Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti Tammi-kesäkuu 2016 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A 00520 Helsinki puhelin 09 156 11 faksi 09 1561 2011 www.hsy.fi Lisätietoja Ympäristöpäällikkö Juha Uuksulainen, puh. 040 504 6353 Käyttöpäällikkö Jukka Salmela, puh. 045 657 7979 Ympäristöinsinööri Roni Järvensivu, puh. 045 657 7986 etunimi.sukunimi@hsy.fi Copyright HSY:n kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY
Tiivistelmä Tämä raportti perustuu Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Joiltain osin toimintoja on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa ei tammi-kesäkuun 2016 aikana ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita. Sen sijaan lievempiä poikkeuksia ja häiriöitä oli aiempien vuosien tapaan useampia. Näistä ei kuitenkaan aiheutunut välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai lupamääräysten vastaista tilannetta. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta 2016. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta 2020. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. HSY haki poikkeusta kaatopaikkakiellosta joillekin vaikeasti hyödynnettäville jätejakeille, mutta Etelä- Suomen aluehallintovirasto (AVI) ei myöntänyt haettuja poikkeuksia. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus ei AVI:n kielteisen päätöksen johdosta kykene vastaanottamaan kaikkia poikkeushakemuksen mukaisia jätelajeja, vaan kyseisten jätelajien jätehuollon järjestäminen jää jätteenhaltijoiden vastuulle. Tästä voi seurata häiriöitä toimivan jätehuollon järjestämiseen sekä jätteiden luvatonta käsittelyä tai jättämistä maastoon. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 187 458 tonnia tammi-kesäkuussa. Vuonna 2015 vastaavalla ajanjaksolla määrä oli 154 418 tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2016 loppuun mennessä 964 tonnia jätettä, joka on 78 % vähemmän kuin samana ajanjaksona edellisvuonna. Lajiteltavaa jätettä vastaanotettiin 4 132 tonnia. Maaaineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin 17 576 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 29 341 tonnia. Käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin pilaantuneiden maiden käsittelytoimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla 3 916 tonnia. Jätevoimalatuhkaa vastaanotettiin 1 940 tonnia ja jätevoimalan raakakuonaa otettiin vastaan 32 408 tonnia tammi-kesäkuussa 2016. Jätevoimalassa oli huoltoseisokit 9.5. 27.5.2016 ja 16.6. 1.7.2016. Tällöin jätettä vastaanotettiin kaikkiaan 23 426 tonnia käsittelykeskukseen. Jäte sijoitettiin jyrättynä ja peitettynä kaatopaikan päälle sekä laajennusalueen kentälle ja edelleen paaleihin. Jätteenkäsittelykeskuksessa vastaanotettiin tammi-kesäkuussa 25 897 tonnia biojätettä sekä 6 041 tonnia jätevesilietettä. Ämmässuolla on aloitettu kevään 2016 aikana HSY:n oma multatuotanto. Blominmäen jätevedenpuhdistamon kalliolouheen vastaanotto alkoi 25.9.2015. Alkuvuonna louhetta vastaanotettiin 484 135 tonnia. Louheen murskaaminen aloitettiin toukokuussa. Kaatopaikkakaasua kerättiin alkuvuonna 20,43 milj. Nm 3 ja sen polttoaineteho oli 9,5 % pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2015. Kaasunkeräyspumppaamoiden käyttöaste on ollut korkea. Kerätystä kaasusta 90 % hyödynnettiin kaasuvoimalassa yhdistetyssä sähkönja lämmöntuotannossa, loput poltettiin soihdussa. Alkuvuoden aikana kaatopaikkakaasusta on tuotettu sähköä 40,6 GWh, josta jätteenkäsittelykeskuksen ja kaasuvoimalan oma kulutus oli 8,0 GWh ja loput sähköstä myytiin. Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan vaikutuksia vesiin seurattiin Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailutuloksissa ei ilmennyt mitään aiemmista tuloksista merkittävästi poikkeavaa. Suomenojan jätevedenpuhdistamolle johdettiin tasausaltaasta jätevettä 314 771 m 3 tammi-kesäkuussa 2016. Tasausaltaasta viemäriin johdettu vesi ei ylittänyt teollisuusjätevesisopimuksessa asetettuja raja-arvoja. Hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet eivät ylittäneet ohje- ja raja-arvoja jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaadun mittausasemilla. Haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausiohjearvo ei ylittynyt. Asiakaspalautteita vastaanotettiin 58 kappaletta koskien hajuja ja kaksi kappaletta koskien melua. Hajuvalitusten määrä on poikkeuksellisen suuri, mutta HSY:n muut selvitykset eivät tue käsitystä hajutilanteen heikkenemisestä. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä tehdyn melumittauksen mitatut arvot eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason raja-arvoa. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta hoidetaan asianmukaisesti niin, että yleisilme on siisti. Uuden tasausaltaan TAL 11 rakennustyöt käynnistyivät toukokuussa. Biokaasua hyödyntävän CHP-laitoksen rakennustyöt ovat käynnissä ja laitos on määrä ottaa käyttöön tämän vuoden joulukuussa. Kompostointilaitoksen vierasaineen erottelujärjestelmän saneeraus valmistui. Sortti-aseman vaarallisen jätteen vastaanottokontti uusittiin ja sijoitettiin uuteen paikkaan. Ekomo, Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Ekomo-konseptin mukainen yhteistyö on jo alkanut muutamien yritysten kanssa. Näiden toimintojen osalta ympäristövaikutukset on käsitelty tässä raportissa siltä osin kuin vaikutukset ovat mitattavissa koko käsittelykeskusta kattavilla tarkkailuilla. Tarkempi ympäristövaikutus- ja muu raportointi kootaan vuosiraporttiin. HSY:n toimintajärjestelmään (IMS) rakennettiin ympäristölupamääräysten toteutumisen seurantaa helpottava työkalu. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupa 14.12.2012 on viety järjestelmään ja loppuvuoden aikana viedään myös muut luvat. Ämmässuon ja Kulmakorven alueen ympäristöasioiden sidosryhmille järjestettiin alkuvuoden aikana yksi tapaaminen, jossa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, ympäristötarkkailuja, alueen lupatilannetta sekä tiedotettiin Ämmässuon toiminnoissa tapahtuvista muutoksista. Julkaisija: Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Tekijä: Roni Järvensivu, Juha Uuksulainen Pvm: 31.8.2016 Julkaisun nimi: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöraportti tammi-kesäkuu 2016 Avainsanat: Biokaasu, biokaasulaitos, Ekomo, ekoteollisuuskeskus, haju, HSY, ilmanlaatu, jätepaalit, jätteen määrä, jätteenkäsittelykeskus, kaasu, kaatopaikka, kompostointi, kuona, melu, mädätys, pilaantuneet maat, tuhka, vesi, ympäristölupa, ympäristövaikutukset, Ämmässuo Kieli: Suomi Sivuja: 63 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä PL 100, 00066 HSY, puhelin 09 156 11, faksi 09 1561 2011, www.hsy.fi 1
Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 1. Toimistorakennukset 12. Kaasuvoimala 2. Ämmässuon Sortti-asema 13. Kuonakenttä 3. Vaaka-asema 14. Lajittelukatos 4. Vanha kompostointilaitos 15. Paalikenttä 5. Biokaasulaitos 16. Pinnoitetun puun kenttä 6. Kompostointilaitos 17. Kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysallas 7. Biopesuri 18. Louhekenttä 8. PIMA-halli 19. Tuhkalokero 9. PIMA-kenttä 20. Kaatopaikka 10. Puhtaan puun kenttä 21. Vastaanottokenttä 11. Vesiasema 22. Vanha kaatopaikka 2
Sisällys Tiivistelmä 1 Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 2 Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta 7 Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja -tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat sekä kaavoitus 8 Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset... 8 Tarkkailusuunnitelmat... 10 Lupamääräysten seuranta... 10 Viranomaistarkastukset... 10 Kaavoitus... 11 Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt 12 YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista... 12 Häiriöt ja lievät poikkeamat... 12 Poikkeukselliset aukioloajat... 13 Jätteen vastaanotto 14 Jätteen määrä... 14 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 14 Biojätteen ja jätevesilietteen käsittely 15 Yleistä toiminnasta... 15 Materiaalivirrat... 15 Viherjätteen käsittely... 16 Laitosmainen käsittely... 16 Biojätteen käsittely... 16 Jätevesilietteen käsittely... 18 Kompostien jälkikypsytys... 18 Käsittelyprosessin tarkkailu... 18 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 19 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 19 Päästötarkkailu... 19 5.8.1 Vesi... 19 5.8.2 Ilma... 19 5.8.3 Melu... 20 Haittaeläimet... 20 Kemikaalit... 20 Valmiin kompostin käyttö... 20 Pilaantuneet maat 21 Yleistä toiminnasta... 21 Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen... 21 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 21 Päästötarkkailu... 22 Vesi... 22 Ilma... 22 Jätteen käsittely kentillä 23 3
Yleistä toiminnasta... 23 Maa-aines... 23 Puhdas maa ja jätepitoinen maa... 23 Kiviainespitoinen liete... 23 Turve... 23 Betoni yli 100 mm... 23 Asfaltti... 23 Kipsi... 24 Puu... 24 Lajiteltava jäte... 24 Kuona... 24 Hävityskuormat... 24 Raadot... 25 Renkaat... 25 Pilaantuneet maat... 25 Bio- ja puutarhajäte... 25 Sekajätteen paalaus... 25 Jätteen loppusijoitus 26 Tavanomaisen jätteen kaatopaikka... 26 Vanha kaatopaikka... 26 Vaarallisen jätteen kaatopaikka... 26 Tuhkat 27 Yleistä toiminnasta... 27 Tuhkan käsittely... 27 Päästötarkkailu... 27 Vesi... 27 Ilma... 27 Kemikaalit... 27 Jätteen varastointi 28 Yleistä toiminnasta... 28 Poltettavan jätteen välivarastointi... 28 Kipsi... 28 Painekyllästetty puu... 28 Lasi... 28 Metalli... 28 Kuona... 28 Pilaantuneet maat... 29 Louhe... 29 Bio- ja puutarhajäte... 29 Kivenmurskaus ja louhinta 30 Yleistä toiminnasta... 30 Louhinta... 30 Kivenmurskaus... 30 Päästötarkkailu... 30 Vesi... 30 Ilma... 30 Melu ja tärinä... 30 4
Toiminnassa syntyvät jätteet... 30 Ämmässuon Sortti-asema 31 Yleistä toiminnasta... 31 Jätteen määrä... 31 Jätteen tuojien ja laadun valvonta... 32 Alueen hoito... 32 Päästötarkkailu... 32 Vesi... 32 Melu... 33 Haittaeläimet... 33 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 33 Kaasun keräys ja kaasuvoimala 34 Yleistä kaasun keräyksestä ja kaasuvoimalasta... 34 Kaasun keräys... 34 Kaasuvoimala... 35 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 36 Häiriöt ja muut poikkeustilanteet... 36 Päästötarkkailu... 36 Vesi... 36 Ilma... 36 Melu... 37 Kemikaalit... 37 Toiminnassa syntyvät jätteet... 37 Vesienhallinta 38 Yleistä toiminnasta... 38 Käyttötarkkailu... 38 Huolto- ja korjaustoimenpiteet... 38 Pintavedet... 38 Jätevedet... 38 Kemikaalit... 39 Häiriöt ja poikkeamat... 39 Kemikaalit, polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus 40 Kemikaalit... 40 Polttoaineen varastointi ja työkoneiden tankkaus... 40 Rakentaminen 41 Ympäristövaikutusten hallinta... 41 Kaatopaikkakaasun keräys ja hyödyntäminen... 41 Vesien keräys ja johtaminen... 41 Alueiden ja toimintojen kehittäminen ja niiden vaatimat investoinnit... 41 Biojätteen käsittely ja mädätyskaasun hyödyntäminen... 41 Infrastruktuurin kehittäminen ja sen vaatimat investoinnit... 41 Ympäristövaikutukset 42 Sää... 42 Vesi... 43 Pintavedet... 44 Pohjavedet... 45 5
Jätevedet... 47 Jätetäyttöjen tila... 47 Painumatarkkailu... 48 Ilma... 48 Hiukkaset... 49 Hajut... 50 Metaanimittaukset... 52 Melu... 52 Ympäristön ja viheralueiden hoito, roskaantuminen, haittaeläimet ja linnut... 55 Ympäristön ja viheralueiden hoito... 55 Roskaantuminen... 56 Haittaeläimet... 56 Linnut... 56 Energian tuotanto ja kulutus sekä energiatehokkuuden parantaminen 58 Työsuojelu ja turvallisuus 59 Tutkimushankkeet 60 Jätteen hyödyntämiseen ja käsittelyyn liittyvät tutkimukset... 60 Ekoteollisuuskeskusta tukeva tutkimus... 60 Kaatopaikkoihin liittyvä tutkimus... 60 Uusiutuvan energian esiselvitykset... 61 Katsaus tulevaan 62 Liitteet 63 Jakelu 63 6
