VENE JA 3M HANKKEIDEN KESÄRETKI OKRA NÄYTTELYYN JA NAVETTAKOHTEISIIN 3.-5.7.2012 VENE- ja 3M-hanke järjestivät yhteisen opintomatkan Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maidontuottajille 3.-5.7.2012. Matkalle osallistui molemmista maakunnista yhteensä peräti 50 henkilöä. Matka oli suunnattu hankkeiden koulutuksiin osallistuneille tuottajille. Pääkohteena oli OKRA maatalousnäyttely. Lisäksi kävimme tutustumassa kolmeen maitotilaan ja Juustoporttiin. 3.7.2012 Aloitimme matkamme tiistaiaamuna klo 7.00 Limingasta ja matkasimme etelään reittiä Liminka- Vihanti-Oulainen-Ylivieska-Sievi-Toholampi-Kaustinen poimien tasaisesti kyytiin sekä Pohjois- että Keski-Pohjanmaalta osallistujia. Kaustisilta jatkoimme kohti ensimmäistä kohdettamme Juustoportin Jalasjärven toimipistettä. Juustoportti 3.7.2012 Juustoportin toiminnan voidaan katsoa alkaneen vuonna 1965 Keski-Kasarin tilalla Jalasjärven Hirvijärvellä. Tilalle hankittu friisiläishieho Isabella ja sen jälkeläiset tuottivat miljoonia litroja maitoa, joista valmistettiin leipäjuustoa. Varsinaisesti Juustoportin juustola-meijeritoiminta alkoi 1989. Juustoportti on yhä perheyritys ja se työllistää lähes sata henkilöä ja kesäsesongin aikaan tuplamäärän. Maitoa Juustoportilla jalostuu noin 28 miljoonaa litraa vuosittain. Lehmänmaidon lisäksi Juustoportilla jalostetaan myös vuohenmaitoa. Sitä saapuu eri vuohitiloilta 700 kilometrin matkalta. Juustoportti on kasvanut suurimmaksi suomalaiseksi valmistajaksi useilla tuotealueilla kuten leipäjuusto ja mozzarella. Juustoportin tavoitteena on tehdä asiat ja tuotteet aina hieman paremmin. Peruslähtökohta on, että kaikessa toiminnassa noudatetaan lakeja ja korkeita eettisiä periaatteita. Yrityksen liikevaihto on yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoteen 2006 asti yhtiö oli yksi yhtiö Juustoportti, mutta nyt eri toiminnot on yhtiöitetty. Yhtiöllä on toimipisteet Jalasjärvellä, Mäntsälässä, Lempäälässä ja Kuopiossa. Yrityskonserni käyttää maitoa 28 miljoonaa litraa vuodessa, luomumaitoa 2 miljoonaa litraa ja vuohenmaitoa miljoona litraa. Yhtiö on ostanut Ilmajoen meijerin ja sillä on yhteistyötä Juvan luomumeijerin kanssa. Kahvilassa käy vuosittain n. 1 miljoona ihmistä. Yrityksen omistavat Timo ja Marjo Keski-Kasari. Yrittäjät ovat hakeneet oppia Keski-Euroopasta, jossa juustonvalmistuksella on pitemmät perinteet. Henkilökunta on nuorta ja yrittäjäpariskunta itsekin on aloittanut yritystoiminnan 23-vuotiaina. Yritys keskittyy kotimaan tuotantoon. Ulkomaille on mennyt vain satunnaisia eriä. Leipäjuusto on ollut Juustoportin toiminnan lähtöpiste ja Juustoportti on edelleen Suomen suurin leipäjuuston valmistaja. Sen rinnalle ovat tulleet pitempään kypsytettävät kovat juustot. Ne kypsyvät Jalasjärven toimipisteen näyttöjuustolassa. Tuotevalikoimaan kuuluu nykyään runsas joukko erilaisia maitotuotteita.
