IN IS- HJOISMAIN ISM IN S UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI Pohjoismainen Suomi UOMI UOMI UOMI Larserik Häggman UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI UOMI
Pohjola-Norden Fredrikinkatu 61 A 11 00100 Helsinki www.pohjola-norden.fi Pohjoismaisen kansalaisyhteistyön keskusliitto Centralförbundet för folkligt nordiskt samarbete Pohjo Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma Suom joisma
Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismai Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Poh joismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen Suomi Pohjoismainen
IS- JOISMAIN ISMA SU MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI Johdanto MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI MI
5 I SMAIN N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N N Oheinen raportti on laadittu Pohjola-Nordenin toimeksiannosta yhteistyössä Center for Nordic Studies (CS)kanssa. Tavoitteena on ollut sektoripohjaiseen tarkasteluun pohjautuvan yleiskartoituksen tekeminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö ovat pääosin rahoittaneet raporttityötä. Hanketta ovat myös tukeneet Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, Folke Bernadotten Muistosäätiö sekä Pohjola-Nordenin tukisäätiö. Työ pohjautuu ohjelmiin ja julistuksiin tutustumiseen sekä luottamuksellisiin keskusteluihin yli sadan yksittäisen poliitikon/virkamiehen/järjestöaktiivin kanssa. Raporttia on työstetty pääasiallisesti vuoden 2012 aikana rinnan ja vuorovaikutuksessa CS:ssa työstetyn Pohjoismaiden neuvoston tilaaman Pohjoismaiden yhteisöt raportin kanssa, keskuksen verkostoja hyödyntäen. Pyrkimyksenä on ollut selvittää eri tahojen periaatteellisia tai ohjelmallisia kantoja pohjoismaiseen yhteistyöhön, yhteistyön organisointia, laajuutta, pääasiallista sisältöä ja suuntausta. Samalla on kartoitettu maakohtaisia painotuksia tai rajoituksia, määrällistä kehitystä sekä mahdollisia arvioita ja selvityksiä. Myös kielikäytäntöihin on kiinnitetty huomiota. Raportoiviin osuuksiin on liitetty kommentteja ja yleishavaintoja sekä joukko niihin pohjautuvia esityksiä. Työmenetelmää voisi luonnehtia utelevaksi ja pohdiskelevaksi journalistiseksi menetelmäksi, eikä raportti vastaa akateemiselle tutkimukselle tai virkamiesraportille asetettavia kriteerejä. Toivottavasti se kuitenkin antaa kuvan eri tahojen pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä joukosta mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä. Helsingissä huhtikuussa 2013 Larserik Häggman
6 MAIN Tavoite ja tarkoitus
MI 7 -projektin ensisijainen tavoite on vastata kansalaisten mielipidemittauksissa esittämiin haasteisiin kartoittamalla vallitsevaa tilannetta realistisen kuvan saamiseksi yleistilanteesta. Kartoituksen pohjalta tavoitteena on kehittää konkreettisia esityksiä yhteistyön hyödyntämiseksi ja keskustelun vilkastuttamiseksi. -projektin tarkoitus on a b c selvittää missä määrin suomalaiset instituutiot, laitokset ja järjestöt tiedostavat ja hyödyntävät pohjoismaista yhteistyötä, harrastavat sitä ja missä määrin pohjoismaiset yhteydet kuuluvat normaaliin rutiiniin selvittää millä kielellä yhteistyö tapahtuu selvittää minkälaisia tarpeita instituutioilla, laitoksilla ja järjestöillä on pohjoismaisen yhteistyön suhteen d e ja näiden selvitysten pohjalta tehdä esityksiä pohjoismaisen yhteistyön lisäämiseksi ja pohjoismaisuuden hyödyntämiseksi erityisesti nuorisotyössä, mutta myös laajemmin tehdä esityksiä nuorten tietojen lisäämiseen pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä nuorisoa koskevan yhteistyön tiivistämiseksi
