Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Kiitokset Anne Laine Aki Mäki-Petäys Timo P. Karjalainen Esa Laajala Arto Hirvonen Timo Yrjänä Panu Orell Petri Karppinen Mikko Jaukkuri Jermi Tertsunen Jarmo Huhtala Olli van der Meer Markku Vierelä Jukka Viitala Pentti Pasanen Vesa Vanninen Atso Romakkaniemi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Oulun yliopisto, Thule-instituutti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Lapin ympäristökeskus Tmi. Olli van der Meer Lapin ympäristökeskus Keminmaan kunta Lapin TE-keskus Kouvola Innovation Oy Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Itämeren lohijoet Itämeren alue: - ennen 100, nyt 30 luonnonlohijokea Suomi: - ennen 20, nyt 2 (+?) luonnonlohijokea
Luonnonsmoltit 1990 1995 2000 2005 Year Viljellyt smoltit 1990 1995 2000 2005 Year Mereen vaeltaneiden lohen vaelluspoikasten eloonjäänti Itämeren smolttien eloonjäänti meressä heikentynyt Voimakkaimmin viljellyillä smolteilla Eloonjäänti, viljelty (%) Eloonjäänti, villi (%) Post-smolt survival hatchery-reared salmon (%) Post-smolt survival wild salmon (%) 0 10 20 30 40 0 10 20 30 40
1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Luonnonlohien ja viljeltyjen lohien suhde Pohjanlahden lohisaaliissa Viljelty Villi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Luonnontuotannon kasvu 1990-l puolivälin jälkeen + muutokset eloonjäännissä merellä Luonnonlohien osuus Itämeren lohisaaliissa kasvanut voimakkaasti Luonnontuotantoa kannattaa suosia sekä kalastuksen että suojelun näkökulmista!
Entisiä mahtavia lohijokia, nykyisin padottuja Kemijoki padottiin 1940-l valuma-alue 51 127 km2 MQ 556 m3/s Iijoki padottiin 1960-l valuma-alue 14 191 km2 MQ 174 m3/s Oulujoki padottiin 1940-l valuma-alue 22 841 km2 MQ 259 m3/s Kymijoki padottiin 1900-l alkup. valuma-alue 37 107 km2 MQ 310 m3/s
Kemijoki Viisi patoa ennen vapaasti virtaavaa Ounasjokea, jossa 1900 ha lohikalojen poikastuotantoaluetta Yksi kalatie alimmassa padossa Ei jäljellä omaa lohikantaa Istutukset Tornionjoen ja Iijoen kannoilla 100 km
Kemijoki Isohaaran kalatie rakennettiin alimpaan patoon 1993 Sen jälkeen selvityksiä: juridisia, sosiaalisia, biologisia hakemuksia, kritiikkiä, ristiriitoja Lisää kalateitä? Lohien ylisiirtoja? suunnittelu, keskustelu käynnissä
Kemijoki lohien ylisiirrot Pilottikoe kesällä 2009 n. 30 radiomerkittyä + 20 ankkurimerkittyä lohta siirrettiin jokisuulta Ounasjokeen tarkka radiokalojen seuranta 13 jäi Ounasjokeen, loput ylä- ja alavirtaan Kemijoen pääuomaa Suunnitelmissa laajempi ylisiirto ja merkintätutkimus vuonna 2010
Iijoki Viisi patoa pääuomassa Ei kalateitä Alkuperäiset lohi- ja taimenkannat tallennettu RKTL:n emokalastoon Voimalaitos Historiallinen lohikalojen levinneisyys Meritaimen ja vaellussiika Meritaimenjoet 50 km
Iijoki Vapaastivirtaavat keski- ja yläjuoksu Hyvä tai erinomainen ekologinen tila (EU VPD) Laajoja elinympäristökunnostuksia uiton loppumisen jälkeen 600-800 ha lohikalojen poikastuotantoaluetta Aktiivista vapaa-ajankalastusta, paikallislajit Suuri potentiaali kalastusmatkailun kehittämiselle mikäli vaelluskalat palaavat
IIJOKI Vaelluskalat palaavat Iijokeen -hanke 1. vaihe (2008-2010): Lohien ylisiirrot patojen yli Poikasistutukset patojen yläpuolelle Kalatiesuunnittelu Sosiaalisten vaikutusten arviointi 2. vaihe (2011-2013 alustava suunnitelma): Vaelluskalakantojen palauttaminen Seuranta Kalateiden jatkosuunnittelu
