Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 ESIPUHE: Petettyjen koulutuslupausten maa On hankalaa kuvata SYL:n toimintavuotta 2015 millään muulla yksittäisellä sanalla kuin koulutuslupaus. Niin läpitunkeva vaikutus oli kevään aikana tehdyllä opiskelijaliikkeen eduskuntavaalikampanjalla. Koulutuslupaus-kampanjaa joko suunniteltiin, toteutettiin tai jälkipuitiin. Satoja koulutuslupauskuvia, tuhansia jaettuja flaikkuja, toista tuhatta soitettua kansanedustajaehdokasta ja useita kymmeniä lehti-, radio-, netti- ja televisiojuttuja myöhemmin ylioppilasliike oli tehnyt historiansa yhden ikimuistoisimmista, ja ehdottomasti näkyvimmän vaalikampanjansa. Opiskelijaliikkeen yhteispanostuksena toteutetun kampanjan on sanottu olleen se kampanja, josta vuoden 2015 eduskuntavaalit tullaan muistamaan: petettyjen koulutuslupausten vaalit. Kuten jo niin monena vuonna aiemmin, kevät saapui synkkien pilvien lipuessa Suomen ylitse. Huhtikuun eduskuntavaalit lähestyivät epävarmassa tilanteessa. Suomen hallituksen toiminnan arveltiin lamaantuneen sisäisistä ristiriidoista johtuen ja valtion velkakello tikitti kovaa tahtia varjostaen käytyä poliittista keskustelua. Leikkaukset olivat vaalikevään ainoa merkittävä teema. Sekava ja synkkä tilanne kulminoitui ennen vaaleja hallituksen esitykseen opintotuen rajaamisesta yhteen korkeakoulututkintoon. SYL:n nostaman kansalaiskeskustelun ja äänekkään vastustuksen seurauksena hallituspuolueet repesivät oman esityksensä rintamasta, RKP etunenässä. Juuri ennen istuntotaukoa olleessa äänestyksessä hallituspuolueiden kansanedustajat etunenässä kaatoivat opintotukilain muutoksen äänin 185 puolesta ja vain yksi vastaan. Opiskelijaliikkeen, kuten monen muunkin ryhmän, suuri haaste vuonna 2015 oli valtion pitkään jatkunut taloudellinen taantuma. Jo aiemmin lanseerattu poliittinen lausahdus kaikkiin on satuttava sai jatkoa hallitusohjelmaneuvottelujen alettua. 10 miljardin sopeutustarpeesta päätettiin heti neuvottelujen aluksi. Ennen vaaleja jokainen eduskuntapuolue oli luvannut opiskelijoille pidättäytyvänsä koulutusleikkauksista. Puolueiden puheenjohtajista otetuista lupauskuvista huolimatta keskustan, perussuomalaisten ja kokoomuksen muodostama hallitus ilmoitti leikkaavansa koulutuksesta noin 800 miljoonaa euroa. Opiskelijoiden leikkaukset sattuivat erityisesti, sillä opintotuesta leikattaisiin hallitusohjelman mukaan jopa viidennes sen kokonaismenoista. Koko Suomen opiskelijaliikkeen voimin tehty Koulutuslupaus-kampanja onnistui kuitenkin nostamaan koulutuksen poliittisen keskustelun keskiöön. SYL:n kehittämistyötä tehtiin läpi vuoden kiitellyin tuloksin ja loppuvuodesta vaikutettiin yhdessä ylioppilaskuntien kanssa onnistuneesti opiskelija-asumisen investointiavustuksiin. Murheellisista hallitusohjelmakirjauksista huolimatta SYL on ollut yksi harvoista tahoista, joka on pystynyt vaikuttamaan hallitusohjelman päätökseen niin, että se on kumottu. Vaikeuksista huolimatta keskustoimistolla ja ylioppilaskuntien välillä vallitsi vuoden aikana hyvä ja kehittävä yhteishenki, joka kantoi monia upeita hedelmiä. Jari Järvenpää puheenjohtaja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry

1. HALLINTO 1.1 Jäsenyhteisöt Liitossa on 15 jäsenyhteisöä, joiden yhteenlaskettu jäsenmäärä 1.11.2014 oli 132 200 Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY) 14361 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) 27119 Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta (ISYY) 12605 Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) 11693 Lapin yliopiston ylioppilaskunta (LYY) 3879 Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY) 4065 Oulun yliopiston ylioppilaskunta (OYY) 12125 Snellman-korkeakoulun ylioppilaskunta (SKY) 121 Svenska handelshögskolans studentkår (SHS) 2075 Taideyliopiston ylioppilaskunta (TaiYo) 1782 Tampereen yliopiston ylioppilaskunta (Tamy) 11684 Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (TTYY) 7131 Turun yliopiston ylioppilaskunta (TYY) 14268 Vaasan yliopiston ylioppilaskunta (VYY) 4213 Åbo Akademis studentkår (ÅAS) 5079 1.2 Hallitus Vuoden 2014 liittokokouksessa valittiin liiton puheenjohtajaksi Jari Järvenpää (Tamy) sekä muiksi hallituksen jäseniksi Janne Hälinen (LYY), Lauri Lehtoruusu (AYY), Jussi Nieminen (TYY), Iiris Niinikoski (HYY), Paula Martikainen (ISYY) ja Silja Silvasti (JYY). Silja Silvasti tuli valituksi sosiaalipoliittisen sihteerin toimeen ja täten erosi hallituksesta alkaen 1.12. Hallitus jatkoi