8 IS- MAIN SUOM ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN Raportin ISMAIN ISMAIN ISMAIN rakenne ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN ISMAIN
9 AIN OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN UOMI OHJOISMAIN Johdanto Tavoite ja tarkoitus Raportin rakenne Yleistilanne Yhteistyön rakenne Ministeriöt a Pohjoismaiden ministerineuvoston piirissä olevat Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Oikeusministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Ympäristöministeriö b Pohjoismaiden ministerineuvoston piirin ulkopuoliset Liikenne- ja viestintäministeriö Ulkoasiainministeriö Puolustusministeriö c Pääministerit/yhteistyöministerit Laitokset Puolueet Kunnat Ammattiliitot Järjestöt Nuoriso a Poliittiset järjestöt b Muut c Koulut Yhteenveto 4 6 9 10 13 16 17 22 24 25 27 31 33 34 35 36 38 41 49 53 62 68 69 75 79 81
MAIN OHJOISMAIN IS- S MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN Yleis- MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN tilanne MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN MAIN IS OHJOISMAIN
HJOISMAIN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI IN UOMI Suomessa on viime vuosien aikana useassa mielipidetiedustelussa käynyt ilmi, että Suomen kansalaiset tuntevat itsensä hyvin pohjoismaalaisiksi ja haluavat enemmän pohjoismaista yhteistyötä. Tiedustelujen tulosten perusteella voidaan todeta, että kukaan ei oikeastaan vastusta pohjoismaista yhteistyötä. Neljän viimeisen hallituksen ohjelmissa on asetettu tavoitteeksi pohjoismaisen yhteistyön syventäminen ja kehittäminen (vrt. aikaisemmat passiivisemmat muotoilut). Hallituksen päättäessä luopua ruotsinkielen pakollisuudesta ylioppilaskirjoituksissa asetettiin tavoitteeksi, että koulujen pohjoismainen yhteistyö lisääntyisi. Vanhan Ruotsi-Suomen hajoamisen merkkivuoden yhteydessä julkaistiin suuri määrä teoksia, jotka valaisivat Suomen ja Ruotsin yhteistä taustaa ja rinnakkaista kehitystä. Vuosi vietettiin laajasti molemmin puolin rajaa lukemattomien tilaisuuksien ja hankkeiden merkeissä. Viime vuosikymmenien aikana huomattava osa Pohjoismaiden yrityksistä on laajentanut kotimarkkinansa käsittämään koko Pohjolaa tai Pohjolaa/Baltiaa tai Itämeren aluetta. Suomen ja Ruotsin välisiä yritysfuusioita on yli 600. Vuonna 2007 Pohjoismaiden pääministerit totesivat, että Pohjoismaiden tulisi yhdessä kohdata globalisaatiokehityksen haasteet. Erikseen maat ovat liian pieniä. Julistuksen pohjalta on toteutettu joukko hankkeita. Kansalaisten liikkuvuutta haittaavien rajaesteiden poistaminen Pohjoismaiden välillä on nostettu tärkeäksi tavoitteeksi. Viime vuosina puolustuspoliittinen yhteistyö on tiivistynyt merkittävästi ja kehitys näyttää jatkuvan. Valtaenemmistö suomalaisista kannattaa mielipidemittauksen perusteella pohjoismaista turvallisuuspoliittista ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Samalla keskustelu aiheesta näyttää vilkastumisen merkkejä. Samalla kun yleinen kehitys suorastaan vaatii lisää pohjoismaista yhteistyötä, ylin poliittinen taho ilmoittaa pyrkivänsä siihen suuntaan ja kansalaiset ovat valmiita siihen, on selvästi havaittavissa vastakkaisia trendejä. Keskustelu pohjoismaisesta yhteistyöstä on julkisuudessa hyvin laimeaa. Harva poliitikko, virkamies tai tutkija osallistuu julkiseen keskusteluun. Kun keskustelua käydään, on se usein hyvin muodollista, ja visioita puuttuu melkein kokonaan. Elinkeinoelämä muodostaa välillä poikkeuksen. Mainitut puolustuspolitiikkaan liittyvät puheenvuorot poikkeavat niin ikään yleiskuvasta. 11
