SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY:N VALITUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1/2017. Valitus Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä

Transkriptio

1 SUOMEN SALIBANDYLIITTO RY:N VALITUSLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1/2017 Asia Asianosaiset Valitus Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä Valittaja: Rauman Salba ry / Veli Peltonen (jäljempänä SalBa ) Valittajan vastapuoli: Suomen Salibandyliitto ry Antopäivä Päätösratkaisu , perustelut Vireille Aineisto, johon päätös perustuu - Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjän päätös 10/ , Valitus pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä, Tosite muutoksenhakumaksun suorittamisesta, Videotallenne ottelusta Steelers SalBa, Asian käsittelyn aikaisemmat vaiheet Pääsarjojen kurinpitäjän päätös 10/ , Miesten salibandyliigassa on pelattu ottelu Steelers vastaan SalBa. SalBan puolustaja Veli Peltonen (jäljempänä Peltonen ) on törmännyt ottelussa Steelersin Timo Kankaanpäähän (jäljempänä Kankanpää ), joka on loukkaantunut tilanteessa lievästi. Tilanteesta ei tuomittu rangaistusta. Tilanteesta on videotallenne. Suomen Salibandyliiton pääsarjojen kurinpitäjä Jussi Wahe on tutkinut Peltosen ja Kankaanpään kontaktitilanteen ja antanut asiassa päätöksensä Päätöksessään kurinpitäjä on todennut, että asiassa on kiistatonta se, että Peltosen vasen olkapään seutu on osunut Kankaanpäätä päähän. Päätöksen arviointiosuudessa kurinpitäjä on todennut videotallenteelta olevan nähtävissä, että juuri ennen pelaajien törmäystä Peltonen on kohottautunut matalasta peliasennosta seurauksella, että hänen vasen olkapään seutu osuu Kankaanpäätä päähän. Törmäyksen aikana Peltosen molemmat jalat ovat irronneet pelialustasta, mikä on kurinpitäjän mukaan voitu tulkita määrätietoisena tarkoituksena kohottautua ennen törmäystä. Kurinpitäjä on päätöksessään arvioinut, onko Peltonen pelannut tilanteessa sääntöjen mukaisesti sekä noudattanut toisen pelaajan terveyttä ja turvallista pelaamista kunnioittavaa pelitapaa vai onko tilanne ollut tapaturma tai vahinko.

2 Kurinpitäjä on katsonut Kankaanpään pelanneen tilanteen siihen luontevalla tavalla. Peltonen on tullut kulmasta pitkällä juoksuaskeleella kohti Kankaanpäätä. Hän on kurottanut mailallaan kohti pomppivaa palloa, mutta Kankaanpää on saanut lyötyä sen takaisin kulmaan juuri ennen kuin Peltonen on törmännyt paikallaan olevaan Kankaanpäähän. Juuri ennen törmäystä Peltonen on kohottautunut ylöspäin ja törmäyksen aikana hänen jalkansa ovat irronneet pelialustasta. Kurinpitäjä on katsonut tämän kuvaavan sitä, että Peltonen on tietoisesti varautunut kovaan kontaktiin. Kurinpitäjä on katsonut, että Peltosen olisi pitänyt tilanteessa harkita, voiko hän ottaa kontaktin tekemällään tavalla. Kurinpitäjä on katsonut, että Peltosella on ollut esteetön näkyvyys Kankaanpäähän, ja että hänen olisi pitänyt tiedostaa Kankaanpään mahdollisuus reagoida tulevaan kontaktiin. Kurinpitäjä on katsonut, ettei kyseinen tilanne tarkoita sitä, ettei pelaajaan saa kohdistaa kontaktia vaan sitä, että kontaktin tulee olla sääntöjen mukainen, eikä siihen saa sisältyä loukkaantumisriskiä. Kurinpitäjä on katsonut, että Peltonen ei ole toteuttanut kyseistä olettamaa. Kurinpitäjä on katsonut Peltosen