tämän jälkeen kuusihenkisenä. Järjestäytymiskokouksessaan 9.1.2014 hallitus valitsi liiton varapuheenjohtajaksi Iiris Niinikosken sekä sopi seuraavasta työnjaosta: Iiris Niinikoski Janne Hälinen Lauri Lehtoruusu Paula Martikainen Jussi Nieminen Silja Silvasti varapuheenjohtaja, viestintä ja eduskuntavaalit kansainvälinen koulutuspolitiikka, koulutusvienti, kehitysyhteistyö opiskelijaterveydenhuolto, eduskuntavaalit, asuminen koulutuspolitiikka, korkeakoulurakenteet, opiskelukyky koulutuspolitiikka, työelämä, kieliasiat toimeentulo, ympäristö, hyvinvointi, yhdenvertaisuus Hallitus jakoi ylioppilaskuntakummiudet seuraavasti: Niinikoski: HYY, LTKY Hälinen: LYY, VYY Lehtoruusu: AYY, OYY Martikainen: ISYY, Tamy, TTYY Nieminen: TYY, ÅAS, SHS

Silvasti: JYY, TaiYo, SKY Kokouksessaan 4.12. hallitus päätti siirtää eronneen Silja Silvastin vastuualueet hallituksen toiselle sosiaalipoliittiselle vastaavalle Lauri Lehtoruusulle. Hallitus kokoontui kokoukseen kevään ja alkusyksyn aikana pääasiassa viikoittain. Kiireellisiä asioita hyväksyttiin myös sähköpostikokouksilla. Hallituksen kokousten lisäksi pidettiin viikoittain aamukouluja, joissa käsiteltiin koko toimiston voimin esityslistalla olevat asiat ja tarpeen mukaan muita ajankohtaisia asioita. Hallituksen viikot alkoivat pääsääntöisesti hallituksen yhteisellä hallituspalaverilla. Hallitus kokoontui 6.11.2015 mennessä 35 kokoukseen. 1.3 Sihteerit ja muu henkilökunta Pääsihteeri: Juha Töyrylä Hallintosihteeri: Maria Teikari 8/2015 asti, Sanna Juutinen 8/2015 alkaen Tiedottaja: Riitta Käppi Koulutuspoliittiset sihteerit: Tapio Heiskari, Jarmo Kallunki 4/2015 asti, Niina Jurva 4/2015 alkaen Sosiaalipoliittiset sihteerit: Sini Terävä (työvapaalla) 8/2015 asti, sijaisenaan Turkka Sinisalo 8/2015 alkaen ja Soile Koriseva 9/2015 asti, Silja Silvasti 12/2015 alkaen Kansainvälisten asioiden sihteeri: Cecilia Pellosniemi Kehitysyhteistyökoordinaattori: Johanna Ursin-Escobar, sijaisenaan 4/2015 asti Salla Mäkelä Häirintäyhdyshenkilöt: Jarmo Kallunki, Tapio Heiskari, Maria Teikari ja Sanna Juutinen 1.4 Tilin- ja toiminnantarkastajat Liittokokous valitsi tilintarkastajaksi KTM Pekka Räisäsen (KHT), varalla Ernst & Young Oy sekä toiminnantarkastajaksi YTM Simo Pöyhösen, varalla KTM Eeva Houtbeckers. 1.5 SYL:n työryhmät ja neuvottelukunnat 1.5.1 Taloustoimikunta Kokoonpano: Jari Järvenpää (puheenjohtaja), Pauli Kivipensas, Mikko Leskelä, Hanna-Mari Manninen, Matti Parpala, Marjo Berglund ja Juha Töyrylä (sihteeri). Taloustoimikunta on työskennellyt liittokokoukseen mennessä pääasiassa sähköpostitse sekä yksittäistapaamisissa. Taloustoimikunnan kanssa on käsitelty erityisesti SYL:n sijoitustoimintaa. 1.5.2 Kehitysyhteistyöasiain neuvottelukunta (KENKKU) KENKKU 2014 2015 Uudet jäsenet Janne Hälinen, SYL (pj 1.1.2015 alkaen) Noora Hilska (TYY) Larri Himma (HYY) Anni Juvonen (TYY) Jatkavat jäsenet Petra Peltonen, SYL (pj 31.12.2014 asti) Elina Eronen (JYY) Sanni Isometsä (TYY) Meeri Väänänen (HYY)

J-P Kaljonen (TaiYo) Laura Ketonen (OYY) Iris Lawson (HYY) Sara Linnoinen (Tamy) Samuli Miettinen (ISYY) Briana Romero (AYY) Jaakko Virkkunen (Tamy) Marleen Wierenga (AYY) Sini Ylimartimo (JYY) Salla Mäkelä (sihteeri 31.3.2015 asti) Johanna Ursin-Escobar (sihteeri 1.4.2015 alkaen) KENKKU 2015 2016 Uudet jäsenet Kati Heikkonen (TYY) Kamomilla Ilmonen (HYY) Essi Lamber (HYY) Veera Lähde (JYY) Sari Oksanen (OYY) Agnes Stojcsics (JYY) Sinituuli Suominen (TYY) Jatkavat jäsenet Janne Hälinen (SYL, puheenjohtaja) Larri Himma (HYY) Sanni Isometsä (TYY) Anni Juvonen (TYY) Laura Ketonen (OYY) Iris Lawson (HYY) Sara Linnoinen (Tamy) Samuli Miettinen (ISYY) Jaakko Virkkunen (Tamy) Johanna Ursin-Escobar (SYL, sihteeri) 2. SYL:N YLEINEN TOIMINTA, TAVOITTEET JA JÄRJESTÖLLINEN KEHITTÄMINEN 2.1 SYL:n poliittisten tavoitteiden edistyminen SYL on kuluvana vuonna edistänyt koulutuksen ja opiskelijan etua laajalla rintamalla. SYL edisti poliittisia tavoitteitaan muun muassa seuraavilla tavoilla: Toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon myönnettävä opintotukioikeus esitettiin poistettavaksi. Hallitus teki asiasta lakiesityksen jo kevään 2014 kehysriihessä, mutta lakimuutosta ei hyväksytty. SYL teki aktiivisesti töitä esityksen kumoamiseksi ja lopulta esitys kaatui eduskunnassa 14.3. äänin 1-185. Opiskelija- ja nuorisoasumisen investointiavustuksia ei poistettu toisin kuin hallitusohjelmassa linjattiin Hallitusohjelmaan kirjattiin SYL:n tavoitteiden mukaisesti koulutus yhdeksi kärkihankkeista, kolmas lukukausi, oppimisympäristöjen modernisointi, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen oppimisessa SYL:n linjapaperin mukaisesti myös perustulokokeilu on kirjattu hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi Opintuen takautuva hakeminen mahdollistuu vuoden 2016 alusta osittain