Median kiinnostus naapurimaiden tapahtumiin on hyvin rajallinen. Moni tiedotusväline välittää enemmän tietoa Yhdysvaltojen osavaltioista kuin naapurimaista. Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto ovat jäämässä pimentoon suomalaisessa mediassa. Rajaestetyö etenee hitaasti. Keskustelu ruotsin kielen asemasta voi heijastua yhteistyöhön lähinnä välillisesti ruotsin kielen kielitaidon rappeutumisen myötä. Peruskoulun ja lukion opetussuunnitelmissa Pohjoismaiden historian ja Ruotsin ajan historian opetus on vähentynyt, Pohjoismaita käsitellään aikaisempaa vähemmän, pohjoismaista yhteistyötä ja pohjoismaisia yhteisiä arvoja ja ratkaisuja hyvin rajoitetusti. Ruotsinkielen opetus, ja sitä kautta ruotsin osaaminen, ja muiden skandinaavisten kielten ymmärtäminen, supistuu. Pohjoismaisen yhteistyön esillä pitäminen jää usein ruotsinopettajien harteille. Kuntatasolla ystäväkuntasuhteiden kehitys on monella paikkakunnalla pysähtynyt ja joissain tapauksissa suhteista on luovuttu kokonaan. Virkamiestasolla on tapahtunut/tapahtuu sukupolvenvaihdos, jonka seurauksena henkilökohtaiset yhteydet naapurimaihin ovat uhattuina. Sama koskee joukkoa kulttuurilaitoksia ja muita instituutioita. Kansalaisyhteiskunnassa on havaittavissa ristiriitaisia tendenssejä, samalla kun yhteydet helposti rajoittuvat pieneen joukkoon. Ammattiyhdistyspuolella yhteistyö on aikaisemmin ollut vähenevää, mutta viime aikoina on esiintynyt merkkejä yhteistyön vilkastumisesta ja esimerkiksi teollisuusliitot harjoittavat hyvinkin tiivistä yhteistyötä. ISM PO MAIN S ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO ISM PO 12
IS- MAIN POH SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU Yhteistyön ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU rakenne ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN SU ISMAIN 13
Kokonaiskäsityksen muodostaminen yhteistyön laajuudesta, järkevyydestä, tuloksellisuudesta sekä työtavoista ja muodoista osoittautuu haasteelliseksi monesta syystä. 14 Ministeriöiden kohdalla yhteistyö rakentuu toisaalta eri lailla riippuen siitä onko kyseessä muodollisesti niin sanottu virallinen yhteistyö vai niin sanottu epävirallinen yhteistyö. Arkisessa kielenkäytössä molemmat ovat varsin virallisluontoisia. Virallinen yhteistyö tarkoittaa yhteistyötä, joka tapahtuu pohjoismaista yhteistyötä säätelevän niin sanotun Helsingin sopimuksen (Liite 1) puitteissa. Kyseisessä sopimuksessa ei määritellä suoraan, mitkä alat kuuluvat viralliseen yhteistyöhön, mutta sopimuksen pohjalta Pohjoismaiden ministerineuvosto kokoontuu nykyisin kymmenessä sektorikokoonpanossa sekä yhteistyöministerien muodostamassa kokoonpanossa. Näin ollen virallinen yhteistyö, ministerineuvostoineen ja virkamieskomiteoineen (valmisteleva ja toimeenpaneva elin), jota avustaa Kööpenhaminassa toimiva Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristö, käsittää seuraavat yhteistyöalat: Työelämä, Elinkeino-, energia- ja aluepolitiikka, Maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiat, Tasa-arvoasiat, Kulttuuri, Oikeusyhteistyö, Ympäristöasiat, Sosiaali- ja terveyspolitiikka, Koulutus- ja tutkimus, Talous- ja rahapolitiikka Epäviralliseen yhteistyöhön kuuluu kaikki muu yhteistyö, kuten ulko- ja puolustuspoliittinen yhteistyö. Näiden alojen ministerien kokoontuessa kyseessä ei ole Pohjoismaiden ministerineuvoston kokous vaan Pohjoismaiden ministereiden