Yleistä Ämmässuon jätteenkäsittely-keskuksen toiminnasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Espoon kaupungin länsiosassa osittain Espoon kaupungin ja osittain Kirkkonummen kunnan alueella. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus otettiin käyttöön seudullisena yhdyskuntajätteen kaatopaikkana vuonna 1987. Myöhemmin 1990-luvun alussa Ämmässuosta tuli pääkaupunkiseudun ainoa käytössä oleva yhdyskuntajätteiden kaatopaikka. Vanhan kaatopaikka-alueen käyttö loppui lokakuussa 2007 ja uuden kaatopaikan, ns. bioreaktorikaatopaikan, ensimmäinen osa (S1) otettiin käyttöön marraskuussa. Nykyään Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus tarjoaa monipuoliset jätteenkäsittelypalvelut koko pääkaupunkiseudulle ja Kirkkonummen kunnalle. Jätteenkäsittelykeskuksen rakennuttamisesta, käytöstä ja hoitamisesta vastaa HSY:n jätehuolto. Noin 200 hehtaarin laajuisen jätteenkäsittelykeskuksen toimintoja ovat muun muassa jätteen vastaanotto, esikäsitellyn jätteen kaatopaikkasijoitus, biojätteen laitosmainen käsittely, pilaantuneiden maiden sekä tuhkien ja kuonien käsittely ja hyötykäyttö tai loppusijoitus, alueella syntyvien vesien hallinta sekä kaatopaikkakaasun keräys ja hyötykäyttö. Ämmässuolla käsiteltävän jätteen laadun ja määrän muuttuessa toimintojen pääpaino siirtyy loppusijoittamisesta jätteen jalostamiseen. Jätteenkäsittelykeskuksessa on myös Ämmässuon Sorttiasema jätteen pienerien tuojille. Tämän raportin sivulla 2 on karttakuva, jossa on osoitettu eri toimintojen sijoittuminen jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Vantaan Energian jätevoimala käyttöönotto vuonna 2014 (avajaiset 17.9.2014) on vaikuttanut merkittävästi käsittelykeskuksen toimintaan. Jätevoimalan myötä sekajätteen laajamittainen sijoittaminen kaatopaikalle loppui. Samalla käsittelykeskuksessa alkoi jätevoimalan pohjakuonan ja tuhkien käsittely. Biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamista koskeva rajoitus astui voimaan 1. tammikuuta 2016. Rakennus- ja purkujätteiden osalta rajoitukset ovat kuitenkin täysimääräisesti voimassa vasta 1. tammikuuta 2020. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä. Ekomo, Ämmässuon ekoteollisuuskeskus -projektissa aluetta kehitetään jätteenkäsittelykeskuksesta teollisten symbioosien periaatteilla toimivaksi ekoteollisuuskeskukseksi. Tavoitteena on alue, jossa HSY:n toimintojen ympärille syntyy erilaisiin kumppanuuksiin ja yritysyhteistyöhön nojaavaa uutta tuotantoa, palveluita ja jätemateriaalien uutta jalostusta. Tämä raportti perustuu HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle myönnettyihin ympäristölupiin ja lupien mukaisiin tarkkailusuunnitelmiin. Luvat ja tarkkailusuunnitelmat on koottu tämän raportin lukuun 2. Raportti huomioi soveltuvin osin myös ne luvat, joista on valitettu ja, jotka eivät siten ole vielä lainvoimaisia. Käyttö- ja päästötarkkailu on koottuna pääosin laitoksia/toimintaa koskeviin lukuihin ja jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutustarkkailut lukuun 17. Joiltain osin toimintoja, kuten työsuojelu ja turvallisuusasioita, on tarkasteltu ympäristölupien vaatimuksia laajemmin. 7
Ympäristöluvat, viranomaispäätökset ja - tarkastukset, tarkkailusuunnitelmat sekä kaavoitus Ympäristöluvat ja viranomaispäätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat on koottu taulukkoon 1, Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat lupahakemukset on koottu taulukkoon 2, Hallinto-oikeuksissa vireillä olevat ympäristölupa-asiat on koottu taulukkoon 3 sekä viranomaispäätökset ja -kannanotot vuodelta 2016 on koottu taulukkoon 4. Lisäksi Etelä-Suomen ELY-keskukseen jätettiin vireille hakemus Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailun uusimiseksi 30.12.2015. Taulukko 1. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen lainvoimaiset ympäristöluvat ja -päätökset. Ympäristöluvat ja -päätökset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus 14.12.2012 Tilanne Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 9.3.2016. Laajennusalueen louhinnan ja kivenmurskaamon ympäristölupa 1.10.2003 Ongelmajätteen kaatopaikka 18.12.2009 Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelma 8.1.2004 Sekajätteen käsittelylaitos 16.5.2005 Lainvoimaiseksi 8.3.2006 korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä. Louhinnan ja murskauksen ympäristöluvan lupamääräysten muutos 26.5.2008. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi vireillä. Lainvoimaiseksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 21.6.2011. Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutosta koskeva päätös 12.3.2007. Hakemus tarkkailuohjelman päivittämiseksi vireillä. Lainvoimaiseksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 27.12.2007. Luvan voimassaoloa ja lupamääräysten tarkistamista koskeva ESAVI:n päätös 17.6.2014. Kaasuvoimalan ympäristölupa 19.2.2015 ESAVI:n päätös 19.2.2015 lainvoimainen. Taulukko 2. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireillä olevat ympäristölupahakemukset. Ympäristöluvat Ei ole. Tilanne 8
Taulukko 3. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristölupia koskevat valitukset hallinto-oikeuksissa. Ympäristöluvat Poikkeushakemus biohajoavaa ja muuta orgaanista ainesta sisältävien jätteiden sijoittamiselle kaatopaikalle Tilanne ESAVI:n hylkäävä päätös 1.7.2016. Vaasan hallinto-oikeudessa. Biojätteen käsittely Louhinnan ja murskauksen ympäristölupa Ympäristölupa myönnetty 8.10.2014. Vaasan hallinto-oikeudessa. Ympäristölupa myönnetty 9.9.2015. Vaasan hallinto-oikeudessa. Taulukko 4. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskusta koskevat viranomaispäätökset ja -kannanotot 1.1. 30.6. 2016. Taho Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto Lausunto 8.1.2016 koskien murskattavan kiviaineksen välivarastointiaikaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Espoon kaupunki Kannanotto 13.1.2016 koskien tuulivoimalan asemakaavatarvetta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Etelä-Suomen aluehallintovirasto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Päätös 31.3.2016 koskien jätteenkäsittelykeskuksen jätteiden käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämistä. Päätös 31.3.2016 koskien jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelylaitoksen seurannan ja tarkkailun järjestämistä. Kannanotto 12.4.2016 koskien laajennusalueen moreenikentän käyttöä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto 23.3.2016 koskien Helsinki-moreenin käyttöä pintarakenteissa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kannanotto 13.3.2016 koskien hiekoitushiekan käsittelyn lupatarvetta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus UUDELY:n kannanottoja valvontaan liittyen, 13.4., 18.4., 19.4., 2.5., 25.5.1.6. 9