Iijoki lohien ylisiirrot Ylisiirrot heinäkuussa 2009 Pääuoman patojen yläpuolelle: 30 lohta Livojokeen, 20 Korpijokeen, kaikki merkitty radiolähettimellä Sivujokiin jäi 32 kpl, useita naaras-koiras pareja tai ryhmiä mahdollisen luonnonlisääntymisen seuranta ensi kesänä Jatkuu 2010
Oulujoki Paljon patoja Yksi kalatie Rakennettiin 2003 1-1.3 m3/s Teknisiä ja luonnonmukaisia osuuksia Lohen istutuskanta Montan Montan sekakanta 100 km
Tutkimuksia, selvityksiä, suunnitelmia 2005 Kalatien toiminnan seuranta Aikuisten lohien ja smolttien vaellusten seuranta radiotelemetrian avulla Elinympäristökartoituksia, kunnostussuunnittelua Poikasistutuksia Istutusten tuloksellisuus, mahd. luonnontuotanto (sähkökalastus) Uusien kalateiden suunnittelu Sosiaaliset, juridiset näkökohdat
C o / lkm 35 30 25 20 15 10 5 0 2007 m 3 /s 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1.8. 6.8. 11.8. 16.8. 21.8. 26.8. 31.8. 5.9. 10.9. 15.9. 20.9. 25.9. 30.9. 5.10. 10.10. 15.10. 20.10. lohi taimen virtaama veden lämpötila Lohi ja taimen nousevat myöhään Oulujokeen Lohen nousuhuippu useimmiten vasta syyskuun alussa Ehtivätkö lohet kutualueille? Kalastuksen säätely rauhoitusaika alkaa 10.9., kalastusmahdollisuudet jokivarressa? Ihmisten sitoutumishalu palautushankkeeseen? Istutuskannan valinta? Merikosken kalatien parantaminen?
Oulujoen lohenpalautuksen sosiaalisten vaikutusten arviointi Oikeudenmukaisuuskysymys: vanha vääryys korjataan Ympäristöhanke joen arvostuksen parantaminen virkistysarvo ja matkailulliset mahdolllisuudet paranevat Alueellinen kehityshanke elämän laatu paranee, alueen imago ja vetovoima lisääntyvät Yhteistyö, verkottuminen: esimerkki muille alueille ja joille?
Kymijoki Merkittävä ja Etelä-Suomen ainoa tosi lohijoki Alaosalla merkittävää luonnontuotantoa Viime aikojen aktiivisuutta: Kalataloudellinen kehityssuunnitelma 2009 Opinnäytetöitä (HY) Tutkimusta (RKTL, HY, TE-k, ymp.k ) Vuosittaiset saaliit patojen alapuolelta: lohi 7-15 tonnia siika 2-5 tonnia taimen 2-5 tonnia
Rakennetut joet ja Itämeren lohen luonnontuotanto ICES arviot: Perämeren luonnonlohijokien tuotantopotentiaali 2.5 milj. smolttia Vuoden 2008 tuotantoarvio 2 milj Ounas-, Ii-, Oulujoella lisäpotentiaalia yli 500 000 Suomenlahden luonnonlohijokien tuotantopotentiaali 240 000 smolttia Vuoden 2008 tuotantoarvio 27 000, josta Kymijoesta 20 000 Kymijoella yhden padon takana lisäpotentiaalia 80 000 smolttia
Rakennetut joet ja Itämeren lohenkalastuksen säätely - EU-valmistelussa Tavoite: 60-80% kunkin joen potentiaalisesta tuotannosta käytössä Sekakantakalastukseen tiukkoja rajoituksia: rannikko, terminaalialueet? Suuntaus: istutukset vähenevät, luonnontuotintoa suosittava Nykymuotoiset velvoiteistutukset?
Rakennettujen jokien uusi aika? Suomalainen kalatie voi toimia! Asenteet muutoksessa: kansalaiset, viranomaiset, voimayhtiöt Samanaikaista paikallislähtöistä toimintaa eri puolilla maata Yhteistyö, kansalliset ja kansainväliset verkostot: monitavoitteellisuus, monitieteellisyys Hyödyllistä: monimuotoisuus, kalatalous, aluetalous hyötyvät (Kymijoki, HY) Toiminnan seuranta ja arviointi! Realismi: selvityksiä, kokeita, tutkimusta! Kuka maksaa, kuka vastaa? MMM: kalatiestrategia Photo: Ville Vähä