delegoida henkilöstövalinnat.
10 Hallinnonalan johdossa oleva lautakunta valitsee hallinnonalansa vakinaisen henkilöstön kuitenkin seuraavin tarkennuksin: tilapäiset opettajat sekä tuntiopettajat valitsee sivistyspalvelukeskuksen ao. vastuualueen päällikkö. Oppilaitosten yhteiset opettajat valitsee sivistyspalvelukeskuksen johtaja.. Sijaisen ottaa se, joka myöntää virkavapauden tai työloman. Muun määräaikaisen henkilöstön ottamisesta päättää palvelukeskuksen johtaja ellei hän ole delegoinut päätösvaltaa alemmalle viranhaltijalle. Virkavaalin vahvistaa palvelukeskuksen johtaja tai viranhaltija, jolle palvelukeskuksen johtaja on ko. päätösvallan delegoinut edellyttäen, että lääkärintodistus on varaukseton. Valtuuston suorittaman virkavaalin vahvistaa kaupunginhallitus. Koeaika määritellään työsopimuslain 1 luvun 4 :n tai viranhaltijalain 1 luvun 8 :n mukaisesti. 25 VIRANHALTIJAN SIIRTÄMINEN TOISEEN VIRKASUHTEESEEN Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää hallitus tai se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. 26 VIRKA- JA TYÖVAPAA 1. Jollei 28 :stä muuta johdu kaupunginhallitus ja lautakunta päättävät alaisensa henkilöstön virka- ja työvapaan myöntämisestä. 2. Yli 1 vuoden kestävän harkinnanvaraisen virkavapauden/työloman myöntää se viranomainen, jolle henkilön valintaoikeus kuuluu. 27 PALVELUSSUHTEEN PÄÄTTYMINEN JA LOMAUTTAMINEN Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee viranhaltijan tai ottaa työntekijän työsopimussuhteeseen. Johtoryhmän lomauttamisesta päättää kaupunginhallitus. Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää kaupunginjohtaja ja vahvistaa kaupunginhallitus.
11 28 VIRANHALTIJOIDEN RATKAISUVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA Kaupunginjohtaja ja palvelukeskuksen johtajat 1. päättävät alaisensa, vakinaisen henkilöstön palkkojen määräaikaisista muutoksista neuvoteltuaan talous- ja henkilöstöpäällikön kanssa 2. päättävät varoituksen antamisesta henkilöstölleen. Kaupunginjohtajalla on oikeus varoituksen antamiseen palvelukeskuksen johtajille/johtoryhmän jäsenille. Esimiehet ratkaisevat seuraavat välittömiä alaisiaan koskevat henkilöstöasiat: 1. myöntävät vuosiloman; 2. myöntävät sellaisen virkavapauden ja työloman, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön, virka- ja työehtosopimuksen tai hallintosäännön nojalla ehdoton oikeus; 3. myöntävät harkinnanvaraisen virkavapauden ja työloman tai osaaikatyön enintään 1 vuodeksi, mikäli harkittavaksi ei tule virkavapauden tai työloman ajalta maksettavan palkan määrä; 4. myöntävät osa-aikaeläkkeen 5. oikeuttavat/määräävät henkilön osallistumaan täydennyskoulutukseen; 6. antavat alaiselleen viranhaltijalle ja työntekijälle virkamatkamääräyksen sekä 7. määräävät tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon; 8. terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä; 29 PALKKAUS SEKÄ MUUT PALVELUSSUHTEEN EHDOT Henkilöstöjaosto ratkaisee asiat, jotka koskevat: 1. paikallisneuvotteluissa tehtäviä kaupungin kannanottoja;
