KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ MELLERSTA ÖSTERBOTTENS SAMKOMMUN FÖR SPECIALSJUKVÅRD OCH GRUNDSERVICE TERVEIN MIELIN POHJOIS-SUOMESSA 2009-2011 -hankesuunnitelma Postiosoite-Postadress Käyntiosoite- Besöksadress Puhelin-Telefon Postipankki-Postbanken Pankit-Banker 67200 KOKKOLA-KARLEBY Mariankatu 16-20 (06) 826 4111 800019-1565599 Kokkolan OP- Mariegatan TELEFAX Karleby AB www.kpnet.fi/kpshp (06) 826 4650 516262-110005
SISÄLTÖ Tervein mielin Pohjois-Suomessa -hankkeen kokonaissuunnitelma sivut 1-5 Liitteet Liite 1. Pohjanmaa -hankkeessa mallinnettu mielenterveys- ja päihdestrategian laatimisprosessi sivut 6-7 Liite 2. Tervein mielin Pohjois-Suomessa osahanke Kainuussa sivut 8-12 Liite 3. Tervein mielin Pohjois-Suomessa osahanke Keski-Pohjanmaalla sivut 13-17 Liite 4. Tervein mielin Pohjois-suomessa osahanke Lapissa sivut 18-21 Liite 5. Tervein mielin Pohjois-Suomessa osahanke Länsi-Pohjassa sivut 22-26 Liite 6. Tervein mielin Pohjois-suomessa osahanke Pohjois-Pohjanmaalla sivut 27-33
KASTE-OHJELMAN HANKESUUNNITELMA 22.12.2008/Ulla Aspvik 1. Hankkeen nimi Tervein mielin Pohjois-Suomessa 2. Hankkeen hallinnoinnista vastaava kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3. Hankkeen toteuttamiseen osallistuvat muut tahot Kainuun maakunta-kuntayhtymä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri 4. Hanketta valmisteleva työryhmä Hannu Pajunpää Matti Kaivosoja Ulla Aspvik Merja Halonen Jorma Posio Marita Pikkarainen Sarimarita Ikäheimo Birgitta Alakare Liisa Kiviniemi Tiina Puotiniemi sairaanhoitopiirin johtaja, K-PSHP psykiatrian tulosaluejohtaja, K-PSHP ylihoitaja, K-PSHP tilaaja-asiantuntija, Oulun kaupunki projektipäällikkö, Lapin sairaanhoitopiiri kehittämispäällikkö, Kainuun maakuntakuntayhtymä projektipäällikkö, Kainuun maakuntakuntayhtymä psykiatrian tulosaluejohtaja, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri yliopettaja, Oulun ammattikorkeakoulu projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 5. Hankevalmistelun asiantuntijat Heli Koivumaa-Honkanen, professori Lapin sairaanhoitopiiri Aila-Leena Matthies, professori Yliopistokeskus Chydenius Kristian Wahlbeck, professori Stakes Timo Tuori, ylilääkäri Stakes Birgitta Alakare, ylilääkäri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Matti Kaivosoja, ylilääkäri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Antero Lassila, ylilääkäri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Juha Luukinen, ylilääkäri Kainuun Maakunta Juha Moring, ylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Magnus Björkgren, FT Yliopistokeskus Chydenius 1
6. Tervein mielin Pohjois-Suomessa hankkeen lähtökohta Hankkeen lähtökohta on Pohjois-Suomen alueiden mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistarpeissa. Tämä periaate on hankesuunnitelman laatimisen ydin. Hankkeessa hyödynnytetään - Pohjois-Suomen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi laadittua ERVA-PS - suunnitelmaa, joka on ollut käsiteltävänä kaikissa alueen kunnissa sekä sen pohjalta tehtyä kehittämistyötä hankkeessa Psykiatrisen hoidon ja huume-/päihdehoidon kehittäminen ja uudelleen järjestely OYS:n erityisvastuualueella 2006-2008. - Lapin mielenterveys- ja päihdetyön hankkeita (2004-2009) - muita alueella ja Suomessa toteutetut mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeita. Tervein mielin Pohjois-Suomessa hanketta valmistelevan työryhmän jäseniä on työstämässä kansallista Mieli 2009 mielenterveys- ja päihdeohjelmaa, jota sovelletaan tämän hankkeen toteuttamisessa. Hankesuunnitelman laatimisen teoreettisena viitekehyksenä on Pohjanmaa-hankkeen kehittämisstrategia. Pohjanmaa-hanke 2005-2014 on laaja-alaisin ja mittavin Sosiaali- ja terveysministeriön nimeämistä kolmesta mielenterveys- ja päihdetyön kärkihankkeesta maassamme. Kaste 2008-2011 tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden laajentaa Pohjanmaahankkeen mukaisia työmalleja ja linjauksia koko maahan, joka on STM:n ja Stakesin ilmoittama intressi hankkeelle. Tarkasteltaessa KASTE -ohjelmaa 2008-2011 ja Pohjanmaahankkeen keskeisiä tavoitteita ja toimintamalleja voidaan todeta suurta samankaltaisuutta. Sattumaa tämä ei ole, sillä muun muassa Pohjanmaa-hankkeen ohjausryhmässä on hanketta aktiivisesti ohjannut moni keskeinen valtakunnallinen vaikuttaja. Pohjanmaa-hankkeen viitekehystä sovelletaan myös Väli-Suomen alueen mielenterveys- ja päihdehankkeen valmistelussa. Toteutuessaan Pohjois-Suomen ja Väli-Suomen hankkeiden väestöpohja on yhteensä noin 1,9 miljoonaa asukasta. Kaste-ohjelmassa on keskeisellä sijalla aiemman kehittämistoiminnan hyödyntäminen sekä suunnittelussa että tulevassa toiminnassa. Samassa yhteydessä todetaan, että on huomioitava hyvien käytäntöjen käyttöönotto kunnissa ja niiden kirjaaminen alueellisen kehittämistoiminnan suunnitelmaan. Tähän pyritään myös Tervein mielin Pohjois-Suomessa hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa, jota jäsennetään STM:n niin sanotun viiden korin avulla: 1) Kunnalliset/alueelliset hyvinvointistrategia- ja palvelusuunnitelmat 2) Promootio ja preventio mielenterveys- ja päihdetyössä 3) Hoitoketjutyöskentely 4) Kuntoutus 5) Työelämän kysymykset Kaste-ohjelmassa 2008-2011 korostetaan muun muassa 1) kuntalähtöisyyttä 2) yhteistyötä ja yhteistyörakenteita 3) osallisuuden lisääntymistä ja syrjäytymisen vähentämistä 4) hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista 5) asiakkaan ja palvelujen käyttäjien asemaa 2
6) palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä toimivia palvelurakenteita 7) vahvistetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon kehittämistä 8) henkilöstön riittävyyttä ja osaamista 9) työelämän hyvinvointia Kaikki nämä osa-alueet sisällytetään Tervein mielin Pohjois-Suomessa suunnitelmaan Pohjois-Suomen kehittämistarpeiden näkökulmasta. 7. Tervein mielin Pohjois-Suomessa hankkeen painopistealueet ja kehittämiskohteet Hankkeen kokonaistavoitteena on pohjoissuomalaisten hyvinvointi; mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistämällä, mielenterveys- ja päihdepalvelujen toimivuutta ja vaikuttavuutta parantamalla sekä avohoitoisuutta lisäämällä. Kokonaistavoitteen toteutumiseksi valittiin kehittämisen painopistealueet teoreettisen viitekehyksen mukaisesti viidestä korista; strategiatyö, promootio ja preventio, hoitoketjut, kuntoutus sekä työelämä. Pohjois-Suomen alueelle valittiin kaksi yhteistä kehittämiskoria, jotka ovat strategiatyö ja kuntoutus. Näiden lisäksi jokainen toimijataho valitsi oman kehittämiskorinsa. Tämän seurauksena Pohjois-Suomessa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä on edustettuna kaikki viisi koria. Hanketyötä tukeva ulkoinen viestintä painottuu mielenterveyden edistämiseen ja ehkäisevään päihdetyöhön. Keskeistä on mielenterveys- ja päihdeongelmaisen asiakkaan tasavertaisuus palveluiden saamisessa ja kohtelussa sekä leimautumisen vähentämisessä. Lisäksi tehdään tunnetuksi ja kehitetään vaikuttavia ennaltaehkäisyn keinoja. Lisätään väestön tietoa mielenterveydestä ja itseavusta muun muassa edistämällä Mielenterveyden ensiapukoulutusta. 