Aktiivisesta vaikuttamisesta huolimatta erittäin vaikea taloustilanne sekä poliittisesti haastava ilmapiiri toivat mukanaan SYL:n tavoitteiden kannalta haitallisia päätöksiä: YTHS:n asemaa tai laajentamista koskemaan ammattikorkeakouluopiskelijoita ei kirjattu hallitusohjelmaan, vaan asia tilanne jätettiin avoimeksi. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluindeksit päätettiin jäädyttää vuosille 2015 2019 hallitusohjelmassa, josta syntyy 175 miljoonan euron säästö. Hallitus antoi syksyn aikana lakiesityksen, jossa esitetään EU-Eta-alueen ulkopuolisille opiskelijoille säädettävän pakollisia vähintään 1500 euron lukuvuosimaksuja 1.1.2016 alkaen. Samassa yhteydessä luovuttaisiin ulkomaisella tutkinnolla suomalaiseen korkeakouluun hakeville opiskelijoille säädetystä 100 euron hakijamaksusta. Hallitusohjelmaan on kirjattu opintotuen säästötavoitteeksi hallituskauden aikana 70 miljoonaa euroa ja pidemmän aikavälin leikkaustavoitteena 150 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman mukaan korkeakoulujen hallinnosta leikataan vuositasolla 50 miljoonaa euroa Opintotuen indeksisidonnaisuudesta luovutaan vuoden 2016 loppuun mennessä 2.2 OSS-Järjestöpalvelut ja Lapinrinteen yhteisö 2.2.1 OSS:n työntekijät Toimitusjohtaja: 1.8.2015 saakka Maria Teikari, 18.8.2015 lähtien Sanna Juutinen Talouskoordinaattori: Malla Salmitie Toimistosihteeri: Salla Ihanus, jonka sijaisena 31.8.2015 saakka Nina Niskakoski ja 11.8.2015 alkaen Jonna Aho Kääntäjä: Petra Nysten 2.2.2 OSS:n hallitus Puheenjohtaja, SAMOKin edustaja: Joona Räsänen, 8.6. Jouni Parkkonen Hallituksen jäsen, SYL:n edustaja: 8.6. saakka Maria Teikari, 8.6. 10.9. Jari Järvenpää, 10.9. alkaen Sanna Juutinen Hallituksen jäsen, OLL:n edustaja: Antti Afflekt SYL:n osittain omistama OSS-Järjestöpalvelut tuottaa keskitetysti kiinteistö-, tilahallinto-, toimisto-, käännös- ja ict-palveluita kolmen työntekijän voimin. OSS-Järjestöpalveluissa oli vuonna 2015 merkittäviä henkilöstömuutoksia, sillä hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja toimistosihteeri vaihtuvat vuoden aikana. Taloyhtiössä keskeisimpänä on ollut valmistuminen vuonna 2016 alkavaan julkisivuremonttiin. Lapinrinteen järjestöjen yhteistä toimintaa vuoden aikana olivat muun muassa perehdytykset, yhteinen siivouspäivä, grillijuhlat sekä viikoittainen kahvihetki. Vuoden aikana pidettiin Lapinrinne-johtoryhmän palavereja, joissa SYL:n, SAMOKin ja OLL:n pääsihteerit, Otuksen toiminnanjohtaja sekä OSS:n toimitusjohtaja tapasivat toisiaan ajankohtaisten asioiden tiimoilta. 2.3 Sidosryhmäyhteistyö 2.3.1. Yleistä Kuluneena vuonna SYL tapasi laaja-alaisesti yhteiskunnallisia toimijoita ja päättäjiä. Tapaamiset ovat keskittyneet erityisesti ajankohtaisiksi nousseisiin poliittisiin kysymyksiin sekä uusien

yhteistyösuhteiden luomiseen. Toimintavuoden 2015 osalta korostuivat erityisesti eduskuntavaalit, hallitusohjelmaneuvottelut ja niiden tulokset, sote-uudistus ja YTHS, opintotuki sekä maksuton koulutus. Keskeisiä sidosryhmiä ja tavattavia olivat ylioppilaskunnat, SAMOK, SLL, SAKKI, OSKU, FSS, OLL, ministerit, valtiosihteerit, erityisavustajat, ministeriryhmien sihteerit, poliittiset ja sitoutumattomat opiskelija- ja nuorisojärjestöt, virkamiehet (erityisesti OKM, VM, TEM, YM ja STM), eduskuntaryhmät ja kansanedustajat, hallitusohjelmaneuvottelijat, kansanedustajien avustajat, median edustajat ja UNIFI. Myös SYL:n alumnikuntaan ja muihin SYL:n läheisyydessä toimiviin yhteisöihin (Frank, YTHS, yms.) on pidetty aktiivisesti yhteyttä, esimerkiksi järjestämällä vuoden aikana useita alumnitapaamisia. Aikaisemmista vuosista toimintavuosi erosi sillä, että suuri osa keskeisistä poliittisten sidosryhmien edustajista vaihtui eduskuntavaalien jälkeen. Yhteistyö työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa on jatkunut hyvänä. Työuriin ja muihin rakenteisiin liittyvää keskustelua on käyty niin Akavan, STTK:n, EK:n, Suomen yrittäjien kuin SAK:nkin kanssa. Erityisen läheistä yhteyttä on pidetty niin Akavan kuin STTK:n opiskelijoiden kanssa. Yhteistyö ammattijärjestöjen keskusliittojen kanssa korostui kevään YTHS:n liittyvän sote-edunvalvonnan