Tarkkailusuunnitelmat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on tehty seuraavat tarkkailusuunnitelmat ja -ohjelmat: - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue. Seurannan ja tarkkailun suunnitelma 29.6.2015. ESAVI:n päätös 31.3.2016; päätöksen mukaisesti päivitetty suunnitelma on toimitettu ELYkeskukselle 30.4.2016. Suunnitelma sisältää tiivistetysti myös aiemmin tehdyt pilaantuneiden maiden sekä tuhkan ja kuonan käsittelyyn liittyvät suunnitelmat: o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt. Seurantasuunnitelma 27.2.2013. Päivitetty 27.2.2015. o HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely. Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma 30.8.2013. o Jätevoimalan tuhkien käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 28.10.2014. o Jätteenpolton kuonan käsittely Ämmässuolla. Näytteenotto- ja testaussuunnitelma 19.5.2015. - Biojätteen käsittelylaitos ja sen kaasunhyödyntämisyksikkö. Tarkkailu- ja seurantasuunnitelma 4.6.2015. ESAVI:n päätös 31.3.2016; päätöksen mukaisesti päivitetty suunnitelma on toimitettu ELYkeskukselle 13.5.2016. - Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan tarkkailusuunnitelma 4.6.2015. - Vesien yhteistarkkailun työohjelma 21.12.2015. Uusi tarkkailuohjelmaesitys jätetty vireille 30.12.2015. - Ilmanlaadun mittaussuunnitelma 4.10.2013. UUDELY:n päätös 19.2.2014. - Meluntarkkailusuunnitelma 16.4.2008. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös 5.5.2008. Uusi tarkkailuohjelma jätetty vireille 26.5.2016. Lupamääräysten seuranta Lupamääräysten seuranta on ohjeistettu HSY jätehuollon toimintajärjestelmän työohjeessa Ympäristöluvista johtuvat toimenpiteet ja vastuut. Yksittäisten lupamääräysten seuranta on, johtuen lupien ja lupamääräysten suuresta määrästä, osoittautunut kuitenkin haastavaksi. Keväällä 2016 HSY:n toimintajärjestelmään (IMS) rakennettiin ympäristölupamääräysten toteutumisen seurantaan tarkoitettu työkalu. Jätteenkäsittelykeskuksen yleinen ympäristölupa 14.12.2012 on viety järjestelmään, jossa se on jaettu osiin ja kullekin määräykselle on nimetty vastuuhenkilö. Järjestelmä automaattisesti muistuttaa vastuuhenkilöitä tarkistamaan ja täydentämään vastuullaan olevat lupamääräykset. Työkalun avulla on mahdollista järjestelmällisesti tarkistaa kunkin lupamääräyksen toteutumisen tila. Vuoden 2016 loppuun mennessä on tavoitteena viedä loput jätteenkäsittelykeskukselle myönnetyt ympäristöluvat järjestelmään. Viranomaistarkastukset Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen biojätteen käsittelyn ja pilaantuneiden maiden käsittelyn ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus (UUDELY, Espoon ympäristökeskus) pidettiin 12.5.2016. Biojätteen käsittelylaitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1 eli määräaikaistarkastus laitoksella on joka vuosi. Pilaantuneiden maiden käsittely kuuluu valvontaluokkaan 2 ja tarkastus on joka toinen vuosi. Vaarallisen jätteen kaatopaikan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 24.5.2016. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. 10
Kivenlouhinnan ja -murskauksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 24.5.2016. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 4. Valvontaluokkaan 4 kuuluvista laitoksista osa tarkastetaan otantaperusteisesti kerran lupakaudessa. Kaasuvoimalan ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 24.5.2016. Laitos kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 4. Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan valvontaan liittyvä määräaikaistarkastus pidettiin 24.5.2016. Toimintakokonaisuus kuuluu Uudenmaan ELY-keskuksen valvontaluokkaan 1. Tarkastus koski muun muassa seuraavia asioita: lupatilanne, vastaava hoitaja ja muut yhteyshenkilöt ja tiedottaminen, toiminta jätteenkäsittelykeskuksessa, toiminta jätteiden vastaanottopaikoilla, vuosiraportointi, orgaaninen jäte, kuonan käsittely. Kaavoitus Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen asemakaavojen osalta ei ole tapahtunut muutoksia. Kulmakorpi I asemakaavoitus on vireillä. Kaavaehdotus oli nähtävillä 11.8. 9.9.2014. Asemakaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 26.8.2015 ehdottaa kaupunginhallitukselle kaava hyväksymistä. Kolmperänranta Ämmäsmäki asemakaavahanke on käynnistynyt. Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella tarkastellaan Kolmperän alueen korttelialueet, rakennusoikeudet sekä katu- ja virkistysalueet, läheinen Kolmperän järven vesialue huomioiden. Ämmässuontien varrella mahdollistetaan veneiden talvisäilytysalueen sijoittuminen nykyisen täyttömäen alueelle. Kaavamuutoksessa huomioidaan virkistysalue ja sen luonto- ja maisema-arvot. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmistelun. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue kuuluu yleiskaavan alueeseen. 11
Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöt YSL 123 :n mukaiset ilmoitukset poikkeuksellisista tilanteista Jätteenkäsittelykeskuksessa ei ole ollut ympäristönsuojelulain 123 :ssä tarkoitettuja poikkeuksellisia tilanteita alkuvuonna 2016. Häiriöt ja lievät poikkeamat Biokaasuvoimalan rakennustyömaalla 1.2.2016 rikkoutui kaivuutöiden yhteydessä prosessivesiputki. Kuormittuneen veden pumppaus jätevesiviemäriin aloitettiin heti, kun vuoto huomattiin. Vuoto sijaitsi kompostointilaitoksen turva-altaan sisäpuolella, joten kuormittunutta vettä ei päässyt maastoon. Vantaan Energian jätevoimalan huoltoseisokin (9.5. 27.5.2016) jatkuminen ennakoitua pidempään aiheutti sen, että käsittelykeskuksessa jätettä jouduttiin sijoittamaan välivarastoon myös kaatopaikan päälle (ns. jyräpaali). Välivarastointia koskee lupamääräys H.16., jota Vaasan hallinto-oikeus on muuttanut päätöksellään 17.11.2014. Lupa sallii sekajätteen vastaanottoon liittyvän lyhytaikaisen välttämättömän varastoinnin ennen käsittelyä. Ämmässuon vesienhallinnan automaatiojärjestelmä käänsi pohjaveden pumppaamon 5 vedet likaisen veden järjestelmään 23.1.2016. Veden sähköjohtavuus oli lievästi kohonnut normaalista, joten sitä ei voitu johtaa maastoon. Häiriötä on tarkemmin käsitelty vesienhallinnan kappaleessa 14.7. 24.5. klo 7.05 palonalku kaatopaikalla välivarastokasassa. Palonalku sammutettiin nopeasti omilla toimenpiteillä. Ympäristövaikutusten tarkkailussa havaitut lievät poikkeamat on käsitelty luvussa 18. Prosessi- ja laitehäiriöt, joilla ei ole ollut ympäristövaikutuksia, käsitellään ko. toimintaa käsittelevissä luvuissa. 12