7.1 Pohjois-Suomen yhteiset kehittämisen painopistealueet Kehittämiskori 1 Mielenterveys- ja päihdestrategioiden laatiminen ja toteuttaminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisille yhteistoiminta-alueille osana hyvinvointistrategiaa - koko Pohjois-Suomen yhteinen painopistealue - toteutetaan Kainuun maakunta-kuntayhtymän, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Länsi- Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueilla Toimenpide Sovelletaan strategian laatimisprosessia, joka on mallinnettu Pohjanmaa-hankkeessa (liite 1). Kehittämiskori 2 Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen kehittäminen laaja-alaisena, monisektoriaalisena ja avohoitopainotteisena koko hoitoprosessin ajan. - koko Pohjois-Suomen yhteinen painopistealue - toteutetaan Kainuun maakunta-kuntayhtymän, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Länsi-Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueilla 3
Toimenpiteet Luodaan muun muassa kuntoutusmalleja huomioiden julkisten palveluiden tarjoajat ja muut palveluiden tuottajat (järjestöt, yksityiset). Korostetaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden somaattisten sairauksien huomioimista moniammatillisesta ja monititieteisestä viitekehyksestä käsin. Alueelliset suunnitelmat ovat liitteenä. 7.2 Pohjois-Suomen alueelliset kehittämisen painopistealueet Vaihtoehtoina olivat viidestä korista promootio ja preventio, hoitoketjut ja työelämä. Promootio ja preventio Työelämä Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Lapin sairaanhoitopiiri ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Kartoitetaan ja hyödynnetään jo käytössä olevat promootion ja prevention keinoja sekä kehitetään uusia toimintamalleja. Mallit tukevat ennaltaehkäisyä, yhteisöllisyyden vahvistamista ja osallisuuden sekä suojaavien tekijöiden lisäämistä. Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Jatketaan tehdyn kartoituksen pohjalta työelämän ja työterveyshuollon ennaltaehkäisevien toimintamallien kehittämistä ja implementointia. Hoitoketjut Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Jatketaan toimivien ja saumattomat hoito-/palveluketjujen rakentamista perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen välillä hoitosuosituksiin perustuen Alueelliset suunnitelmat ovat liitteenä. 8. Yhteistyötahojen osallistaminen Yhteistyöverkostot kootaan kehittämisen painopistealueitten mukaisesti. Tehokkaimmin se toteutuu alueellisesti, kehittämiskoreittain. Erityisesti huomioidaan järjestöjen edustajien valinta perustettaviin työryhmiin. Yhteistyötahojen osallistamisen vastuu on jokaisella toimijataholla. 9. Verkostoituminen Hankevalmistelun aikana on verkostoiduttu jo Väli-Suomen hankkeen kanssa. 4
10. Arviointi Arviointi toteutetaan itse- ja vertaisarviointina sekä ulkopuolisena arviointina prosessit- ja tulokset arvioiden. Hankkeessa toteutetaan itsearviointia projektityöntekijöiden ja alueellisten ohjausryhmien toimesta. Laaja hankkeeseen osallistujien joukko hyödynnetään vertaisarvioinnissa. Ulkoinen arviointi toteutetaan ostopalveluna. Ulkoisen arvioinnin tehtävänä on tarkistaa hankkeen tavoitteiden toteutuminen ja onnistuminen. Itsearvioinnin materiaali on osa ulkoista arviointia. Arvioinnin toteuttamisessa tehdään yhteistyötä Väli-Suomen hankkeen sekä sen arviointia suunnittelevan Aki Heiskasen kanssa. 11. Hankkeen alustava aikataulu Hanke on tarkoitus toteuttaa 1.3.2009 31.10.2011. 12. Hankkeen kokonaiskustannukset Hankkeen kokonaisbudjetti 2.547720 euroa Kainuun maakunta-kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lapin sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 529 928 euroa 551 809 euroa 597 101 euroa 268 929 euroa 599 953 euroa 13. Hankkeen johtaminen ja kehittämistoimenpiteiden implementointi Hankkeeseen nimetään johtoryhmä, johon kuuluvat rahoittavien organisaatioiden nimeämät jäsenet. Lisäksi johtoryhmään nimetään Kaste-hankkeen Pohjois-Suomen aluejohtoryhmästä kaksi jäsentä sekä asiantuntijaorganisaatioiden edustaja ja järjestöjen edustaja. Johtoryhmä hyväksyy tarkennetun hankesuunnitelman sekä sen olennaiset muutokset, seuraa ja valvoo hanketta sekä hyväksyy väli- ja loppuraportit. Jokaisella alueella on kehittämiskoreittain tavoitteet, joiden kannalta keskeiset osatavoitteet käsitellään johtoryhmässä. Pohjois-Suomen alueelle perustetaan kehittämiskoreittain työryhmät. Johtoryhmä nimeämä projektiryhmä vastaa hankkeen toteuttamisesta käytännössä, toimivaltansa puitteissa. Lisäksi jokaisen rahoittajaorganisaation alueelle muodostetaan aluetyöryhmä, joka vastaa hankkeen toteuttamisesta alueellisesti, toimivaltansa puitteissa. Hankkeeseen rekrytoidaan työntekijät siten, että he ovat työsuhteessa alueensa rahoittajaorganisaatioon. Hankkeen operatiivisena johtajana toimii hankejohtaja. Hankkeen taloushallinnosta vastaa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Kullakin hankkeen rahoittajaorganisaatiolla on hankkeesta vastaava henkilö, jotka raportoivat sekä toiminnasta että taloudesta säännöllisesti johtoryhmälle. Hankkeen viestintä tukee muutos- ja kehittämisprosesseja niin erikoissairaanhoidossa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa kuin kuntien strategiatyössäkin. Hankkeen viestinnällä pyritään lisäksi vaikuttamaan työelämään ja tekemään tunnetuksi työelämän kehittämistavoitteita hankealueella. Hankeviestintä jakautuu siten sisäiseen viestintään, sidosryhmäviestintään ja väestölle suunnattuun terveyttä ja päihteettömyyttä edistävään viestintään. Viestintä ajoitetaan alueittain kullakin alueella olevan hanketyön vaiheen mukaan. 5
Liite 1. Pohjanmaa-hankkeen Strategiaprosessi Avainhenkilöiden sitouttaminen ja työryhmien kokoaminen (Kumppanuussopimukset) Strategian arviointi Nykytilaselvityksen laatiminen Arviointijärjestelmän luominen (indikaattorit) Kuntastrategiat Toimeksiannon selventäminen Strategian implementointi Strategian kokoaminen käsikirjoitukseksi Strategian hyväksyminen Strategian tarkistaminen Pohjanmaa-hankkeen Strategiaprosessi Henkilökohtaiset käynnit kunnassa Nykytilaselvitys/ Kuulemistilaisuuksien raportti Yhteistyötapaamiset Kuulemistilaisuudet kuntalaisille ja ammattilaisille Johdon sitouttaminen, työryhmien kokoaminen & nykytilaselvitys Kehittämis- ja koulutustilaisuudet Mielenterveys- ja päihdetyön nykytilanteen kartoitus Strategiayhdyshenkilöiden nimeäminen Kuntakierrokset (Pohjanmaa-hanke ja yhdyshenkilöt) Sote-johto & yhdyshenkilöt nimeävät moniammatillisen työryhmän 6
