SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY:N VALITUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 10/2016 Asia Asianosaiset Valitus Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä Valittaja: Salibandyseura Rankat Ankat / Emmi Niemelä (jäljempänä SSRA ) Antopäivä 29.9.2016 Vireille 23.9.2016 Valittajan vastapuoli: Suomen Salibandyliitto ry 1 Aineisto, johon päätös perustuu - Tutkintapyyntö videotuomarille ottelusta SSRA O2 JKL, 18.9.2016 - Pääsarjojen videotuomarin päätös 1/2016-2017, 18.9.2016 - Vastine videotuomarin päätökseen - Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjän päätös 1/2016-2017, 21.9.2016 - Valitus pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä, 23.9.2016 - Tosite muutoksenhakumaksun suorittamisesta, 23.9.2016 - Videotallenne ottelusta SSRA O2 JKL, 17.9.2016 2 Asian käsittelyn aikaisemmat vaiheet https://www.youtube.com/watch?v=vlxq9oupxve&feature=youtu.be 2.1 Tutkintapyyntö videotuomarille ottelusta SSRA O2 JKL, 18.9.2016 Naisten salibandyliigassa on pelattu 17.9.2016 ottelu SSRA vastaan O2 JKL. O2 JKL:n valmentajien Jaakko Anderssonin ja Jere Viljamaan laatiman videotuomarille osoitetun tutkintapyynnön mukaan ottelun toisessa erässä SSRA:n pelaaja Emmi Niemelä (jäljempänä Niemelä ) on taklannut O2 JKL:n Veera- Maria Jalkasta (jäljempänä Jalkanen ) laidan vieressä. Niemelä on saanut tilanteessa 5 minuutin rangaistuksen väkivaltaisuudesta. Tutkintapyynnön mukaan tuomittu rangaistus on ollut riittämätön ja rangaistusta tulee korottaa PR3:seen pelaajan väkivaltaisen käytöksen vuoksi ja mahdollisiin kurinpitoelimen antamiin lisärangaistuksiin. Tutkintapyynnön mukaan Niemelä on ottanut taklausasennon selvästi ennen osumaa ja on taklannut Jalkasta. Niemelä on tullut pimeästä kulmasta eikä Jalkanen ole ollut valmiina osumaan. Osuma on tullut keskelle Jalkasen rintaan ja tilanteen jatkuessa olka on osunut Jalkasen päähän. Jalkanen on lentänyt selälleen laidan viereen. Niemelä ei ole osoittanut minkäänlaista kunnioitusta tai
katumusta tilanteeseen. Jalkanen on loukannut tilanteessa itseään. Jalkasella on lisäksi kotimatkalla havaittu aivotärähdykseen viittaavia oireita. 2.2 Pääsarjojen videotuomarin päätös 1/2016-17, 18.9.2016 Pääsarjojen videotuomari Rainer Ehro on tutkinut Niemelän ja Jalkasen välisen kontaktitilanteen ja antanut asiassa päätöksensä 18.9.2016. Videotuomari on katsonut, että Niemelälle olisi tilanteessa tullut tuomita PR3 väkivaltaisen käytöksen vuoksi, minkä vuoksi hän on siirtänyt tapauksen edelleen pääsarjojen kurinpitäjän käsiteltäväksi. 2.3 SSRA:n vastine videotuomarin päätökseen SSRA:n päävalmentaja Timo Kukkonen ja valmentaja Esa Partanen ovat laatineet vastineen videotuomarin päätöksen johdosta. Vastineessa on todettu, että Niemelän ja Jalkasen törmäys on ollut valitettava ja ikävä, mutta tahaton. Vastineen mukaan viiden minuutin rangaistus tilanteesta on ollut riittävä, joskin väkivaltaisuus on ollut kyseenalainen tuomion perusteena, kun tuottamuksellisuutta ei tilanteessa ole ollut. Vastineen mukaan Niemelä on ollut tilanteesta ja törmäyksestä pahoillaan, ja hän on halunnut korostaa, että tavoitteli palloa ja oli tilanteeseen mennessään valmistautunut kylkikarvauksella menemään tilanteeseen linjassaan laidan suuntaisesti etenevää Jalkasta kohti. Vastineessa on lisäksi todettu, että Jalkanen on tehnyt selkeän suunnanmuutoksen jyrkästi kohti keskialuetta juuri