Synnyttäjien tasavertainen oikeus palveluihin Katriina Bildjuschkin Asiantuntija, KM, Kätilö, Seksuaalipedagogi (NACS)
Seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelut lisääntymisterveyttä edistävä neuvonta ja hoito raskausajan, synnytyksen ja lapsivuodeajan hoito raskauden ehkäisy lapsettomuuden tutkimus ja hoito raskaudenkeskeytys seksitautien ehkäisy, tutkimus ja hoito eri-ikäisten seksuaalineuvonta ja muu seksuaaliterveyden edistäminen seksuaalineuvonta ja -terapia sekä seksuaaliongelmien kliininen tutkimus ja hoito 21.9.2016 Katriina Bildjuschkin 2
2014-2020 Edistä, ehkäise, vaikuta Syntyvyys Suomessa ei juuri ole muuttunut - vuonna 2015 synnytyksiä oli 55 007 Ensi- ja uudelleensynnyttäjien jakauma on pysynyt hyvin samanlaisena - ensisynnyttäjiä noin 40 % - uudelleen synnyttäjiä 60 % 21.9.2016 Katriina Bildjuschkin 3
Muutoksia synnyttävässä väestössä Synnyttäjien keski-ikä on noussut tasaisesti Ylipainoisten ja lihavien synnyttäjien osuus on kasvanut Synnyttäjillä on yhä useammin kroonisia sairauksia Tupakoivia raskaana olevia on yhä 16 % Maahanmuuttajien osuus väestöstä on kasvanut ja heidän terveydessään on eroja valtaväestöön verrattuna Vuonna sairaalan ulkopuolella syntyi 231 lasta(0,4 % kaikista) Joista matkasynnytyksiä 84 lasta Suunniteltuja kotisynnytyksiä ilmoitettiin 46 lasta 21.9.2016 Katriina Bildjuschkin 4
Muutoksia synnyttävässä väestössä Keisarileikkausten määrä on pysynyt kansainvälisesti katsottuna alhaisena: 15,9% vuonna 2015 Imukuppisynnytykset ovat yleistyneet 9,2 %:iin (2015) Episiotomioiden määrä on vähentynyt, vaikka muuten synnytystoimenpiteet ovat yleistyneet, 2015 20,5% Synnytyksen aikaista kivunlievitystä sai 92 % kaikista synnyttäjistä (2015) Epiduraalipuudutus on yleistynyt 49,5% 2015 Synnytyksen jälkeinen hoitoaika sairaalassa on lyhentynyt Vastasyntyneiden terveys on Suomessa kansanvälisesti arvioiden erinomainen 21.9.2016 Katriina Bildjuschkin 5
Synnytys ja synnytyksen jälkeinen aika Tavoite: Alueellinen eriarvoisuus vähenee synnytyksen ja sen jälkeisen ajan hoidossa Toimenpiteet: Synnytyspalvelujen järjestämisestä vastuussa olevat alueelliset tahot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset selvittävät matkasynnytysten ja operatiivisten synnytysten taustalla olevia syitä, sekä syitä alueellisille vaihteluille Synnytyspalvelujen järjestämisestä vastuussa olevat alueelliset tahot kehittävät selkeitä synnyttäjien hoitoon liittyviä hoitopolkuja synnytyssairaaloiden ja synnyttäjien kotikuntien välille 21.9.2016 Katriina Bildjuschkin 6
Synnytykseen valmistautuminen Tavoitteet Kaikilla raskaana olevilla on mahdollisuus osallistua synnytyksensä suunnitteluun ja synnytysvalmennukseen osana perhevalmennusta Synnyttäjille suunnitellaan turvallinen ja rauhallinen synnytysympäristö, joka mahdollistaa yksityisyyden, liikkumisen ja rentoutumisen 21.9.2016 Katriina Bildjuschkin 7
