Eduskunnan puhemiehelle

Samankaltaiset tiedostot
Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Till riksdagens talman

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

KIRJALLINEN KYSYMYS 884/2008 vp Finavian/Airpro Oy:n työehtosopimus lentokenttien maapalveluissa Eduskunnan puhemiehelle Ilmailualan Unioni IAU ry (IAU) on lentoliikenteen eri tehtävissä, kuten tekniikassa, maapalveluissa, lentorahdissa ja cateringissa, työskentelevien työntekijöiden ammattiliitto. Sillä on jäseniä 3 800. IAU:n jäsenten suurimmat työnantajat ovat Finnair- ja SAS-konsernit tytäryhtiöineen. Muita merkittäviä työnantajia ovat maapalveluista vastaavat Servisair Oy, RTG Ground Handling Oy, Airpro Oy ja Inter Handling Oy. Ilmailualan työnantajat ovat järjestäytyneet Palvelualojen Toimialaliittoon lukuun ottamatta Airpro Oy:tä. IAU on solminut työehtosopimuksia Palvelualojen Toimialaliiton kanssa siitä lähtien, kun se perustettiin vuonna 1992. Sitä ennen sopimukset tehtiin sen edeltäjän, Työnantajain yleisen ryhmän, ja IAU:n välillä. Liitojen välillä solmittu "Lentoliikenteen palveluja koskeva työehtosopimus" on yleissitova. Airpro Oy on valtion liikelaitoksena toimivan Finavian kokonaan omistama tytäryhtiö, joka perustettiin vuonna 1994. Se tarjoaa palvelujaan Suomessa kaikilla Finavian ylläpitämillä lentoasemilla. Airpro Oy:n liiketoiminta on jaettu kolmeen ryhmään: (1) Handling (lentoliikenteen maapalvelut), (2) Security (turvatarkastuspalvelut), (3) Airport Services (palvelut lentoasemilla Suomessa). Liiketoiminnoista handling eli lentoliikenteen maapalvelut kilpailevat lentoyhtiökonserneihin kuuluvien Northport Oy:n (Finnair) ja SAS Ground Services Finland Oy:n (SAS) sekä maapalveluihin erikoistuneiden yritysten (mm. Servisair Oy, RTG Ground Handling Oy ja Inter Handling Oy) tarjoamien maapalvelujen kanssa. Ilmailualan työnantajaleirissä Airpro Oy on poikkeus. Yritys on Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat ry:n (LTY) jäsen. LTY perustettiin vuonna 1993 silloisten valtion liikelaitosten ja valtiovarainministeriön toimesta valtion työnantajapolitiikan uudelleen järjestämiseksi. Tuolloin erotettiin valtion budjettitalouden piirissä toimivien virastojen ja laitosten sekä toisaalta ns. uusimuotoisten liikelaitosten ja niistä muodostettujen osakeyhtiöiden työnantajapolitiikka ja työnantajaedunvalvonta omiksi kokonaisuuksikseen. LTY on solminut Airpro Oy:tä koskevan yrityskohtaisen työehtosopimuksen Palkansaajajärjestö Pardian kanssa siitä huolimatta, että Airpron lentoliikenteen maapalveluissa työskentelevät työntekijät ovat järjestäytyneet IAU:hun. Heidän työtehtävänsä ovat IAU:n ja Palvelualojen Toimialaliiton välisen Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen mukaisia työtehtäviä. Yleisesti hyväksytyn käytännön mukaan työehtosopimuksia solmivien työntekijäyhdistysten tulee edustaa niitä työntekijäryhmiä, joiden työehdoista työehtosopimuksella sovitaan. Solmiessaan työehtosopimuksen ammattiliiton kanssa, jolla ei ole riittävää edustusta sopimuksen solmimiseen, valtion liikelaitosten ja valtiovarainministeriön perustama LTY sekä sen jäsenet, valtion liikelaitos Finavia ja sen tytäryhtiö Airpro Versio 2.0