kokous. Ministerineuvoston sihteeristö ei myöskään avusta näillä aloilla, eikä entisillä viralliseen yhteistyöhön kuuluvilla, kuten liikenne- tai kuluttaja-asia-aloilla. Asia on huomioitu Helsingin sopimuksessa, jossa säädetään: Paitsi ministerineuvostossa voivat Pohjoismaiden hallitukset neuvotella keskenään myös pohjoismaisissa ministerikokouksissa. Pääministerien roolista todetaan Helsingin sopimuksessa, 1990-luvulla tehdyn muutoksen jälkeen, että heillä on vastuu pohjoismaisten yhteistyökysymysten yhteensovittamisesta. Heitä avustaa valittu hallituksen jäsen kustakin maasta (yhteistyöministeri) sekä valtiosihteeri tai virkamies (Pohjoismaiden yhteistyökomitean jäsen). Näin ollen pääministerien erikoisasema korostuu sopimuksessa, mutta pääministerien yhteistyö on tavallaan virallisen yhteistyön ulkopuolella, eivätkä pääministerit muodosta ministerineuvostoa. Puheenjohtajuus kiertää Pohjoismaiden hallitusten kesken ja siihen kuuluu vastuu Pohjoismaiden hallitusyhteistyön yhteensovittamisesta ja tarpeellisten aloitteiden tekemisestä. Puheenjohtajuuteen kuuluu ministerineuvoston ja muiden ministerikokousten sekä hallitusten eurooppalaisten ja muiden kansainvälisten kysymysten yhteisneuvottelujen työn johtaminen. Toisaalta sekä virallisen yhteistyön, että epävirallisen yhteistyön muodot, laajuus ja rakenne vaihtelevat. Pohjoismaiden yhteistyöministeri ja hänen apunaan toimiva Pohjoismaiden yhteistyön sihteeristö
(PYS) koordinoi periaatteessa ns. virallista yhteistyötä ja seuraa myös ns. epävirallista, mutta voimavarojen pienuudesta johtuen on vaikea kuvitella, että ministerillä tai PYS:llä voisi olla muuta kuin suhteellisen ylimalkaista tietoa yhteistyön koko kirjosta. Yllä mainitun yhteistyön ohella ja osittain siihen kiehtoutuneena Suomi harjoittaa bilateraalista yhteistyötä eri Pohjoismaiden kanssa. Tyypillistä pohjoismaiselle yhteistyölle on tämän ohella muiden kuin valtion tahojen löysempi tai tiiviimpi yhteistyö. Näin ollen esimerkiksi kaikilla puolueilla on omat yhteistyösuhteensa, samaten niiden nuoriso- ja opiskelijajärjestöillä. Tämä yhteistyö vaihtelee suuresti hyvinkin tiiviistä poliittisesta neuvonpidosta, jopa yhteisistä tutkimushankkeista, löysään mielipidevaihtoon. Melkein kaikilla instituutioilla ja laitoksilla näyttää olevan pohjoismaisia yhteyksiä, joita tämän raportin puitteissa on ollut mahdotonta tarkastella lähemmin. Järjestöpuolella on niin ikään selvää, että melkein kaikilla järjestöillä on jonkinasteiset pohjoismaiset suhteet. Ne vaihtelevat tiiviistä yhteisestä pohjoismaisesta järjestöstä, niin sanotun sateenvarjojärjestön kautta aina satunnaisiin suhteisiin. Tässä raportissa kerrotaan muutamasta nuorten keskusjärjestöstä sekä muutamasta kansalaisjärjestöstä, jotka ovat rakentaneet yhteistyönsä eri tavoilla. Kuntasektorilla on pitkäaikaiset pohjoismaiset suhteet, jossa ystäväkuntatoiminta, jonka juuret ulottuvat kummikuntatoimintaan, aikaisemmin näytteli suurta roolia, mutta näyttää osaksi hiipuneen eri syistä. Tässä raportissa kerrotaan Suomen kuntaliiton pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä esitetään joitakin havaintoja kuntien toiminnasta. Suomalaiset taiteilijat ja kulttuurityöntekijät ovat vuosien varrella erilaisten hankkeiden muodossa hyödyntäneet sekä Pohjoismaiden kulttuurirahaston, että Pohjoismaiden kulttuuriohjelmien tarjoamia mahdollisuuksia. Tämän raportin puitteissa ei ole ollut mahdollista tarkastella tätä toimintaa tarkemmin. Sama koskee kulttuurilaitosten pohjoismaista yhteistyötä, jota Suomen ja