Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen
Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD, Education indicators in focus
Evolution of global center of gravity in science publication Lähde: OECD, Education indicators in focus 3
Nuorten (25-34 v.) korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden jakauma OECD- ja G20 -maiden kesken Lähde: OECD, Education indicators in focus 4
Korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 30-34-vuotiaista EU-maissa vuonna 2015 Lähde: EU komissio, Education and Training monitor 5
Koulutuspanostusten reaalinen vuosimuutos 2013-2014 EU-maissa Lähde: EU komissio, Education and Training monitor 6
Tutkimus- ja kehittämistoiminta OECD-maissa ja kumppanimaissa vuonna 2014, julkinen ja yksityinen sektori Lähde: OECD, The 2016 edition of Research and Development Statistics (RDS), (Human and financial resources devoted to R&D) 7
Korkeakoulusektorin tutkimus- ja kehittämistoiminta BKT:sta (%), vuonna 2004 ja 2014 Lähde: OECD Main Science and Technology Indicators (HERD as a percentage of GDB) 8
Hallitusohjelma HO ja korkeakoululaitoksen yhteiset tavoitteet 2017-2020 Suomi 2025 yhdessä rakennettu Turvallinen Suomi Uudistuva Suomi Kestävän talouden Suomi Suomi osana Eurooppaa OKM-kk sopimukset Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2025 kansainvälisesti kilpailukykyinen, mahdollistaa korkeaan osaamiseen perustuvan suomalaisen yhteiskunnan uudistumisen ja tuottaa osaamista globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Laadukkaasta koulutuksesta nopeammin työelämään Vahvat korkeakouluyksiköt osaamisen perustana Korkeakouluyhteisön kehittäminen Tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta Asemoituminen osana kansallista korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmää ja kansainvälisesti Korkeakoulun tehtävä, profiili ja vahvuusalat Tutkintotavoitteet Sovittavat tutkintotavoitteet Koulutuslaajennuksista ja uudelleen suuntauksista sekä opettajankoulutustarpeista Rahoitus Raportointi
Korkeakoulun autonomian tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen Akateeminen/ professionaalinen ohjaus Markkinaohjaus avoin vuorovaikutus Taloudellinen autonomia Omat varat ja taloudellinen itsenäisyys Oikeus sitoutua taloudellisesti Itsenäinen taloudellinen vastuu Hallinnollinen autonomia Itsenäisen oikeushenkilön asema Omat riippumattomat toimielimet ja organisaatiovalta Riippumaton päätöksenteko Itsenäinen henkilöstöhallinto Akateeminen/ opetuksen ja tutkimuksen vapaus Tutkimuksen ja tutkimusmenetelmien, taiteen, opetuksen sisällön, opetusmenetelmien kuin myös opetuksen järjestämisen vapaus avoin vuorovaikutus Valtiollinen ohjaus (pääasiallinen rahoittaja)
Korkeakoulujen yhteiskuntavastuu Sivistyksen ja olennaisen tiedon ylläpitäminen ja turvaaminen Uuden tiedon tuottaminen (korkeatasoinen tutkimus) Tiedon siirtäminen seuraavalle sukupolvelle (korkealaatuinen koulutus) Työelämän edellyttämien tietojen ja taitojen antaminen Lisääntyneet työmahdollisuudet, yksilöiden elämänlaadun parantaminen Tiedon siirtäminen yhteiskunnan käyttöön Taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen tuottaminen Yritystoiminnan ja työpaikkojen luominen, yhteiskunnan ja kulttuurielämän rikastuttaminen alueellisen elinvoiman luominen ja innovaatiokyvyn parantaminen Kansainvälisyyden ja tietointensiivisyyden kautta vaikutetaan Suomen onnistumiseen kansainvälisessä kilpailussa, kasvu ja vaikutusmahdollisuudet Kansainvälisten investointien ja lahjakkuuksien houkuttelu ulkomailta Korkeakoulun toiminnan laatu ja vaikuttavuus keskiössä
Korkeakoululaitoksen uudistamisen lähtökohtia Profiloiduttava, selkeytettävä ja tiivistettävä yhteistyötä ja työnjakoa, päällekkäisyyksien karsiminen opetusjärjestelyt, tutkimustoiminta, hallinto- ja tukipalvelut, rakenteet ja infrastruktuurit (kampukset, tilat) sekä kansainvälinen yhteistyö vahvat yhteistyörakenteet, korkeakoulujen yhteenliittymiset, strategiset liittoumat (toiminnan johtaminen ja suunnittelu yhtenä kokonaisuutena) Alueelliset ja alakohtaiset osaamiskeskittymät
Esimerkkejä rakenteellisesta kehittämisestä Hallituksen pj Johnny Åkerholm, Vaasan yliopisto Korkeakoulujen rakenteiden uudistaminen herättää suurta mielenkiintoa. Pääjohtaja Mari Walls, Luonnonvarakeskus Rehtori Mervi Vidgrén, Savonia-ammattikorkeakoulu Aamulehti 18.11.2016 13