Poikkeukselliset aukioloajat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus oli normaalisti avoinna arkisin kello 7.00 17.00. Jätteenkäsittelykeskus oli kuorma-autoliikenteelle arkipyhistä johtuen poikkeuksellisesti avoinna alkuvuonna 2016 taulukon 5 mukaisesti. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on HSY:n omaan toimintaan liittyvää jätteenkäsittelyä sekä kuormaautoliikennettä ympäristöluvan mukaisesti arkisin kello 7.00 21.00 välisenä aikana. Ämmässuon Sorttiasemalla vastaanotettiin jätettä maanantaista perjantaihin kello 7.00 21.00. Sortti-asema oli normaalien aukioloaikojen lisäksi avoinna jätteiden pientuojille kolmena lauantaina taulukon 5 mukaisesti. Vantaan Energian huoltoseisokin aikaista sekajätettä paalattiin pyöröpaaleihin myös yöaikaan (UUDELY:n hyväksyntä) taulukon 5 mukaisesti. Taulukko 5. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen arkipyhistä johtuvat ennakkoon ilmoitetut poikkeukselliset aukioloajat ja jätteiden sijoituskohteet tammi-kesäkuussa 2016. Päivämäärä Viikonpäivä Kellonaika Paikka Syy 2.1.2016 Lauantai 9.00-16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä 9.1.2016 Lauantai 9.00-16.00 Kompostointilaitos, kuonan, kiinteistö metallin ja -lasin vastaanotto Arkipyhä 20.3.2016 Sunnuntai 9.00-16.00 Käsittelykeskus Arkipyhä 28.3.2016 Maanantai 9.00-16.00 Käsittelykeskus Arkipyhä 5.5.2016 Torstai 7.00-16.00 Kuonankäsittely Arkipyhä, poikkeuksellinen tilanne. Laiterikko 7.5.2016 Lauantai 9.00-16.00 Käsittelykeskus ja Sortti-asema Arkipyhä 14.5.2016 Lauantai 9.00-16.00 Sortti-asema Asukkaiden palvelu 21.5.2016 Lauantai 9.00-16.00 Sortti-asema Asukkaiden palvelu 24.5.2016 Maanantai 21.00-7.00 Paalikenttä Sekajätteen paalaus 25.5.2016 Tiistai 21.00-7.00 Paalikenttä Sekajätteen paalaus 26.5.2016 Keskiviikko 21.00-7.00 Paalikenttä Sekajätteen paalaus 27.5.2016 Torstai 21.00-7.00 Paalikenttä Sekajätteen paalaus 28.5.2016 Perjantai 21.00-7.00 Paalikenttä Sekajätteen paalaus 19.6.2016 Sunnuntai 9.00-16.00 Käsittelykeskus Arkipyhä 13
Jätteen vastaanotto Jätteen määrä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa otettiin vastaan jätettä ja maata yhteensä 187 458 tonnia tammikesäkuussa 2016. Viime vuonna vastaavalla ajanjaksolla määrä oli 154 418 tonnia. Loppusijoitettavaksi kaatopaikalle päätyi kesäkuun 2016 loppuun mennessä 964 tonnia jätettä, joka on 78 % vähemmän kuin samana ajanjaksona edellisvuonna. Maa-aineksia sijoitettiin vanhan kaatopaikan muotoiluun sekä rakenteisiin noin 17 576 tonnia ja kaatopaikan rakenteisiin 29 342 tonnia. Vastaanottokentällä vastaanotettiin erilaisia maa- ja kiviaineksia yhteensä 11 152 tonnia. Jätemäärän suoritteissa ei ole huomioitu sisäisiä siirtoja, ulos lähteviä kuormia eikä kaatopaikan ulkopuolisiin kenttärakenteisiin sijoitettuja massoja. Vastaanotettujen bio- ja puutarhajätteiden määrät on esitelty tämän raportin luvussa 5, vastaanotettujen pilaantuneiden maiden määrät luvussa 6 ja Ämmässuon Sortti-asemalla vastaanotetut jätemäärät luvussa 13. Vuonna 2016 vastaanotetut jätemäärät esitellään tarkemmin eriteltyinä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa ja Vahti-ilmoituksissa. Jätteen tuojien ja laadun valvonta Vastaanotetun jätteen sisältöä ja laatua valvotaan. Näin varmistetaan, että eri käsittelyprosesseihin otetaan vastaan ainoastaan ympäristöluvissa sallittuja jätteitä. Syntypaikkalajittelun merkittävistä puutteista välitetään tietoa valvoville viranomaisille. Mikäli kuormantarkastuksessa osoittautuu, että jäte ei ole sopivaa sille aiottuun käsittelyyn, lastataan kuorma kuljettavaksi sopivaan käsittelypaikkaan jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Jos jäte ei sovi käsiteltäväksi Ämmässuolla esimerkiksi vaaralliseksi jätteeksi luokittelun vuoksi, ohjataan kuorma pois alueelta. Käännytetyistä kuomista tehdään ilmoitus sekä Espoon että sen kunnan ympäristöviranomaisille, josta kuorma on lähtöisin. Vuoden 2016 tammi-kesäkuun aikana kuorma-autoliikenteen jätekuormien tarkastuksen yhteydessä kirjoitettiin tarkastuspöytäkirjoja yhteensä 196 kappaletta. Puutteellisesti täytettyjä siirtoasiakirjoja oli 26 kappaletta. Muita tarkastuspöytäkirjojen aiheita olivat jätteen laatu- ja hinnanmuutokset, epäpuhtaudet hyödynnettävissä jätteissä, lajittelemattomat jätekuormat sekä puutteet jätteen kuljetuksissa. Jätteenkäsittelykeskuksesta käännytettiin kokonaan pois kahdeksan jätekuormaa. Pääasiallinen syy käännytyksiin oli se, että jäte ei ollut kaatopaikkakelpoista. Ämmässuon Sortti-asemalle tuotujen jätteiden laadun valvonta on esitetty tämän raportin luvussa (12.3). 14
Biojätteen ja jätevesilietteen käsittely Yleistä toiminnasta Ämmässuon biokaasulaitoksessa ja kompostointilaitoksissa sekä niihin kuuluvilla kenttäalueilla käsitellään pääkaupunkiseudun erilliskerättyä biojätettä, Sortti-asemilla sekä Ämmässuolla vastaanotettua viherjätettä ja noin puolet Suomenojan jätevedenpuhdistamolla syntyvästä jätevesilietteestä. Biojätteet sekä jätevesilietteet käsitellään laitosmaisesti. Osa viherjätteistä käytetään tukiaineina laitoskompostoinnissa ja osa kompostoidaan kentällä. Bio- ja viherjätteen sekä jätevesilietteen käsittelyn lopputuotteena syntyy kompostia jota käytetään seulottuna mullanvalmistuksen raaka-aineena. Materiaalivirrat Vuosien 2014 2016 tammi-kesäkuun käsittelyyn vastaanotetut jäte määrät on esitetty kuvassa 1. Biojätteet ja jätevesilietteet sekä osa eläinten kuivikkeista käsitellään laitosmaisesti. Puu, kannot ja risut murskataan kompostien tukiaineeksi. Viherjätteet, purut sekä osa eläinten kuivikkeista kompostoidaan viherjätekentällä. Muut viherjätteet sisältävät enimmäkseen haravointijätettä. 40000 35000 t / Tammi-kesäkuu 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2014 2015 2016 Purut 130 212 12 Puu 212 294 96 Eläinten kuivikkeet 263 446 302 Kannot 523 868 521 Muu viherjäte 1 933 1 711 1 766 Risut 1 819 2 891 3 014 Jätevesiliete 0 0 6041 Biojäte 24 989 25 957 25 897 Kuva 1. Vastaanotetut jätejakeet tonneittain (t) tammi-kesäkuussa 2014 2016. 15