Ruotsin osalta vuonna 2007 kartoitettiin Suomalais-ruotsalaisen kulttuurirahaston toimesta. Suomen koulut ovat pitkään harrastaneet pohjoismaista yhteistyötä, eikä tässä toiminnassa näy hiipumisen merkkejä. Tuhannet koululaiset osallistuvat vuosittain vaihtotoimintaan. Koulujen yhteistyötä käsittelevä tuore raportti on osaltaan pohjana tämän raportin huomioille. Urheilu on rajattu tämän raportin ulkopuolelle, vaikka sillä sektorilla harrastetaan tiivistä yhteistyötä, joka koskettaa laajoja joukkoja suomalaisia. Sama koskee kirkkoja ja seurakuntia. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tiedeyhteisön pohjoismaista yhteistyötä tulisi ehdottomasti kartoittaa oman raportin puitteissa. 15
Ministeriöt MAIN OHJOISMAIN IS- S MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM OHJOISMAIN MAIN ISM ISMAIN IS- OHJOISMAIN MI SUOM MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN MAIN ISM ISMAINE OHJOISMAIN ISMAIN ISMAINE 16
Seuraavassa kuvataan lyhyesti muutamien niin sanottuun viralliseen yhteistyöhön kuuluvien ministeriöiden toimintaa. HJOISMAIN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN MAIN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OMI IN OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ, OKM (koulutus, tutkimus) Voimassa olevan hallitusohjelman kirjaukset ovat hyvin tiedossa ja poliittiset signaalit selvät. Toimintaa ohjaa 3-vuotinen yhteispohjoismainen strategia. (liite 2) Suomen koulutuksen ja tutkimuksen kehityssuunnitelmassa on selvät maininnat yhteistyöstä. Ministeriön epävirallinen virkamiesryhmä, johon kuuluvat pohjoismaisen virkamiestoimikunnan jäsenet sekä ministeriön asiantuntijat, kokoontuu aina ennen pohjoismaisia kokouksia mutta myös tarvittaessa muutoin. Ennakkopalavereissa muokataan ministerin kannanotot, muut tärkeät asiat kuten Nordplus ja huippututkimus käsitellään ministeriön johtoryhmässä. Ministerit kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa, kansliapäälliköt kerran kahdessa vuodessa. Muu yhteistyö: teemat kokoavat väkeä. Norjan ja Ruotsin virkamiehet sekä Högskoleverketin edustajat vierailevat usein. Pisatutkimusten tulokset ovat aiheuttaneet valtavan pyhiinvaellusaallon. Yhteistyö koskee kaikkea ja kaikkia aloja ja laajenee jatkuvasti. Ruotsi ja Norja ovat erittäin kiinnostuneita yhteistyöstä kaikilla aloilla, Tanskan kiinnostuksen rajoittuessa Pisa-kokemuksiin. Vastaavasti Suomi seuraa kiinnostuksella Ruotsia ja Norjaa sekä Tanskan korkeakoulu-uudistusta. Teemat ratkaisevat, mutta kaikki pohjoismaat ovat periaatteessa mukana. Huippututkimusaloite (terveys, hyvinvointi, vihreä kasvu) on erityisen huomion kohteena. Nordforskiin pitäisi saada lisää varoja. Suomalaiset ovat hyvin mukana näissä hankkeissa. Balteilta puuttuu rahaa - ei kiinnostusta. E Science on voimakkaassa nousussa. Nordplus-uudistus on viety onnistuneesti läpi kieliongelmista huolimatta (Nordplus språkin merkitys on vähäisistä hankkeista johtuen jäänyt vaatimattomaksi). Koulutustutkimusohjelmaan on saatu hyvä rahoitus. 17