virhearvioinnin aiheuttaneen tilanteessa päähän kohdistuneen iskun ja lievän loukkaantumisen. Päähän kohdistuvien taklausten seuraukset voivat vaihdella lievistä kolhuista peliuran lopettavaa vammaan. Suoraan päähän kohdistuneiden taklausten rangaistukset ovat viime vuosina selvästi koventuneet. Niin salibandyssa kuin muissakin lajeissa on havahduttu, että pelaajien fyysisten ominaisuuksien parantuminen ja sitä kautta pelin nopeutuminen on lisännyt päähän kohdistuneita iskuja. Näiden tapausten vähentämiseen on pyritty vaikuttamaan niin säännöillä, rangaistuksilla kuin moraalisilla keskusteluillakin. Merkittävin pala tässä kokonaisuudessa on pelaaja itse ja ennen kaikkea toisen pelaajan terveyden kunnioittaminen. Kurinpitäjä on edellä mainituin perustein päätynyt määräämään Peltoselle yhden (1) ottelun pelikiellon ja SalBalle sadan (100) euron suuruisen sakon. 2.2 Valitus pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä, SalBan päävalmentaja Petri Seppinen on toimittanut valituksen pääsarjojen kurinpitäjän päätöksestä ja vaatinut, että Peltoselle määrätty yhden ottelun pelikielto ja SalBalle määrätty sadan euron sakko kumotaan. Valituksen mukaan Peltosen kontakti ei ole ollut tahallinen, vaan kahden pelaajan yhteentörmäys, jossa Peltosen katse on ollut lattiassa. Valituksessa ei ole nähty tilanteessa mitään rangaistavaa. Valitusta on perusteltu sillä, että Peltosen katse on tilanteessa ollut kohti pomppivaa palloa, jota hän on lähtenyt tavoittelemaan. Valituksen mukaan Kankaanpää on osunut pomppivaan palloon ennen Peltosta, minkä jälkeen Peltonen on törmännyt Kankaanpäähän katse edelleen alhaalla. Valituksen mukaan Peltosen otsa tai päälaki on osunut Kankaanpään leukaan, mistä Kankaanpää on hetkeksi loukkaantunut, mutta palannut hetken kuluttua peliin. Valituksessa on todettu, että olkapään sijaan Peltosen pää on osunut Kankaanpään leukaan. Valituksen mukaan Peltonen on juossut tilanteeseen katse alhaalla yrittäessään osa palloon, eikä hän ole tarkoituksellisesti hakenut kontaktia vastustajaan. Valituksessa on kiistetty kurinpitäjän näkemys siitä, että Peltonen on hypännyt tilanteessa. Valituksessa on pelaajien väliseen yli kymmenen senttimetrin pituuseroon perustuen katsottu, että Peltosen pitäisi hypätä todella korkealle ottaessaan kontaktin Kankaanpään päähän. Valituksessa on todettu, ettei Kankaanpää ollut loukkaantunut tilanteessa, vaan hän oli palanut kentälle seuraavalla vaihtovuorollaan. 2 (5)

3 3 Asian käsittely valituslautakunnassa 3.1 Käsittelyratkaisu 3.2 Pääasiaratkaisu Valituksen mukaan tuomarit eivät tuominneet tilanteessa jäähyä, vaikka molemmat tuomarit olivat hyvin sijoittuneet. Valituksessa on lisäksi todettu, että Steelers ja Kankaanpää eivät ole vaatineet Peltoselle rangaistusta asiasta. Valittaja ei ole pyytänyt asiassa suullista käsittelyä, eikä sellaiselle ole tässä asiassa perusteita. Asia voidaan asianosaisten oikeusturvaa vaarantamatta ratkaista kirjallisessa menettelyssä. Nyt arvioitavana on ottelun aikana tapahtunut kontaktitilanne, jossa pelaajalle on tuomittu yhden (1) ottelun pelikielto ja sen seurauksena seuralle on määrätty automaattisesti 100 euron suuruinen sakkorangaistus Suomen Salibandyliiton kilpailusääntöjen (jäljempänä kilpailusäännöt ) perusteella. Valituslautakunta katsoo, että arvioitavana on