SISÄILMAOHJEISTUS TAMPEREEN KAU- PUNGIN PALVELURAKENNUKSIIN

SISÄILMAOHJEISTUS TAMPEREEN KAU- PUNGIN PALVELURAKENNUKSIIN Tampereen kaupunki 7.2.2014 Päivitetty 8.12.2014

SISÄLLYSLUETTELO 1 Ohjeistuksen sisällys... 3 2 Terveellisen sisäilmaston ohjeistus- ja seurantaryhmä... 3 2.1 Ohjeistus- ja seurantaryhmän jäsenet 1.2.2014... 3 3 A OHJEET SISÄILMAONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYYN... 4 3.1 Johdanto... 4 3.2 Käyttäjän vastuut ja velvollisuudet hyvän sisäilman turvaamiseksi... 4 3.3 Tilakeskuksen vastuut ja velvollisuudet hyvän sisäilman turvaamiseksi... 5 4 B OHJEET SISÄILMAONGELMIEN RATKAISUUN... 6 4.1 Johdanto... 6 4.2 Hyvä huono sisäilma... 6 4.3 VAIHE 1, Sisäilmaepäilyn esitutkinta työpaikalla... 8 4.3.1 Työnantajan velvoite... 8 4.3.2 Reagointi kiinteistön käyttäjän oireisiin oireileva työntekijä... 8 4.3.3 Reagointi kiinteistön käyttäjän oireisiin oireileva muu käyttäjä (koululainen, potilas, päiväkotilapsi jne.)... 8 4.3.4 Oirekysely työntekijöille... 8 4.3.5 Oirekysely muille käyttäjille... 8 4.3.6 Siivouksen laadun varmistus... 9 4.3.7 Tiedottaminen... 9 4.4 VAIHE 2, Alustavat rakennukseen liittyvät selvitykset...10 4.4.1 Rakennuksen esitutkinta...10 4.5 VAIHE 3, Sisäilmaongelman ratkaisuvaihtoehdot...11 4.5.1 Suppea ongelma syy selvä...11 4.5.2 Laajempi ongelma syy selvä...11 4.5.3 Lisäselvityksiä tarvitaan...12 4.6 VAIHE 4, Sisäilmatyöryhmätoiminta...13 4.7 VAIHE 5, Korjausvaihe...14 4.8 VAIHE 6, Seurantavaihe...15 4.9 Eri osapuolien vastuut ja velvollisuuden hyvän sisäilman turvaamiseksi...16 4.9.1 Työterveyshuolto...16 4.9.2 Työsuojeluorganisaatio...16 4.9.3 Tilakeskus...17 4.9.4 Ympäristöterveys...17 4.10 Tiedottaminen...19 4.10.1 Ohjeet ja periaatteet:...19 5 C OHJEET RATKAISTUJEN SISÄILMAONGELMIEN JÄLKIKÄSITTELYYN... 20 2

1 Ohjeistuksen sisällys Tampereen kaupungin palvelurakennusten sisäilmaohjeistus jakaantuu kolmeen osaan: A Ohjeet sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn Ohjeen tavoitteena on ohjeistaa eri osapuolia omalta osaltaan toimimaan siten, että sisäilmaongelmia ei pääsisi syntymään. B Ohjeet sisäilmaongelmien ratkaisuun Ohjeen tavoitteena on ohjeistaa, kuinka menetellään sisäilmaongelmaepäilyjen tullessa esille työpaikalla. C Ohjeet ratkaistujen sisäilmaongelmien jälkikäsittelyyn Ohjeen tavoitteena on ohjeistaa, kuinka ratkaistut sisäilmaongelmat tulee jälkikäsitellä, jotta niitä ratkaistaessa havaitut rakenteelliset ja toiminnalliset ongelmat tulevat huomioiduksi toimintaa kehittävästi. 2 Terveellisen sisäilmaston ohjeistus- ja seurantaryhmä Yhteistoiminnan kaupungin eri asiantuntijoiden välillä sisäilmastollisissa kysymyksissä toteuttaa terveellisen sisäilmaston ohjeistus- ja seurantaryhmä. Työryhmän puheenjohtajana toimii kiinteistönpitopäällikkö ja muina jäseninä ovat edustus ympäristöterveydestä, konsernihallinnon henkilöstöyksiköstä, Tilakeskuksen isännöinnistä, työsuojelusta sekä tehtäväalueiden hallinnosta. Ryhmä kokoontuu kutsusta päättämään sisäilmastollisten ongelmien ratkaisusta kaikissa kaupungin kiinteistöissä. 2.1 Ohjeistus- ja seurantaryhmän jäsenet 1.2.2014 Pertti Koivisto, kiinteistönpitopäällikkö, tike, puheenjohtaja Sisko Hiltunen, suunnittelupäällikkö, tilaajaryhmä Jenni Pitkänen, vastaava isännöitsijä, tike Anne Kaukinen, siivouspäällikkö, tike Riitta Järvinen, ympäristöinsinööri, yte Tuula Angervuori-Pursila, työterveyslääkäri, tuku Sami Uusitalo, henkilöstösuunnitelija, koha/heky Erja Koskinen, suunnittelija, vapeha Harri Haraholma, suunnittelija, laitoshoito Eerik Laulajainen, palvelupäällikkö, 2. asteen koulutus Raimo Laaksonen, työsuojeluvaltuutettu, vapeha 3