ennen törmäystä ja Niemelä on joutunut ottamaan käännöksen takia törmäyksen vastaan samalla kun tavoitteli palloa. Vastineen mukaan Niemelä on suojellakseen itseään kääntänyt kylkeä ottaakseen törmäyksen vastaan. Vastineen mukaan sitä, että Jalkanen ei havainnut vastustajaa, ei voida katsoa Niemelän syyksi. Vastineessa on tässä yhteydessä viitattu siihen, että jokainen pelaaja astuessaan kaukaloon on tietoinen, että kentällä on samaan aikaan myös vastustajia, joiden kanssa pelin aikana syntyy väistämättä kontakteja kamppailutilanteissa. Vastineessa on todettu, että pelaajan, jolla on pallo halussaan, tulee aina olla valmiina kontaktiin vastustajan kanssa. Vastineessa on lopuksi toivottu, ettei lisärangaistuksia asiassa tulisi harkita. 2.4 Pääsarjojen kurinpitäjän päätös 1/2016-2017, 21.9.2016 Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjä Jussi Wahe on tutkinut Niemelän ja Jalkasen kontaktitilanteen ja antanut asiassa päätöksensä 21.9.2016. Päätöksen arviointiosuudessa kurinpitäjä on todennut, että videotallenteelta on nähtävissä, että Jalkasen fokus on koko tapahtuman ajan ollut pallossa ja että kyse on ollut nopeasta pelitilanteesta. Kurinpitäjän mukaan Jalkanen on ottanut hyökkäyssuuntaan suuntautuneet juoksuaskeleet ja on ollut normaalissa juoksuvauhdissa törmäyshetkellä. Niemelällä on ollut vapaa näkyvyys Jalkaseen ja palloon, ja hänellä on ollut hyvä mahdollisuus pelata tilanne turvallisella tavalla. Niemelä on tullut tilanteeseen kovalla vauhdilla, eikä ole muuttanut liikerataansa tai hidastanut vauhtiaan ennen törmäystä. Niemelä ei ole saanut tilanteessa palloa haltuunsa. Kurinpitäjä on todennut, että videokuvan perustella on voitu todeta, että Niemelä on pelannut tilanteessa vain ottaakseen kontaktin Jalkaseen eikä ole yrittänyt pallon riistoa pelinomaisin keinoin. Juuri ennen kontaktia Jalkaseen Niemelä on kääntänyt vasemman olkansa kohti Jalkasta ja asettanut vasemman kätensä oman ylävartalonsa suojaksi. Niemelän vasen olka on osunut Jalkasen oikean olkapään seudulle. Kurinpitäjä on korostanut, että törmäyksen voimaa kuvaa se, että huolimatta Jalkasen eteenpäin suuntautuvasta juoksuvauhdista, hänen liikkeensä on pysähtynyt täysin ja hän on lennähtänyt lievästi tulosuuntaansa kaatuen kantapäiden kautta selälleen. Kurinpitäjän mukaan Jalkasen pää on tehnyt ilmassa retkahdusliikkeen osuman voimasta, mikä kurinpitäjän 2 (8)
mukaan on osoittanut sen, että Jalkanen ei ollut ehtinyt valmistautua törmäykseen. Kurinpitäjä on katsonut, ettei SSRA:n väite ns. kylkikarvauksesta pidä paikkaansa. Kurinpitäjä on myös katsonut, että videotallenteen mukaan Jalkanen ei ole tehnyt tilanteessa suunnanmuutosta. Jalkanen on kääntänyt juuri ennen kontaktia ylävartaloaan ilmeisesti vastaanottaakseen liian myöhään havaitsevansa kontaktin. Mitään suunnanmuutosta ei kuitenkaan kurinpitäjän mukaan tilanteessa ole ollut. Kurinpitäjä on tässä yhteydessä korostanut, että jokaisella pelaajalla on vastuu toisen pelaajan turvallisesta pelaamisesta. Kurinpitäjän mukaan kyseisessä pelitilanteessa Niemelä ei ollut osoittanut kyseistä vastuuta, vaan hän on selkeästi pelannut tilanteen tavalla, joka on aiheuttanut sääntöjenvastaisen kontaktin. Edellä mainituin perustein kurinpitäjä on katsonut, että Niemelän pelitapa ja sen seurauksena syntynyt kontakti osoittaa merkittävää piittaamattomuutta toisen pelaajan turvallisesta pelaamisesta ja on ollut tahallista