yhteydessä. Lisäksi SYL on tavannut yksittäisiä työmarkkinajärjestöjä vieraillen niiden toimistoilla ja tehnyt niiden kanssa yhteistyötä koulutusleikkauksien vastustamiseksi. Suomen yrittäjien kanssa tehty yhteistyö on kantanut hedelmää erityisesti opiskelijayrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä. Vuoden aikana SYL ja SAMOK on yhteistyössä tavannut laajasti erityisesti STM:n sote-uudistukseen liittyviä työryhmiä ja prosessiin vaikuttavia virkamiehiä sekä poliittisia päättäjiä, sekä ennen että jälkeen vaalien YTHS-vaikuttamistyön yhteydessä. Laajoja tapaamiskierroksia on tehty esimerkiksi Koulutuslupaus-kampanjan teemoilla ennen vaaleja ja koulutusleikkausten ja muiden hallitusohjelmassa kirjattujen koulutusta koskevien kirjausten myötä. Myös muita poliittisia vaikuttajia kuten kansanedustajia on tavattu säännöllisesti. SYL on pitänyt säännöllistä yhteyttä valtioneuvostoon ja etenkin opetus- ja kulttuuriministeriöön, sosiaali- ja terveysministeriöön, työ- ja elinkeinoministeriöön, valtiovarainministeriöön sekä ympäristöministeriöön. Erityisesti on keskitytty tapaamaan ministerien lisäksi ylintä virkamieskuntaa sekä ministereiden esikuntia. Keskeisiä tapaamisaiheita ovat olleet hallitusohjelman vaikutukset opiskelijoihin ja koulutukseen. Eduskuntavaalien jälkeen suhteiden luomista uusiin kansanedustajiin on tehty sekä keskustoimistolta että ylioppilaskunnista käsin. Yksittäisten tapaamisten lisäksi SYL toteutti loppuvuodesta nuorten kansanedustajien ysäri-kasari-klubin tapaamisen, johon saapui kymmenen tuoretta kansanedustajaa. Tapaamisen aihesisällön muodostivat lyhyet esittelyt ajankohtaisista opiskelijatoiminnan projekteista kuten Sohvalle Stadiin opiskelija-asuminen kampanja, Slush start-up -tapahtuma sekä opiskelukykyprojekti. SYL osallistui useisiin yhteistyökampanjoihin muiden järjestöjen kanssa. SETA:n kanssa marssittiin yhdessä yhdenvertaisuuden puolesta Pride-marssilla Helsingissä sekä vastustettiin kehitysyhteistyöleikkauksia yhdessä Kepan kanssa tehdyllä adressilla. Koulutusleikkauksia vastaan SYL oli perustamassa ja markkinoimassa Koulutus antaa siivet -kampanjaa yhdessä ammattiliitto Pron ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Lisäksi SYL oli mukana Meillä on unelma ja Suomi says welcome -kampanjoissa, jotka puolustivat moniarvoista ja rasismista vapaata Suomea. Allianssin Hupparikansan puolella -kampanja toteutettiin nyt toista kertaa, ja SYL oli jälleen mukana.

Vuoden aikana aloitettiin kartoittamaan myös alustavasti SYL:n mahdollisuutta luoda suhteita Kiinan kansalaisyhteiskuntaan, erityisesti Kiinan nuorisotyön All-China Youth Federationiin. SYL oli loppuvuodesta mukana 2.3.2 Opiskelija- ja nuorisojärjestöt, Kreisiryhmä ja Suomi Areena -tempaus Kuten aikaisempina vuosina yhteistyö on ollut luonnollisen aktiivista SYL:n, SAMOKin, SAKKI:n ja SLL:n kesken muun muassa eduskuntavaaleista ja Frank-yhteistyöstä johtuen. Koulutuslupauseduskuntavaalikampanja tehtiin yhdessä SAMOKin kanssa, mutta myös toinen aste osallistui Smolnan hallitusneuvottelupäivystyksiin ja yhteiskannanottoon koulutuksen tärkeydestä eduskuntavaalien teemana. Vuoden aikana tehtiin myös yhteiskannanotto kankeista siirtymistä eri koulutusasteiden välillä ja sisällä. SAMOKin kanssa tehtiin vuoden aikana yhteistyötä aina kun teemat osuivat yhteen. Tämä näkyi muun muassa useina yhteiskannanottoina. Kaikkia sitoutumattomia opiskelijajärjestöjä on tavattu myös kahden kesken ja heidän kanssaan on keskusteltu yhteistyöstä. Sitoutumattomien nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen yhteinen Kreisiryhmä tapasi säännöllisesti noin kerran kuussa. Vuoden suuri ponnistus oli opintotukiaiheinen tapahtuma kesällä: Kreisiryhmä järjesti suurta mediahuomiota saavuttaneen Rahaa on! -tempauksen Porin Suomi Areenassa. Tempauksen ideana oli jakaa Porin torilla rahaa opintotuen ja muun vähimmäisen sosiaaliturvan välinen erotus. Rahanjakotilaisuuden yhteydessä järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus, jossa köyhyystutkija Maria Ohisalo puhui opiskelijoiden taloudellisesta asemasta. Tempaus oli suuri onnistuminen, sillä siitä tiedotettiin laajasti sekä lehdissä, netissä että televisiossa. Lisäksi monien Kreisiryhmän järjestöjen kanssa julkaistiin edellisen vuoden eläkeneuvotteluihin viitaten kannanotto EMUpuskureiden käyttämisestä. Poliittisia opiskelijajärjestöjä tavattiin eri yhteyksissä läpi vuoden, mutta lisäksi syksyllä toteutettiin poliittisten opiskelijajärjestöjen aamiainen yhteistyökuvioiden merkeissä. Yhtenä teemana oli opintotukeen kohdistuvat 150 miljoonan euron leikkaukset. 