3 A OHJEET SISÄILMAONGELMIEN ENNALTAEHKÄISYYN 3.1 Johdanto Paras tapa välttää sisäilmaongelmia on pyrkiä niiden ennaltaehkäisyyn. Tähän osioon on koottu asioita, joita noudattamalla voidaan osaltaan vaikuttaa siihen, että sisäilmaongelmia ei rakennuksessa syntyisi. Osiota täydennetään myöhemmin. 3.2 Käyttäjän vastuut ja velvollisuudet hyvän sisäilman turvaamiseksi Huolehdi, että tiloja käytetään alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaisesti. o Henkilömäärät on oikein mitoitetut Pidä tilat siivottavassa kunnossa äläkä kerää liikaa tavaroita/kalusteita tilaan, jotka haittaavat siivouksen toteutumista. Pölyn vähentämiseksi säilytä tavarat ja paperit kansioissa ja ovellisessa kaapissa. Muista pitää tasopinnat vapaina siivouksen helpottamiseksi. Käytä huonetilan säätimiä ja termostaatteja ohjeiden mukaisesti. Tee vikailmoitus, jos ne eivät toimi tai pyydä käytönopastusta. Mikäli havaitset poikkeavaa hajua tiloissa, niin ilmoita niistä esimiehesi kautta kootusti vikailmoituksella huoltoon. Tarkista ensin, ettei tiloissa ole kuivuneita lattiakaivoja tai vesilukkoja. Jos outo haju ei lähde siivouksella ja tuuletuksella, niin ota yhteys huoltoon. Mikäli havaitset kosteusvauriojälkiä tiloissa, niin ilmoita niistä esimiehesi kautta kootusti vikailmoituksella huoltoon. Tarkkaile, vaihtuuko ilma eli toimiiko ilmanvaihto. Mikäli havaitset ongelmia, niin ota yhteys huoltomieheen. Ilmanvaihdon toimintaa havainnoidessa tarkista, että tilassa on se määrä ihmisiä, jolle ilmanvaihto on suunniteltu. Tarkkaile, onko sisälämpötila tavoitetasossa 21 22 astetta. Työteho kärsii, jos lämpötila nousee liian korkeaksi. Kuitenkin kesällä sisälämpötila saattaa, varsinkin sellaisissa kohteissa missä ei ole jäähdytystä, nousta 26 asteeseen. Siksi helteellä ja auringonpaisteella estät lisälämpökuormaa sulkemalla sälekaihtimet/verhot ja sammuttamalla turhat lämpöä tuottavat sähkölaitteet. Tarvittaessa käytä pöytätuuletinta. Pakkasilla sisäilman kuivuus herkistää limakalvoja ns. terveissäkin taloissa. Huonekasvit voivat aiheuttaa erilaisia ärsytysoireita ihmisille ja niiden hoitamaton tai liian tehokkaasti hoidettu multa voi toimia mikrobien kasvualustana. Mikäli tiloissa on huonekasveja, niiden tulisi olla sisäilmaystävällisiä ja niiden hoidon säännöllistä. 4

Sisustusesineet, varsinkin kotoa, mökiltä tai muualta tuodut voivat olla myös oireiden aiheuttajana. Sohviin ja nojatuoleihin voi jäädä esimerkiksi hyvinkin allergisoivaa eläinhilsettä tai mikrobeja vaurioituneesta rakennuksesta. Kotitekstiilit eivät myöskään yleensä ole palvelurakennuksiin soveltuvia heikon paloturvallisuutensa vuoksi. Sisäilmahaittaa epäillessäsi tee vikailmoitus kootusti esimiehesi kautta isännöitsijälle. 3.3 Tilakeskuksen vastuut ja velvollisuudet hyvän sisäilman turvaamiseksi Tilakeskus varmistaa, että rakennusten ja tilojen suunnittelussa kiinnitetään huomiota hyvään sisäilmaan. Materiaalivalinnoissa ja rakenneratkaisussa suositaan ensisijaisesti sisäilman kannalta turvallisia ja riskittömiä vaihtoehtoja. Lisäksi pyritään välttämään sellaisia vaihtoehtoja, joissa on olemassa olevissa rakennuksissa todettu ongelmia sisäilman kannalta. Tilakeskus valvoo, että rakennustyöt suoritetaan hyvää laatua noudattaen ja siten, että rakennusvirheet pyritään minimoimaan. Tämä osio täydentyy myöhemmin. 5