vaikuttamista toisen pelaajan fyysiseen koskemattomuuteen ja täten täyttänyt PR3:n tunnusmerkistön. Kurinpitäjä on edelleen katsonut, että tilanteessa on ollut rikettä ankaroittavia perusteita. Tässä yhteydessä kurinpitäjä on päätöksessään viitannut pelaajien leikkaaviin juoksulinjoihin, Jalkasen vähäiseen mahdollisuuteen vastaanottaa kontakti, tilannenopeuteen ja sen seurauksena syntyneen törmäyksen rajuuteen. Nopeissa pelitilanteissa, joissa pelaajien vauhdit ovat kovat, pelaajien vastuu toisen pelaajan turvallisesta pelaamisesta korostuu. Lisäksi yhtenä ankaroittavana tekijänä on ollut kontakti ylävartaloon. Vaikka tässä tapauksessa törmäys ei kohdistunut suoraan päähän, törmäys oli vaarallinen ja aiheutti ns. pään retkahdusliikkeen. Seurauksena päähän ja ylävartaloon kohdistuvista taklauksista voi olla lievä kolhu tai jopa peliuran lopettava vamma. Suoraan päähän kohdistuneiden taklausten rangaistukset ovat viime vuosina selvästi koventuneet. Niin salibandyssä kuin muissakin lajeissa on havahduttu, että pelaajien fyysisten ominaisuuksien parantuminen ja sitä kautta pelin nopeutuminen on lisännyt päähän kohdistuneita iskuja. Näiden tapausten vähentämiseen pyritään vaikuttamaan niin säännöillä, rangaistuksilla kuin moraalisillakin keskusteluilla. Merkittävin pala tässä kokonaisuudessa on pelaaja itse ja ennen kaikkea toisen pelaajan terveyden kunnioittaminen. Kurinpitäjä on kurinpitäjän ja kilpailu- ja kurinpitoryhmän kurinpitokäytäntöjen, tapahtumaketjun sekä tapauksen olosuhteet kokonaisuudessaan huomioonottaen päätynyt määräämään Niemelälle kahden (2) ottelun pelikiellon ja SSRA:lle sadan (100) euron suuruisen sakon. 2.5 Valitus pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä, 23.9.2016 SSRA:n päävalmentaja Timo Kukkonen ja valmentaja Esa Partanen ovat toimittaneet valituksen pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä ja vaatineet, että Niemelälle määrätty kahden ottelun pelikielto ja sadan euron suuruinen sakko muutetaan. Valituksen mukaan pelissä jo annettu 5 minuutin rangaistus on rangaistuksena riittävä. Valitusta on perusteltu sillä, että Jalkanen on tehnyt jyrkästi suunnanmuutoksen vähän ennen törmäystä ja että tämä on ollut iso aiheuttaja nopean tilanteen yhteentörmäykselle. Valituksen mukaan kurinpitäjän käsittelemä asiakohta lausunnossa on näiltä osin ollut ristiriitainen ja tukee valittajan esittämää todellista tapahtuman kulkua. Valituksessa on lisäksi todettu, että pelaajien leikkaaviin juoksulinjoihin ja koko törmäykseen on merkittävästi vaikuttanut Jalkasen viime hetken suunnanmuutos, ja Jalkasen vähäisestä mahdollisuudesta vastaanottaa kontakti ei voi Nie- 3 (8)
3 Asian käsittely valituslautakunnassa 3.1 Käsittelyratkaisu 3.2 Pääasiaratkaisu melää nopeassa tilanteessa syyttää, koska on ollut mahdoton havaita onko Jalkanen ollut katsekontaktissa vai ei. Valituslautakunta on 24.9.2016 keskeyttänyt väliaikaisesti Niemelälle määrätyn rangaistuksen täytäntöönpanon siksi ajaksi, kunnes valituslautakunta on käsitellyt asian. Valittaja ei ole pyytänyt asiassa suullista käsittelyä, eikä sellaiselle ole tässä asiassa perusteita. Asia voidaan asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Nyt arvioitavana on ottelun aikana tapahtunut kontaktitilanne, jossa pelaajalle on tuomittu kahden (2) ottelun pelikielto ja sen seurauksena seuralle on määrätty automaattisesti 100 euron suuruinen sakkorangaistus Suomen