Pohjanmaa-hankkeen Strategiaprosessi Nykytilaselvityksen esitteleminen Strategian muutokset, sisällön tarkistus Johtoryhmä määrittää: -arvot, vision ja keskeiset kehittämiskohteet Kommenttikierros: -työryhmät, kuntalaiset, johtavat virkamiehet Sisällysluettelon/rakenteen täsmentäminen Toimeksiannon selventäminen & strategian kokoaminen Työryhmät työskentelevät kuntaselvityksen ja JORYn ohjauksen pohjalta Työryhmätapaamiset (3-5 kertaa) -matriisityöskentely Työryhmien tuotokset kootaan yhteen Asiantuntijatuki ja koulutus työryhmille Pohjanmaa-hankkeen Strategiaprosessi Kuntien päättäjät hyväksyvät strategian -poliitikot, johtavat virkamiehet Strategian päivitys Strategian esittely -sote- ja perusturvalautakunta -kunnanhall./-valtuusto Päivitys-/seurantaryhmän tuotosten tarkastelu Strategian arviointi: -prosessi- ja vaikuttavuusarviointi Strategian hyväksyminen, implementointi & arviointi Tuetaan hyväksymisprosessia -asiantuntijatuki eri toimielimissä Strategian käytäntöön vieminen (implementointi) Jokapäiväiseksi käytännöksi ja kuntalaisten osallistaminen Muutosjohtaminen: -tiedottaminen, opastus, sitouttaminen 7
Tervein mielin Pohjois-Suomessa 2009 2011 osahanke Kainuussa Liite 2. Tausta ja toimintaympäristö Kainuussa on yhdeksän kuntaa; Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala. Vaalan kunta ei kuulu hallinnollisesti, eikä toiminnallisesti Kainuun maakunta kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimen piiriin, eikä näin ollen ole mukana Tervein Mielin Pohjois- Suomessa Kainuun osahankkeen valmistelussa. Kainuun väestöpohja on n. 80 000 asukasta. Kainuun alueen erityispiirteitä ovat pitkät välimatkat, harva asutus sekä ikääntyvä väestö. Sekä lasten, että aikuisten terveydentilan osalta Kainuu näyttäytyy muuta maata synkempänä useiden sairaustilastojen valossa. Itsemurha- ja alkoholikuolleisuusluvut ovat olleet Kainuussa korkeampia kuin keskimäärin Suomessa. Menetetyt elinvuodet indeksissä Kainuun maakunnassa alkoholiperäisiä kuolemia on ollut 30% enemmän kuin maassa keskimäärin. Toimintaympäristönä Kainuu poikkeaa hallintokokeilullaan muusta valtakunnasta. Hallintokokeilu käynnistyi vuonna 2005 ja jatkuu vuoden 2012 loppuun. Maakunta -kuntayhtymä huolehtii maakunnan suunnittelusta, alueiden kehittämisestä, sosiaali- ja terveydenhuollosta ja toisen asteen koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kuuluvat maakunnan toimialaan. Lisäksi maakunta edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Kainuun maakunta kuntayhtymä vastaa perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalihuollon palveluiden tuottamisesta varhaiskasvatusta lukuun ottamatta kaikkien kahdeksan kunnan alueella. Sosiaali- ja terveystoimiala jakautuu kuuteen tulosalueeseen. Aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palvelut kuuluvat terveyden- ja sairaudenhoitopalvelujen tulosalueeseen ja lasten- ja nuorisopsykiatria kuuluvat perhepalveluiden tulosalueeseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä ja tuottamistapoja sekä toimintamalleja (esim. toimintaohjeet, prosessit) on yhdenmukaistettu kaikkien kuntien ja toimipisteiden osalta hallintokokeilun kuluessa. Kainuun maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa hyvinvoinnin kehittäminen on keskeisessä asemassa. Hallintokokeilu on mahdollistanut resurssien yhteen kokoamisen ja helpottanut eri toimijoiden sitoutumista maakunnallisiin tavoitteisiin. Sosiaali- ja terveystoimialan visiona vuoteen 2012 on, että Kainuu on paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijämaakunta, jossa arvoina ovat ihmisarvon kunnioittaminen, asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, avoimuus ja luottamus. Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen kehittämishankkeet on koottu yhdelle vastuualueelle. Vastuualueelle organisoidaan sosiaalialan kehittämisyksikköä, joka myöhemmin laajennetaan myös terveydenhuoltoa koskevaksi. Yksikön toiminta tulee mahdollistamaan henkilöstön osaamisen vahvistamisen sekä palvelujen kehittämisen ns. kehittäjätyöntekijämallilla, jossa asiakastyötä tekevät ammattilaiset tekevät kehittämis- tai tutkimustyötä. Kainuussa Tervein Mielin Pohjois-Suomessa hankkeen taustalla on useilla eri hankkeilla tehty kehittämistyö mm. tarpeenmukaisen hoidon psykoterapiakoulutus vuosina 2005-2008 yhteistyössä Aikuisten mielenterveyspalveluiden, Jyväskylän yliopiston ja Kajaanin AMK:n kanssa, Mielenterveystyöntekijöiden osaamisen kehittäminen ja työrasituksen lieventyminen hanke 2005-2007, Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoitopalveluiden maakunnallinen malli hanke 2005-2007 ja KAIDE - Kainuun päihdetyön koordinointi hanke v 2006-2008. Kaikki Mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon vastuualueen kehittämistyö pohjautuu tarpeenmukaisen hoidon hoitomallin ja tapauskohtaisen työryhmän tausta-ajatuksiin. Tervein mielin Pohjois-Suomessa hankkeessa Kainuussa tullaan hyödyntämään myös käynnissä olevia ja tulevia hankkeita mm. Kaste rahoituksen kautta käynnistyvää perheisiin kohdistuvaa Tukeva Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tukeminen Pohjois-Suomessa hanketta 2008-2010. Lisäksi Kainuun alueella toimii ja on toiminut muita varhaiskasvatuksen, sivistystoimen, kulttuurialan ja järjestöjen hankkeita. Nämä osaltaan tukevat ongelmien ennaltaehkäisyä, yhteisöllisyyden vahvistamista ja osallisuuden tukemista Kainuussa. 8