4 B OHJEET SISÄILMAONGELMIEN RATKAISUUN 4.1 Johdanto Epäillyn sisäilmasto-ongelman tutkimisen käynnistäminen ja ratkaisun toteuttaminen vaativat onnistuakseen monen eri osapuolen hyvää yhteistyötä ja asiantuntemusta. Aktiivisella ja asiantuntevalla toiminnalla pystytään pureutumaan oikealla tavalla ongelmaan ja vältetään turha tai eri asiantuntijatahojen päällekkäinen työ. Katso liite 8. 4.2 Hyvä huono sisäilma Hyvä sisäilma ei aiheuta terveyshaittaa ja käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä. Sisäilmaseminaari 2012/Juhani Pirinen Sisäilma on huonoa, jos... - siinä on liikaa sellaisia epäpuhtauksia, jotka voivat aiheuttaa käyttäjille epämukavuutta, oireilua tai terveyshaittaa o Esimerkiksi: Mikrobit ja niiden aineenvaihduntatuotteet Rakennuspöly Huonepöly Hiilidioksidi Asbestikuidut Eristevillakuidut Materiaalipäästöt (VOC, PAH ) Radon Viemärikaasut Tupakansavu - tilassa on olosuhde, joka aiheuttaa käyttäjille epämukavuutta, oireilua tai terveyshaittaa o Esimerkiksi: Veto Kylmyys Kuumuus Tunkkaisuus Poikkeavat hajut Sisäilmaongelmiin liitetään neljän tyyppisiä oireita. Nykytiedon mukaan altistuksen pitkittyessä myös oireilu voi muuttua pitkäkestoisemmaksi. Ärsytysoireet (hengitysteissä, silmissä, iholla) Yleisoireet (väsymys, päänsärky, pahoinvointi) Tulehdukset (keuhkoputkissa, poskionteloissa, korvissa) Pitkäaikaissairaudet ja -oireet (allerginen nuha, astma, homepölykeuhko, monikemikaaliyliherkkyys) 6

VAIHE 1, Sisäilmaepäilyn esitutkinta työpaikalla Havainnot Oireilu Työ-, koulu- ja muu terveyshuolto Oirekyselyt Siivouslaadun tarkastus VAIHE 2, Alustavat rakennukseen liittyvät selvitykset Selvitys 1: Huolto Selvitys 2: Isännöitsijä Selvitys 3: Rakennuksen esitutkinta Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 VAIHE 3, Sisäilmaongelman ratkaisuvaihtoehdot Vaihtoehto 3 VAIHE 6, Seuranta VAIHE 5, Korjaus VAIHE 4, Sisäilmatyöryhmätoiminta Lähde: Sisäympäristöongelmien ratkaiseminen kuntien rakennuksissa. Ohje toimintatavoista sisäympäristöongelmia hoitaville ryhmille ja henkilöille. Suomen kuntaliitto 2010. 7

4.3 VAIHE 1, Sisäilmaepäilyn esitutkinta työpaikalla 4.3.1 Työnantajan velvoite Työpaikan esimiehellä on lakisääteinen velvoite toimia, kun sisäilman laadun havaitaan heikentyneen. Tavallisesti työpaikan henkilöstö tuo sisäilmaongelman esimiehen tietoon. 4.3.2 Reagointi kiinteistön käyttäjän oireisiin oireileva työntekijä Ensimmäiset viitteet sisäilmaongelmasta ilmenevät usein oireina. Työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin työntekijän oireiden syyn selvittämiseksi. Luonnollinen yhteistyökumppani selvityksessä on työterveyshuolto, jonka kanssa neuvotellaan mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarve. Oirehtivan työntekijän kohdalla esimiehen on selvitettävä vaihtoehdot, joita voidaan toteuttaa oireiden aiheuttajan poistamiseksi. Mikäli oireita ei voida riittävän nopeasti poistaa, tulee esimiehen ryhtyä tarvittaviin työjärjestelyihin mahdollisen altistuksen välttämiseksi. Yleinen toimenpide on työpisteen tai työpaikan väliaikainen siirto. 4.3.3 Reagointi kiinteistön käyttäjän oireisiin oireileva muu käyttäjä (koululainen, potilas, päiväkotilapsi jne.) Mikäli tilojen loppukäyttäjillä on sisäilmaongelmaan viittaavaa oireilua, tulee heidän olla ensin yhteydessä omaan terveyskeskuslääkäriin tai vastaavaan. Lääkäriltä tulee pyytää arvio, voiko oireilu olla oirekuvauksen ja mahdollisten tutkimusten perusteella käyttäjän käyttämistä tiloista johtuvaa. Toimialan tulee ohjeistaa omia loppukäyttäjiään olemaan em. epäilytapauksissa yhteydessä toimipaikan esimieheen tai omaan yhteyshenkilöönsä (esim. rehtori, päiväkodin johtaja) joka vie asiaa eteenpäin yhdessä kouluterveydenhuollon, työterveyden ja työsuojelun kanssa. 4.3.4 Oirekysely työntekijöille Työnantajan, työsuojelun ja työterveyden tulee tarvittaessa yhdessä teettää työpaikalla oirekysely sisäilmahaittaepäilyn laajuuden ja tyypin selvittämiseksi. Oirekyselyn yhteenveto toimitetaan vaiheessa 2 isännöitsijälle. Hyvä kyselymalli on esimerkiksi Örebro -oirekysely. 4.3.5 Oirekysely muille käyttäjille Palveluntuottaja voi, yhdessä käyttäjien terveyspalvelun kanssa, teettää tiloissa oirekyselyn sisäilmahaittaepäilyn laajuuden ja tyypin selvittämiseksi. Oirekyselyn 8