12 2. vakinaisen henkilöstön tehtäväkohtaista palkkaa, lukuun ottamatta 28 :ssä mainittuja määräaikaisia muutoksia, valtuuston valitsemia viranhaltijoita sekä talous- ja henkilöstöpäällikköä ja maankäyttöpäällikköä, joiden osalta asiasta päättää kaupunginhallitus sekä sitä OVTES:n alaista henkilöstöä, jonka palkat määräytyvät suoraan virkaehtosopimuksen perusteella; 3. yleisten virka- ja työehtosopimusten paikallisten järjestelyvaraerien käyttöä ja niiden kohdentamista; 4. henkilökohtaisen lisän, tulospalkkion ja kannustuslisän perusteita, käyttöönottoa sekä niiden myöntämistä; 5. Sivutoimiluvan myöntämistä sekä sivutoimen vastaanottamisen kieltämistä palvelukeskusjohtajan lausunnon pohjalta; 6. osallistumista henkilöstön jatkokoulutuksen kustannuksiin sekä siihen liittyvien palvelusitoumusten hyväksymistä lautakunnan esityksestä. 7. yleisiä henkilöstöä koskevia periaatteita ja suunnitelmia Asianomainen lautakunta 1. tekee esityksen henkilöstöjaostolle toimialansa vakinaisen henkilöstön tehtäväkohtaisesta palkasta. 2. tekee esityksen henkilöstöjaostolle toimialansa vakinaisen henkilöstön jatkokoulutuksen kustannuksiin osallistumisesta. Palvelukeskuksen johtajat päättävät seuraavin täsmennyksin: 1. palvelukeskuksensa määräaikaisen henkilöstön palkkauksesta, ellei hän ole delegoinut päätösvaltaa alemmalle viranhaltijalle. Palkasta on sovittava talous- ja henkilöstöpäällikön kanssa. 2. Työsuhteen tai virkasuhteen purkamisesta koeaikana 3. sivistyspalvelukeskuksen johtaja kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen mukaisista henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisista osista niistä ensimmäistä kertaa päätettäessä. 4. talous- ja henkilöstöpäällikkö päättää kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) ja kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaisesta osasta (KVTES) ja ammattialalisästä (TS) sekä teknisten tuntipalkkaisten (TTES) työkokemuslisästä niistä ensimmäistä kertaa päätettäessä.
13 Kaupunginjohtaja päättää: 1. valtuuston valitsemien viranhaltijoiden henkilökohtaisesta lisästä, kannustuslisästä ja tulospalkkiosta vahvistettujen periaatteiden mukaisesti ja käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa; 2. Kaupungin henkilöstön ulkomaanmatkoista kuultuaan palvelukeskuksen johtajaa. Kaupunginhallitus päättää: 1. valtuuston valitsemien viranhaltijoiden sekä talous- ja henkilöstöpäällikön ja maankäyttöpäällikön tehtäväkohtaisesta palkasta; 2. kaupunginjohtajalle tehtävästä johtajasopimuksesta; Sijaisen palkasta päättää se viranomainen joka valitsee sijaisen edellyttäen, että palkka on enintään vakinaiselle henkilölle maksetun palkan suuruinen. 30 HENKILÖSTÖKOULUTUS Henkilöstökoulutusmäärärahojen käytöstä päättävät palvelukeskusten johtajat vuosittain talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa. Palvelukeskusten johtajien koulutuksesta päättää kaupunginjohtaja. 4 LUKU KAUPUNGIN TALOUS 31 TALOUSSÄÄNTÖ Yhteiset määräykset kaupungin taloussuunnittelusta, talousarviosta, rahaja laskentatoimesta sekä muusta taloudenhoidosta on annettu erillisellä taloussäännöllä. 5 LUKU HANKINTA-ASIAT 32 HANKINTASÄÄNTÖ Yhteiset määräykset hankinta-asioista on annettu erillisellä hankintaohjeella..