Salibandyliiton kilpailusääntöjen (jäljempänä kilpailusäännöt ) perusteella. Rangaistuksen mittaamista koskevan yleisperiaatteen mukaan rangaistus on mitattava siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä teosta ilmenevään muuhun syyllisyyteen nähden. Voimakaskaan kontakti ei välttämättä sellaisenaan ole lainkaan rangaistava rike, jos törmäys on tapaturmainen eli vahinko. Asiassa on siten ensisijaisesti kysymys sitä, onko Niemelä kontaktitilanteessa toiminut tahallisesti. Pelaajan tietoisuutta ja tahallisuutta on arvioitava käsillä olevien todisteiden ja selvityksen valossa tilanne kokonaisuutena, olosuhteet ja yleiset sekä lajin erityiset kokemussäännöt huomioiden. Valituslautakunta toteaa, että tahallinenkaan kontakti ei sellaisenaan ole kilpailusäännöissä tarkoitettua väkivaltaista käyttäytymistä. Tahallinen kontakti voi olla myös pelisääntöjen mukaan lievemmin rangaistavaa työntämistä muuten kuin olkapäällä olkapäätä vasten (vapaalyönti säännön 507/5 perusteella), taklaamista (kahden minuutin rangaistus säännön 605/5 perusteella) tai pelaajan heittäytymistä vastapelaajaa päin (viiden minuutin ottelurangaistus säännön 607/5 perusteella). Nyt kysymyksessä olevassa asiassa ratkaisu perustuu hyvälaatuiseen videotallenteeseen, jonka perustella valituslautakunta päätyy samaan lopputulokseen kuin pääsarjojen kurinpitäjä. Niemelän on valituslautakunnan näkemyksen mukaan täytynyt havaita Jalkasen pallolliselle pelaajalle kuuluva tyypillinen matalampi asento ja liikerata sekä tiedostaa oma pallontavoittelutilanteeseen kuulumaton käyttäytymisensä, Jalkasen liikesuuntaan nähden aluksi 90 asteen kulman mukainen liikesuunta sekä vastakkaiseksi muuttunut liikesuunta Jalkasen pyrkiessä kohti keskialuetta. Niemelän on pelaajana olosuhteet huomioiden täytynyt pitää sääntöjenvastaista tekoa todennäköisenä ja loukkaantumista ainakin menettelynsä mahdollisena seurauksena, jolloin Niemelä on suhtautunut tällaiseen seuraukseen välinpitämättömästi tai hyväksyvästi. 4 (8)
4 Päätöslauselma Lisäksi Niemelän katseen suunta, liikerata ja vauhti suhteessa Jalkasen liikesuuntaan, tilanteeseen nähden korkea peliasento, mailan asento ennen kontaktitilannetta ja sen aikana sekä lievä kontaktin tehostus osoittavat valituslautakunnan näkemyksen mukaan selvästi, ettei Niemelä ole yrittänyt tavoitella palloa vaan tarkoituksena on ollut taklata Jalkasta. Niemelällä on ollut vapaa näkyvyys Jalkaseen ja palloon, ja hänellä on ollut mahdollisuus pelata turvallisella tavalla. Niemelä on tullut tilanteeseen kovalla vauhdilla, ei ole muuttanut liikerataansa tai hidastanut vauhtiaan ennen kontaktia. Edellä mainitut seikat sekä Niemelän yksinomaisesta aloitteesta tapahtuneen kontaktin voimakkuus, kohdistaminen ja vaarallisuus sekä se huomioiden, ettei Niemelä edes yritä tavoitella palloa tilanteessa, merkitsevät valituslautakunnan näkemyksen mukaan sitä, että Niemelä on syyllistynyt väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Ottaen huomioon aiemman rangaistuskäytännön ja tässä tapauksessa kysymyksessä olleen teon luonteen sekä tapauksen kokonaisuuden valituslautakunta katsoo, että pääsarjojen kurinpitäjän Niemelälle määräämä kahden (2) ottelun pelikielto ja SSRA:lle asetettu sadan (100) euron suuruinen sakko ovat oikeassa suhteessa teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen nähden. Edellä mainituista syistä valituslautakunta hylkää SSRA:n