yhteenveto toimitetaan vaiheessa 2 isännöitsijälle. Hyvä kyselymalli on esimerkiksi Örebro -oirekysely. 4.3.6 Siivouksen laadun varmistus Työnantajan tulee teettää työpaikalla siivouksen laadun varmistus ennen rakennuksen laajempia tutkimuksia. Tutkimusmalli on pääasiassa visuaalinen, ja kohteen palveluesimies tekee kohteessa omalaadunvalvontaa. Tarvittaessa pintapölyn määrä mitataan Dustdetector-menetelmällä. Pöly- tai siisteysongelman yhteydessä esimies käynnistää työpaikalla keskustelun siitä, miten voidaan auttaa siivoojia siisteyteen liittyvissä asioissa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi tavaroiden ja esineiden sijoittelu ja määrä siivottavissa kohteissa sekä sähköjohtojen nostaminen pois lattiapinnoilta. Työpaikan esimies voi keskustella siivoojan kanssa siivoustyön painotuksista ja tarvittaessa ottaa yhteyttä palveluesimieheen. Työpaikan esimiehen tulee kertoa asiasta myös työpaikan työsuojeluvaltuutetulle. 4.3.7 Tiedottaminen Sisäilmaepäilyn esitutkintavaiheista työpaikalla/toimipisteessä tiedottaa työpaikan esimies/yhteyshenkilö. TÄRKEÄT ASKELEET VAIHEESSA 1 Sisäilmaepäilyn esitutkinta työpaikalla 1. Työnantajalla on velvoite aloittaa epäilyn selvittäminen. 2. Oireileva työntekijä on tarvittaessa suojattava selvityksen ajaksi. 3. Oireileva muu käyttäjä on ohjattava terveydenhuollon piiriin. 4. Työnantaja järjestää oirekyselyn työntekijöille. 5. Palveluntuottaja järjestää oirekyselyn muille käyttäjille. 6. Työnantaja järjestää siivouksen laadun varmistuksen. 7. Työpaikan esimies/yhteyshenkilö huolehtii tiedottamisesta. 9

4.4 VAIHE 2, Alustavat rakennukseen liittyvät selvitykset Mikäli työpaikan suorittaman sisäilmaepäilyn esitutkinnan jälkeen on edelleen käsitys, että rakennuksessa olevat epäpuhtaudet tai olosuhteet aiheuttavat käyttäjille epämukavuutta, oireilua tai terveyshaittaa, on työpaikan esimies yhteydessä Tilakeskukseen. Tilakeskuksen kanssa sovitaan tehtävistä ja teetettävistä jatkotutkimuksista. Ennen varsinaisia sisäilmatutkimuksia kiinteistön käyttäjiä pyydetään täyttämään Tilakeskuksen tilakohtaiset havaintolomakkeet (LIITE 1). Alustavat rakennukseen liittyvät selvitykset tilaa aina isännöitsijä, joka tiedottaa niiden tuloksista aina työpaikan esimiehelle/yhteyshenkilölle, toimialan hallinnolle, toimialan työsuojelulle, ympäristöterveyteen ja työterveyteen. Rakennuksen alustavista tutkimuksista on lomake, joka täydentyy selvitysten edetessä (LIITE 2). Alustavien selvitysten tarkoituksena on saada määriteltyä mahdollisen sisäilmaongelman laajuus. 4.4.1 Rakennuksen esitutkinta Esitutkinnassa tarkistetaan sisäilmaan mahdollisesti liittyvät asiat isännöitsijän pyynnöstä. Selvityksessä täytetään erillinen lomake (LIITE 2). Tilakeskus tiedottaa suoritetuista toimenpiteistä työpaikan esimiehelle, jonka tehtävään kuuluu tiedottaminen työpaikan henkilöstölle. Rakennuksen esitutkinta: Rakennuksen esitutkinnasta päättää isännöitsijä, joka tilaa tutkinnan Tilakeskuksen teknisistä palveluista. Esitutkinta koostuu moniammatillisesta työryhmästä, joka käy kohteen/tilan läpi liitteen 2 mukaisesti. Kiireelliset viat korjataan havaitsemisen jälkeen pikaisesti ja korjaustyöt kirjataan huoltotieto- ja vikailmoitusjärjestelmään. Isommat korjaustarpeet kirjataan lomakkeeseen 2 ja niiden järjestämisestä päättää isännöitsijä. Myös isännöitsijän huomiot kirjataan samaan lomakkeeseen esitutkinnan kanssa. Isännöitsijä osallistuu pääsääntöisesti tarkastukseen. TÄRKEÄT ASKELEET VAIHEESSA 2 Alustavat rakennukseen liittyvät selvitykset: 1. Käyttäjä täyttää olosuhdeilmoituslomakkeet ja toimittaa ne isännöitsijälle. 2. Tilakeskus suorittaa huollon tarkastukset. 3. Tilakeskuksen isännöitsijä suorittaa omat tarkastukset. 4. Tilakeskus suorittaa rakennuksen esitutkinnan. 5. Tilakeskus koostaa yhteenvedon, jotta saadaan käsitys sisäilmaongelman laajuudesta, ja tiedottaa tarkastusten tuloksista toimipaikan esimiehelle/yhteyshenkilölle. 10