Lasten ja nuorten syrjäytymisen estämishanke on poikkisektorialinen, eikä yhteistyö Sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tahdo sujua. Yhteistyö suuntautuu sekä ulos-, että sisäänpäin. Baltit ovat usein mukana. On selvästi tullut tavaksi olla yhteydessä rajojen yli, kysyä ja vastata sekä antaa vihjeitä. Skandinaavisia kieliä käytetään pääasiassa, mutta kieli aiheuttaa ongelmia. Nuorten kohdalla on ministeriön arvioiden mukaan hirvittävät paineet käyttää englantia. Yhteistyö on selvästi lisääntynyt viimeisten neljän, viiden vuoden aikana, kiinnostus ja hyöty ovat kasvaneet. Syvempi oivallus havaittavissa samalla kuin vaikeuksia esiintyy suhteessa Keski-Eurooppaan. Yhteistyö ministeriöiden välillä kangertelee selvästi. Varsinaisia tuloskartoituksia ei ole tehty, mutta isojen projektien yhteydessä on järjestetty keskusteluareenoja. Systemaattisuuden puute johtuu resurssipulasta ja osa-aikaisuudesta.» Kommentti: Yhteistyöalana koulutus- ja tutkimusyhteistyö kuuluu niihin aloihin, joille myönnetään eniten yhteispohjoismaisia varoja (opetus- ja tutkimusyhteistyö saa noin 25 prosenttia yhteisistä varoista). Huippututkimusprojektit, jotka kuuluvat tälle sektorille ovat viime vuosien näkyvimpiä ja suurimpia pohjoismaisia hankkeita. Priorisoitujen hankkeiden joukossa huomio kiinnittyy mm. Pohjoismaiden tutkimus- ja innovaatioalueen, NORIA:n kehittämiseen osana vastaavaa eurooppalaista aluetta, ERA:a, sekä pyrkimyksiin kehittää yhteistyötä pohjoismaisten ja kansallisten rahoittajien kesken. Opetusministerit ovat tehneet periaatepäätöksen kansallisten tutkimusrahoituslähteiden asteittaisesta avaamisesta naapurimaiden tutkijoille. Hallitustason yhteiskokouksessa Suomi ja Ruotsi sopivat periaatteessa tutkimusrahojen avaamisesta jo vuonna 2009. Vielä ei tiedetä miten suunnitelmat etenevät. Suhteellisen laajoista yhteisistä hankkeista huolimatta, huomio kiinnittyy pohjoismaista yhteistyötä koskevan tutkimuksen vähäisyyteen. Resursseja tähän tarkoitukseen ei ole varattu kansallisella eikä pohjoismaisella tasolla. Koulujen pohjoismaista yhteistyötä rahoitetaan osaksi yhteispohjoismaisesti, osaksi kansallisesti. Asia on tässä raportissa käsitelty omassa luvussa. 18
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ, OKM (kulttuuri) Ministeriöllä on vuoteen 2020 ulottuva strategia, jossa lyhyesti mainitaan Pohjoismaiden yhteistyö. Kulttuurin osalta on myös olemassa ministeriön linjapäätös: Pohjoismaisessa yhteistyössä korostetaan pohjoismaiden keskinäistä kulttuuriyhteistyötä, pohjoismaiden näkyvyyttä Euroopan unionissa ja yhteistyötä lähialueiden kanssa. Kulttuuriyhteistyön perustana on viiden Pohjoismaan vuonna 1971 allekirjoittama kulttuurisopimus. Kulttuuriyhteistyötä ollaan suuntaamassa useampivuotisiin yhteistyöprojekteihin ja hankkeisiin. Myös vierailuateljeetoiminnalle etsitään uusia muotoja. Pohjoismaiden kulttuuriministerit ovat päättäneet lähivuosien strategiasta, jossa mainitaan mm. seuraavat tavoitteet: pyritään vahvistamaan pohjoismaista yhteenkuuluvuutta ja edistämään kansainvälistä yhteisymmärrystä panostamalla lapsille ja nuorille suunnattuun toimintaan tuodaan esille ammattimaisen taideja kulttuuritoiminnan tuloksia muassa lisäämällä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa Haetaan tukea julkisista rahastoista ja tietoa yhteistyöstä Laaja-alaista pohjoismaista kulttuuriyhteistyötä tukee Pohjoismainen kulttuurirahasto. Rahasto sijaitsee Kööpenhaminassa. Suomi osallistuu aktiivisesti rahaston toimintaan. Suomella on lisäksi kahdenvälinen kulttuurirahasto kaikkien Pohjoismaiden kanssa: Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto (perustettu 1960), Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto (1974), Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto (1979) ja Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto (1981). Kahdenvälisiä kulttuurirahastoja hallinnoi Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus. Suomenlinnassa sijaitseva Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Pohjoismainen