Oy, ovat toimineet vastoin työehtosopimuslain henkeä ja tarkoitusta. Lentoliikenteen palveluja koskevan työehtosopimuksen määrittämien työehtojen ja Airpro Oy:ssä LTY:n sopimuksen perusteella noudattavien työehtojen välillä on huomattavia eroja. Tuntien nämä erot johtopäätös on, että LTY toimii tietoisesti työehtosopimuslain vastaisesti saadakseen jäsenelleen Airpro Oy:lle merkittävää kilpailullista etua. Julkisuudessa menettelystä, jossa työnantajat saavuttaakseen kustannussäästöjä ja kilpailuetua heikentävät työsuhteita siirtämällä henkilöstön halvemman työehtosopimuksen piiriin, on käytetty nimitystä "työehtosopimusshoppailu". Valtion liikelaitoksista annetussa laissa (1185/2002) säädetään liikelaitoksen toiminnan, talouden ja hallinnon perusteista. Lain 8 määrittää eduskunnan, valtioneuvoston ja ministeriön ohjaustoimivallan. Sen mukaisesti eduskunta hyväksyy valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä liikelaitoksen keskeiset palvelutavoitteet ja muut toimintatavoitteet. Tämän ohella valtioneuvosto antaa tarvittaessa määräyksiä ja ohjeita liikelaitoksen toiminnasta ja taloudesta. Työntekijöiden järjestäytymisen ja työehtosopimuslain kunnioittamisen sekä tasapuolisen kilpailuasetelman varmistamiseksi lentoliikenteen maapalveluissa valtio-omistajan tulee toimia niin, että valtioneuvosto kehottaa Finaviaa luopumaan tytäryrityksensä Airpro Oy:n kohdalla nykyisen työnantajapolitiikan harjoittamisesta. Tämä voi tapahtua sulkemalla pois Airpro Oy:n yrityskohtaisesta työehtosopimuksesta lentoliikenteen maapalveluja koskevat työtehtävät, kun nykyinen sopimus umpeutuu 28.2.2010, ja siirtämällä yhtiö tuolloin noudattamaan muiden maapalveluyhtiöiden tavoin alan yleissitovaa työehtosopimusta. Tähän liittyen valtioneuvoston tulee myös kehottaa Finaviaa huolehtimaan siitä, että Airpro Oy valmistautuu vastaisuudessa ottamaan huomioon lentoyhtiöiden kanssa tekemiensä maapalvelusopimusten hinnoittelussa alan yleissitovan työehtosopimuksen noudattamiseen liittyvät kustannusvaikutukset. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus kehottaa Finaviaa/Airpro Oy:tä pyrkimään työehtosopimukseen lentokenttien maapalveluissa sellaisen järjestön kanssa, joka pystyy edustavuudellaan takaamaan työrauhan yleisten työmarkkinapelisääntöjen mukaan? Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 2008 Erkki Pulliainen /vihr Kirsi Ojansuu /vihr 2

Ministerin vastaus KK 884/2008 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulliaisen /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 884/2008 vp: Aikooko hallitus kehottaa Finaviaa/Airpro Oy:tä pyrkimään työehtosopimukseen lentokenttien maapalveluissa sellaisen järjestön kanssa, joka pystyy edustavuudellaan takaamaan työrauhan yleisten työmarkkinapelisääntöjen mukaan? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ilmailulaitoksen tytäryhtiön Airpron toimialaan kuuluvat turvatarkastus-, maaselvitys- ja huolintapalvelut sekä muut ilmaliikenteeseen suoraan tai lentoasemien käyttöön liittyvät palvelut lentoasemilla. Airpron henkilöstön työehtosopimuksessa osapuolina ovat olleet Liikenne- ja erityisalojen ammattiliitto LTY ja Pardia. Sopimukset ovat olleet yrityskohtaisia. Pardia on ollut Airpron vakiintunut neuvottelukumppani koko Airpron yrityksen sopimushistorian ajan. Pardia on edustanut laajasti ja kattavasti sitä tehtäväkenttää, jota Airprossa tehdään. Pardian edustavuutta osoittaa se, että se on pystynyt takaamaan työrauhan jo 12 vuoden ajan. Työsopimuslaki uudistettiin vuonna 2000. Tuolloin työehtosopimusjärjestelmään ja nimenomaan yleissitovuutta koskeviin säännöksiin tehtiin merkittäviä uudistuksia. Lainsäädäntöuudistuksella haluttiin varmistaa yrityksen oikeus yrityskohtaisiin työehtosopimuksiin, vaikka alalla olisi yleissitova työehtosopimus. Pardian kohdalla kaikki työsopimuslain yrityskohtaiselle työehtosopimusosapuolelle asetetut edellytykset täyttyvät. Työsopimuslain 2 luvun 7 :n 3 momentissa todetaan, että työnantaja, joka on sidottu työehtosopimuslain nojalla sellaiseen työehtosopimukseen, jonka toisena sopijaosapuolena on valtakunnallinen työntekijöiden yhdistys, saa noudattaa tätä työehtosopimusta sellaisenaan yleissitovan työehtosopimuksen sijasta. Hallituksen esityksessä (HE 157/2000 vp) todetaan, että edellä mainittu työehtosopimus voi olla yrityskohtainenkin, kunhan sen sopijapuolena on valtakunnallinen työntekijäinyhdistys, joka edustaa työntekijöitä mainitun pykälän 1 momentin perusteluissa tarkoitetulla tavalla. Airprossa on yli 700 työntekijää, joista vain 100 on Ilmailualan unionin (IAU) jäseniä. IAU:n yleissitova työehtosopimus ei toisaalta ole edustavin Airpron henkilöstön työtehtävien osalta, vaan edustaa pienintä osaa Airpron kokonaisuudesta (20 %). Vaikka Airpron toiminta on jaettu kolmeen ryhmään, Handling, Security ja Services, näitä toimintoja ei pystytä henkilötasolla erottelemaan. Airpron moniosaajat tekevät kaikkia näitä töitä eikä tehtäväkokonaisuuden osiin voida soveltaa eri työehtosopimuksia. Kun Airpro perustettiin ja se neuvotteli henkilöstöään koskevan työehtosopimuksen, IAU oli yksistään Finnair Oy:n työntekijöitä edustava ammattiliitto. Finnair Oy:n ja IAU:n välinen työehtosopimus oli 2000-luvulle asti yrityskohtainen eikä siten yleissitova. Yleissitovuusratkaisun aikaan 1.6.2001 soveltamisalaa laajennettiin ja sen piiriin otettiin kaikki säännöllistä reittiliikennettä tai raskasta tilauslentoliikennettä harjoittavien yhtiöiden palveluksessa olevat työntekijät. Vuoden 2004 jälkeen yleissitovan työehtosopimuksen soveltamisalaa on laajennettu uudestaan ja muutettu koskemaan myös lentoyhtiöille teknisiä ja maapalveluja suorittavia yrityksiä. 3