2.4 SYL kuultavana SYL kävi vuoden aikana kuultavana seuraavasti: Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuuleminen työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (eläkeuudistus) Sivistysvaliokunnan kuuleminen hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta (opintotuen indeksisidonnaisuuden poistaminen) Sivistysvaliokunnan kuuleminen yliopisto-opiskelijoiden poissaolo-oikeuden rajoittamista koskevasta hallituksen esityksestä (20.1.2015) Sivistysvaliokunnan kuuleminen EU-/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden hakijamaksuista (19.1.2015) Sivistysvaliokunnan kuuleminen kansalaisaloitteesta: Ruotsin kieli valinnaiseksi oppiaineeksi kaikilla kouluasteilla (4.2.2015) Lisäksi on toimitettu lukuisia kirjallisia lausuntoja kuulemistilaisuuksiin eri aiheista 2.5 SYL mediassa

SYL on näkynyt merkittävän paljon mediassa tänä vuonna, varsinkin hallitusneuvotteluiden ja petettyjen koulutuslupausten jälkeen. Haastatteluja on annettu niin TV-lähetyksiin, radioon, lehtiin kuin sähköiseen mediaan. SYL:n väkeä on myös säännöllisesti käytetty taustoittajina ja asiantuntijoina eri medioissa. Keskeisiä aiheita ovat olleet opintotuki, koulutusleikkaukset, maksuton koulutus, opiskeluterveydenhuolto sekä Tampere3-kokeilu. Opintotuen muutokset maaliskuussa herättivät median laajaa kiinnostusta ja puheenjohtaja Järvenpää oli Ylen aamutelevisiossa yhdessä sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalon kanssa. Amerikkalaisen dokumentaristin Michael Mooren työryhmä haastatteli toukokuussa SYL:n puheenjohtajaa Jari Järvenpäätä ja SAMOKin puheenjohtajaa Joonas Peltosta suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Mooren tuleva elokuva käsittelee aiheita, joita amerikkalaisilla on syytä kadehtia Euroopasta, ja suomalainen koulutus on yksi niistä. Ehdottomasti suurinta mediahuomiota on saanut SYL:n ja SAMOKin Koulutuslupaus-kampanja ja tämä onkin ollut yksi keskeisimpiä syitä siihen, että koulutusleikkaukset olivat koko kesän ja syksyn jatkuvasti pinnalla julkisessa keskustelussa hallitusohjelman valmistumisen jälkeen. Ennen ja jälkeen vaaleja SYL:n puheenjohtaja Järvenpää vieraili mm. Ylen Kioski-ohjelmassa ja Radio Suomessa vieraana. Kampanjan materiaaleja on käytetty niin eduskunnassa täysistunnossa, uutislähetyksissä, meemeissä, tutkimuksissa, teatteriesityksessä kuin poliittisissa satiireissa (mm. Noin viikon uutiset 17.9., Yle Leaks 26.9., Pressiklubi 9.10.). Koulutuslupauksia ruodittiin vielä joulukuussakin; mm. Ylen Politiikkaradiossa 4.12.2015 Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen ja toimittaja Tapio Pajunen puhuivat totuudesta ja totuudesta politiikassa. Heikkinen viittasi eduskunnassa 2.12. käytyyn keskusteluun koulutuslupauksista: Se oli suuri valhe, ettei koulutuksesta leikata, kuten luvattiin. Lisäksi SYL on saanut mm. vieraskynä- ja mielipidekirjoitustilaa Helsingin Sanomissa. 2.6 Järjestöllinen kehittäminen 2.6.1. Yleistä Vuonna 2012 toteutettu uudistus toimintasuunnitelmaan on selkeästi muuttanut toimintasuunnitelman ohjausvaikutusta myös liiton jatkuvassa toiminnassa. SYL:n toiminnan voidaankin sanoa keskittyvän nykyisin selkeämmin toimintasuunnitelman teemojen ympärille. Tämä on lisännyt liittokokouksen vaikutusvaltaa liiton toimintaan. Uudella formaatilla onkin hyvä jatkaa eteenpäin, mutta erityisesti projektinjohtamistaitojen kouluttamiseen tulee tulevaisuudessa panostaa enemmän. 2015 SYL on edelleen kehittänyt etenkin uuden hallintosihteerin johdolla monia hallinnon prosesseja. Viime vuonna päivitetty SYL:n hallintokäsikirja ja hallinnon vuosikello on implementoitu keskustoimiston toimintaan. Toimiston intraa hyödynnetään uusien toimijoiden perehdytyskansiona. Vuonna 2013 aloitetut arkistointi- ja kirjastohankkeet ovat edenneet hitaasti muun muassa henkilövaihdoksista ja Kansallisarkiston hintatasosta johtuen. Vuodelle 2016 on varauduttu arkistoharjoittelijan palkkaamiseen. SYL:n toiveesta OSS-toimistolle hankittiin Adobe Connect -ohjelmisto, jonka avulla voidaan pitää etäkokouksia ja -seminaareja sekä ylioppilaskuntien että sidosryhmien kanssa. Paremmalla etäohjelmistolla on saavutettu tiiviimpää yhteistyötä ylioppilaskuntien toimistojen kanssa muun muassa toimintasektoreilla. Kyselytunnit, koulutukset ja palaverit etäpalaverijärjestelmässä ovat arkipäiväistyneet vuoden 2015 aikana.