kulttuuripiste Kulturkontakt Nord (2007) jakaa tietoa pohjoismaisesta kulttuuriyhteistyöstä sekä hallinnoi Pohjoismaiden ministerineuvoston uusia kulttuuritoiminnan tukemiseen luotuja ohjelmia (taide - ja kulttuuriohjelma sekä liikkuvuus- ja residenssiohjelma). painotetaan kulttuuritoimintaa, jolla voidaan lisätä tietoa, kiinnostusta ja kunnioitusta niitä eri kulttuureja kohtaan, joista pohjoismainen yhteisö muodostuu vahvistetaan kansalaisten osallistumista pohjoismaiseen yhteistyöhön muun Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisia laitoksia ovat lisäksi Pohjoismaiden Suomen instituutti (Nifin) Helsingissä ja Ahvenanmaan Pohjolan Instituutti (Nordens Institut på Åland). 19
HUOM: Syksystä 2012 lähtien Nifin ja Kulturkontakt Nord yhdistettiin. Suunnitteilla on vielä liittää KreaNord samaan kokonaisuuteen. Opetusministeriön toimialaan kuuluvia kysymyksiä käsitellään Pohjoismaiden kulttuuriministerineuvostossa ja kulttuuriyhteistyön virkamieskomiteassa. Pohjoismaiden kulttuurifoorumi toimii ministerineuvoston ja pohjoismaiden kulttuurikentän yhdyssiteenä järjestämällä konferensseja, seminaareja ja työpajoja. Kansliapäällikkö hallinnoi, ei osallistu. Ylijohtaja (osastopäällikkö) vetää pohjoismaista yhteistyöryhmää, jossa yksiköt edustettuina. Kulttuuriyksikkö on edustettuna pohjoismaisessa virkamiestoimikunnassa. Kulttuurirahastossa ylijohtaja on jäsenenä. Yhteistyö on leimallisesti toiminnallista ja rakentuu Pohjoismaiden ministerineuvoston ja pohjoismaisten instituutioiden ympärille. Pohjoismaiden kulttuuri- ja taideohjelma sekä Pohjoismaiden ja Baltian kulttuurin liikkuvuusohjelma sekä pohjoismaiset palkinnot ovat keskeisiä toiminnassa. Yhteistyössä ovat mukana kaikki viisi Pohjoismaata sekä itsehallintoalueet. Ministerit ovat paikalla ministerineuvoston kokouksissa ja kokoontuvat nykyisin myös vapaamuotoisen klubin muodossa, ilman agendaa. Asialistalla ovat aina kansalliset ja EU-agendat. Bilateraalirahastot täydentävät kuviota. Asiakysymyksistä liikkuvuus, työolosuhteet, ammattimaisuus, työmarkkinat ja luova talous ovat olleet esillä viime aikoina. Epävirallisesti on keskusteltu tekijänoikeuksista, kulttuuriperinnöstä ja kirjastokysymyksistä. Yhteistyötä kehutaan luontevaksi ja byrokratiasta vapaaksi. Nuorisopuolella Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK - Nordiska Barn- och Ungdomskommittén) toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston nuorisopoliittisena asiantuntijaelimenä ja vastaa ministerineuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisen strategian koordinaatiosta ja seurannasta. Lisäksi se mm. myöntää järjestötukia ja hanketukia pohjoismaiseen nuorisoyhteistyöhön. Yhteistyö suuntautuu sekä ulos-, että sisäänpäin. Erityisenä haasteena on Suomen osallistuminen tai mukaan pääsy. Yleensä käytetään ruotsin kieltä, mutta ministerikokouksissa on tulkkaus. Kööpenhamina ja tanskan kieli muodostavat suomalaisille ongelmia. Meneillään oleva sukupolvenvaihdos virkamieskunnan keskuudessa johtaa selvästi lisääntyviin kieliongelmiin. Yhteistyön muodot ovat selvästi muuttuneet viime vuosien aikana, muodollisuuksien poistuessa tai vähentyessä huomattavasti. Toiminnallisuus on selvästi lisääntynyt, mutta erilaisten kohtaamispaikkojen ja toistuvien tapahtumien määrä vähentynyt, samaten byrokratia. Alkuvaiheessa Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyys passivoi pohjoismaista yhteistyötä, nyttemmin EU aktivoi. Mitään omia arviointeja ei ole tehty, mutta osallistuttu pohjoismaisiin evaluointeihin. 20