4.5 VAIHE 3, Sisäilmaongelman ratkaisuvaihtoehdot Alustavien rakennukseen liittyvien selvitysten jälkeen isännöitsijä koostaa rakennuksen tutkimusten osalta yhteenvedon, jotta kaikille osapuolille saadaan käsitys sisäilmaongelman laajuudesta jatkotoimenpiteistä sopimiseksi. 4.5.1 Suppea ongelma syy selvä Työpaikan esimies kutsuu koolle työpaikan, Tilakeskuksen ja työterveyshuollon edustajat keskustelemaan jatkotoimenpiteistä. Työsuojeluvaltuutettu raportoi asiasta toimintayksikön yhteistyöryhmälle, joka samalla toimii toimintayksikön työsuojelutoimikuntana. Mikäli havaittu sisäilmaongelma aiheuttaa terveydellisen riskin kiinteistön käyttäjille, Tilakeskuksen isännöitsijä lähtee kiinteistön käyttäjän esimiehen, työterveyshuollon ja työsuojelutoimijoiden kanssa kartoittamaan toimenpiteitä, kuinka käyttäjiin kohdistuva vaara poistetaan tai minimoidaan. Päätetään korjaavat toimenpiteet (akuutit korjaukset, ilmanpuhdistimet jne.) Päätetään oireilun seurantatapa Päätetään viestinnän tarve Viestintäsuunnitelma tehdään erillisen ohjeen (LIITE 4) mukaisesti. 4.5.2 Laajempi ongelma syy selvä Kun kyseessä on laaja ongelma, perustetaan kiinteistökohtainen sisäilmatyöryhmä ratkaisemaan ja seuraamaan ongelman poistamista. Työryhmään kutsutaan kiinteistön isännöitsijä, kiinteistön henkilöstön esimies, työterveyshuolto ja työsuojeluvaltuutettu- tai asiamies. Mikäli kyseessä on terveydensuojelulain tarkastuksen piirissä oleva laitos (koulu, päiväkoti, jne.), kutsutaan paikalle myös terveydensuojelun edustaja sekä oppilasterveyshuolto (tai käyttäjien muu terveyshuolto). Mikäli havaittu sisäilmaongelma aiheuttaa terveydellisen riskin kiinteistön käyttäjille, tai havaitun ongelman laajuuden vuoksi korjaustoimenpiteet viivästyvät, Tilakeskuksen isännöitsijä selvityttää kiinteistön käyttäjän, työterveyshuollon (tai oppilasterveyshuolto/muun terveyshuollon) ja työsuojelutoimijoiden kanssa toimenpiteitä, kuinka käyttäjiin kohdistuva vaara poistetaan tai minimoidaan. Päätetään perustaa sisäilmatyöryhmä Laaditaan riskinarvio sisäilmahaitasta Päätetään tavoitteet 11

Päätetään korjaavat toimenpiteet (akuutit korjaukset, ilmanpuhdistimet jne.) Tehdään viestintäsuunnitelma Sisäilmatyöryhmätoiminta toimii erillisen ohjeen (LIITE 3) mukaisesti. Viestintäsuunnitelma tehdään erillisen ohjeen (LIITE 4) mukaisesti. 4.5.3 Lisäselvityksiä tarvitaan Ongelmatilanteissa Tilakeskus pyrkii mahdollisimman nopeasti selvittämään syyt sisäilmaongelmiin. Toiminnalla pyritään kartoittamaan mahdolliset riskit, jotka voisivat aiheuttaa käyttäjille oireilua ja terveyshaittaa. Kartoituksen tulokset pyritään esittämään selkeästi niin, että sisäilmatutkimuksiin perehtymätönkin ymmärtää tutkimusten tulokset. Ongelman kartoituksessa Tilakeskus toimii kiinteässä yhteistyössä kiinteistön käyttäjien, työterveyshuollon, ulkopuolisten asiantuntijoiden ja työsuojelutoimijoiden kanssa. Tilakeskuksella on oma ohje sisäilmatutkimuksen- ja korjauksen teettämiseen. Ohjeistus on erillisenä asiakirjana tämän toimintaohjeen liitteenä (LIITE 5). TÄRKEÄT ASKELEET VAIHEESSA 3 Sisäilmaongelman ratkaisuvaihtoehdot: Vaihtoehto 1: Suppea ongelma syy selvä 1. Päätetään yhdessä (käyttäjä, Tilakeskus, työsuojelu, terveyshuolto) korjaavat toimenpiteet. 2. Päätetään yhdessä (käyttäjä, Tilakeskus, työsuojelu, terveyshuolto) oireilun seurantatapa. 3. Päätetään yhdessä (käyttäjä, Tilakeskus, työsuojelu, terveyshuolto) viestinnän tarve. Tarvittaessa tehdään viestintäsuunnitelma ohjeen mukaan. Vaihtoehto 2: Laajempi ongelma syy selvä 1. Perustetaan sisäilmatyöryhmä ohjeen mukaan. 2. Laaditaan yhdessä (käyttäjä, Tilakeskus, työsuojelu, terveyshuolto, terveydensuojelu) riskinarvio sisäilmahaitasta. 3. Päätetään yhdessä (käyttäjä, Tilakeskus, työsuojelu, terveyshuolto, terveydensuojelu) tavoitteet. 4. Päätetään yhdessä (käyttäjä, Tilakeskus, työsuojelu, terveyshuolto, terveydensuojelu) korjaavat toimenpiteet. 5. Päätetään yhdessä (käyttäjä, Tilakeskus, työsuojelu, työterveys) viestinnän tarve. Tarvittaessa tehdään viestintäsuunnitelma ohjeen mukaan. Vaihtoehto 3: Lisäselvityksiä tarvitaan 1. Perustetaan sisäilmatyöryhmä ohjeen mukaan. 2. Käynnistetään sisäilmatutkimukset ja -korjaukset ohjeen mukaan. 12