2.6.2 SYL:n kehittämisryhmä Liittokokous 2014 hyväksyi liiton toimintasuunnitelmaan järjestöllisen kehittämisen projektin, jolla tavoiteltiin erityisesti edunvalvonnan ja viestinnän keinojen analysointia ja uudistamista. Järjestöllisen kehittämisen projekti starttasi vuoden 2015 alusta. Eri alojen asiantuntijoista, ylioppilaskuntien ja SYL:n keskustoimiston edustajista koostunut ryhmä koottiin nopeasti ja sen toiminta saatiin liikkeelle kevään edetessä. Hyvin nopeasti oli selvää, että työryhmä keskittyisi erityisesti SYL:n vaikuttajaviestintätoiminnan parantamiseen. Hallitus kutsui työryhmään seuraavat henkilöt: Puheenjohtaja: Jari Järvenpää (varalla Iiris Niinikoski) Asiantuntijajäsenet: Suvi Eriksson, Panu Laturi, Elina Moisio, Leena Pihlajamäki, Simo Pöyhönen Ylioppilaskuntien edustajat: Rauli Elenius, Eero Manninen Henkilöstön edustaja: Sini Terävä, elokuusta 2015 Soile Koriseva Sihteeri: Juha Töyrylä Kehittämisryhmän työ eteni monessa vaiheessa: 1. Ryhmän kunkin jäsenen kanssa käytiin perusteelliset ennakkokeskustelut. 2. Ryhmä tapasi seitsemän kertaa: 13.4., 6.5., 15.6., 31.8., 2.9., 8.9. ja 12.9. 3. Sähköposti- ja Facebook-keskustelut edistivät kirjoitustyötä tapaamisten välillä. 4. Ideoiden kerättiin keskustoimistolta suunnitteluseminaareissa ja työn edistymistä käsiteltiin viikoittain sihteeristön kanssa. 5. Ylioppilaskuntien tapaamisissa järjestettiin työpajoja, joissa syntyneet ideat nostettiin raporttiin. 6. Kehittämisryhmän ensimmäinen raporttiversio käsiteltiin keskustoimistolla huolella henkilöstön ja hallituksen kanssa. 7. Valmis väliraportti käsiteltiin jäsenyhteisöjen kanssa isossa koko kentän syysseminaarissa kolmessa eri työpajassa. 8. Jäsenyhteisöille järjestettiin kaksi kyselytuntia Adobe Connect -järjestelmällä. Lopputuloksena syntyi Nopeammin, korkeammalle, rohkeammin - toimenpiteitä SYL:n yhteiskuntavaikuttamisen kehittämiseksi, joka on saanut ylioppilaskunnilta kiitosta osuvuudestaan, konkreettisuudestaan ja hyödyllisyydestään. Suuren joukon erilaisia ehdotuksia sisältäneen raportin perusteella laadittiin vielä erillisen toimeenpanosuunnitelman, joka tarkentaa eri toimenpiteiden prioriteetin, kuormittavuuden ja toteuttamisaikataulun. Toimeenpanosuunnitelma hyväksytään aina kunakin vuonna SYL:n hallituksessa ja käsitellään ylioppilaskuntien kanssa. Etenemisestä on tarpeen raportoida vuosittain ylioppilaskunnille. Toimeenpanosuunnitelma kattaa vuodet 2016 2018, jolloin toimenpano olisi valmis ennen seuraavia eduskuntavaaleja. SYL:n vuoden 2015 kehittämisryhmä on todennut, että on myytti, ettei opiskelijaliikkeessä tapahtuisi uudistumista, vaikka kitkaakin varmasti esiintyy perustellusti ja perusteetta. Liikkeemme organisaatiot ovat valmiita nopeampaan muutokseen omassa toiminnassaan kuin juuri mikään muu taho. Suureen vaihtuvuuden takia opiskelijaliike menettää vuosittain paljon tietoa ja osaamista, mutta me kirimme tuon puutteen kiinni muuttumalla ajassa, kehittymällä ja jatkuvasti haastamalla itseämme.

2.7 Viestintä Viestintäsektorilla pinnalla vuonna 2015 olivat erilaiset kehittämisprojektit, erityisesti someviestintään liittyvät kehittämistoimet. Tavoitteena on ollut lisätä SYL:n näkyvyyttä, vaikuttavuutta ja kasvattaa verkostoja eli tukea SYL:n nousua koulutuksen top of mind -toimijaksi. Sektorilla toimivat tiedottaja Riitta Käppi ja hallituksesta Iiris Niinikoski. Koko kevään suurimpia ponnistuksia olivat eduskuntavaalit ja niihin liittyvä koulutuslupauskampanja, joka toteutettiin yhdessä SAMOKin kanssa. Kampanja sitoi merkittävästi viestinnän resursseja. Koulutuslupaus-kampanja ja sen aihetunniste (#koulutuslupaus) nousivat yhdeksi näkyvimmistä eduskuntavaalikampanjoista niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa. Maan uuden hallituksen rikottua opiskelijoille antamansa lupaukset, oli seuraus se, että kampanjan aikana hankitut kuvalliset lupaukset muodostivat todistusvoimaisen aineiston. Tätä kampanja-aineistoa lukuisat tiedotusvälineet, sosiaalinen media ja poliittisen satiirin tekijät ovat tehokkaasti hyödyntäneet koulutusleikkauksiin kohdistuneessa kritiikissä. Vaalikampanjasta kerrotaan tarkemmin omassa osiossaan tässä toimintakertomuksessa. Vuoden läpileikkaavana teemana oli sosiaalisen median parempi haltuunottaminen ja toimiston sometaitojen kohentaminen ja sitä kautta SYL:n viestintästrategian Kaikki viestivät -linjauksen parempi toteuttaminen. Koko toimisto sai mm. Twitter-koulutusta ja työntekijöitä on kannustettu entistä aktiivisempaan viestimiseen ja twiittaava hallitus on ottanut aktiivisesti osaa opiskelijoiden asioita koskevaan keskusteluun. Tekstien sekä viestinnän kuvallistamista on jatkettu. SYL:llä on käytössä useita sosiaalisen median kanavia ja tilejä (Facebook, Twitter ja Instagram). Facebookissa päätilin lisäksi tavoittavia ovat olleet Facebook-sivut Kyllä maksuttomalle koulutukselle ja Näpit irti opintotuesta. Eduskuntavaalikampanjalle perustettiin oma Facebook-sivu. Twitterissä SYL ja SYL:n toimijat sekä koko ylioppilasliike ovat selvästi aktivoituneet. Instagram on löytänyt paikkansa kulissien takaista elämää raottavana kanavana, jossa jaetaan kevyempiä päivityksiä ja toisinaan jopa hassutellaan. SYL on kasvattanut some-seuraajamääräänsä ja sitä kautta