JÄRVENPÄÄN TILA 3.7.2012 Järvenpään maitotila sijaitsee Hämeenkyrössä ja sen omistavat Eero ja Päivi Järvenpää. Tilalla on 200 lehmäpaikkaa, mutta käyntihetkellä tilalla oli 150 lehmää. Peltoa oli 380 ha, josta omaa 100 ha. Vuokrapellon hinta oli noin 300 /ha. Urakoitsija tekee lähes kaikki peltotyöt. Tilalla on oma puimuri ja oma suorakylvökone, jota urakoitsija ajaa. Tilalla on vuonna 1999 valmistunut vanhempi pihatto 2x5 paikkaisella kalanruotolypsyasemalla ja uusi vuonna 2012 valmistunut 200 lehmäpaikan verhoseinäinen makuuhalli. Suunnitteilla on 10 12 -paikkainen uusi lypsyasema. Robottejakin on mietitty, mutta toistaiseksi ollaan tyytyväisiä lypsyasemaan. Tilalla työskentelee kolme virolaista työntekijää, jotka hoitavat lypsyn. Lypsy tehdään kolmesti päivässä. Lypsyssä kestää noin 4 tuntia ja sen hoitaa yksi lypsäjä. Vanhan ja uuden navetan välissä on yhdyskäytävä, jota pitkin lehmät kulkevat lypsyasemalle. Lehmien keskituotos oli 9 500 kg/vuosi. Maidon proteiinipitoisuus oli 3,43 % ja rasva 3,70 %. Tila on tuottanut E-luokan maitoa 50 vuoden ajan. Laajennettaessa lehmiä on lisätty omasta karjasta. Tulevaisuudessa on keskityttävä eläinten jalostukseen, jotta karja saadaan tuotostasoltaan tasaiseksi. Tällä hetkellä karjassa on sekä ayrshirea että holsteinia. Uudessa pihatossa lannanpoisto on ongelmallinen. Makuuhallissa on kuivalantala, jossa ei ole raappoja. Lantakäytävät puhdistettiin bobcatilla. Tavoitteena oli tehdä puhdistus kerran päivässä, mutta putsausvälin venyessä kahteen päivään, sontaa ehtii kertyä paljon. Talvella sonnan jäätyminen aiheuttaa ongelmia. Kuivalantala oli rakennettu neljä vuotta sitten ennen navetan laajennusta.. Uusi navetta (= makuuhalli) maksoi 600 000-700 000. Lindab toimitti rungon ja Dairytech kalusteet. Makuuhalli on kylmäpihatto, jonka katossa ei ole eristeitä, mutta aluskate on. Parsissa oli parsipedit. Talvella käytetään lisäksi turvetta kuivikkeena. Nuorkarjaa oli sijoiteltu vanhoihin navetoihin (rakennettu 40- ja 70-luvuilla) ja pikkuvasikat olivat pihalla igluissa. Umpilehmät olivat vanhassa ladossa. Emäntä seuraa kiimoja neljästi päivässä. Siemen tulee Fabalta ja tila kuuluu siementäjien tilatiimiin. Tilalla oli aiemmin käytössä myös tilasonni, mutta siitä on nyt luovuttu. Hiehojen keskimääräi- 2
nen poikimaikä on tällä hetkellä 27 kk. Tilan tavoitteena on päästä lähemmäs 24 kuukauden ikää. Eläimillä on ollut aperuokinta kaksi vuotta. Säilörehua tehdään 1 2 satoa/vuosi. Lypsävillä on oma apeseos ja nuorkarjalla oma. Appeessa on säilörehun lisäksi mm. rypsiä, mäskiä, murskeviljaa ja perunarehua. Umpilehmät ruokitaan kuivaheinällä eikä niitä tunnuteta lainkaan. Emännän mielestä käytäntö on toiminut hyvin. Vastapoikineet eivät heru niin nopeasti, mutta maitotuotoskäyrä on tasaisempi. Maito menee Hämeenlinnan Osuusmeijeriin, joka on Arla-Ingmanin meijeri. Maito haetaan tilalta päivittäin, minkä johdosta on päädytty Hämeenlinnan meijeriin. Pienempi tankki ja sähkönkulutus tuo kustannussäästöä. Hämeenkyröstä ajoimme Nokialle hotelli Edeniin, jossa majoituimme kaksi seuraavaa yötä. 4.7.2012 OKRA-näyttely Saavuimme OKRA-maatalousnäyttelyyn Oripäähän klo 10.00. Aluksi tutustuimme yhdessä Pellon Groupin ja MELAn osastoihin. Pellon Groupin osastoa ja uutuuksia meille esitteli myyntijohtaja Tapani Puumala. MELAN osastolla meitä isännöi Erkki Eskola. Yhteisen ohjelman jälkeen OKRA näyttelyn tarjontaan pystyi tutustumaan vapaasti omaan tahtiin. Näyttelytarjonta oli laaja myös ammattilaisten näkökulmasta. Tämän kesän OKRA-näyttelyssä kävi yhteensä 71 500 kävijää. Myös avajaispäivänä keskiviikkona väkeä oli mukavasti paikalla. Aurinkoinen ja helteinen sää suosi meidänkin ryhmäämme päivän aikana. 3