Tarve Kainuun Tervein Mielin Pohjois-Suomessa hankkeelle on syntynyt Kainuun hallintomallin pohjalta, jossa kuntayhtymä, kunnat, järjestöt ja kansalaiset hakevat uutta, yhteistä toimintatapaa mielenterveyden ja päihdetyön edistämiseksi sekä toimintamallien luomiseksi. Myös aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon palveluiden kokoaminen samalle vastuualueelle on antanut mahdollisuuden kokonaisvaltaiselle suunnittelulle, jossa huomioidaan riippuvuudet laajemminkin kuin vain päihteiden osalta. Maakunnallinen päihdetyöryhmä, jonka työ käynnistyi vuonna 2005 kirjasi tavoitteekseen maakunnallisen päihdestrategian luomisen. Myös KAIDE hankkeen kautta on välittynyt kentältä tarve saada luotua kestäviä suuntaviivoja kainuulaiselle päihdetyölle. Kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan johtoryhmä linjasi 15.1.2008 kokouksessaan, että maakuntaan lähdetään rakentamaan yhteistä mielenterveys- ja päihdestrategiaa. Tätä tehtävää valmistelemaan nimettiin terveysjohtaja Mauno Saari ja KAIDE hankkeen projektipäällikkö Sari Marita Ikäheimo. He kokosivat työryhmän, jossa on ollut heidän lisäkseen edustettuina Aikuisten mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon johtaja Juha Luukinen, riippuvuuksien hoidon päällikkö Pekka Kinnunen, kehittämispäällikkö Marita Pikkarainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija Marja-Liisa Komulainen ja tarvittaessa terveyden edistämisen suunnittelija Annikki Aitoaho. Työryhmä on kokoontunut kolme kertaa sekä pienempi työrukkanen indikaattoreiden osalta kaksi kertaa marraskuun loppuun 2008 mennessä. Kainuussa sairastuvuus mielenterveyden häiriöihin ja alkoholikuolleisuus ovat korkeampia kuin maassa keskimäärin. Tämä asettaa myös haasteita kuntoutuksen kehittämiselle. Hoitoprosessin sisään rakennettu kuntoutus aloitetaan jo hoidon alkuvaiheessa varhaiskuntoutuksena, joka jatkuu tarvittaessa psykososiaalisena ja ammatillisena kuntoutuksena. Kainuussa on kuntoutus valittu yhdeksi kehittämisen painopistealueeksi mielenterveys- ja päihdetyössä. Haluamme kehittää työvälineitä, jotta kuntoutus tulee saumattomaksi osaksi asiakkaiden/potilaiden hoitoprosessia. Toteutusaika: 1.3.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1) Kainuun mielenterveys- ja päihdestrategian rakentaminen ja sen juurruttamisen aloittaminen. Strategiassa tullaan huomioimaan valtakunnallisen Mieli 2009 mielenterveys- ja päihdeohjelman keskeiset kehittämislinjaukset ehkäisevässä ja korjaavassa työssä. 2) Kuntalaisten ja eri toimijoiden osallisuuden ja voimavarojen vahvistaminen mielenterveys- ja päihdetyössä sekä strategiatyössä. 3) Mielenterveyden edistämisen, ehkäisevän päihdetyön, mielenterveys- ja päihdetyön ja muiden riippuvuuksien hoidon hyvien käytäntöjen levittäminen eri toimijoille ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. 4) Mielenterveys- ja päihdetyössä kuntoutuksen kehittäminen saumattomaksi osaksi asiakkaan hoitoketjua. Hankkeen painopistealueet 1. Mielenterveys- ja päihdestrategia Kainuun osahankkeessa keskitytään ensisijaisesti alueellisen, kokonaisvaltaisen elinkaariajatteluun pohjautuvan mielenterveys- ja päihdestrategian valmisteluun, juurruttamiseen ja työn seurantaan ja arviointiin (kori I: Väestöstrategiat, Pohjanmaa hanke). 2. Promootio ja preventio Toisena painopistealueena lähdetään kartoittamaan jo käytössä olevia promootion ja prevention hyviksi todettuja keinoja Kainuussa sekä vahvistamaan ja kehittämään uusia työskentelymuotoja syntyvien tarpeiden pohjalta tukemalla luonnollisia kasvuympäristöjä. Tarpeisiin vastataan ottamalla mm. Pohjanmaa hankkeessa tai muualla valtakunnassa hyväksi koettuja ja testattuja keinoja harkitusti käyttöön sekä kehittämällä omia toimintamalleja. 9
3. Kuntoutus Kolmantena Kainuussa lähdetään integroimaan kuntoutuksen eri osa-alueita saumattomasti mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon asiakkaiden sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian potilaiden hoitoprosessiin. Kuntoutuksessa jatketaan ERVA PS hankkeessa käynnistettyä RAI järjestelmän käyttöönottoa niiltä osin kuin ERVA alueella työtä päätetään jatkaa. (kori IV: Kuntoutus, Pohjanmaa hanke) Hankkeen toimijoiden ja kansalaisten osallistaminen Hankkeen toimijoita osallistetaan luomalla eri foorumeita näkemysten ja kokemusten esiin tuomiseksi ja vaihtamiseksi. Kajaanin sosiaali-, terveys- ja liikunta-alojen AMK edustajia tavataan hankkeen käynnistyessä yhteistyö- ja suunnittelupalaverissa mm. opinnäyte-, käytännönharjoittelu- ja muista mahdollisesti toteutettavista töistä hankkeessa. Mielenterveys- ja päihdejärjestöjen toimijoita kutsutaan yhteiseen työkokoukseen ja kuullaan heidän kiinnostuksen kohteitaan ja tarpeitaan hankkeen eri korien suhteen. Arviointi Hankkeen strategiatyön prosesseja, valmistunutta strategiaa ja sen juurruttamista arvioidaan hankkeen työntekijöiden ja paikallisen ohjausryhmän itsearviointina, osallistujien palautteita keräämällä ja vertaisarviointina hankkeeseen osallistuvan Pohjois-Suomen verrokkialueen kanssa. Promootio ja preventio osuutta arvioidaan ohjausryhmän ja eri toimijoiden itsearviointina. Ohjausryhmä ja eri toimijat arvioivat kuntoutuksen osuutta asiakkaan hoitoketjussa koko hankkeen ajan. Hankkeen vaiheistus ja tehtävät 2009 1 Kainuun osahankkeen projektipäällikön työn aloitus 1 Päihde- ja mielenterveysstrategiaohjausryhmän kokoaminen, kokoukset 3-4X vuosi 1-5 Paikallisten strategiayhdyshenkilöiden rekrytointi ( vrt. ehkäisevän päihdetyönyhdyshenkilöt) ja työhön perehdytys 3-5 Strategiatyön hanketyöntekijän rekrytointi ja työn aloitus: tehtävänä luoda kontaktit ja verkostot kuntiin ja toimijoihin kentällä sekä strategian sisällön työstäminen yhdessä strategiatyöstä vastaavan kanssa 3-5 Paikallisten ja alueellisten työryhmien perustaminen ja työn johtaminen Kunnanhallitusten ja luottamusmiestason sitouttaminen -> kumppanuussopimukset Kuntien ja maakunta kuntayhtymän johdon sitouttaminen 1-6 Nykytilan kartoitus ja analysointi 3-12 Työryhmien työskentely elämänkaariajattelun pohjalta Strategiaehdotusten kokoaminen yhteen Strategian kokoaminen ja kirjoittaminen Koulutustarpeiden kartoittaminen strategiatyön nostattamana 2010 1-6 Strategiaehdotusten kommenttikierrokset Viranomaiskuulemiset strategian painopisteistä ja sisällöistä Kansalaisten kuuleminen strategian painopisteistä ja sisällöistä Strategian päivittäminen kommenttien ja kuulemistilaisuuksien perusteella Tavoitteiden tarkistus 10
8-12 1-12 2011 1-6 6-12 1-12 Kuntalaisten informointi Toimijoiden kouluttaminen Strategian hyväksyminen osaksi päätöksen tekoa kuntien ja maakunta kuntayhtymän eri toimielimissä Tiedottaminen kuntalaisille ja sidosryhmille 3 x 0.5 työntekijän työpanos kuntoutuksen tarpeen arvioimiseen ja suunnitteluun tapauskohtaisen työryhmän/hoitotiimin sekä läheisverkoston kanssa. Poliittisten päättäjien, johdon ja työntekijöiden sitouttaminen strategian päämääriin Tiedottaminen Kouluttaminen Aktiivinen muutosjohtaminen ja ohjaus Strategian juurruttaminen mielenterveys- ja päihdetyön käytäntöihin Strategiaa tukevien hyvien käytäntöjen mallintaminen ja ottaminen aktiiviseen käyttöön Aktiivisen seurantajärjestelmän kehittäminen Alueellisten ja kansallisten vertailujen tekeminen Arvioidaan strategiaprosessi tulosten ja vaikuttavuuden kautta valituilla indikaattoreilla Strategiaa tarkistetaan, kohdennetaan ja päivitetään säännöllisesti arviointitietoa käyttäen Terveyden edistämisen rakenteiden kautta kunnissa