valituksen. Pääsarjojen kurinpitäjän päätöstä ei siten muuteta. Pääsarjojen kurinpitäjän päätöstä ei muuteta. Muutoksenhakumaksua ei palauteta. Asiassa on äänestetty. Eri mieltä olevan valituslautakunnan jäsenen eriävä mielipide on liitetty päätöksen loppuun. Päätöksentekoon osallistuneet: - Lasse Vuola, OTK - Mikko Kohtala, OTM - Markus Neimo, OTK - Jari Oksanen (eri mieltä oleva jäsen) Tiedoksi Asianosaiset Pääsarjojen kurinpitäjä Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Urheilun oikeusturvalautakuntaan siten kuin Urheilun oikeusturvalautakunnan säännöissä tarkemmin määrätään. Valittajana lautakunnassa voi olla urheilija, muu luonnollinen henkilö tai yhteisö, jonka oikeuteen tai etuun valituksen kohteena oleva asia vaikuttaa. 5 (8)
Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa asianomaisen päätöksen tiedoksisaannista. Mikäli valittaja saattaa todennäköiseksi, että hän esteen vuoksi ei ole voinut noudattaa asetettua määräaikaa, valitus voidaan tehdä määräajan jälkeenkin, ei kuitenkaan myöhemmin kuin vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä tai lausunnon antamisesta. Valitusasiakirjat tulee toimittaa Valo ry:n toimistoon, joka huolehtii lautakunnan toimistopalveluista. Asiakirjat on mahdollista toimittaa myös sähköisesti. Jos asiakirjat on toimitettu postitse, niiden katsotaan tulleen lautakunnalle, kun postilähetys tai ilmoitus sen saapumisesta on tullut toimistoon. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi lautakunnalle, kun se on lautakunnan käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitus on mahdollista toimittaa sähköpostilla osoitteeseen sointu.hyvonen(at)valo.fi tai postitse Valo ry, Oikeusturvalautakunta / Sointu Hyvönen, Radiokatu 20, 00240 Helsinki. Muutoksenhausta peritään valitusmaksu, jonka suuruuden Valo ry:n hallitus määrää vuosittain. Vuonna 2016 valitusmaksun suurus on yksityishenkilön 250 euroa ja oikeushenkilön (seurat yms.) kohdalla 700 euroa. Jos useat valittajat laativat yhteisen valituksen, asiassa tulee suorittaa vain yksi valitusmaksu. Valitusmaksu tulee olla suoritettuna silloin, kun valitus toimitetaan lautakuntaan. Jos valitusmaksua ei ole maksettu samalla kun valitus laitetaan vireille, valittajaa pyydetään suorittamaan valitusmaksu. Valitusmaksun suorittaminen on valituksen käsittelyn edellytys. Maksu palautetaan, mikäli muutoksenhaku menestyy. Mikäli muutoksenhaku menestyy vain osittain, valittajalle voidaan lautakunnan harkinnan mukaan palauttaa maksu osittain tai kokonaan. Eri mieltä olevan valituslautakunnan jäsenen lausunto Valituslautakunnan jäsen Jari Oksanen: En valitettavasti pysty allekirjoittamaan pääsarjojen kurinpitäjän tai muun valituslautakunnan tulkintoja käsillä olevassa asiassa. Jäljempänä tuon esille ne seikat, joista olen eri mieltä. Valituslautakunnan pääasiaratkaisussa todetaan, että Niemelä on tullut tilanteeseen kovalla vauhdilla, ei ole muuttanut liikerataansa tai hidastanut vauhtiaan ennen kontaktia. Kurinpitäjä on myös ottanut samat seikat esille päätöksessään. Näkemykseni mukaan videotallenteen perusteella voidaan todeta, että Niemelä ottaa keskialueella kolme nopeampaa askelta havaitessaan, että pallo pelataan laidassa pystysyötöllä Jalkaselle. Niemelä ei kuitenkaan tule tilanteeseen mitenkään erityisen kovalla vauhdilla, koska kolmella askeleella nopeutta ei ole mahdollista kiihdyttää kovin suureksi. Kurinpitäjä on todennut, että