5.7.2012 MARI JA JOUNI PIRTTINIEMEN TILA VIRROILLA Mari ja Jouni Pirttiniemen tilalla Virroilla on tehty sukupolvenvaihdos vuonna 2008. Nuori viljelijäpariskunta aloitti lypsykarjanpidon ihan tyhjästä, sillä lehmiä ei ollut silloin lainkaan. Marilla oli kuitenkin jo paljon kokemusta työskentelystä suurilla maitotiloilla. Marin vanhempien tilalta saatiin 13 lehmää ja ostojen myötä karjaa alettiin lisätä. Tilalla on käytössä Marin ja Jounin kotipellot. Peltoa on 86 ha, josta vain 23 ha omaa. Pellon vuokrahinta on n. 100 /ha. Omaa rehukalustoa ei ole. Urakoitsija tekee rehut aumaan, sillä siiloja ei vielä ole. Kevätsato tehtiin 16.6. 75 ha:n alalta 11 tunnissa. Tilalla on vuoden 2010 helmikuussa valmistunut kahden robotin kylmäpihatto. Lehmämäärä on 110. Tavoitteena on nostaa lehmämäärä 130. Hiehot kasvatetaan Nurmossa yhteistyötilalla. Sopimus on viiden vuoden mittainen. Hiehot haetaan n. 2 kk ennen poikimista takaisin kotitilalle. Lehmien keskituotos on 10 500 kg. Maitoa tuotetaan miljoona litraa v. 2012, jatkossa 1,4 milj. litraa. Robotit ovat Lelyn A3-mallia. Merkin valinta oli helppo, sillä emännällä oli kokemusta useammasta robottimerkistä. Robotit ovat samankätiset ja lehmillä on mahdollisuus käyttää kumpaa tahansa roboteista. Lehmillä on perusmalliset tunnistuspannat ilman aktiivisuusmittaria. Karjaa on jouduttu lisäämään rajusti ostoeläinten avulla. Tila on ostanut hyviä hiehoja ja suuremmilta ongelmilta on vältytty. Tila sai kuitenkin pälvisilsa tartunnan 2010 ja sitä saneerataan edelleen. Lisäksi kesäisin maidon bakteerimäärät ovat vaihdelleet suuresti, lyhyen ajan sisällä bakteerien määrä on voinut vaihdella jopa 8000-100 000 välillä. Bakteeriongelman syitä on yritetty metsästää asiantuntijoiden johdolla jo pitkään, mutta mitään selittävää tekijää merkillisille bakteerimäärien heittelyille ei ole löytynyt. Emäntä siementää itse lehmät. Karja pyritään saamaan tulevaisuudessa kokonaan holsteiniksi. Joukossa on harrastusmielessä muutama brown swiss-rotuinen vasikka. Kaikissa parsissa on lukkoparret. Sorkkahoito tehdään neljä kertaa vuodessa siten, että hoidon tarpeessa olevat lehmät hoidetaan. Kylmäpihaton rakentaminen aloitettiin huhtikuussa 2009 ja se valmistui helmikuussa 2010. Toinen robotti otettiin käyttöön jouluna 2011. Alajärvi Steel on toimittanut navetan teräsrungon ja katon. Runko ja katto maksoivat 215 000. Katossa on 90 mm:n eriste. Kumisen lietesäiliön tilavuus on 3000 m3. Kalusteet on toimittanut Dairytech. Koko navetan kustannusarvio oli 1,2 milj.. Navetan rakensi kaksi kirvesmiestä ja virolainen rakennusporukka. Virolaisten työmiesten taksa oli 22 /t sisältäen 4
kaikki kulut. Virolaisporukassa oli ahkeria ja ammattitaitoisia rakentajia. Myöhemmin on tarkoitus tehdä jaloittelutarha lypsylehmille. Suunnitelmissa on rakentaa vasikkala seuraavan viiden vuoden aikana. Tällä hetkellä pikkuvasikat ovat ryhmäkarsinassa samassa tilassa lypsylehmien kanssa. Lisäksi sonnivasikoita oli pihalla igluissa, koska niitä ei voitu laittaa välitykseen pälvisilsan takia. Vasikoiden hoito veikin tilalla paljon aikaa ja tilaa. Vasikat ovat vapaalla hapanjuotolla. Mitään muuta juottomenetelmää ei ole edes harkittu, koska hapanjuotto on helpoin tällä