rakennettavien hyvinvointikertomusten kytkeminen strategian arviointiin 3X 0,5 työntekijän työpanos kuntoutuksen tarpeen arvioimiseen ja suunnitteluun tapauskohtaisen työryhmän/hoitotiimin sekä läheisverkoston kanssa. Toimenpiteet Kainuun alueella: Työntekijätaso (toimenpiteet ja menetelmät) Mahdollistamme työntekijöidemme ja yhteistyössä olevien toimijoiden osallisuutta vahvistamalla ja jakamalla osaamista mielenterveys- ja päihdetyössä, niin että strategiaan tulee kirjatuksi elinkaariajatteluun pohjautuvia näkemyksiä ehkäisevästä korjaavaan työhön ja esityksiä toimenpiteiksi. Lisäämme ja hyödynnämme alueen osaamista toimijoiden tieto-taidon osalta mielenterveys- ja päihdeasioissa. Luomme verkostoja, joissa ehkäisevän työn ote ja varhainen tuki sekä kuntoutus ovat tarpeenmukaisesti saavutettavissa. Jalkaudumme hankkeen työntekijöinä lähelle kunnissa toimivia ihmisiä ja lähdemme yhdessä rakentamaan paikallisuuteen perustuvia toimintamalleja. Palveluketjun (prosessin) ja yhteistyön taso Luomme ja Arvioimme jo tehtyjä asiakaslähtöisiä prosesseja yhteistyössä yhteistyökumppanien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Luomme syntyneistä ja syntyvistä tarpeista käsin prosesseja, jotka edesauttavat mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyötä, alueellisia ja seudullisia malleja sekä tutkimme ja hyödynnämme tarpeenmukaisesti Pohjanmaa - hankkeessa hyviksi käytännöiksi todettuja kokemuksia kainuulaisen työn rakentamisessa. Vahvistamme mielenterveys- ja riippuvuuksien hoidon tarpeenmukaisen hoidon ja tapauskohtaisen työryhmätyöskentelyn jalkauttamista laajemmalle toimijajoukolle kuten lastensuojelun sosiaalityö, aikuissosiaalityö, koulukuraattorit ja psykologit jne. Edistämme ja vahvistamme vertaistoimintaa kolmannen sektorin kanssa. Rakennetuen taso Kehitämme strategiaan seuranta ja arviointimallin kainuulaisen mielenterveys- ja päihdetyön seuraamiseksi. Kytkeydymme tiiviisti Kansanterveyslaitoksen Teroka (Terveyserojen kaventaminen) yhteistyöhön sekä terveyden ja hyvinvoinnin rakenteiden kehittämiseen mielenterveys- ja päihdetyön yhteistyön sujuvuuden edistämiseksi kuntien, järjestöjen, muiden toimijoiden ja maakunta kuntayhtymän välillä. Jatkamme ja kehitämme rakenteita ja mallia säännölliselle yhteydenpidolle ja yhdessä tekemiselle mielenterveys- ja päihdetoimijoiden kesken. 11
Tulokset: Hankkeen kehittämistyön päätuloksena kokonaisvaltainen mielenterveys- ja päihdestrategia on synnytetty ja luotu rakenteet sen seurannalle, arvioimiselle ja päivittämiselle. Mielenterveys- ja päihdetyön kokonaisuus on kehittynyt siten, että mielenterveyttä edistävä ja ehkäisevä päihdetyö ovat selkiintyneet, niihin on resursoitu ja ne muodostavat mielekkään, eheän jatkumon mielenterveys- ja riippuvuuksienhoidonpalveluiden kanssa. Hankkeen tuloksena kuntoutusnäkökulma on sisään rakennettu hoitoprosesseihin niin, että asiakas ja hänen lähiverkostonsa saavat tarvitsemansa hoito- ja kuntoutuspalvelut jo hoidon alkuvaiheessa varhaiskuntoutuksena, joka jatkuu tarvittaessa psykososiaalisena ja ammatillisena kuntoutuksena. Hankkeen oletettuja vaikutuksia ovat mielenterveys- ja päihdetyön toimintamallien kautta syntyneet laadukkaat työ- ja palveluprosessit, peruspalveluiden vahvistuminen ja työnjaon selkiytyminen peruspalveluiden ja erityispalveluiden välillä. 12
Liite 3. Tervein Mielin Pohjois-Suomessa 2009-2011 osahanke Keski-Pohjanmaalla Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä mielenterveyspalveluja on kehitetty 20 vuoden aikana avohoitopainotteisesti ja integroiden palvelut mahdollisimman läheisesti muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuuteen. Toiminta-ajatuksena on auttaa ihmistä mahdollisimman lähellä hänen arkeaan ja tuoda myös hoito ja kuntoutus osaksi arkipäivää. Toimintaa kehitetään monen toimijan yhteistyönä ja moniammatillisessa verkostossa. Tavoitteena on edistää palvelujen käyttäjien omia voimavaroja ja parantaa heidän osallisuuttaan yhteiskunnassa. Tähän pyritään mm. hyödyntämällä eurooppalaisia yhteisötalouden (sosiaalitalouden) menetelmiä vajaakuntoisten työllistämisessä ja uusien palvelumuotojen kehittämisessä. Strategiakori Tavoite: Mielenterveys- ja päihdestrategioiden laatiminen ja toteuttaminen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaisille yhteistoiminta-alueille. Keinot: Sovelletaan Pohjanmaa -hankkeessa mallinnettua strategian laatimisprosessia. Arviointi: Itse- ja vertaisarviointi. Kuntoutuskori Tämä on mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen osio hankesuunnitelmaan, toimenpide tasoon vietynä vuosina 2009 2011. Tavoite 1: Mielenterveys- ja päihdekuntoutuksen tarpeen tunnistaminen ja arviointi. Tässä pyritään vastaamaan haasteeseen vähentää laitoshoidon määrää alueellamme. Kokeilu siitä voidaanko laitoshoitojaksoja vähentää näin räätälöidyllä hoidon ja kuntoutuksen tarpeen tunnistamisella ja kuntoutuksella. Keinot: 1. PsykRAI -menetelmän pilotoinnin jatkaminen K-PSHP alueella. Psykiatrian poliklinikoilla PsykRAI:n käyttöönotto. 2. Seurataan PsykRAI- menetelmää apuna käyttäen tehtyjen toimintakyvynarvioiden pohjalta tehtyjä hoito- ja kuntoutussuunnitelmia. Onko kuntoutussuunnitelmaa tehtäessä käytetty saatua informaatiota, miten sitä on käytetty ja mitä siitä on seurannut. Tässä siis kuntoutujan näkökulma ja kuntoutujan saaman hyödyn arviointi. 3. Tehdään arviointia siitä, miten vertailutietojen arvioinnista saatu informaatio on hyödynnetty (benchmarking) PsykRAI -menetelmää käyttävissä organisaatioissa. 4. Neuropsykiatrisen ja neuropsykologisen arvioinnin kehittämiseen liittyen kehitetään diagnostiikkaa ja diagnostisten arvioiden tulosten hyödyntämistä kuntoutussuunnittelussa. Käynnistetään kuntouttavien toimintojen ja toimenpiteiden käyttöönotto neuropsykiatrisissa ja neuropsykologisissa häiriöissä, tehtyjen diagnostisten tutkimusten pohjalta. Kokeillaan uusia kuntouttavia menetelmiä (esim. CRT -skitsofreniapotilaan kognitiivista toimintakykyä kohentava terapia). 5. Käynnistetään mielenterveys- ja päihdekuntoutujien somaattisen terveyden säännöllinen seuranta perusterveydenhuollossa ja huolehditaan tämän myös kuntoutumisen kannalta tärkeän tiedon välittyminen kuntoutusohjaukseen. Somaattisen terveydentilan selvittäminen sisältää kuntoutujan fyysisen, liikunnallisen toimintakyvyn tutkimuksen. Toimintakyvyssä ilmenevien puutteiden ja häiriöiden kuntouttamiseksi järjestetään myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujille fysioterapiaa. 13
