Onnellisuustalous: vaihtoehtoja bruttokansantuotteen kasvulle 9.6.2010 Timo Järvensivu Paavo Järvensivu Tutkimuspäällikkö, kauppatieteiden t id tohtori Tutkija, kauppatieteiden t id maisteri i Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Vaihtoehtoa talouskasvulle ei siis voi edes ajatella? Voi tietysti ajatella, mutta kyse on juuri näistä valinnoista. Jos halutaan, että yhteiskunta tarjoaa koulutuspalveluja, terveyspalveluja, muita hyvinvointipalveluja, niin se ei onnistu ilman taloudellista kasvua. luonnonvarojakin voidaan kuluttaa kestävällä ällä tavalla. Ja tähänkin uusi kehittyvä teknologia tuo vastauksen. Ovatko aktivistit aivan väärien kysymysten äärellä? Eivät he tietysti väärien kysymysten äärellä ole. --- toisaalta sitten sitä kunnollista relevanttia vaihtoehtoa ei ole esitetty. Haastateltavana EK:n johtaja Jukka Koivisto
1. Talouskasvu vapaassa markkinataloudessa 2. Talouskasvu ohjatuilla markkinoilla 3. Degrowth-talous 4. Degrowth-yhteiskunta
Markkinoiden id tulee olla vapaita sääntelystä tä Tuotteiden ja palveluiden hinnat muodostuvat vapailla markkinoilla Luonnonvarojen väheneminen (öljy, metsät, viljelymaa, uraani, puhdas vesi, puhdas ilma) nostaa niiden markkinahintoja, mikä pakottaa löytämään vaihtoehtoisia resursseja tai säästämään ja kehittämään olemassa olevia Hintamekanismi ohjaa vähenevien luonnonvarojen säästämiseen ja niistä huolehtimiseen
Niin kauan kuin luonnon tuhoaminen ja ihmisten riistäminen on halpaa, markkinat käytännössä jatkavat luonnon tuhoamista ja ihmisten riistämistä Mikään ei takaa, että vapaasti ohjautuva hintamekanismi ohjaa luonnon kannalta hyvien resurssien käyttöön hyvyys riippuu yksilöiden preferensseistä Jos/kun markkinat eivät kykene moraalisiin valintoihin, niin tarvitaan markkinoiden sääntelyä
Ymmärretään, että markkinoita tulee ohjata Pyritään ennakoimaan ja estämään haitalliset ulkoisvaikutukset ennen kuin niistä tulee ongelmia Poliittisella tasolla edistetään markkinoiden toimintaa ja talouskasvua, mutta tietyin ohjausmekanismein: Asetetaan rajoituksia luonnon saastuttamiselle ja luonnonvarojen käytölle Epäoikeudenmukainen ihmisten kohtelu estetään Tuetaan ympäristön hyvinvointia i i sekä työllisyyttä edistävää ää innovointia, esim. vihreä talous, green new deal Perustuu olettamukseen, että teknologian ja kulutusrakenteen kehittyminen irtikytkee talouskasvun haitallisista ulkoisvaikutuksistaan (OECD, UNEP, kansalliset hallitukset)
(Jackson 2009)
(Jackson 2009)
Rockström et al. (2009)
Talouskasvun maksimointi edellyttää riskien ja tuotto-odotusten välistä optimointia Nyt olemme kohtaamassa systeemitason riskin, jota markkinoilla ei voida tasata toimijoiden kesken: ympäristön kantokyvyn romahtaminen Tätä riskiä ei voi optimoida, koska toteutuessaan se romahduttaa koko systeemin Ja kun ei voida optimoida, on edettävä varovaisuusperiaatteen mukaisesti
Talouskasvun absoluuttinen irtikytkeminen kaikista haitallisista ulkoisvaikutuksistaan ei ole näköpiirissä (Jackson 2009) Teknologisen kehityksen ja kulutusrakenteen edistymisen lisäksi tarvitaan todennäköisesti (ainakin lyhyellä aikavälillä) hallittua talouslaskua, jotta katastrofin riski voitaisiin varmasti välttää
Ymmärretään, että jatkuvasti kasvava talous on todennäköisesti mahdoton ilman haittavaikutusten a kasvua Politiikassa pyritään hallittuun talouslaskuun tai ei-kasvuun Tarvitaan uusia makroekonomisia malleja: Talouslasku, l markkinoiden toimivuus sekä luonnon ja ihmisten hyvinvointi voivat toteutua yhtäaikaisesti (esim. Victor 2010) Herman Dale: Steady State Economy On tärkeää mitata oikeita asioita, vrt. BKT, GPI, onnellisuus Tarvitaan kansainvälisiä sopimuksia talouslaskusta Rajoituksia luonnon saastuttamiselle ja ihmisten epäoikeudenmukaiselle kohtelulle Rajoitetaan materiaalista tuotantoa ja kulutusta Tuetaan luonnon ja ihmisten hyvinvointia edistävää työtä ja innovaatioita mutta ei talouskasvun pakosta Jaetaan työtä tasaisemmin ja keskimäärinkin vähennetään työntekoa (Jackson 2009, Ulvila ja Pasanen 2009)
Pystymmekö todella rakentamaan sellaisia makroekonomisia malleja, joilla talouslaskun oikea taso kyetään määrittelemään? Syntyykö vain uusi globaali kilpailu kenen talous laskee vähiten Voidaanko talouskasvun yhteiskuntaan ajaa talouslaskua ilman, että se kriisiytyy? Jatkammeko vain samaa markkinatalouden oravanpyörää, joka on lopultakin hallitsematon vaikka kuinka paljon pyrimme ennakoimaan ja mallintamaan?