näkyvyyttänsä, tunnettavuuttansa ja saavutettavuuttansa merkittävästi. Twitterissä ja Facebookissa seuraajien määrä on kasvanut vuoden 2015 aikana yli tuhannella seuraajalla molemmissa kanavissa. Twitterissä SYL:n seuraajamäärä 9.12.2015 oli 4047 (9.12.2014: 2617) ja Facebookissa vastaavana aikana 3529 (9.12.2014: 2792). Instagramissa seuraajien määrä on lähes kolminkertaistunut vuoden aikana, tammikuun 2015 lopussa SYL:lla oli 267 seuraaja, ja joulukuussa 2015 jo 768 seuraajaa. Vuoden aikana päivitettiin Sylofoni visuaalisemmaksi uutiskirjeeksi Postiviidakon uutiskirjepalvelun kautta. Viestinnän kehittämiseksi jatkettiin ylioppilaskunnille suunnattuja ja hyviksi todettuja Lapinrinteen kyselytunteja Adobe Connect -etäpalaverijärjestelmän kautta. Syksyllä aloitettiin SYL:n graafisen ilmeen uudistaminen, jonka toteuttamiseen valittiin graafisen suunnittelun toimisto Red & Blue. Uusi ilme otetaan käyttöön vuoden 2016 tammikuun aikana. SYL myös kilpailutti sopimuskauden päättyessä mediaseurantansa. Toimittajana jatkaa Koodiviidakko Oy:n Webnewsmonitor-palvelun kanssa, ja päivitetyssä järjestelmässä pystytään ottamaan entistä paremmin huomioon myös sosiaalisen median seuranta. Toimittajasuhteita pyrittiin systemaattisesti kehittämään ja SYL järjesti mm. toimittaja-aamiaisen opintotukeen kohdistuvista heikennyksistä. Koko toimisto on aktiivisesti kirjoittanut asiantuntijabloggauksia liiton verkkosivuille (syl.fi). Vuoden aikana otettiin useaan kertaa kantaa meneillään olevaan politiikkaan, usein yhteistyössä muiden opiskelija- ja nuorisojärjestöjen kanssa. Koulutuslupaus-kampanjassa tehtiin kaikista teemoista oma videoblogi ja erillinen videomuotoinen

tiedote opiskelijoiden päivystämisestä hallitusneuvotteluiden aikana. Kesällä osallistuttiin yhteiseen Rahaa on -tempaukseen ns. Kreisiryhmän kanssa SuomiAreenassa ja syksyllä ammattiliitto PRO:n organisoimaan Koulutus antaa siivet -kampanjaan. SYL osallistui myös ylioppilaskuntien järjestämään opintotuen leikkauksia vastustavaan mielenosoitukseen, jossa lakiesitys kaatui historiallisesti täysistunnossa maan hallituksen omasta toimesta. Some-viestinnän kehittäminen oli myös ylioppilaskuntien toiveissa ja SYL järjesti sektoritapaamisissa aiheeseen kattavaa kouluttavaa ohjelmaa. Kevään tapaamisessa aiheina olivat järjestöjen mediasuhteet ja toimittajien kohtaaminen sosiaalisessa mediassa sekä organisaation ketterä viestiminen erityisesti Twitterissä. Asiantuntija-alustajina olivat toimittaja Jenna Karas Yle Kioskista, Helsingin kaupungin Rakennusviraston (@rakennusvirasto) tiedottaja Lauri Hänninen sekä viestinnän tekijä, VTM Matti Lehto viestintätoimisto Ellun Kanoista. Sosiaalisen median eri kanavien tavoitteellinen käyttäminen oli syksyn tapaamisen aiheena, jossa puhujana oli strategiajohtaja Timo Nurmi Vaikutustoimisto Zipipop Freudista. Lähestyviä edustajistovaaleja käsiteltiin vaalikoneen avoimen datan näkökulmasta, josta puhumassa oli ZEF:n edustaja Maaria Apajalahti. Syksyllä SYL:n viestintää työllistivät myös olivat ylioppilaskuntien edustajistovaalit (#edarivaalit), joissa SYL tarjosi ylioppilaskuntien käyttöön ZEF:llä vaalikoneen. Vaalikoneen käyttöönoton yhteydessä järjestettiin useampi koulutus ylioppilaskunnille. SYL myös vastasi vaalien valtakunnallisesta tuloslaskennasta ja viestinnästä. Edustajistovaalien äänestysprosentti kasvoi edellisistä vaaleista ollen 29,4 (2013: 26,9). Suurin osa ylioppilaskunnista järjesti vaalinsa sähköisesti, millä lienee ollut vaikutusta äänestysinnokkuuden nousuun. Liittokokoukseen (#SYLliittari) viestintä- ja hallintosektori järjestivät kuvauskopin, Funboxin photoboothin. Kuvauskopissa liittokokousväki kävi ottamassa itsestään kuvia, ja jopa sonnustautui hauskalla rekvisiitalla. Suosio oli taattu myös somessa, kun osallistujat jakoivat kuviansa eri kanavilla. 2.8 Talous Liiton yleistaloudellisesta tilanteesta on raportoitu tarkemmin tilinpäätöksen, talousarvion ja keskipitkän aikavälin taloussuunnitteen yhteydessä. Liiton talouden tulevaisuudennäkymiin aiheuttavat epävarmuutta erityisesti jäsenmaksutuottojen negatiivinen kehitys sekä valtionavun aikaisempi leikkaus ja tuleva kehitys. Jäsenmäärän laskun ennustetaan jatkuvan. Näistä trendeistä huolimatta taloustilanne vuodenvaihteessa 2015-2016 on vakaa, sillä liiton toiminnassa on onnistuttu tekemään isoja säästöjä, ja valtionapua korotettiin vuodelle 2015. Vuodelle 2013 jäsenmaksu korotettiin 5,20 euroon. Edelleen vuoden 2014 jäsenmaksuksi päätettiin 5,40 euroa. Vuodelle 2015 jäsenmaksu pidettiin 5,40 eurossa, ja näin esitetään toimittavan myös vuoden 2016 osalta. Koska yleinen kustannustaso nousee, jäsenmäärä laskee ja valtionapuun tuskin saadaan enää korotuksia, tehtäneen jäsenmaksuun KTS:n mukaisesti pieniä korotuksia jatkossa. Pääosin eq Varainhoidon alla oleva sijoitusomaisuus on pärjännyt vaikeassa markkinatilanteessa kohtuullisen hyvin. Sijoitusomaisuutta käytettiin vuonna 2013 ylimääräisen liittokokouksen päätöksen mukaisesti Lyyra-liiketoimintajärjestelyihin, joiden avulla yhdessä kolmen muun kansallisen opiskelijajärjestön kanssa SYL:stä tuli pääosakas SPV Services Finlandissa, joka tuottaa Frankopiskelijaetupalvelua. Sittemmin yrityksen nimi on muutettu muotoon Oy Frank Students Ab.