videokuvan perustella on voitu todeta, että Niemelä on pelannut tilanteessa vain ottaakseen kontaktin Jalkaseen eikä ole yrittänyt pallon riistoa pelinomaisin keinoin. Valituslautakunta on ollut yllä tältä osin samoilla linjoilla. Näkemykseni mukaan videotallenteen perusteella ei voida täydellä varmuudella todeta, onko Niemelän ainoa tarkoitus ollut kontaktin ottaminen vai ei. Ennen kontaktia Niemelä työntää mailaansa kohti laitaa Jalkasen oletetun liikeradan eteen (laidansuuntaisesti kohti hyökkäysaluetta). Tästä voitaneen tulkita, että Niemelän tarkoitus on ollut saada mailalla pallo pois laitaa pitkin ylösnousevalta Jalkaselta. Niemelä ei ole voinut varmuudella tietää, että Jalkanen tulee kääntämään liikeratansa laidasta kohti keskialuetta. 6 (8)
Kurinpitäjä on todennut, että juuri ennen kontaktia Jalkaseen Niemelä on kääntänyt vasemman olkansa kohti Jalkasta ja asettanut vasemman kätensä oman ylävartalonsa suojaksi. Näkemykseni mukaan videotallenteen perusteella voidaan todeta, että Niemelän vasen kylki on koko tapahtumaketjun ajan kohti Jalkasta, eli hän ei sitä erityisesti käännä. Lisäksi Niemelän vasen käsi on koko tapahtumaketjun ajan suurin piirtein samassa kohtaa. Kurinpitäjän mukaan noin metriä ennen kontaktia, Niemelä asettaa kätensä oman rintakehänsä suojaksi, ottaakseen vastaan kohta lähestyvän kontaktin. Kurinpitäjän mukaan SSRA:n väite ns. kylkikarvauksesta ei pidä paikkaansa. En pysty videotallenteelta havaitsemaan, että Niemelä asettaisi kätensä oman rintakehänsä suojaksi. Kun Niemelä irrottaa vasemman käden mailasta, hänen kätensä on kyynärvarresta alkaen irti kehosta, minkä voi havaita videokuvasta, kun käsi heilahtaa törmäyksen takia. Videokuvasta ei voi siis aukottomasti päätellä, että kyse ei olisi normaalista karvaustilanteesta. Kurinpitäjän mukaan SSRA:n vastineessa sanotaan, että osasyy törmäykseen on se, että Jalkanen tekee selkeän suunnanmuutoksen tilanteessa. Videotallenteen mukaan Jalkanen ei tee tilanteessa suunnanmuutosta. Jalkanen kääntää juuri ennen kontaktia ylävartaloaan ilmeisesti vastaanottaakseen liian myöhään havaitsevansa kontaktin. Mitään suunnanmuutosta ei tilanteessa ole. Jalkanen nimenomaan videokuvan perusteella tekee äkillisen suunnanmuutoksen, jonka voi havaita helposti seuraavasti. Kun Jalkanen kääntyy laidassa juoksemaan kohti hyökkäysaluetta, hän ottaa kuusi askelta suoraan eteenpäin, minä aikana hän saa pallon lapaansa. Saatuaan pallon lapaansa hän juuri ylittäessään keskiviivan ei enää jatkakaan juoksuaan laidan suuntaisesti ylöspäin, vaan kääntää kehoaan ja mailalla palloa kohti keskustaa. Tämä on helposti havaittavissa hänen mailan liikkeestä, koska hän kääntää lavalla palloa kohti keskustaa. Jalkanen ehtii ottaa kaksi askelta kääntyessään, kun hän törmää Niemelään. Videolta on siis havaittavissa selkeä suunnanmuutos, jolla on olennainen vaikutus tilanteeseen. Lisäksi tulkinta siitä, että Jalkanen kääntäisi ylävartaloaan vastaanottaakseen liian myöhään havaitsemansa kontaktin, ei ole mielestäni oikea. Jalkanen tekee pallollisena pelaajana suunnanmuutoksen, hänen katseensa on pallossa, eikä hän huomaa siksi toisesta suunnasta tulevaa karvaajaa. Kurinpitäjän mukaan Jalkasen pää on tehnyt ilmassa retkahdusliikkeen osuman voimasta, mikä kurinpitäjän mukaan on osoittanut sen, että Jalkanen ei ollut ehtinyt valmistautua törmäykseen. En valitettavasti pysty videotallenteesta havaitsemaan