MikaEL Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumin verkkojulkaisu Päivitetty 27.10.2014 Julkaisun kustantajana on Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto. Julkaisuun hyväksytään ennen julkaisemattomia alkuperäisiä kirjoituksia vuosittaisen KäTu-symposiumin osallistujilta, ja se julkaistaan elektronisessa muodossa kerran vuodessa. Artikkeleiden tulee perustua KäTu-symposiumissa pidettyyn esitelmään, posteriin tai työpajaan, ja ne hyväksyy julkaistavaksi MikaELin toimituskunta. Toimituskunta konsultoi tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Artikkelin kielenä tulee olla joko suomi, englanti, ruotsi, saksa tai ranska. Toimituskunnan yhteystiedot Ritva Hartama-Heinonen Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos 00014 Helsingin yliopisto ritva.hartama-heinonen[at]helsinki.fi Minna Ruokonen Englannin kieli ja kääntäminen Itä-Suomen yliopisto PL 111 80101 Joensuu minna.ruokonen[at]uef.fi Marja Kivilehto Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Tampereen yliopisto 33014 Tampereen yliopisto marja.kivilehto[at]uta.fi Leena Salmi Kieli- ja käännöstieteiden laitos 20014 Turun yliopisto leena.salmi[at]utu.fi Kirjoitusohjeet Artikkelien lähettäminen Artikkelit tulee lähettää yhdelle edellä mainituista toimittajista elektronisesti sähköpostin liitetiedostona MS Word -muodossa (doc tai docx). Nimeä tiedostosi seuraavasti: Sukunimi_MikaEL2014. Lisää nimesi ja yhteystietosi sähköpostiviestiin. Paperista versiota ei tarvita. Kaikki artikkelit julkaistaan alkuperäiskielellään; artikkeleita ei käännetä eikä niille tehdä kielentarkistusta, joten kirjoittajat ovat itse vastuussa artikkelin lopullisen kieliasun tarkistuksesta. Artikkelit tulee lähettää viimeistään 31.8.2014. Pituus Artikkelien pituus on sektioesitelmiin pohjautuville artikkeleille 10 15 sivua mukaan
lukien alaviitteet ja lähteet; artikkelin maksimipituus on 37 000 merkkiä välilyönteineen. Plenaariesitelmiin pohjautuvien artikkelien maksimipituus on 25 sivua ja maksimissaan 62 000 merkkiä mukaan lukien alaviitteet ja lähteet. Artikkelissa tulee olla otsikko, kirjoittajan nimi sekä yliopisto tai järjestö, johon kirjoittaja kuuluu, ja 150 200 sanan englanninkielinen abstrakti. Lisäksi mukana tulee olla 3 10 avainsanaa englanniksi sekä artikkelin kielellä, mikäli se on muu kuin englanti. Ulkoasu Tekstin kirjasinlaji on Times New Roman, kirjasinkoko 12, riviväli 1,5 ja marginaalit 3 cm sivun joka reunalta. Jätä kappaleiden väliin yksi tyhjä riviväli. Tasaa teksti vasemmalle. Älä käytä tavutusta. Artikkelin etusivusta on esimerkki tämän tiedoston lopussa. Korostukset ja esimerkit Käytä kursiivia vieraskielisille sanoille ja kielitieteellisille esimerkeille ja lihavointia avainsanoille ja korostuksille tekstissä. Älä käytä alleviivausta tai sisennyksiä. Lyhyet lainaukset tulee sisällyttää tekstiin käyttämällä kaksinkertaisia lainausmerkkejä. Pidemmät lainaukset (yli 30 sanaa) erotetaan muusta tekstistä tyhjällä rivillä ja kirjoitetaan pienemmällä kirjasinkoolla (Times New Roman 10) sekä sisennetään (1 cm). Myös pidemmät esimerkit, kuten lainaukset tutkimusaineistosta, erotetaan muusta tekstistä tyhjällä rivillä, kirjoitetaan pienemmällä kirjasinkoolla (Times New Roman 10) ja sisennetään (1 cm), ja niiden kanssa käytetään juoksevaa numerointia. Aineistolainausten loppuun olisi hyvä merkitä jokin lähdekoodi, (esim. Opiskelija, nainen, TY ). Otsikot Käytä juoksevaa numerointia ja lihavointia otsikoissa. Älä laita pistettä numeron ja otsikon väliin (1 Johdanto, 2.3 Aineiston esittely). Jätä yksi tyhjä riviväli otsikkoa ennen ja sen jälkeen. Viitteet Käytä alaviitteitä loppuviitteiden sijaan. Kuvat ja taulukot Kuvat ja taulukot tulee numeroida juoksevasti. Viittaa tekstissä kuviin, kuvioihin ja taulukoihin niiden numeroiden mukaan (kuva 1, taulukko 3). Kuvien ja taulukoiden otsikot tulevat niiden yläpuolelle. Lähteet Tekstissä olevat lähteet tulisi merkitä tekijä & vuosi -tyyliin (Lambert 1997: 11 12 ), (Halliday & Hasan 1976), (Hellemann 1970: 419; Kovala 1999: 299), (Hakulinen ym. 1980). Kun jokin lähde esitellään tekstissä, mukaan olisi hyvä merkitä myös tutkijan etunimi (esim. Kaisa Koskinen (2010) on tarkastellut ). Lähdeluettelossa lähteet jaotellaan materiaaliin ja kirjallisuuslähteisiin ja otsikoidaan Tutkimusaineisto (engl. Research material) ja Kirjallisuuslähteet (engl. Works cited). Lähteiden väliin jätetään tyhjä rivi. Sisennyksiä ei tarvita.