Viherjätteen käsittely Viherjätekentälle vastaanotetaan puutarhajätettä, joka sisältää lehtiä, risuja, kantoja, puruja ja eläinten kuivikkeita (hevostallien kuivikkeet). Viherjätteiden jakautuminen eri jakeisiin on kuvattu taulukossa 6. Risut ja kannot murskataan viherjätekentällä. Mursketta käytetään tukiaineena laitoskompostoinnissa sekä viherjätteiden kompostoinnissa. Risuja murskattiin viisi kertaa, pinnoittamatonta puuta kolme kertaa ja kantoja yhden kerran tammi-kesäkuussa 2016. Lehdet ja hevostallien kuivikkeet käsitellään viherjätekentällä kompostoimalla tekemällä niistä pyöräkuormaajalla kompostiaumoja, joissa tukiaineena käytetään risumursketta. Kompostiaumoja käännetään aumankääntölaitteella noin kolmen viikon välein. Kompostiaumat todetaan hygienisoituneiksi, kun niiden lämpötila on yhtäjaksoisesti ollut yli 55 astetta vähintään kahden viikon ajan. Aumoja kastellaan tarpeen mukaan ja niiden sisälämpötiloja seurataan etäluettavilla lämpötila-antureilla. Kesäkuun 2016 lopussa kentällä oli noin 6 050 tonnia viherjätekompostia ja noin 700 tonnia kanto- ja risumursketta. Käsittelemätöntä viherjätettä kentällä varastoitiin noin 544 tonnia. Taulukko 6. Viherjätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät 1) tonneittain (t) tammi-kesäkuussa 2016. Viherjäte EWCkoodi Vastaanotettu Varastointi Kenttäkäsittely Murskattu tukiaineeksi Myyty energiantuotantoon hakkeena Risut 20 02 01 3 014 - - 3 014 687 Kannot 20 02 01 521 178-343 - Muu viherjäte 20 02 01 1 766 366 1 400 - - Puu 19 12 07 96 - - 96 - Yhteensä 5 397 544 1 400 3 453 687 1)Taulukossa esitetyt käsittelymäärät voivat sisältää myös edellisinä vuosina vastaanotettuja jakeita. Laitosmainen käsittely Biojätteen käsittely Biojäte käsitellään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa biokaasulaitoksen ja kompostointilaitoksen muodostamassa yhtenäisessä prosessissa, jossa biojäte mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Tämän osavirtamädätykseksi kutsutun käsittelytavan ansiosta saadaan tehokkaasti talteen biojätteen sisältämä energia biokaasuna ja palautetaan kompostina takaisin kiertoon humus sekä arvokkaat ravinteet, kuten fosfori ja typpi. Samalla biojätteen käsittelyn hajuhaitat ja jätevesipäästöt vähenevät. Biokaasulaitos tuottaa keskimäärin kuusi miljoonaa kuutiota biokaasua vuodessa. Kuvassa 2 on esitetty biojätteen käsittelyn prosessikaavio. Taulukossa 7 on esitetty kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit tammi-kesäkuulta 2016. Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät on esitetty taulukossa 8. 16
Kuva 2. Biojätteen käsittelyn prosessikuvaus. Taulukko 7. Kompostointilaitokseen ja biokaasulaitokseen liittyvät tärkeimmät parametrit tammi-kesäkuulta 2016. Parametri Yksikkö Tammi-kesäkuu 2016 Mädätykseen syötetty biojäte t 13 383 Muodostunut biokaasu Nm 3 1 714 455 Kompostointiin syötetty mädäte m 3 8 483 Biokaasun pumppaus kaatopaikkakaasulaitokselle Nm 3 1 374 072 Biokaasu soihtuun Nm 3 340 383 Vastaanotettu biojäte seulotaan kompostointilaitoksessa ja seulottu, hieno biojäte syötetään biokaasulaitoksen mädätysreaktoreihin. Biojätettä mädätetään keskimäärin 21 päivää ennen kuin se poistetaan reaktorista. Mädätetty biojäte eli mädäte, seulonnasta syntynyt karkea biojäte sekä tukiaineet (risu-, puu- ja kantomurske, kierrätyskomposti sekä kompostin seulontaylitteet) sekoitetaan keskenään, jonka jälkeen massa syötetään kompostointitunneliin. Tunnelikompostoinnin ensimmäinen vaihe kestää noin kaksi viikkoa, jonka jälkeen komposti seulotaan ja siirretään hygienisointitunneliin, jossa varmistetaan panoksen hygieenisyys. Hygienisoituneet panokset kannetaan pyöräkuormaajilla ulos jälkikypsytyskentälle jälkikypsytysaumoihin. Biojätteen käsittelyssä muodostuvaa kompostointiin kelpaamatonta rejektiä on ajettu säännöllisesti Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaan. 17
Taulukko 8. Biojätteen sijoituskohteet ja käsittelymäärät tonneittain (t) tammi-kesäkuussa 2016. Käsittely Jätelaji Kompostointi EWCkoodi Vastaanotettu Kenttäkäsittely Mädätys Muu biojätteenkäsittelylaitos Kaatopaikka Biojäte 20 01 08 25 897 12 758 0 13 383 151 0 Eläinten kuivikkeet 20 01 06 302 248 54 - - - Purut 20 01 08 12-12 - - - Yhteensä 26 211 13 005 66 13 383 151 0 Osuus käsitellystä biojätteestä 49,60 % 0,30 % 51,10 % 0,60 % 0,00 % Jätevesilietteen käsittely Vuoden 2015 lopussa aloitettiin jätevesilietteen koeluontoinen käsittely kompostoimalla. Jätevesiliete kompostoidaan ensiksi vanhassa kompostointilaitoksessa ja jälkikypsytetään sen jälkeen ulkona jälkikypsytyskentällä. Tukiaineina kompostoinnissa käytettiin kompostien seulonnan yhteydessä syntynyttä seulaylitettä, risuhaketta ja puuhaketta sekä prosessista kiertotukiaineeksi otettua kompostiseosta. Tammikesäkuussa 2016 käsiteltiin yhteensä noin 6 041 tonnia jätevesilietettä. Kompostien jälkikypsytys Sekä biojäte- että jätevesilietekompostit kannetaan laitoskäsittelyn jälkeen pyöräkuormaajilla jälkikypsytyskentälle jälkikompostoitumaan. Jälkikompostoitumisvaiheen aikana komposteja ilmastetaan mekaanisesti kääntämällä. Kompostiaumoja käännettiin aumankääntölaitteella tammi-kesäkuussa 2016 yhteensä 5 kertaa. Vuonna 2014 on aloitettu käytäntö, jossa HSY ilmoittaa verkkosivuillaan osoitteessa www.hsy.fi kompostointiaumojen käännöstä mahdollisesti aiheutuvasta hajuhaitasta. Jälkikypsytysvaiheen aikana kompostiaumoja kasteltiin tarvittaessa. Vuodenajasta ja sääolosuhteista riippuen kompostia jälkikypsytetään aumoissa 4 6 kuukautta ennen kuin kompostin todetaan olevan tarpeeksi kypsää seulottavaksi. Seulotusta kompostista muodostetaan erä, josta lähetetään näyte Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon. Lannoiteasetuksen vaatimukset täyttävä seulottu komposti luovutetaan jatkojalostukseen. Käsittelyprosessin tarkkailu Laitosmaisen käsittelyn aikana biojätteen käsittelyparametreja seurataan ja varmistetaan kompostin kypsyminen sekä hygieenisyysvaatimusten täyttyminen. Käsittelyn aikana tehdyt toimenpiteet, hygienisointija näytetulokset kirjataan ylös. Laitosprosessia seurataan tietokoneelta ja tulokset tallennetaan niin, että niihin voidaan tarvittaessa palata myöhemmin. Jälkikompostointivaiheessa kompostien lämpötiloja tarkkaillaan etäluettavien antureiden avulla. Aumoja käännetään kolmen viikon välein ja niitä kastellaan tarvittaessa. Luovutettavista komposteista otetaan näytteet, jotka lähetetään Eviran hyväksymään ulkopuoliseen laboratorioon analysoitavaksi. Luovutusvalmiit kompostierät nimetään yksilöllisellä erätunnisteella. Eviran toimesta on otettu kompostin laadun ja kypsyyden valvontanäyte 18.5.2016. 18