nyt ensisijaisesti se, onko Peltonen kontaktitilanteessa toiminut tahallisesti. Voimakaskaan kontakti ei välttämättä sellaisenaan ole lainkaan rangaistava rike, jos törmäys on tapaturmainen eli vahinko. Pelaajan tietoisuutta ja tahallisuutta on arvioitava käsillä olevien todisteiden ja selvityksen valossa tilanne kokonaisuutena, olosuhteet ja yleiset sekä lajin erityiset kokemussäännöt huomioiden. Valittaja on vedonnut valituksessaan siihen, että ottelun erotuomarit eivät ole tuominneet kontaktitilanteessa rangaistusta Peltoselle. Valituslautakunta toteaa, että erotuomareiden tulee aina puuttua niihin sääntöjenvastaisuuksiin, jotka he havaitsevat ottelutapahtuman aikana. Erotuomareiden psyykkinen ja fyysinen rasitus, ottelutapahtuman nopeus, koko kentän valvontavelvollisuus ja näkökulma kentän tasalta vaikuttavat siihen, että erotuomarit eivät välttämättä näe kaikkia sääntöjenvastaisia tekoja siten, että tehokas analogiapäättely tosiseikkojen ja sääntöjen välillä olisi mahdollista. Mitä vakavammasta teosta on kysymys, sitä suurempaa varmuuden astetta rangaistuksen tuomitsemiselta edellytetään; tekijän menettelyn tahallisuudesta ja sääntörikkomusta tunnusmerkistön täyttymisestä ei saa jäädä erotuomarille varteenotettavaa epäilyä. Edellä sanotuilla perusteilla valituslautakunta toteaa, että erotuomareiden rangaistuksen antamatta jättämisellä ei ole tässä asiassa ratkaisun kannalta itsenäistä merkitystä. Nyt kysymyksessä olevassa asiassa valituslautakunnan ratkaisu perustuu videotallenteeseen. Peltonen on ottanut muutamia juoksuaskeleita tilanteessa, jossa hän olisi voinut vielä välttää tai ainakin lieventää kontaktia. Peltosen menettely valituslautakunnan näkemyksen mukaan riittävällä varmuudella osoittaa, että Peltonen on tietoisesti varautunut kovaan kontaktiin. Päähän kohdistunut voimakas osuma on ollut lähes taklauksenomainen. Peltosen on valituslautakunnan näkemyksen mukaan tullut havaita Kankaanpään asento ja mahdollisuus reagoida kontaktiin. Peltosen on pelaajana olosuhteet huomioiden täytynyt pitää sääntöjenvastaista tekoa todennäköisenä ja Kankaanpään loukkaantumista ainakin menettelynsä mahdollisena seurauksena, jolloin Peltonen on suhtautunut tällaiseen seuraukseen välinpitämättömästi tai hyväksyvästi. Aiemmassa kurinpitokäytännössä päähän kohdistuneisiin taklauksiin on suhtauduttu ankarasti, ja useat tapaukset ovat johtaneet kurinpitoasian käsittelyyn sekä keskimäärin kolmen ottelun mittaisiin rangaistusseuraamuksiin. Sen lisäksi, että päähän kohdistuneisiin taklauksiin liittyy vakavien aivovaurioiden 3 (5)

4 4 Päätöslauselma Päätöksentekoon osallistuneet: vaara, liittyy päähän kohdistuvan taklauksen vammamekanismiin yleisen oikeudellisen ja lääketieteellisen tietämyksen valossa ilmeinen niskan retkahdusvamman (ns. whiplash) riski, mikä voi aiheuttaa kroonisia oireita, neuropsykologisia muutoksia ja pysyvän työkyvyttömyyden (ks. esimerkiksi KKO:2012:12). Salibandyssa ei käytetä päätä suojaavia varusteita, jolloin loukkaantumisriski tämäntyyppisissä kontakteissa on ilmeinen. Edellä mainitut seikat sekä Peltosen yksinomaisesta aloitteesta tapahtuneen kontaktin voimakkuus, päähän kohdistaminen ja vaarallisuus merkitsevät valituslautakunnan näkemyksen mukaan sitä, että Peltonen on syyllistynyt väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Rangaistuksen