4.6 VAIHE 4, Sisäilmatyöryhmätoiminta Kohdekohtaisessa sisäilmatyöryhmässä päätetään mahdolliset ihmisille ja rakennuksille tehtävät lisäselvitykset ja niiden vetovastuu. Työryhmä käyttää lisäselvityksissä tarvittaessa asiantuntijoita. Tiedottamisesta työryhmän toiminnan aikana tehdään suunnitelma. Sisäilmatyöryhmän toiminnasta ja viestintäsuunnitelmasta on oma ohje (LIITTEET 3 ja 4). Sisäilmatutkimusten teettämisestä on myös oma ohje (LIITE 5). Kohdekohtaisen sisäilmastotyöryhmän tarkoituksena on saada määriteltyä sisäilmaongelma, sen riskinarvio (terveyshaitan vakavuus), jatkotavoitteet, jatkotoimenpiteet ja seuranta. TÄRKEÄT ASKELEET VAIHEESSA 4 Sisäilmatyöryhmätoiminta: 1. Sisäilmatyöryhmä toimii kohteessa erillisen ohjeen mukaisesti. 2. Viestintä hoidetaan viestintäsuunnitelman mukaisesti. 3. Sisäilmatutkimukset teetetään ja tiedotetaan erillisten ohjeiden mukaisesti. 13

4.7 VAIHE 5, Korjausvaihe Mahdolliset korjaustoimenpiteet toteutetaan mahdollisimman pian. Korjauksen jälkeen Tilakeskus tiedottaa korjaustoimenpiteiden onnistumisesta viestintäsuunnitelman mukaisesti. Tilakeskuksella on oma ohje sisäilmatutkimuksen- ja korjauksen teettämiseen. Ohjeistus on erillisenä asiakirjana tämän toimintaohjeen liitteenä (LIITE 5) TÄRKEÄT ASKELEET VAIHEESSA 5 Korjausvaihe: 1. Sisäilmakorjauksissa huomioidaan sisäilmakorjauksen erikoispiirteet erillisen ohjeen mukaisesti. 2. Sisäilmakorjauksista viestitään viestintäsuunnitelman mukaisesti. 14

4.8 VAIHE 6, Seurantavaihe Korjauskohteissa tehdään oirekysely työsuojelun ja työterveyden yhteistyönä aikaisintaan 6 kk korjauksen päättymisestä. Oirekysely tehdään samaan vuodenaikaan kun vaiheen 1 oirekysely. Oirekyselyn tuloksen viitatessa edelleen sisäilmaongelmaan, siirrytään takaisin vaiheeseen 2. TÄRKEÄT ASKELEET VAIHEESSA 6 Seurantavaihe: 1. Oirekysely työntekijöille työnantajan toimesta. 2. Oirekysely käyttäjille palveluntuottajan toimesta. 15