Huolto- ja korjaustoimenpiteet Laitoksien laitteiden määräaikaishuollot suoritettiin käyttöohjeiden mukaisesti. Laitoksessa ei tehty huoltotoimenpiteitä, jotka olisivat aiheuttaneet laitoksen käyttökatkoksen. Lisäksi toteutettiin muutamia merkittäviä muutoksia kompostointilaitoksessa. Vierasaineiden erottelua tehostettiin uudella rumpuilmaerottimella, jolla kompostista poistetaan biojätteen mukana tullutta muovia sekä metallia. Vanhaa tuuliseulaa hyödynnetään väliylitteen puhdistamisessa. Tuuliseulan rakennustyöt aloitettiin huhtikuun alussa ja tuuliseula luovutettiin käyttäjille kesäkuussa. Kompostointilaitoksen yhteyteen rakennettavan kaasuvoimalan rakennustyöt (liite 1, kuva 1) aloitettiin tammikuussa 2016 ja sen on määrä valmistua vuoden lopussa. Biojätteen käsittelyyn liittyvästä rakentamisesta on kerrottu tämän raportin luvussa 16.2.1. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet Vuoden 2015 syksyllä biokaasulaitoksen mädätysreaktoreita pidettiin eri lämpötilatasoissa, jotta saataisiin selville, kumpi niistä soveltuu paremmin biojätteen mädättämiseen. Mesofiilinen ajotapa, jossa prosessilämpötila on noin 42 astetta, todettiin vakaammaksi. Siksi vuoden 2015 lopussa 1-reaktorin lämpötilaa ruvettiin muuttamaan mesofiiliseksi. Kuormituksen vähentämiseksi vähennettiin myös biojätteen syöttöä kyseiseen reaktoriin. Ylimääräinen biojäte syötettiin 2-reaktoriin. Nopean syöttömäärän nousun vuoksi 23.12.2015 esiintyi 2-reaktorissa prosessihäiriö. Biojätteen syöttö 2-reaktoriin lopetettiin kokonaan. Vuoden 2016 alussa heikontui myös muutosvaiheessa oleva 1-reaktori ja sen ph laski. Tammikuun aikana biojätteen syöttöä vähennettiin kyseiseen reaktoriin. Samanaikaisesti aloitettiin biojätteen syöttäminen 2-reaktoriin. Reaktoreihin alettiin syöttämään lipeää mädätteen ph:n tasaamiseksi. Tammikuun puolivälin jälkeen ruvettiin nostamaan biojätteen syöttöä hitaasti 1-reaktoriin ja normaali syöttötaso saavutettiin vasta maaliskuun alussa. 2-reaktorin ph vakiintui maaliskuun alussa, jolloin biojätteensyöttöä lisättiin. Normaalitasoon molempien reaktoreiden osalta päästiin toukokuun alussa. Biojätettä jota ei voitu syöttää mädätykseen häiriöstä johtuen kompostoitiin laitoksessa. 151 tonnia biojätettä jouduttiin kuljettamaan Forssan mädätyslaitokseen käsiteltäväksi. Tammikuussa kovan pakkasen ja puutteellisen lämmöneristyksen takia rikkivedynpoistoyksikkö ei toiminut. Tästä ei aiheutunut ympäristöhaittaa, sillä rikkivety suodattuu aktiivihiilisuodattimissa pois kaasusta. 5.8.1 Vesi Päästötarkkailu Kompostointikenttien vedet johdetaan tasausaltaaseen. Altaassa veden laatua seurataan ja vesi johdetaan joko viemäriverkkoon tai se käytetään teknisenä vetenä esimerkiksi kompostien kastelussa. Biojätteen käsittelylaitoksien yhteinen jäteveden tarkkailupiste sijaitsee vanhan kompostointilaitoksen takana sijaitsevassa neutralointipisteessä. Jäteveden laatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vesinäytteet otettiin 11.4.2016. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. Vedenlaadun analyysitulokset kirjataan VAHTI-järjestelmään. Viemäriin johdetun jäteveden määrä tammi-kesäkuussa 2016 oli 1057 m³ 5.8.2 Ilma Ilmanlaatua tarkkaillaan ympäristöluvan mukaisesti kompostointilaitoksen biopesurilla, vanhan kompostointilaitoksen happopesurilla sekä laitoksien biosuotimilla vähintään kerran vuodessa. Tammikesäkuussa 2016 kompostointilaitoksen- sekä vanhan kompostointilaitoksen hajupäästöt mitattiin kerran. 19
Tämän lisäksi toukokuussa 2016 tehtiin hajupitoisuusmäärityksiä kompostiaumoista. Yhteenveto analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa Biojätteen käsittelylaitoksen aiheuttamia hajuhaittoja ja hajujen leviämistä ympäristöön käsitellään yhdessä Ämmässuon muiden hajutarkkailujen kanssa (katso tämän raportin luku 17.5.2). 5.8.3 Melu Biojätteen käsittelylaitoksen melumittaukset tehdään yhdessä Ämmässuon muun melumittauksen kanssa (katso tämän raportin luku 17.6). Haittaeläimet Jyrsijöitä torjutaan myrkyttämällä sekä pyydyksillä. Biojätteen käsittelytoiminnon rakennuksiin sekä sisälle että rakennuksien ulkopuolelle on sijoitettu myrkkysyöttejä, jotka tarkastetaan ja huolletaan säännöllisesti. Tuholaistorjuntatarkastukset tehdään kuukausittain. Tämän lisäksi kompostointilaitoksen sisätiloihin on asennettu viisi kappaletta älykkäitä jyrsijäansoja. Kärpäsmyrkytyksiä suoritettiin kaksi kertaa tammi-kesäkuussa 2016. Torjunta tehtiin ruiskuttamalla ja aineina käytettiin pyretriinin ja piperonyylibutoksidi -liuosta sekä deltametriini -liuosta. Kemikaalit Laitoksilla eri prosesseissa käytettiin seuraavia kemikaaleja: 93 %:sta rikkihappoa, 37 %:sta rikkihappoa, 50 %:sta lipeää ja ravinneliuosta. Vahvaa rikkihappoa käytettiin vanhan kompostointilaitoksen rikkihappopesureissa yhteensä 74 tonnia, laimeampaa rikkihappoa käytettiin noin 20 litraa biokaasulaitoksen rikkivedynpoistoyksikössä ph:n säätöön, lipeää käytettiin noin 3 tonnia jätevesien ph:n neutralointiin ja noin 75 tonnia käytettiin biokaasureaktoreiden ph:n säätöön sekä NPK-ravinneliuosta käytettiin biokaasulaitoksen rikkivedynpoistoyksikössä noin 50 litraa. Valmiin kompostin käyttö Kentällä kypsytetty komposti seulotaan 10 mm:n palakokoon ja luovutetaan jatkojalostukseen mullanvalmistukseen sen ollessa tarpeeksi kypsää. Alkuvuonna 2016 valmistui kolme biojäte-erää ja kaksi puutarhajäte-erää, jotka myös luovutettiin jatkojalostukseen. Luovutettujen kompostien määrät ja ravinteet esitetään taulukossa 9. Taulukko 9. Luovutettujen kompostien määrät ja keskimääräiset (ka) ravinnearvot vuonna 2016. Parametri Yksikkö Biojäte Viherjäte Orgaaninen aines % 53,8 35,6 Kokonaistyppi mg/kg ka 32 000 11 500 Kokonaisfosfori mg/kg ka 7 700 3 100 Kokonaiskalium mg/kg ka 17 000 2 150 Luovutettu jatkojalostukseen t 2 889 2 559 20