Esimerkkejä erityyppisistä lähteistä lähdeluettelossa: Kirjat: Carter, Ronald 1987. Vocabulary. Applied Linguistic Perspectives. London: Allen & Unwin. Grotius, Hugo 1724. Le droit de la guerre et de la paix. Ranskankielinen käännös Jean Barbeyrac. Amsterdam: Pierre de Coup. Linnakangas, Ritva, Asko Suikkanen, Victor Savtschenko & Lauri Virta 2006. Uuden alussa vai umpikujassa? Vammaiset matkalla yhdenvertaiseen kansalaisuuteen. Raportteja 15/2006. Helsinki: Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES. Artikkeli kokoomateoksessa: Bassnett, Susan 1998. The Translation Turn in Cultural Studies. Teoksessa: Susan Bassnett & André Lefevere (toim.) Constructing Cultures. Essays on Literary Translation. Clevedon: Multilingual Matters, 123 140. McCarthy, Michael & Ronald Carter 1997. Written and Spoken Vocabulary. Teoksessa: Norbert Schmitt & Michael McCarthy (toim.) Vocabulary. Description, Acquisition and Pedagogy. Cambridge: Cambridge University Press, 20 39. Artikkeli tieteellisessä lehdessä: Upton, Thomas A. 2002. Understanding Direct Mail Letters as a Genre. International Journal of Corpus Linguistics 7:1, 65 68. Artikkeli sanomalehdessä (ei kirjoittajan nimeä): Tartu teated. Postimees (Tartu) 2.8.1934, 7. Saatavissa: Digiteeritud eesti ajalehed -tietokannassa http://dea.nlib.ee/ [viitattu 23.7.2012]. Elektroniset lähteet: Rastier, François. 2001. Éléments de théorie des genres. Texto! Saatavissa: http://www.revue-texto.net/1996-2007/inedits/rastier/rastier_elements.html [viitattu 2.5.2007]. Petruck, Miriam R. L. 1996. Frame Semantics. Teoksessa: Jef Verschueren, Jan-Ola Östman, Jan Blommaert & Chris Bulcaen (toim.) Handbook of Pragmatics. Amsterdam: Benjamins. Saatavissa: http://framenet.icsi.berkeley.edu/papers/miriamp.fs2.pdf [viitattu 6.3.2006].
MOT Ruotsi 2.0a 2007. Saatavissa: http://mot.kielikone.fi/mot/vaasayo/netmot.exe/. SKTL 2014. Mitä ovat viralliset ja valantehneet kääntäjät? Saatavissa: http://www.sktl.fi/kaantaminen_ja_tulkkaus/auktorisoitu-kaantaminen/mita-ovatviralliset-ja-valanteh/ [viitattu 27.10.2014]. Esitelmiin viittaaminen: Hartama-Heinonen, Ritva 2006. Kääntäjä vastavirran strategi. Esitelmä. IV Kääntämisen ja tulkkauksen tutkimuksen symposiumi, Savonlinna 21. 22.4.2006. Jos esitelmä on verkossa: Barber, Wendy & Badre Albert 1998. Culturability: The Merging of Culture and Usability. Esitelmä konferenssissa 4 th Conference on Human Factors & the Web, Baskin Ridge NJ, USA. Saatavissa: http://zing.ncsl.nist.gov/hfweb/att4/proceedings/barber/ [viitattu 26.6.2007]. Tekstissä esitelmiin viitataan samalla tavalla kuin muihinkin lähteisiin. Useita julkaisuja samana vuonna: Koskela, Merja 2005a. Klarspråk för skattebetalare mottagaranpassning på finska och svenska skattemyndigheters webbsidor. Erikoiskielet ja käännösteoria. VAKKIsymposiumi XXV. Vöyri 12. 13.2.2005. Vaasan yliopiston käännösteorian, ammattikielten ja monikielisyyden tutkijaryhmän julkaisut N:o 32, 156 65. Koskela, Merja 2005b. Veroviranomaiset verkossa: lähettäjäkeskeisestä vastaanottajakeskeiseen viestintään? Teoksessa: L. Kuure, E. Kärkkäinen & M. Saarenkunnas (toim.) Language as Social Action Kieli ja sosiaalinen toiminta. Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen (AFinLA) julkaisuja nr 63, 261 271. Julkaisu a on se, johon on viitattu ensin itse tekstissä. Aiempien painosten merkintä: Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph 2004 [1809]. Filosofisia tutkimuksia ihmisen vapauden olemuksesta ja muista aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. Käännös ja selitykset: Saul Boman; essee: Pauli Pylkkö. Kiel: Uuni Verlag.
Otsikko Kirjoittajan nimi Yliopisto Abstract Abstract in English, 150 200 words using Times New Roman, size 11 pts Keywords: 2 to 10 keywords in English Avainsanat: 2 10 avainsanaa artikkelin kielellä, mikäli se on muu kuin englanti 1 Alaotsikko Teksti alkaa tästä pidemmät lainaukset pienemmällä pistekoolla ja sisennettynä Teksti jatkuu 2 Alaotsikko Teksti jatkuu tästä Tutkimusaineisto/Research material Kirjallisuuslähteet/Works cited Bassnett, Susan 1998. The Translation Turn in Cultural Studies. Teoksessa: Susan
Bassnett & André Lefevere (toim.) Constructing Cultures. Essays on Literary Translation. Clevedon: Multilingual Matters, 123 140. Carter, Ronald 1987. Vocabulary. Applied Linguistic Perspectives. London: Allen & Unwin. Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph 2004 [1809]. Filosofisia tutkimuksia ihmisen vapauden olemuksesta ja muista aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. Käännös ja selitykset: Saul Boman; essee: Pauli Pylkkö. Kiel: Uuni Verlag. Upton, Thomas A. 2002. Understanding Direct Mail Letters as a Genre. International Journal of Corpus Linguistics 7:1, 65 68.