Synnytykseen valmistautuminen Toimenpiteet Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattihenkilöt käyttävät synnytysvalmennuksessa näyttöön perustuvaa ja alueellisesti ajanmukaista tietoa Synnytysvalmennuksessa hyödynnetään asiakaslähtöisiä ja osallistavia menetelmiä sekä vertaistukea Synnytysvalmennuksessa annetaan ohjeita latenttivaiheen itsehoitoon, jotta synnyttäjät, joilla ei ole erityisiä raskauteen tai synnytykseen liittyviä riskitekijöitä, hallitsevat latenttivaihetta kotona tukihenkilön ja puhelimitse synnytysosaston henkilökunnan tuella Synnytyssuunnitelma laaditaan yhdessä raskaana olevan kanssa; kirjataan ja raportoidaan se jatkuvuuden turvaamiseksi Synnyttämään lähdön ohjauksesta huomioidaan kodin ja sairaalan välisen matkan, jotta synnytys tapahtuisi siihen suunnitellussa ympäristössä 21.9.2016 Katriina Bildjuschkin 8
Tavoitteet Synnytyksen hoito ja ensihetket Syntymän aikainen kokonaisvaltainen tuki toteutuu kaikkien synnyttäjien hoidossa Synnytyksen hoidossa tuetaan synnyttäjän omia voimavaroja ja vältetään tarpeetonta puuttumista synnytyksen kulkuun Synnyttäjät saavat toiveitaan ja tarpeitaan vastaavaa kivunlievitystä siten, että ovat tietoisia niihin liittyvistä eduista ja mahdollisista haitoista Syntymän hoidossa tuetaan synnyttäjää ja hänen perhettään voimaannuttavaan synnytyskokemukseen Synnyttäneellä on myönteinen asenne ja riittävät tiedot ja taidot imetykseen Kaikilla on mahdollisuus synnytyskeskusteluun ja synnytyskokemuksen läpikäymiseen synnytyssairaalassa ja myöhemmin neuvolassa 21.9.2016 Katriina Bildjuschkin 9
Toimenpiteet Synnytyksen hoito ja ensihetket Kätilöt ja lääkärit toteuttavat kokonaisvaltaista, asiakaslähtöistä ja voimaannuttavaa syntymänhoitoa hyödyntäen synnyttäjän synnytyssuunnitelmaa Kätilöt ja lääkärit huomioivat synnytyskokemukseen vaikuttavat osatekijät Näyttöön perustuvan ja synnytyssairaalan tilannetta vastaavan tiedon anto synnytyskivun lievittämisen mahdollisuuksista, osaamisen päivittäminen Synnytysympäristön turvaaminen, jossa erilaisten kivunlievitysmenetelmien käyttö on mahdollista Tietoa ihokontaktin tärkeydestä raskausaikana, synnytysvalmennuksessa ja syntymän jälkeen Kätilöillä ja neuvolan terveydenhoitajilla on imetysohjaajakoulutus sekä lääkäreillä osaamista imetyksen tukemiseen Erityisryhmien huomiointi imetyksen tukemisessa Ammattilaiset sekä vertaistuen antajat kehittävät yhteistyötään imetyksen tukemisessa Omahoitajamalli ja Synnytyskeskustelu 21.9.2016 Katriina Bildjuschkin 10
Visioita Nykytilanteen ongelmana suuret alueelliset vaihtelut - synnytyspaikkojen ja äitiyspoliklinikoiden väheneminen uhkaa entisestään etäännyttää raskaussynnytys jatkumoa synnyttäjä jää syrjään Äitiyshuollon sisällön tulee olla samanlainen Suomen eri alueilla. Sisältö tulee sovittaa raskaana olevan ja synnyttävän naisen terveyteen ja oletettuihin riskeihin sekä äidin perhetilanteeseen. Terveydenhuollon toiminta tulee nähdä yhtenäisenä jatkumona - äiti keskiössä Raskaus ja synnytys ovat lähtökohtaisesti normaaleja tapahtumia, ei sairauksia, ja siksi tulee välttää medikalisaatiota eriyttämällä synnytysympäristöä riskin mukaan Matkasynnytysten riskien vähentämiseen tarvitaan työkiertoja ja jatkokoulutusta, jotta saadaan luotua palvelukokonaisuuksia ilman organisaatiorajoja Raskaana olevan tulisi saada äitiyshuollon peruspalvelut lähipalveluna (tarvittaessa etäpalveluita ja liikkuvia asiantuntijapalveluita) Hoidon antajan erityisosaaminen raskaudesta ja synnytyksestä tulee olla niin syvällistä, että hän pääsääntöisesti pystyy itsenäisesti hoitamaan normaaliraskaudet ja/tai synnytykset ja havaita niihin liittyvät vaaran merkit, jotka edellyttävät ohjaamista lääkärin hoitoon 21.9.2016 Katriina Bildjuschkin 11