hetkellä, kun vasikoita on niin paljon. Tilalla on aperuokinta. Ape jaetaan kerran päivässä keskellä navettaa olevalle ruokintapöydälle. Robottien puoleisessa päädyssä lantakäytävän yli on laskettava kulkusilta. Käytössä on kolme erilaista apetta, joista umpilehmille on tarjolla köyhin vaihtoehto. Ape sisältää säilörehun, kokoviljasäilörehun, olkia, rypsiä, viljaa, kivennäiset ja e-vitamiinia. Vilja on joko kauraa tai ohraa. Olkea appeessa on n. 0,3 kg/lehmä. Lehmillä ei ole ollut mahaongelmia. Umpilehmiä ei tälläkään tilalla tunnuteta ja käytäntö on toiminut hyvin. Säilörehusato korjataan kolme kertaa kasvukauden aikana. Apilaa on kaikissa siemenseoksissa n. 3 kg/ha. Lisäksi seoksessa on timoteita ja nurminataa sekä hieman koiranheinää. JUHA JA KIRSI KANTONIEMEN TILA ÄHTÄRISSÄ Kantoniemen tilalla Ähtärissä on yli 200 lypsylehmää uusissa pihattohalleissa, nuorkarjaa noin 200 sekä sonnit kasvamassa. Lehmät lypsetään 2*10-takalypsyasemalla. Peltoa on 270 ha ja sen lisäksi ostetaan pystyyn n. 30 ha. Säilörehua viljellään 150 ha ja viljaa 150 ha. Kirsi vastaa karjasta ja Juha peltoviljelystä. Tilalla on kolme palkattua henkilöä karjanhoidossa ja lisäksi yksi henkilö verstaalla. Palkatuista kaksi on suomalaisia, yksi ukrainalainen ja yksi israelilaissyntyinen, joka hoitaa aperuokinnan. Työntekijät ovat olleet tilalla 3-5 vuotta ja hyvistä työntekijöistä pyritään pitämään kiinni. Talvella tehdään myös lumiurakointia, jotta työntekijät voidaan työllistää ympäri vuoden. Karjan keskituotos on 9500 kg, tavoite on 10 000 kg. Puolet lehmistä on ayrshire-rotua ja puolet holsteinia. Tilalla on käytössä aperuokinta. Appeessa on omaa murskeviljaa, rypsirouhetta, rankkia ja säilörehua. 5
Tilalla oli aikaisemmin parsinavetta ja kiskoruokkija, mutta isäntäväki ei ollut siihen tyytyväinen. Tavoitteena on yksinkertaiset, mutta toimivat ratkaisut. Suunnitelmat tilan laajentamisesta lähtivät liikkeelle 2000-luvulla yhdessä navettasuunnittelija Jouni Pitkärannan kanssa. Vuonna 2005 valmistui ensimmäinen lypsyasemapihatto. Navetta on 2+2 rivinen visiirinavetta eli ruokinta tapahtuu sivuilta ulkoapäin. Tässä pihatossa on vastapoikineet ja siemennettävät lehmät. Lypsyasema on 2x10 Strangkon takalypsyasema. Lypsyaseman tekniikkaan kuuluu irrottimet, maidon mittaus sekä jalka-anturilla tunnistus ja aktiivisuus mittaus. Tunnistus on maton alla. Vedinpesuharja on emännän mukaan hyvä ratkaisu ja nopeuttaa lypsyä. Varalla on lisäksi rättejä. Ajolaite on hyvä, samoin erillinen kokoomatila. Erotteluportit (3 lehmälle) on kummallakin puolella asemaa. Takalypsyasema on vähän turhan ahdas, sillä paluukäytävälle mahtuu vain yksi lehmä. Ryhmittelyä isäntäväki piti asemalypsyssä ehdottoman tärkeänä. Vanhemmassa pihattohallissa on lehmät ryhmiteltynä kolmeen lypsyryhmään. Näiden jälkeen lypsetään uudemmassa hallissa olevat loppulypsyssä olevat lehmät ja erityisryhmät. Uudessa, v. 2011 valmistuneessa lypsävien ja poikivien hallissa on 234 eläinpaikkaa. Navetta on 3+3 rivinen visiirinavetta eli ruokinta tapahtuu sivuilta ulkoapäin. Poikimakarsinassa on kestokuivikepohja. Poikimiset pyritään valvomaan ja ternimaito juotetaan heti vasikalle. Lehmä ja vasikka ovat yhdessä yhden vuorokauden poikimisen jälkeen. Aikaisemmin myös umpilehmät ja hiehot olivat kestokuivikkeella, mutta eläimet eivät pysyneet puhtaina eikä isäntäväki ollut tyytyväinen ratkaisuun. Makuuparsi on helppohoitoinen verrattuna kestokuivikkeeseen. Robotti putsaa lantakäytävät. Se toimii lehmillä, mutta hiehopuolella ei kovin hyvin. Siellä lanta kuivuu ja tarttuu ritilöihin. Uusi makuuhalli tuli maksamaan n. 800 000 eli 3900 eläinpaikkaa kohti. Lanta ei jäädy talvellakaan uudessa makuuhallissa. Laidunnusmahdollisuutta ei ole. 6