6. Avohoitopainotteisen kuntoutuksen edistäminen ja hoidon ja kuntoutuksen tarpeen seuraaminen pitkäaikaispotilailla, joiden sitoutuminen hoitoon on vaikeaa ja joilla on toistuvia laitoshoitojaksoja (tahdonvastainen hoito) esim. lääkehoidon lopettamisen vuoksi. Hoito ja kuntoutus viedään kotiin. Pilotoidaan työparimallia, jossa jalkautuva työpari tapaa kuntoutujaa ja tämän verkostoa kotona ja samalla huolehtii potilaan tarpeenmukaisesta hoidosta, erityisesti lääkehoidosta. Tavoitteen arviointi. Seuranta hoitopäivien määrästä potilasryhmän osalta ja kuntoutuksen/toiminnan prosessikuvaus. Tavoite 2: Kuntouttavan asumisen laatu Kehitetään Pohjanmaa-hankkeen ja Länsi-Suomen lääninhallituksen tekemän Asumispalvelututkimuksen tulosten perusteella luotujen laatukriteereiden mukaista kuntouttavaa asumista alueen asumispalveluyksiköissä. Keinot: 1. Vahvistetaan mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalveluiden tilaajien ja ostajien kilpailuttamisosaamista. Palvelun tilaajan osaamista lisätään antamalla tietoa ja ohjaamalla tiedon soveltamista. Asianmukainen tieto mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntoutumistarpeista, kuntoutumisvalmiuksista, kuntoutumisen ajallisesta kestosta ja kuntouttamista edistävistä rakenteista ja toiminnoista auttavat kilpailuttamisessa niin kokonaistaloudellisesti kuin laadunkin arvioinnissa. Opastetaan laatusuosituksen mukaisten kriteerien ja pisteytysjärjestelmän käyttöä sekä tarjouspyyntövaiheessa että asumispalveluyksiköiden toimintaa seurattaessa. Toimenpiteinä ovat tiedottaminen, koulutus, konsultaatio ja työnohjaus. 2. Kuntouttavia asumispalveluita tarjoavien yksiköiden valmiudet vaikeasti asutettavien mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kohdalla ovat rajalliset. Käynnistetään asunnottomien mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavan asumisen erityispiirteiden selvittämisen ja asumisen mahdollisuuksien tutkimisen avulla sellaisten asumisen muotojen löytäminen, joissa nämä ihmiset voivat asua. 3. Luodaan ja otetaan käyttöön malli, jossa kokemustutkijat osallistuvat yhdessä viranomaisten kanssa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen arviointiin ja kehittämiseen. Tämä osio tehdään yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton kanssa. Tavoite 3: Ammatillisen kuntoutuksen laatu ja kattavuus Keinot: 1. Kehitetään kuntoutusohjausta ammatillisen kuntoutuksen tarpeessa olevien määrän ja kuntoutustarpeiden selvityksen pohjalta. 2. Sosiaalisten etuuksien ja sosiaalisen turvan sekä kuntoutusta tarjoavien järjestelmien kuntoutujalle asettamien ehtojen väliset taloudelliset esteet vaativat selkiyttämistä. Kootaan yhteen niitä tahoja ja viranomaisia, jotka voivat selkiyttää toimintoja kuntoutujan näkökulmasta käsin. 3. Selvitetään nuorten aikuisten mielenterveys- ja päihdekuntoutujien ammatillisten opintojen etenemisen ja tutkinnon suorittamisen turvaamiseksi tarvittavia keinoja kuntoutusohjauksen näkökulmasta. Luodaan yhdessä alueen oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa strategia Keski-Pohjanmaan alueen mielenterveys- ja päihdekuntoutujien opintojen ohjauksesta. 4. Edistetään kuntouttavaan työtoimintaan lähtemistä kuntouttavan työtoiminnan vaihtoehtoja lisäämällä kuntoutujien omien kiinnostusalueiden mukaisesti. 14
Viestitetään palvelun tarjoajille kuntoutujalähtöisyyden merkitystä yhä enemmän. Kokemusarviointia voidaan soveltaa myös tähän. Arviointi: PsykRAIn levittäminen avohoitoon, siinä onnistuminen. Lisäksi arvioidaan Vertailukehittämisen prosessia ja hyödyllisyyttä. Neuropsykiatrisen ja neuropsykologisen arvioinnin tarpeessa olevien kuntoutujien lukumäärä ja kuntouttavien toimenpiteiden kartoittaminen niiden osalta, joilla neuropsykologisia häiriöitä. Ketä voidaan kuntouttaa ja miten tulisi kuntouttaa. Skitsofreniapotilaiden kuolleisuus hankealueella. Määrällisesti, kuinka moni mielenterveyskuntoutuja, erityisesti skitsofreniapotilas, on ollut perusterveydenhuollon somaattisen terveydentilan arvioissa ja seurannassa. Mitä sairauksia ja hoidettavaa potilasryhmän kohdalla on ilmennyt. Miten hoitaminen on onnistunut. Fysioterapeutin työn (psykofyysinen fysioterapia yms.) arviointi mt- ja päihdekuntoutujien kanssa, tuloksellisuus, vaikuttavuus. Verrataan kuntouttavan asumisen laatukriteereiden toteutumista. Uusitaan Asumispalvelututkimus. Arvioidaan tilaajien saamaa hyötyä kehittämisestä samoin kuin palveluntuottajien saamaa hyötyä. Arvioidaan sijoittamisen ja tilaajapalveluntuottaja mallin taloudellisuutta. Asunnottomien mielenterveys- ja päihdekuntoutujien lukumäärä hankeaikana, muuttuuko jne. Tieto siitä, millaisia asuntoja tarvitaan (moottoripyörällä keittiöön?) ja mihin tarpeisiin voitaisiin vastata millä ehdoilla. Kokeilutoimintaa. Miten ammatillista kuntoutusta voidaan edistää kuntoutusohjauksen keinoin. Tällä hetkellä on aivan valtavasti pieniä projekteja meneillään siellä täällä. Voidaanko strategian kautta kehittää pysyvää toimintatapaa ja sitouttaa sitä kautta toimijoita. Ammatillisen kuntoutuksen palveluiden tarjonnan ja kuntoutujien tarpeiden kohtaaminen kuntoutusprosessin aikana. Kuinka moni alueemme kuntoutuja, joka on ammatillisen kuntoutuksen tarpeessa saa nämä palvelut, lukumäärät ja kuntoutujien ammatillisen kuntoutumisen prosessikuvaus. Kuinka moni mt- ja päihdekuntoutuja suorittaa ammatillisen tutkinnon hankeaikana. lisäksi kuntoutusohjauksen prosessikuvausta opintojen ajalta. Kuinka moni keskeyttää ja miksi. Tavoite 4: Päihdepalveluiden kehittäminen sirpaleisen päihdetyön palapelin kokoaminen Keinot: 1. Kehittää ehkäisevää päihdetyötä ja sen rakenteita päihdehaittojen vähentämiseksi Ehkäisevään päihdetyöhön palkataan kehittämiskoordinaattori, jonka tehtävänä on: - organisoida alueilla Vastuullisen alkoholinmyynnin koulutuksia yhdessä alkoholitarkastuksen, poliisin ja paikallisten yrittäjien kanssa - organisoida PKV -lääkkeiden väärinkäytön ehkäisemiseksi alueella Lääkefoorumeita yhdessä Kelan, apteekkien, valvontaviranomaisten, terveydenhuollon ja sosiaalityön kanssa - vastata alueellisissa päihdestrategioissa olevista ehkäisevän päihdetyön malleista ja niiden toteutumisesta yhdessä strategiayhdyshenkilöiden kanssa - kehittää alueen järjestöjen kanssa päihteettömiä tapahtumia ja tukea järjestöjen strategiatyötä päihdehaittojen ehkäisemiseksi - tukea ja koordinoida alueen yrityksissä tehtäviä päihdeohjelmia ja hoitoonohjausmalleja 15