14 33 VIRANHALTIJOIDEN RATKAISUVALTA HANKINTA-ASIOISSA Kaupunginjohtaja ja palvelukeskuksen johtaja ratkaisee asiat, jotka koskevat vastuualueen kertahankintoja ja sopimuksia, joiden hankinta-arvo on enintään 15.000 euroa. Kertahankinnalla tarkoitetaan samaan asiaan liittyvää hankintakoko-naisuutta tai siihen liittyviä sopimuksia. Vastuualueiden päälliköiden ja elinkeinojohtajan vastaava hankintaraja on 10.000 euroa. Palvelukeskuksen johtajilla ja vastuualueiden päälliköillä on oikeus edelleen delegoida tämän pykälän tarkoittamaa ratkaisuvaltaa. 6 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 34 TIEDOTTAMINEN Kunnan tiedottamista johtaa kaupunginhallitus, joka hyväksyy yleiset ohjeet kunnan tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista kunnan viranhaltijoista. 35 ASUKKAIDEN ALOITTEET Kaupunginhallituksen on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä esitettävä valtuustolle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kunnan toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Valtuusto voi samalla todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Kaupunginhallituksen ja lautakunnan tehtäväalueella tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot kaupunginhallitukselle ja asianomaiselle lautakunnalle vastaavana ajankohtana. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle yhden kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 36 ASIAKIRJOJEN ANTAMISESTA PÄÄTTÄMINEN Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (julkisuuslain) 4 ja
15 14.1 :ssä tarkoitettu kaupungin toimielin voi siirtää toimialaansa kuuluvan asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. 37 ASIAKIRJOISTA PERITTÄVÄT LUNASTUKSET SEKÄ NIIDEN ANTAMISESTA PERITTÄVÄT MAKSUT Tavanomaisesta tiedon antamisesta pöytäkirjanotteesta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään sivukohtainen maksu. Erityistoimenpiteitä vaativan tiedon antamisesta asiakirjasta, kopiosta tai muusta tulosteesta peritään kiinteä perusmaksu, joka voidaan porrastaa tiedonhaun vaativuuden mukaan. Perusmaksun lisäksi peritään sivukohtainen maksu. Jos asiakirja ei ole yksilöitävissä ja löydettävissä viranomaisen julkisuuslain mukaisesti pitämästä asiakirjarekisteristä ja tiedonhaun erityistoimenpiteitä vaativa tieto asiakirjasta annetaan suullisesti tai antamalla asiakirja viranomaisen luona luettavaksi tai jäljennettäväksi taikka lähettämällä se sähköpostin välityksellä, aiheutuneita kustannuksia vastaavana maksuna peritään vain kiinteä perusmaksu tiedonhaun vaativuuden mukaan porrastettuna. Kaupunginhallitus päättää tarkemmin julkisuuslain piiriin kuuluvien maksujen perusteista ja euromääristä. 38 NIMENKIRJOITUS Kaupunginhallituksen puolesta tehtävät kirjalliset sopimukset ja sen puolesta annettavat sitoumukset allekirjoittaa puheenjohtaja tai kaupunginjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja tai talous- ja henkilöstöpäällikkö. Kaupunginhallituksen toimituskirjat, kirjelmät ja valtakirjat allekirjoittaa kaupunginhallituksen puolesta kaupunginjohtaja ja varmentaa hallintojohtaja tai muu asian valmistelua johtanut viranhaltija. Lautakunnan päätäntävaltaan kuuluvat sopimukset ja sitoumukset allekirjoittaa ao. lautakunnan esittelijä ja varmentaa muu ao. palvelukeskuksen viranhaltija. Kukin viranhaltija allekirjoittaa oman päätäntävaltansa nojalla tehdyt sopimukset ja sitoumukset ja varmentaa muu ao. palvelukeskuksen viranhaltija. Asian valmistelija allekirjoittaa valmisteluja koskevat asiakirjat.
16 Pöytäkirjanotteen todistaa oikeaksi pöytäkirjan pitäjä tai ko. arkistonhoitaja. 7 LUKU KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN VALVONTA SEKÄ RISKIENHALLINTA 39 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA SEKÄ RISKIEN HALLINTA 40 VOIMAANTULO Kaupungin ja kaupunkikonsernin toiminnan, hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja kuntalain ja tarkastussäännön mukaisesti. Sisäinen valvonta on osa johtamista. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaavat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Lautakunnat ja johtavat viranhaltijat vastaavat omalla vastuualueellaan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä ja asianmukaisesta toimivuudesta sekä merkittävimpien riskien raportoinnista kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Tämä hallintosääntö tulee voimaan 1.1.2016 lukien. Tällä säännöllä kumotaan kaupunginvaltuuston 9.12.2013 hyväksymä hallintosääntö.