4.9 Eri osapuolien vastuut ja velvollisuudet hyvän sisäilman turvaamiseksi 4.9.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon ensisijainen rooli sisäilmaongelmissa on hoitaa työntekijöiden oireita ja sairautta. Mikäli oireiden aiheuttajaksi epäillään työpaikan sisäilmaa, pyydetään työntekijää ilmoittamaan esimiehelle asiasta. Esimiehen tehtävä on ottaa yhteyttä kiinteistön isännöitsijään. Myös työterveyshuollosta voidaan työntekijän luvalla olla yhteydessä esimieheen tai kohteen isännöitsijään. Mikäli tiedossa on jo sisäilmaongelmia, arvioidaan työterveydessä tutkimustulosten ja asiakkaan oireiden perusteella, voiko työntekijä enää työskennellä kyseisessä työtilassa. Tällöin voidaan antaa suositus siirtämisestä toiseen työtilaan. Mikäli oireet ovat niin voimakkaat, ettei työntekijä pysty palaamaan töihin, on mahdollista kirjoittaa sairauslomaa, kunnes oireet ovat lievittyneet ja/tai sairaus on hoidossa. Mikäli herää epäily ammattitaudista, työterveyshuollosta tehdään lähete Työterveyslaitoksen työlääketieteen poliklinikalle. Mikäli oireita ei saada lievitettyä työterveyshuollon keinoin, tehdään lähete erikoissairaanhoitoon. Mikäli tiedossa ei ole sisäilmaongelmaa voidaan työpaikan työntekijöiden oireita selvittää sisäilmastokyselyllä (Örebro-oirekyselyllä) (yli 20 henkilön työpaikoissa) tai muulla kyselyllä. Myös suunnatulla työpaikkaselvityksellä on mahdollista selvittää työpaikan tilannetta. Nämä molemmat tehdään työnantajan (esimiehen) luvalla. Työpaikkaselvitys tehdään yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Tarvittaessa työpaikan työntekijät voidaan kaikki pyytää terveystarkastukseen oireiden / sairauksien selvittämiseksi. Työterveyshuolto toimii asiantuntijana terveydellisten vaikutusten arvioinnissa ja pyydettäessä osallistuu työntekijöille järjestettyihin tiedotustilaisuuksiin sekä sisäilmatyöryhmiin. Työterveyshuollon tehtävänä on arvioida sisäilmatutkijoiden suorittamien tutkimusten tuloksien vaikutusta terveydelle. Mikäli työntekijän terveyden havaitaan vaarantuvan, eikä yhteistyö toimi työnantajan tai isännöitsijän kanssa, voidaan neuvotella työsuojelun kanssa ilmoituksesta Aluehallintovirastolle. Työterveyshuolto ei voi ilman lupaa ilmoittaa oireilevista työntekijöistä esimiehelle tai isännöitsijälle, mikäli tiedoista on mahdollista tunnistaa työntekijät. Työterveyshuolto ei voi myöskään sulkea työtiloja, eikä nimetä työntekijöille uutta työtilaa. Sairauslomaa voidaan kirjoittaa vain sen ajan, jonka työkyky on alentunut. Työntekijän toipuessa hän palaa takaisin hänelle työnantajan osoittamaan työtilaan. 4.9.2 Työsuojeluorganisaatio Työsuojeluyhteistoiminnan organisoinnista työpaikoilla vastaa tehtäväalueen työsuojelupäällikkö. Apunaan hänellä on tässä työssä työsuojeluvaltuutetut. 16

Työsuojeluvaltuutettu toimii sisäilmaongelmatapauksissa koko henkilöstön edunvalvojana ja edustajana. Samalla hän toimii eri asiantuntijatahojen ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan toteuttajana. Edelleen työsuojeluvaltuutettu voi toimia asiantuntijatahojen avustajana heidän tehdessään sisäilmaongelmaan liittyvää selvitys- tai tutkimustyötä. Työsuojeluyhteistoiminta kaupungissa toimii kaupungin yhteistyöryhmän työterveysja työsuojelujaostossa ja eri yhteistyöryhmissä. Työsuojeluvaltuutettu raportoi oman vastuualueensa yhteistyöryhmälle eri toimipisteissä toteutettavista terveydellisiin oloihin liittyvistä toimenpiteistä. Työsuojeluvaltuutettu raportoi myös työsuojelupäällikölle, jotta hän omaa toimintaansa ja erityisesti riskien hallintaa koskevissa tehtävissä voisi ottaa tällaisetkin asiat huomioon. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä sisäilmaepäilytapauksissa on olla eri asiantuntijoiden apuna mm. suorittamalla alustava tarkastuskäynti ongelman epäilykohteeseen ja olemalla mukana työn eri selvitysvaiheissa sekä käsitellä asiaa työsuojeluorganisaation mukaisessa yhteistyöryhmässä. 4.9.3 Tilakeskus Tilakeskus vastaa siitä, että tilat ovat käyttökunnossa, toimivia, terveellisiä ja turvallisia koko elinkaarensa ajan. Kiinteistöt on jaettu Tilakeskuksessa isännöitsijöiden (11 hlö) vastuualueittain. Kunkin alueen isännöitsijä vastaa oman kiinteistömassansa käyttökuntoisuudesta ja toimii asiakkaiden yhteyshenkilönä. Tilakeskus järjestää kiinteistöihinsä kiinteistönhoitopalvelut. Ennakoivat huoltotoimet osaltaan tukevat hyvää sisäilmaa. Tilakeskuksen isännöitsijä koordinoi kohdekohtaisen sisäilmatyöryhmän toimintaa erillisen ohjeen (LIITE 3) mukaisesti. Tilakeskus varmistaa, että tilat ovat terveelliset ja turvalliset sille käyttäjämäärälle, mille ne on suunniteltu, koko elinkaarensa ajan. 4.9.4 Ympäristöterveys Ympäristöterveyden lakisääteisenä tehtävänä on edistää ja valvoa terveydensuojelua kunnan alueella. Terveydensuojelulaki määrittelee säännöllisen valvonnan piirissä olevat kohdetyypit, Valvira taas niiden tarkastustiheydet. Tämän lisäksi suoritetaan tarkastuksia toimijan tekemän aloitusilmoituksen johdosta sekä tilojen käyttäjiltä tulevien valitusten perusteella. Valvontakohteita ovat mm. koulut, päiväkodit, tehostettu palveluasuminen, liikunta- ja kokoontumishuoneistot sekä elintarvikehuoneistot. Ympäristöterveys voi terveydensuojelulain nojalla tehdä itse tai velvoittaa kiinteistön omistajaa tekemään/teettämään tutkimuksia terveyshaitan selvittämiseksi. Mikäli terveyshaittaa aiheuttava vika tai vaurio todetaan, ympäristöterveydellä on mahdollisuus antaa asiassa korjauskehotus. Tarvittaessa asia siirretään lautakunnalle, jolla on oikeus antaa yksittäisiä kieltoja ja määräyksiä, jotka ovat välttämättömiä terveyshaitan 17