Pilaantuneet maat Yleistä toiminnasta Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos (PIMA-halli ja -kenttä) sijaitsee kompostointilaitosten eteläpuolella. Varsinaiset käsittelytoiminnot toteutetaan PIMA-hallissa; PIMA-kentällä välivarastoidaan pilaantuneita maita tarvittaessa. Jätteenkäsittelykeskuksessa joulukuussa 2013 kokeiluna aloitettu kipsijätteen välivarastointi jatkuu edelleen, mikä tarkoittaa, että osa PIMA-hallin tilaresurssista on edelleen varattuna kyseiseen toimintaan, toisin sanoen pois PIMA-toiminnon käytöstä. Tilanpuutteen vuoksi käsittelyä edellyttäneiden pilaantuneiden maiden puhdistuspalvelua ei juurikaan pystytty tarjoamaan uusille kohteille vuoden 2016 alkupuoliskolla. Vuoden alussa voimaan astuneella TOC-rajoituksella (VNa 331/2013, 28 ) ei ole toistaiseksi ollut merkittäviä vaikutuksia PIMA-toimintoon. Tarkastelujaksolla pilaantuneiden maiden käsittelyt on tehty 29.4.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Maa-ainesten käsittelysuunnitelmat -asiakirjassa esitetyn mukaisesti, ja pilaantuneita maita on esikäsitelty/käsitelty kuivattamalla, välppäämällä ja eriä yhdistämällä. PIMA-toiminnon ilmapäästöjä seurataan 27.2.2015 päivitetyn HSY:n pilaantuneiden maiden käsittelytoiminnon ilmapäästöt - seurantasuunnitelman mukaisesti ja vesiä 30.8.2013 päivätyssä HSY:n pilaantuneiden maiden käsittely, Suoto- ja pintavaluntavesien seurantasuunnitelma -asiakirjassa esitetyn mukaisesti. Edellä mainittujen kolmen PIMA-asiakirjan sisältö on esitetty tiivistettynä 30.4.2016 päivätyssä Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma -tarkkailuohjelmassa. Massataseet, käsittely ja hyödyntäminen Alkuvuonna 2016 sellaisenaan hyödynnettäviä tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin 9 280 tonnia ja ne hyödynnettiin kaatopaikan ja vanhan kaatopaikan rakenteissa ja jätteiden peittomateriaalina. Jalostettavia [ennen hyödyntämistä] ja jätteenä jätetäyttöön sijoitettavia tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavia jätepitoisia pilaantuneita maita vastaanotettiin raportointijaksolla yhteensä 1 106 tonnia. Tutkittavia (HSY:n PIMATU-palvelu) sekä käsittelyä edellyttäneitä tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia pilaantuneita maita vastaanotettiin PIMA-toimintoon käsiteltäviksi tarkastelujaksolla yhteensä 3 916 tonnia. Tarkastelujaksolla vastaanotetuista pilaantuneista maista suurin osa oli edellisvuosien tapaan öljyhiilivedyillä pilaantuneita. Alkuvuoden 2016 aikana vastaanotetuissa pilaantuneissa maissa ei todettu VOCyhdisteitä. Vuodelta 2015 käsittelyyn vuodelle 2016 siirtyi yhteensä noin 6 783 tonnia pilaantuneita maita (käsittelyä odottamassa/käsittelyssä/käsittelyn jälkeisessä välivarastossa). PIMA-käsittelystä siirrettiin tammi-kesäkuussa 2016 yhteensä 5 037 tonnia käsiteltyjä maa- ja kiviaineksia hyödynnettäviksi Ämmässuon kaatopaikoille. Kesäkuun lopussa PIMA-toiminnossa (käsittelyä odottamassa/käsittelyssä/käsittelyn jälkeisessä välivarastossa) oli noin 5 661 tonnia maa-aineksia. Häiriöt ja muut poikkeustilanteet PIMA-toiminnossa ei raportointijaksolla ollut normaalista poikkeavaa toimintaa. 21
Päästötarkkailu Vesi Pilaantuneiden maiden käsittelystä viemäriin johdettavasta vedestä otettiin alkuvuonna 2016 näytteitä tarkkailuohjelman mukaisesti kaksi kertaa: maalis- ja kesäkuussa. Nämä analyysitulokset on syötetty VAHTIjärjestelmään. Teollisuusjätevesisopimuksessa viemäriin johdettavalle vedelle asetetut raja-arvot eivät ylittyneet tarkastelujaksolla. Yhteenveto viemäriin johdettavan veden analyysituloksista esitetään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportissa. PIMA-toiminnon hiekanerotin-, öljynerotin- ja näytteenottokaivot tyhjennettiin kesäkuussa. Ilma PIMA-hallin ilmanvaihtojärjestelmä on ollut raportointijaksolla suunnitellusti päällä. Huoltotoimenpiteiden sekä kompostointilaitoksen ulkoaumojen kääntöjen aikana ilmanvaihto on ollut pysähdyksissä enintään muutaman päivän ajan tuloilmakojeiden esisuodattimien tukkeutumisen estämiseksi. Raportointijaksolla VOC-yhdisteitä sisältäviä maaeriä ei tullut käsittelyyn eikä muilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ollut tarpeen ilmastaa koneellisesti, joten VOC-hallin/koneellisen ilmastuksen ilmanvaihtoa ei ollut tarpeen käyttää maiden käsittelyssä eikä päästömittausaineistoakaan näin ollen raportointijaksolla kertynyt. Ilmanvaihdon kaasuanturit huollettiin ja kalibroitiin tarkastelujakson aikana laitevalmistajien toimesta. PIMA-hallin ilmantarkkailutulokset kootaan jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraporttiin. 22
Jätteen käsittely kentillä Yleistä toiminnasta Jätteenkäsittelykeskuksen alueella on yhteensä 35 hehtaaria pinnoitettuja ja viemäröityjä kenttiä hyötykäyttötarkoituksia varten. Jätteenkäsittelykeskuksen alueella jätteiden käsittelyyn ja välivarastointiin tarkoitetut kentät ovat asfalttipintaisia. Asfalttina on käytetty kumibitumivaluasfalttia ja tiiivisasfalttibetonia. Osalla kentistä on lisätiivistysrakenteena maabentoniittikerroksia ja HDPE-tiivistyskalvo. Kenttien vedet johdetaan jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien keräysjärjestelmään ja pumpataan HSY:n viemäriverkkoon. Vuoden alussa voimaan tullut asetus, joka rajoittaa biohajoavan ja muun orgaanisen jätteen sijoittamista kaatopaikalle, on lisännyt jätteen esikäsittelyä kentillä. HSY:n ympäristöluvan alla toimivien yritysten (Ekomo) toiminta käsitellään laajemmin vuosiraportissa. Maa-aines Puhdas maa ja jätepitoinen maa Jätepitoista maata otettiin vastaan 10 102 tonnia tammi-kesäkuussa. Maita seulottiin alkuvuonna, vaan seulonta alkaa heinäkuun alussa. Osa maista oli viime vuonna vastaanotettuja. Maa-ainekset hyödynnettiin kaatopaikan muotoilussa ja pinnan tiivistämisessä. Jätettä sisältävistä maista erotellaan jätteet seulomalla maa-ainekset eri jakeisiin. Metallit erotetaan pääasiassa magneetilla. Muut jätteet poistetaan käsin karkeimmista maa-aineksista. Kiviainespitoinen liete Kiviainespitoista lietettä otettiin vastaan 951 tonnia tammi-kesäkuussa kiviainespohjaisten lietteiden selkeytysaltaaseen. Altaan vesi selkeytettiin ja johdettiin jätevedenpuhdistamolle. Kiviaines hyödynnettiin kaatopaikan muotoilussa. Turve Aiemmin käsitelty turve käytetään mullan raaka-aineena. Betoni yli 100 mm Betonia yli 100 mm otettiin vastaan 4 762 tonnia alkuvuonna. Betonia murskattiin 6 072 tonnia. Betonikappaleet murskataan. Betoni-raudat erotetaan betonikappaleiden esikäsittelyssä ja murskauksen jälkeen kouralla sekä magneettierottimella. Asfaltti Asfalttia otettiin vastaan 1898 tonnia tammi-kesäkuussa. Asfaltti hyödynnetään kaatopaikalla liikennealueilla tai murskattuna jätteenkäsittelykeskuksessa teiden pinnassa pölyämisen vähentämiseksi. Asfalttia murskattiin 2 020 tonnia käytettäväksi teiden pintarakenteisiin. 23