Ministerin vastaus Lentoliikennettä edistävissä ja siihen liittyvissä palvelutehtävissä toimii huomattava määrä muutakin kuin IAU:n yleissitovan työehtosopimuksen piiriin kuuluvaa henkilöstöä. Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 2008 Liikenneministeri Anu Vehviläinen 4

Ministerns svar KK 884/2008 vp Erkki Pulliainen /vihr ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 884/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Erkki Pulliainen /gröna m.fl.: Tänker regeringen uppmana Finavia/Airpro Oy att sträva efter ett arbetskollektivavtal för marktjänster på flygplatserna med en sådan organisation som med sin representativitet kan garantera att arbetsfreden bevaras i överensstämmelse med de allmänna spelreglerna på arbetsmarknaden? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Till Airpros som är ett dotterbolag till Luftfartsverket verksamhetsfält hör på flygplatserna säkerhetskontrolltjänster, marktjänster och speditionstjänster och övriga tjänster som hänför sig direkt till lufttrafiken eller användningen av flygplatserna. Parterna i arbetskollektivavtalet för Airpros personal har varit Liikenne- ja erityisalojen ammattiliitto LTY och Pardia. Avtalen har gällt för vissa företag. Pardia har varit en permanent förhandlingspartner till Airpro under företagets hela avtalshistoria. Pardia har representerat täckande det uppgiftsfält som Airpro sköter. Att Pardia är representativ framhålls av att den har kunnat garantera arbetsfreden redan i 12 år. Arbetsavtalslagen reformerades år 2000. Då gjordes det betydande ändringar i arbetskollektivavtalssystemet och speciellt i bestämmelserna om den allmänt bindande verkan. Med lagstiftningsreformen ville man säkerställa företagets rätt till arbetskollektivavtal som gäller för ett företag även om branschen skulle ha ett arbetskollektivavtal med allmänt bindande verkan. I fråga om Pardia uppfylls alla krav som arbetsavtalslagen ställer till parter i ett arbetskollektivavtal som gäller för ett företag. I 2 kap. 7 3 mom. i arbetsavtalslagen fastställs det att en arbetsgivare som enligt lagen om kollektivavtal är skyldig att iaktta ett kollektivavtal där den ena avtalsparten är en riksomfattande arbetstagarförening, får tilllämpa bestämmelserna i kollektivavtalet i stället för ett arbetskollektivavtal med allmänt bindande verkan. I regeringens proposition (RP 157/2000 rd) konstateras det att ett sådant kollektivavtal också kan gälla för ett visst företag under förutsättning att företaget som avtalspart har en riksomfattande arbetstagarförening som företräder arbetstagarna på det sätt som avses i motiveringen till 1 mom. Airpro har över 700 anställda av vilka endast 100 är medlemmar i Luftfartsunionen. Luftfartsunionens allmänt bindande arbetskollektivavtal är å andra sidan inte det mest representativa när det är fråga om arbetsuppgifterna för Airpros personal utan det representerar den minsta delen i Airpros helhet (20 %). Även om Airpros verksamhet är delad i tre grupper Handling, Security och Services kan dessa funktioner inte särskiljas på personnivån. Airpros flerkunniga anställda utför alla dessa arbeten och det är inte möjligt att tillämpa olika arbetskollektivavtal i arbetshelhetens olika delar. När Airpro grundades och det förhandlade ett arbetskollektivavtal för sin personal var Luftfartsunionen ett fackförbund som representerade endast de anställda på Finnair Ab. Arbetskollektivavtalet mellan Finnair Ab och Luftfartsunionen gällde ända till 2000-talet för ett företag och hade således inget allmänt bindande verkan. När avgörandet om den allmänt bindande verkan träffades den 1 juni 2001 utvidgades tillämpnings- 5

Ministerns svar området och det kom att gälla alla anställda på bolag som bedriver reguljär flygtrafik eller tung chartertrafik. Efter 2004 har tillämpningsområdet för arbetskollektivavtalet med allmänt bindande verkan utvidgats på nytt och ändrats så att det gäller också sådana företag som utför tekniska tjänster och marktjänster åt flygbolagen. I service uppgifter som främjar flygtrafiken och som är knutna till den arbetar en betydande del andra än sådana anställda som omfattas av Luftfartsunionens allmänt bindande arbetskollektivavtal. Helsingfors den 11 december 2008 Trafikminister Anu Vehviläinen 6