poistamiseksi tai sen ehkäisemiseksi. Tietyissä tapauksissa myös valvontaa suorittava kunnan viranhaltija saa antaa kiellon tai määräyksen. Ympäristöterveys lähettää tekemiensä selvitysten tulokset ja mahdollisen korjauskehotuksen kiinteistön omistajalle (Tilakeskus). Kiinteistön omistaja taas raportoi omista selvityksistään ympäristöterveydelle, mikäli kyseessä ympäristöterveyden valvonnassa oleva kohde. 18

4.10 Tiedottaminen Tiedottamisesta vastaa ensisijaisesti aina kiinteistön esimies tai yhteyshenkilö. Ulkoinen tiedottaminen hoidetaan yhdessä kohteen sisäilmatyöryhmän ja kaupungin viestintäyksikön kanssa. 4.10.1 Ohjeet ja periaatteet: Yleistä Oikea-aikaisella ja totuudenmukaisella tiedottamisella estetään väärän tiedon sekä huhujen leviäminen. Siksi sisäilma-asioista tiedottamisen tulee olla mahdollisimman selkeää, avointa ja suunniteltua. Tiedottaminen ja sen suunnittelu toteutetaan yhteistyössä Tilakeskuksen, tutkimusten tekijän, työterveyshuollon ja työsuojelutoimijoiden kanssa. Viestintäsuunnitelma Sisäilmaongelmakohteista laaditaan varhaisessa vaiheessa erillisen ohjeen (LIITE 4) mukaisesti viestintäsuunnitelma, jota noudatetaan koko prosessin ajan. Tiedotustilaisuus Havaituista korjaustarpeista tulee, ongelman laajuus huomioon ottaen, järjestää tiedotustilaisuus kiinteistön henkilöstölle ja muille käyttäjille. Tilaisuuden järjestämisestä ja kokoon kutsumisesta vastaa työpaikan esimies tai kiinteistön yhteyshenkilö. Tiedotustilaisuudessa kerrotaan havaitut ongelmat vaurion esiintymiskohde sekä oletettu laajuus tehtävät / tehdyt selvitykset milloin ja miten tarvittavat rakenteelliset korjaukset tullaan suorittamaan mitä työsuojelullisia seikkoja henkilöstön on otettava huomioon työn aikana miten henkilöstön terveydentilaa tutkitaan ja seurataan keneltä henkilöstö voi saada lisätietoja em. asioista hankkeen eri tehtäväalueiden vastuuhenkilöt miten korjaustyö tulee vaikuttamaan normaaliin päivätyöhön korjauskohteessa miten siivoustyö korjaustyön aikana järjestetään miten ja keille kaikille kiinteistössä asioiville asiasta tiedotetaan Korjausprojektien tiedottaminen Normaaleista rakennusten korjaustoimenpiteistä Tilakeskus tiedottaa aina kohteen esimiehelle, joka puolestaan kertoo asiasta edelleen henkilöstölleen ja käyttäjille. Tiedottaminen tehdään sekä ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä että korjausten jälkeen, jolloin voidaan kertoa korjausten vaikutuksesta. 19

5 C OHJEET RATKAISTUJEN SISÄILMAONGELMIEN JÄLKIKÄSITTELYYN Tämä osio täydentyy myöhemmin. 20

Tampereella 13.11.2014 Pertti Koivisto kiinteistönpitopäällikkö Tilakeskus Sami Uusitalo henkilöstösuunnittelija Konsernihallinto/ henkilöstöyksikkö Seppo Nikkari ylilääkäri Tullinkulman Työterveys Tuula Sillanpää terveysinsinööri Ympäristöterveys LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 Rakennuksen sisäympäristön havaintolomake Rakennuksen esitutkinnan tarkastuslomake Sisäilmatyöryhmän toimintaohje Viestintäsuunnitelmamalli Ohjeistus sisäilmatutkimuksen ja -korjauksen teettämiseen Irtaimiston puhdistusohje Terveydellisen riskin arviointi Sisäilmaongelmaepäilyn käsittely -ohjekortti 21