minkäänlaista päänretkahdusliikettä. Pään retkahdus tarkoittaa äkillistä pään taaksetaivutusta. Törmäyshetkellä Jalkasen pää kääntyy hieman vasemmalta oikealle, mutta se ei näkemykseni mukaan missään nimessä retkahda. Kurinpitäjä on katsonut, että Niemelän pelitapa ja sen seurauksena syntynyt kontakti osoittaa merkittävää piittaamattomuutta toisen pelaajan turvallisesta pelaamisesta ja on ollut tahallista vaikuttamista toisen pelaajan fyysiseen koskemattomuuteen ja täten täyttänyt PR3:n tunnusmerkistön. Valituslautakunta on ollut yllä tältä osin samoilla linjoilla. Kurinpitäjä on edelleen katsonut, että tilanteessa on ollut rikettä ankaroittavia perusteita. Tässä yhteydessä kurinpitäjä on päätöksessään viitannut pelaajien leikkaaviin juoksulinjoihin, Jalkasen vähäiseen mahdollisuuteen vastaanottaa kontakti, tilannenopeuteen ja sen seurauksena syntyneen törmäyk- 7 (8)
sen rajuuteen. Nopeissa pelitilanteissa, missä pelaajien vauhdit ovat kovat, pelaajien vastuu toisen pelaajan turvallisesta pelaamisesta korostuu. Lisäksi yhtenä ankaroittavana tekijänä on ollut kontakti ylävartaloon. Vaikka tässä tapauksessa törmäys ei kohdistunut suoraan päähän, törmäys oli vaarallinen ja aiheutti ns. pään retkahdusliikkeen. Seurauksena päähän ja ylävartaloon kohdistuvista taklauksista voi olla lievä kolhu tai jopa peliuran lopettava vamma. Suoraan päähän kohdistuneiden taklausten rangaistukset ovat viime vuosina selvästi koventuneet. Niin salibandyssä kuin muissakin lajeissa on havahduttu, että pelaajien fyysisten ominaisuuksien parantuminen ja sitä kautta pelin nopeutuminen on lisännyt päähän kohdistuneita iskuja. Näiden tapausten vähentämiseen pyritään vaikuttamaan niin säännöillä, rangaistuksilla kuin moraalisillakin keskusteluilla. Merkittävin pala tässä kokonaisuudessa on pelaaja itse ja ennen kaikkea toisen pelaajan terveyden kunnioittaminen. En videokuvan perusteella pysty tekemään sellaista päätelmäketjua, joka yllä on tehty. Pelaajan syyttäminen merkittävästä piittaamattomuudesta on tässä tilanteessa kohtuutonta. Niemelän voidaan katsoa tilanteessa syyllistyneen vaaralliseen peliin, mistä ottelussa tuomittu 5 minuutin rangaistus on voitu katsoa aiheelliseksi. Tämä sen takia, kuten kurinpitäjäkin toteaa, että pelaajat ovat vastuussa siitä, että pelaajilla on vastuu toisten pelaajien turvallisesta pelaamisesta. Tilanteessa on myös huonojen sattumien summia, joiden takia ei voida täydellä varmuudella todistaa ja olettaa, että koko tapahtumaketju olisi ollut vain ja ainoastaan Niemelän syytä. Pelissä voi siis sattua rajujakin törmäyksiä ilman, että toinen pelaaja tarkoituksenhakuisesti vain ja ainoastaan hakisi kontaktia. Videokuvan perusteella Jalkanen saattaa kaatuessaan lyödä pään lattiaan, mikä on saattanut aiheuttaa aivotärähdyksen oireita. Törmäyksessä pää ei kuitenkaan retkahda. Ankaroittavista perusteista en myöskään ole täysin samaa mieltä kurinpitäjän kanssa. Niiden perusteella pelaajat eivät saisi kentällä juosta toistensa leikkaavilla juoksulinjoilla, vaan pelaajien pitäisi aina juosta vain samansuuntaisesti. Lisäksi kontaktia ei olisi ehkä sattunut, jos Jalkanen olisi jatkanut juoksuaan laidan suuntaisesti eikä olisi leikannut kohti keskustaa. Tilannenopeudesta todettaessa videolta kuitenkin voi havaita, että Jalkasen nopeus oli usean juoksuaskeleen johdosta kova, mutta Niemelän ei. Perusteet ovat mielestäni tältäkin osin ristiriitaiset. 8 (8)