Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
2 22.3.2010
Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta Kööpenhaminan sitoumuksen pohjalta pyritään päätöksiin: Päästövähennykset, lyhyen aikavälin rahoitus kehitysmaille, raportoinnin kehittäminen Suomella kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa aktiivinen rooli: Osana EU:ta Itsenäisenä toimijana o Hiilinielut, laskenta o Venäjä
Toimimattomuus on kalliimpaa kuin toiminta Toimimattomuuden kustannukset 5-20 % maailman BKT:stä Ilmastonmuutoksen vaikutukset moninaisia, ja ne jakautuvat epätasaisesti Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kustannukset investoinnit vähähiiliseen talouteen o 0,5 % maailman BKT:sta vuosina 2013-2030 o Samana aikana BKT:n kasvu pienentyisi 0,19 %/vuosi o Varhainen toiminta alentaa kustannuksia Komission tiedonanto, 2007
Sir Nicholas Stern, 2006 Ilmastonmuutoksen torjunta on myös taloudellisesti täysin välttämätöntä. Maat voivat menettää jopa 20 % bruttokansantuotteestaan, jos ilmastonmuutoksen torjunnassa ei edistytä kunnolla. Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen liittyvien teknologioiden kehittäminen maksaa vain prosentin globaalista bruttokansantuotteesta
EU ja Suomi toimivat jo EU:n 202020 ilmasto- ja energiapaketin toteutus jatkuu Suomessa kansallinen ilmasto- ja energiastrategia: Energiankulutuksen jatkuva kasvu laskuun Energiatehokkuus keskeisessä asemassa CO 2 päästövähennys EU:n velvoitteiden mukaisesti päästökauppasektorin ulkopuolella 16 %; uusiutuvan energian osuus 38 %:iin kulutuksesta o pienpuun energiatuki haketukseen o muuttuva sähköntuotannon tuki käyttöön o pien-chp:n syöttötariffi uusille laitoksille o Tuulivoimalle ja biokaasulle syöttötariffi Suomi tuottaa keskimäärin jatkossa itse kuluttamansa sähkön Mahdollisuus nostaa liikenteen biopolttoaineen käyttötavoite Suomessa 20 prosenttiin 6
Ilmastopolitiikka siivittää edistystä UNEP: ympäristöteknologian markkinat kasvavat nykyisestä 1370 miljardista dollarista 2740 miljardiin dollariin vuoteen 2020 Suomessa panostettu tutkimukseen ja rahoitukseen: Tekesin panostukset projekteihin, joilla energia- ja ympäristökytkentä, olivat 2008 yhteensä reilut 200 M energia- ja ilmastohankkeiden osuus 140 M Energia- ja ympäristöhankkeiden osuus Tekesin kokonaisrahoituksesta (2008 yht. 516 M ) n. 40 % Hankkeet kasvattavat merkittävästi liiketoimintaa
Suomen vahvuudet globaaleilla Cleantechmarkkinoilla Energiatehokkuus, kaukolämpö, yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotanto Uusiutuvat energiateknologiat ja biopolttoaineet Jäteveden ja jätteiden käsittely, kierrätys Materiaali- ja energiatehokas teollisuus Ympäristömonitorointi: ICT:n ja mittausdatan yhdistäminen Haasteena yrityskentän hajanaisuus ja pk-valtaisuus: Suomessa 1600 Cleantech-yritystä
Kunnilla mahdollisuus vaikuttaa Tavoitteet, suunnitelmat, sitoutuminen Energiatehokkuus (hankinnat, rakentaminen) Uusiutuvien energialähteiden suosiminen Kaavoitus Rakennusmääräykset Jätehuolto Tiedottaminen Ei odoteta asenteiden muuttumista, tarjotaan ratkaisuja => muutetaan asenteita tekojen kautta
Hyviä kokemuksia Kuntasektorilla säästyisi noin 20 30 M, mikäli kaikki kunnat saavuttaisivat 9 % energiansäästötavoitteen 2016 mennessä Valtionhallinnossa saman tavoitteen saavuttaminen toisi säästöä noin 11 13 M Siirtyminen kaikissa EU:n julkisissa rakennuksissa uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun sähköön vähentäisi 61 miljoonaa tonnia hiilidioksidia eli määrän, joka vastaa noin viidennestä Kioton sopimuksen vähentämisvelvoitteesta
Entä jos ilmastotiede onkin humpuukia? Ilmastopoliittisten toimenpiteiden vuoksi 2020: Energiatehokkuus on parantunut Energiaomavaraisuus on noussut Materiaalitehokkuus ja materiaalikierto tehostunut Kasvu kääntynyt ympäristöllisesti kestävälle uralle Uusiutuvan energian lisäkäyttö lisännyt työllisyyttä ja toimeliaisuutta koko maassa
Keskitymmekö haittojen minimointiin vai hyötyjen maksimointiin?
Tarvitaan 2050?
Meillä on vain yksi 14