Työntekijät työskentelevät emännän tekemien työvuorolistojen mukaisesti vuoroissa. Lypsy tehdään kaksi kertaa päivässä, yksi henkilö lypsää ja toinen ajaa lehmiä ja hoitaa vasikat. Lypsyistä johtuen työntekijät tekevät aamu- ja iltavuoroa. Työajantasaus tehdään 1 kk:n sisällä ja työntekijöillä on 2 viikonloppua/kk vapaata. Kirsi kokee työvuorolistojen tekemisen hankalaksi ja työlääksi. Hän itse työskentelee navetalla tiiviimmin loppuviikolla ja viikonloppuisin. Hän myös valvoo yleensä poikimiset. Yksi työntekijöistä siementää toimiluvalla. Tilalla on kokemusta alkionsiirroista. Käytössä on myös tilasonni. Hiehot pyritään siementämään niin, että ne poikivat 24 kuukauden iässä. Tiineet hiehot ovat ulkona metsälaitumella. Jossain vaiheessa on suunnitteilla erottelu- ja käsittelykuja esimerkiksi tiineystarkastuksia helpottamaan. Sorkkahoito tehdään 3-4 kertaa vuodessa ja sorkkaterveys on ollut hyvä. Kuivikkeena käytetään kutteria ja 10% turvetta. Liikennöitsijä kuljettaa kutterin ja sen laatu vaihtelee. Kutteri levitetään bobcatin avulla kahdesti viikossa. Verhoseinät ovat isäntäväen mielestä hyvä ratkaisu. Lypsyaseman päälle laitetaan talveksi katos, joka puretaan maaliskuussa pois. Pikkuvasikoille oli rakennettu oma vasikkanavetta, mikä sekin oli kylmäpihatto. Kylmä vasikkakasvattamo vastaa melkein iglun ominaisuuksia, mutta ei ole niin työläs hoitaa kuin iglut. Vasikalla ei ole kylmä talvellakaan. Vasikat ovat kuukauden yksilökarsinassa ja sen jälkeen ryhmäkarsinassa. Yksilökarsinoissa käytetään tuttisankoja. Sangot pestään kerran viikossa, mutta huuhdellaan päivittäin. Dairytech on toimittanut muunneltavat karsinat. Ruokintakäytävät puhdistetaan kahdesti viikossa. Vasikoiden terveys on parantunut uuden vasikkalan myötä. Vasikkahalli tuli maksamaan 65 000. Siinä on 50 vasikkapaikkaa. Katto on eristetty. Vasikoilla käytetään 3 viikon juottoa täysmaidolla. Lämmintä maitojuomaa annetaan kolme kertaa päivässä, yhteensä 8 litraa. Tilalla on käytössä MilkTaxiautomaatti, jolla maito jaetaan. Vieroituksen jälkeen vasikat siirretään v. 1968 rakennettuun navettaan, jonne on tehty ryhmäkarsinatilat. Sonni- ja lehmävasikat pidetään vielä samoissa ryhmissä kuukauden ajan, jotta ei tulisi liian montaa muutosta yhdellä kertaa. Sonnit kasvatetaan ritiläpalkkinavetassa. Säilörehun korjuussa on kolmen tilan porukka. Säilörehu tehdään ajosilppurilla. Urakoitsija levittää lietteen. Liete ajetaan pelloille omilla kärryillä. Urakoitsija pui viljat ja huolehtii kasvinsuojelusta. Säilörehun kasvilajit ovat apila, timotei, nurminata, ruokonata, englannin raiheinä, rainata. Nurmi on kolmevuotinen. Sen jälkeen kasvatetaan viljaa kaksi vuotta. Toisena viljavuotena kylvetään heinänsiemen ja vilja korjataan pääosin kokoviljasäilörehuksi, jotta heinän perustaminen onnistuu parhaiten. Kantoniemen tilasta ja kehityksestä on myös erittäin hyvä esitys internetissä: http://www.proagriaoulu.fi/files/maitomanagement/k1_hallitun_laajentamisen_investointicase.pdf 7
VENE- ja 3M-hankkeet kiittävät kaikkia osallistujia aurinkoisesta ja mukavasta opintomatkasta! Teksti: Päivi Vitikka, Hanna Laurell, Heimo Fiskaali Kuvat: Päivi Vitikka, Hanna Laurell, Heimo Fiskaali 8