(Jackson 2009)
Luonnon hyvinvointi Ihmiskunnan hyvinvointi Talouden hyvinvointi
Ymmärretään, että ihmisen kyky y optimoida talousjärjestelmän hyötyjä ja haittoja on rajallinen Politiikassa pyritään rakentamaan luontoa ja ihmisiä aidosti arvostavaa yhteiskuntaa: Talouden ylivaltaa pyritään pakenemaan ihmiskunnan keskeisenä merkitysjärjestelmänä Taloudelle määritellään aidosti välineen rooli Pyritään rakentamaan tilalle uusi huolenpidon merkitysjärjestelmä Hyvinvointityön pääperiaatteeksi varovaisuusperiaate, ei maksimointi- tai optimointiperiaate (Fournier 2008, White 2009, Jackson 2009)
Markkinatalous ei ole luonto- ja ihmisvastainen sinällään Silti nykyiset markkinatalouden ihanteet ovat barbaarisia : voittaminen, yksilön vapaa voitontavoittelu, rahan ja muiden toissijaisten asioiden kerääminen, statuskilpailu Nämä barbaariset ihanteet johtavat luonnon ja ihmisten haitalliseen välineellistämiseen Ei-barbaarinen yhteiskunta: Asettaa keskiöön luonnon ja ihmisen itseisarvoina Ymmärtää, että kaikkea ei voida teknisrationaalisesti mallintaa ja optimoida (White 2009: The Barbaric Heart)
baarine oikeu aisuus i-barb htuus, muk E koh rbaari nen: ittami nen, vattam minen Ba vo kas Julkinen: politiikka, virkamiehet Kansalaiset: vapaa-aika, vapaaehtoiset Degrowth-yhteiskunta Degrowth-talous Kommunismi, i keskusohjaus Yksityinen: yritykset, työntekijät en: dens Pohjoismainen hyvinvointi- yhteiskunta Vihreä markkina- talous Kapitalismi, vapaa markkinatalous
Politiikka takaisin politiikkaan (mm. Tuomas Nevanlinna, Slavoj Žižek) Politiikasta on tullut vaihtoehdotonta talouskasvun hallinnointia, jossa on paljon pakkoja Arvokeskustelu k takaisin i yhteiskuntaan Ensimmäinen askel: pako nykyisen markkinatalouden välineellistävästä vallasta ja merkitysjärjestelmästä (Fournier 2008) Seuraavat askeleet: degrowth-talouskeskustelun jatkaminen, uudet poliittiset i ideologiat, i uudet utopiat hyvinvointi keskustelun keskiöön Sivistyksen vaaliminen takaisin politiikan keskiöön (sivistys mahdollistaa kyseenalaistavan ja osallistuvan kansalaisuuden)
Ovatko vain talouskasvua lisäävät innovaatiot sallittuja? Entä kulttuuriin, arvopohjaan ja sosiaalisuuteen liittyvät innovaatiot, jotka lisäävät ihmisten ja luonnon hyvinvointia, mutta joiden sivutuote on talouslasku? Entä jos keksisimme uuden kokonaissysteemin, jossa hyvinvointi olisi vapaa talouskasvusta eikö tämän keksimiseen kannattaisi juuri nyt panostaa verovaroja suurellakin riskillä? Taloustieteen ja rauhan Nobelit vuonna 2050?
timo.jarvensivu@hse.fi www.degrowth.fi Lisätietoa degrowthista: fi.wikipedia.org/degrowth
Decomposition of global energy-related CO2 emission changes at the global scale for three historical and three future decades. Sources: IEA data World Energy Outlook 2006 (IEA, 2006a)
Ihmiset ovat kuluttajia ja tuottajia tt Luonto on talousjärjestelmässä tuotannontekijä tai luonnonsuojelukohde Kansakunnan hyvyys = talouskasvu, kilpailukyky Hyvinvointi = vakaat markkinat, vakaa talouskasvu Luonnon ja ihmisten i kärsimys = haitallinen ulkoisvaikutus ik Ihmisten eriarvoistaminen = työnteon kannustavuus Raha eli vaihdon väline etäännyttää ostajan ostoksen todellisista haittavaikutuksista Osakeyhtiö eli rajoitetun vastuun voitontavoittelu vieraannuttaa yrittäjän pitkäaikaisesta vastuustaan