2. Kehittää peruspalveluiden ja erityispalveluiden päihdeosaamista päihdeongelman tunnistamiseksi, varhaiseksi puuttumiseksi ja tehokkaaksi hoidoksi 3. Keski-Pohjanmaan malli päihdepalveluiden kehittämiseksi. Mallin avulla kootaan yhteen selviämis-, katkaisu-, avohoito ja laitoskuntoutus, joiden tukena on sosiaalityön, psykiatrian ja somatiikan osaaminen ja päihdeasiakkaan tarvitsemat tukipalvelut, sekä kehittämistyö (Pompke, kehittämishankkeet -> alueellisen päihdestrategiatyön ja moniammatillisten päihdepalveluiden toimivuuden tukemiseksi) Keinot: Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksessa aloitettua työtä - organisoimalla perus- täydennys- ja menetelmäkoulutuksia - mallintamalla yksiköiden työprosesseja - tukemalla yksiköissä tehtävää strategiatyötä työnsisältöjen ja palveluiden kehittämiseksi - koordinoimalla alueellisia päihdestrategiaprosesseja - koordinoimalla Keski-Pohjanmaan selviämis-, katkaisu- avohoito- ja laitoskuntoutusyksikön moniammatillista ja monitieteistä kehittämis- ja yhteistyötä yhdessä yksikköön tulevien toimijoiden kanssa - olemalla mukana perustettavan uuden yksikön kehittämis- ja suunnittelutyössä - edistämällä yhteisten kuntoutussuunnitelmien ja yhteisen tietojärjestelmän saamista kehitettävään yksikköön päihdeasiakkaan kuntoutumisen turvaamiseksi Arviointi: Arviointimenetelmänä käytetään kompetenssiarviointia, joka tarjoaa systemaattisen arvioinnin ja dokumentaation samalla kun se vahvistaa työntekijöiden omaa osaamista. Arvioinnilla pyritään suuntaamaan ja kehittämään moniammatillista yhteistyötä ja arvioimaan sen onnistumista päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja päihdepalveluiden kehittämiseksi. Mallissa tarkastellaan määritellyt tavoitteet työlle ja tämän pohjalta määritellään osatavoitteet ja strategiat oman hankeosion kehitykselle, jota seurataan arvioinnilla sovittuina ajankohtina. Työelämäkori Tämä on työelämän / työhyvinvoinnin osio hankesuunnitelmaan, toimenpidetasoon vietynä vuosina 2009 2011. Työelämä on niin laaja alue, että painopisteiden rajaaminen on välttämätöntä, jotta tehtävän työn laatu pysyy korkeana. Tavoite 1: Työterveyshuollon toiminnan kehittämisen tukeminen Keinot: 1. Mini-intervention käytön edistäminen. Jatketaan sekä miniinterventiokoulutusten toistamista tarpeen mukaan että mini-interventioaineiston levittämistä. Tuetaan mini-intervention käytön säännöllistä arviointia työterveyshuollon yksiköissä. 2. Työterveyshuolloille Pohjanmaa-hankkeen alueella tehdyn kartoituksen pohjalta päihdetyöhön perehtynyt työterveyshoitajamalli puuttuu vielä useimmista työterveyshuolloista. Tuetaan mallin implementointia. 3. Mielenterveysasioihin perehtyneen työterveyshoitaja- / depressiohoitajamallin rakentamista jatketaan hankkeen tukemana. 4. Jatketaan työhyvinvoinnin alueellisen ohjelman / suositusten laatimista työterveyslaitoksen avustuksella. 5. Laaditaan alueellinen työpaikkakiusaamisen vastainen ohjelma yhdessä työterveyshuoltojen kanssa. 16
Arviointi: Määrällistä arviointia tehdään kirjaamalla koulutusten ja koulutettujen määrät, päivittämällä tiedot päihde- ja depressiohoitajien määristä työterveyshuollossa. Vaikuttavuusarviointia tehdään mm. kysymällä konkreettisesti työntekijöiltä heidän arviotaan muutoksesta. (Esim. Janan 1 7 avulla). Tavoite 2: Työelämän kehittäminen Työelämässä ilmenevät masennus- ja päihdeongelmat ovat jatkuvasti laaja ja taloudellinen ongelma-alue, johon tarvitaan työtä kaikilla tasoilla. Yritykset ovat merkittäviä työllistäjiä ja siksi hankkeen työelämäkorin tärkeitä yhteistyötahoja. Keinot: 1. Yrityksille työhyvinvoinnin käytännöistä tehdyn kartoituskyselyn pohjalta jatketaan seuraavia toimia: a) Yritysten päihdeohjelmien laatimisen tukeminen. Pilottiyrityksissä tehdyn ohjaustyön raportointi ja mallin levittäminen. b) Esimiesvalmennuksen kehittäminen yhdessä koulutusorganisaatioiden ja työterveyshuoltojen kanssa. c) Jatketaan yrittäjäjärjestöjen kanssa yhteistyössä Masennustalkoiden väestötiedotuskampanjan levittämistä. 2. Esimiestyön kehittämistä koulutuksen kautta jatketaan. Lähiesimiestyön kehittämistä teemalla Muutokseen motivoiva keskustelu jatketaan yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa. Koulutuksella tuetaan päihde- ja mielenterveysasioiden tunnistamista ja puheeksi ottamista työyhteisöissä. Hankkeen rooli on käynnistää keskustelu työterveyshuollon ja työyhteisöjen kanssa, jonka jälkeen malli on niiden käytettävissä ja edelleen kehitettävänä. Antistigma-kampanja tukee tätä toimintaa työyhteisöissä, mutta myös laajemmin yhteiskunnassa. 3. Hyvien käytäntöjen (mentorointi, parityöskentely, työnohjaus jne.) tunnetuksi tekemisen edistäminen yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen ja/tai koulutusorganisaatioiden kanssa. 4. Toimitaan maahanmuuttajien työelämästä syrjäytymistä vastaan tukemalla heidän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja työelämään sijoittumista ohjauksen ja koulutuksen kautta yhteistyössä aikuisoppilaitosten kanssa. 5. Vastuullisen anniskelun koulutuksia ravintoloiden ja kaupan henkilökunnalle jatketaan yhdessä lääninhallituksen kanssa. 6. Työikäisen väestön mielenterveyden ja työhyvinvoinnin edistämisen tukeminen Masto-hankkeen kanssa. 7. Opettajien työhyvinvoinnin tukeminen yhdessä koulujen, oppilaitosten ja ammattijärjestöjen kanssa. Arviointi: Määrällistä arviointia tehdään kirjaamalla koulutusten ja koulutettujen määrät. Vaikuttavuusarviointia tehdään kysymällä konkreettisesti työntekijöiden arviota muutoksesta. (Esim. Janan 1 7 avulla). 17
Liite 4. Tervein mielin Pohjois-Suomessa 2009-2011 osahanke Lapissa Tausta ja toimintaympäristö Lapin sairaanhoitopiiriin kuuluu 15 maan pohjoisinta kuntaa ja alueella asui 118 555 asukasta vuonna 2007. Pinta-alaltaan alue kattaa yli neljäsosan Suomen pinta-alasta. Lapin väestö vähenee, syntyvyys alentuu ja lappilaisten sairastavuus on korkea. Eri sosiaaliryhmien väliset terveyserot ovat Lapissa suuremmat kuin muualla maassa keskimäärin ja ovat edelleen selvästi kasvamassa. Lisäksi terveystottumukset Lapissa ovat keskimäärin epäedulliset ja pitkäaikaista toimeentulotukea tarvitsevien määrä on suhteellisesti suuri. Lapissa on koko maahan nähden korkea työttömyys ja myös nuorisotyöttömyys (15 24-vuotiaiden prosenttiosuus työvoimasta) on korkealla tasolla. Lapin läänissä pitkäaikaistyöttömien prosenttiosuus työttömistä vuonna 2007 oli 17,7%. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä suunnitelmallinen työskentely nuorten kanssa asettavat haasteita toimiville sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille. Lapissa päihteiden myynti on korkeampaa kuin maassa keskimäärin ja alkoholin kulutuksen kasvu näyttää jatkuvan. Lapin korkeita kulutuslukuja selittänevät osaltaan matkailu ja naapurimaista saapuvien asiakkaiden alkoholin osto. Päihdepalvelujen käyttö suhteessa asukasmäärään on Lapissa nouseva. Yksittäiset hoitojaksot päihdehuollon katkaisu- ja kuntoutuslaitoksissa ovat lyhyitä vaikka asiakkaiden määrä on suuri. Alkoholiohjelman mukaiset suositukset päihteiden käytössä tapahtuneiden muutosten huomioimisesta päihdepalvelujen resurssoinnissa ei kaikkialla Lapissa toteudu. Lapissa välimatkat ovat pitkiä ja asiointi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa vaatii usein runsaasti aikaa. Etäisyys esimerkiksi Utsjoen terveysasemalta Lapin keskussairaalaan on 450 km. Lapin suurista etäisyyksistä seuraa erityisiä vaatimuksia alueen väestön tarvitseman sosiaali- ja terveydenhuollon tarkoituksenmukaiselle työnjaolle, tiedonkululle, tieto-taidolle ja henkilökunnan jaksamiselle. Lääkäripula sekä koulutetun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saaminen syrjäisiin kuntiin on ongelmana Lapin sairaanhoitopiirin alueella. Yhtenä ratkaisuna asiaan ovat sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön lisääntyvät mahdollisuudet konsultoida erityistyöntekijöitä tai toisia sosiaali- ja perusterveydenhuollon toimijoita mm. teletekniikan keinoin. Lapissa käy vuosittain n. 1,3 milj. suomalaista ja lähes miljoona ulkolaista matkailijaa. Lapissa jatkuvasti kasvava matkailu asettaa omat haasteensa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmälle. Matkailun vuoksi terveyspalveluiden kuormitus on kausiluontoista Lapissa. Kuormitushuiput sijoittuvat kevääseen sekä vuoden vaihteeseen. Matkailun vuoksi asiakkaat ovat hyvin monesta eri kulttuurista lähtöisin ja puhuvat vaihtelevasti eri kieliä. Tämä aiheuttaa lisää haastetta sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden osaamiseen. Oman erityisluonteensa Lapin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille luo saamelaisuus. Saamelaisten hyvinvoinnissa tulee huomioida saamelaisten omat arvot, perinteet, kieli, identiteetti, osallisuus sekä perinteiset elinkeinot. On tärkeä huomata, että saamelaisväestöön kohdistuu kaksinkertaisia syrjäytymisprosesseja. Saamelaisten yhdenvertainen osallisuus valtayhteiskunnassa edellyttää osin erityisiä toimenpiteitä, kuten kielen ja kulttuuristen tapojen huomiointia palvelujärjestelmässä. 18
Yhteydet muihin toimijoihin Lapin osahanke tulee tekemään tiivistä yhteistyötä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin osahankkeen kanssa. Lapin hankkeessa huomioidaan Lapissa toteutetut aikaisemmat hankkeet ja selvitykset. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä mm. UULA-projektin, Lapin lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston, Stakesin ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöjen kanssa. Hanke hyödyntää Pohjanmaa- hankkeessa ja Sateenvarjo-projektissa saavutettuja hyviä tuloksia. Tervein mielin Pohjois-Suomessa Lapin osahanke tullaan linkittämään osaksi Lapin kaste-hanketta. Toteutusaika 1.3.2009 31.10.2011 Lapin hankkeen painopistealueet 1. Strategiat 2. Promootio ja preventio 3. Kuntoutus Painopistealue 1. Strategiat Lapin osa hankkeessa keskitytään ensisijaisesti alueellisen ( kunta tai kunnat yhdessä), kokonaisvaltaisen hyvinvointistrategian laatimisen aloittamiseen, joka pitää sisällään mielenterveys- ja päihdetyön suunnitelmat joissa ovat mukana myös fyysiset ja sosiaaliset puolet. Strategioita laadittaessa huomioidaan Mieli 2009 ohjelman kehittämislinjaukset, Alkoholiohjelmien suositukset sekä aikaisemmissa hankkeissa ( Skitsofreniaprojekti, Mielenterveys- ja päihdehankkeet, Tappo-projekti, ja Lapsyke-hankkeet) mallinnetut työmuodot. Hanke hyödyntää Pohjanmaa hankkeessa luotua strategia prosessia. Tavoitteet 1. Hankkeen tukemana laaditaan alueelle mielenterveys- ja päihdestrategia(t) osana laajempaa Lapin Liiton hyvinvointistrategiaa. 2. Kuntalaisten ja eri toimijoiden osallisuuden ja voimavarojen vahvistaminen mielenterveys-, päihde- ja strategiatyössä 3. Mielenterveys- ja päihdetyön sekä muiden riippuvuuksien hoidon hyvien käytäntöjen juurruttaminen eri toimijoille ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa Arviointi Painopistealue 1. arvioidaan seuraavin kysymyksin: - onko mielenterveys- ja päihdestrategiat laadittu - onko strategian laadintatyöhön osallistettu kuntalaiset ja eri toimijatahot - ovatko strategiat ja hyvät käytännöt juurtuneet ja alueen toimijoiden käytössä Painopistealue 2. Promootio ja preventio Ikäkausiajattelu, mielenterveys- ja päihdetietoisuuden lisääminen yleisesti ammattilaisille, päättäjille ja kansalaisille, huom. stigma. Tavoitteet 1. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen. 19
2. Riskitilanteiden kartoittaminen ja perheiden tukeminen riskitilanteissa (mm. perhepsykiatria) 3. Työikäiset (työssäkäyvät, työttömät, syrjäytyneet) 4. Ikääntyvät. Tuetaan Lapin Kasteen vanhustyön osiota sekä kuntia tuomalla siihen mielenterveyden edistäminen ja päihteiden käytön hallinta 5. Ongelmien varhainen tunnistaminen ja varhaisen puuttumisen kulttuurin edistäminen 6. Joustava ja helppo konsultaatio mielenterveys- ja päihdepalveluihin 7. Nopea ja helppo arviointiin ja hoitoon pääsy 8. Ylisukupolvisten mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistaminen ja ketjun katkaisu Arviointikysymykset - onko lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämisen näkökulma otettu käyttöön - onko luotu toimintamalli riskitilanteiden kartoittamiseksi ja toimintamalli perheiden tukemiseksi ja onko se käytössä - toiminnan tunnusluvut (pitkittäisotanta) Painopistealue 3. Kuntoutus Kaiken ikäisten ihmisten kuntoutustarpeet otetaan huomioon hankkeessa. Kuntoutusmallien luomisessa otetaan huomioon julkisten palveluiden tarjoajat ja muut palveluiden tuottajat (järjestöt, yksityiset). Kuntoutusmenetelmien kehittäminen hyödyntäen tietotekniikkaa yhteistyössä UULA - hankkeen kanssa. Tavoitteet 1. Kuntoutuksen aseman ja kuntoutusprosessien määrittely palvelujärjestelmässä (mm. varhaiskuntoutus) 2. Mielenterveys- ja päihdekuntoutuspalvelujen tilaajan ja ostajan tietämystä ja tietoisuutta lisätään 3. Yhteismitallisten tutkimus-, arviointi- ja kuntoutusmenetelmien sopiminen Lapin alueella 4. Pitkään sairastaneitten potilaiden tukeminen avokuntoutuksella siten, että he tarvitsevat mahdollisimman vähän ja suunnitellusti laitoshoitoa 5. Luodaan malli somaattisesti oirehtivien ja sairastuneiden potilaiden mahdollisten mielenterveys- ja päihdeongelmien tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseen 6. Luodaan malli mielenterveys- ja päihdekuntoutujien somaattisen hyvinvoinnin turvaamiseksi Arviointikysymykset - aseman ja prosessien määrittely - subjektiivinen arvio toiminnasta - onko menetelmät määritetty - toiminnan tunnusluvut yhdistettynä diagnoosiin - onko mallit luotu ja onko otettu yhteisesti käyttöön Arvioinnin toteuttaminen 20