mittaamista koskevan yleisperiaatteen mukaan rangaistus on mitattava siten, että se on oikeudenmukaisessa suhteessa teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen, teon vaikuttimiin sekä teosta ilmenevään muuhun syyllisyyteen nähden. Valituslautakunta katsoo, että ottaen huomioon aiemman rangaistuskäytännön ja tässä tapauksessa kysymyksessä olleen teon luonteen sekä tapauksen kokonaisuuden, pääsarjojen kurinpitäjän Peltoselle määräämä rangaistus on ollut oikeudenmukaisessa suhteessa tilanteessa esiintyneeseen rikkomukseen, siitä ilmenevään syyllisyyteen, teon vahingollisuuteen ja vaarallisuuteen nähden. Edellä mainituista syistä valituslautakunta hylkää SalBan valituksen. Pääsarjojen kurinpitäjän päätöstä ei muuteta. Pääsarjojen kurinpitäjän päätöstä ei muuteta. Muutoksenhakumaksua ei palauteta. Päätös on yksimielinen. - Lasse Vuola, OTK - Mikko Kohtala, OTM - Markus Neimo, OTK - Jari Oksanen - Riitta Hellgren Tiedoksi Päätös on tehty ja annettu sähköpostitse. Päätöspöytäkirja on valmistunut Asianosaiset Pääsarjojen kurinpitäjä 4 (5)

5 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Urheilun oikeusturvalautakuntaan siten kuin Urheilun oikeusturvalautakunnan säännöissä tarkemmin määrätään. Valittajana lautakunnassa voi olla urheilija, muu luonnollinen henkilö tai yhteisö, jonka oikeuteen tai etuun valituksen kohteena oleva asia vaikuttaa. Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa asianomaisen päätöksen tiedoksisaannista. Selvyyden vuoksi todetaan, että valitusaika alkaa tässä asiassa kulua siitä, kun varsinainen päätösasiakirja perusteluineen on annettu tiedoksi asianosaiselle. Mikäli valittaja saattaa todennäköiseksi, että hän esteen vuoksi ei ole voinut noudattaa asetettua määräaikaa, valitus voidaan tehdä määräajan jälkeenkin, ei kuitenkaan myöhemmin kuin vuoden kuluttua päätöksen tekemisestä tai lausunnon antamisesta. Valitusasiakirjat tulee toimittaa Valo ry:n toimistoon, joka huolehtii lautakunnan toimistopalveluista. Asiakirjat on mahdollista toimittaa myös sähköisesti. Jos asiakirjat on toimitettu postitse, niiden katsotaan tulleen lautakunnalle, kun postilähetys tai ilmoitus sen saapumisesta on tullut toimistoon. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi lautakunnalle, kun se on lautakunnan käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitus on mahdollista toimittaa sähköpostilla osoitteeseen sointu.hyvonen(at)valo.fi tai postitse Valo ry, Oikeusturvalautakunta / Sointu Hyvönen, Radiokatu 20, Helsinki. Muutoksenhausta peritään valitusmaksu, jonka suuruuden Valo ry:n hallitus määrää vuosittain. Vuonna 2017 valitusmaksun suurus on yksityishenkilön kohdalla 250 euroa ja oikeushenkilön (seurat yms.) kohdalla 700 euroa. Jos useat valittajat laativat yhteisen valituksen, asiassa tulee suorittaa vain yksi valitusmaksu. Valitusmaksu tulee olla suoritettuna silloin, kun valitus toimitetaan lautakuntaan. Jos valitusmaksua ei ole maksettu samalla kun valitus laitetaan vireille, valittajaa pyydetään suorittamaan valitusmaksu. Valitusmaksun suorittaminen on valituksen käsittelyn edellytys. Maksu palautetaan, mikäli muutoksenhaku menestyy. Mikäli muutoksenhaku menestyy vain osittain, valittajalle voidaan lautakunnan harkinnan mukaan palauttaa maksu osittain tai kokonaan. 5 (5)