SYL omistaa 45 % Oy OSS-järjestöpalvelut Ab:n osakkeista. Yhtiö omistaa Lapinrinne 2:ssa Helsingissä sijaitsevan toimistohuoneiston, joka on SYL:n, Suomen opiskelijakuntien liiton, Opiskelijoiden liikuntaliiton sekä Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiön yhteisessä käytössä toimistotilana. Tilaan on muutettu vuonna 2007, eikä tilanteeseen tai omistuksiin ole tiedossa muutoksia lähiaikoina. Vanheneva kiinteistö tarkoittaa SYL:lle merkittävästi kohoavia vuokrakustannuksia lähitulevaisuudessa. 2.8.1 Opiskelijakortti- ja etuliiketoiminnan kehittäminen Opiskelijakortti- ja etuliiketoiminnan, Lyyra-kehittämisprojektin, tavoitteena on vuodesta 2011 alkaen ollut vahvistaa otetta opiskelijaetutoimintaan liittyvistä markkinoista sekä pienentää toimintaan liittyvää taloudellista ja toiminnallista riskiä, säilyttäen samalla nykyiset tai paremmat palvelut opiskelijoille ja järjestöille. Järjestelyn strategiana on alusta lähtien ollut järjestellä Lyyraliiketoiminnan olennaiset osat uudenlaisen omistuksen alle, suoraviivaistaa konsepti enemmän markkinointiliiketoimintaan ja vähemmän korttitoimintaan suuntautuvaksi, sekä muuttaa toiminta voittoa tavoittelevaksi niin, että mahdolliset voitot käytetään vastaavasti järjestötoiminnan kehittämiseen. Järjestelyn tavoitteista ja etenemisestä on keskusteltu säännöllisesti ylioppilaskuntien puheenjohtaja pääsihteeritapaamisissa sekä näiden ulkopuolella sähköpostitse, ja lisäksi ylimääräinen liittokokous antoi valtuutuksen järjestelyn toteuttamiselle vuoden 2012 alussa. Projekti eteni vuodenvaihteen 2012 2013 ympärillä harppauksin. Vaihtoehtojen ollessa SYL:n resurssien vuoksi vähissä, alkuperäinen strategia oli etsiä liiketoiminnalle uusi enemmistöomistaja siten, että SYL olisi jatkanut uuden yrityksen vähemmistöomistajana etsien pidemmällä aikavälillä kumppaneita muista opiskelijajärjestöistä. Tämä suunnitelma kuitenkin pystyttiin korvaamaan paremmalla, kun neljän valtakunnallisen opiskelijajärjestön (SYL, SAMOK, SLL, SAKKI) välisissä neuvotteluissa löydettiin viime hetkillä sekä resurssit että tapa toteuttaa järjestely opiskelijajärjestöjen yhteisellä enemmistöosuudella. Järjestelyn ensimmäinen vaihe toteutettiin 28.2.2013. Järjestelyn ensimmäisessä vaiheessa luotiin uusi yritys SPV Services Finland Oy, jonka kaupallisen toiminnan nimi Frank lanseerattiin heinäkuussa. Yhtiön viralliseksi nimeksi on sittemmin päätetty Oy Frank Students Ab. Niin kutsussa Lyyra-järjestelyssä Frank osti Lyyran liiketoiminnan ja sille siirtyivät Lyyran sopimukset ja henkilökunta, muttei esim. alaskirjaus- tai velkakirjarasitteita. Lisäksi ylioppilaskuntien ja opiskelijakuntien koottu opiskelijastatusrekisteri siirrettiin tietoturvasyistä sataprosenttisesti järjestöjen omistamalle Opiskelijarekisteri JOLLA Oy:lle. Opiskelijajärjestöjen 80,04 % suuruinen yhteisomistus, joka takaa erityisesti enemmistövallan hallituksen asettamisessa, kanavoituu Frankiin Opiskelija-Holding Oy -nimisen holding-yhtiön kautta. Yrityksen väliaikaiseksi vähemmistöomistajaksi jäi Oy HYY-Yhtiöt Ab 19,96 % osuudella. Järjestelyn toisessa vaiheessa, lokakuussa 2013, yritys sai uudeksi vähemmistöomistajakseen KILROY Finland Oy:n. Vähemmistöomistajaksi haettiin tarkoituksella kaupallinen kumppani, joka tuo lisää kehittämisosaamista ja -näkemystä yrityksen hallitukseen. Frankin alkutaival on sen oman liiketoiminnan kehittämisen osalta lähtenyt suhteellisen hyvin käyntiin. Yrityksen henkilötyövuosimäärä on kasvanut helmikuun 2,2:sta noin viiteen. Uusi konsepti on herättänyt huomattavaa kiinnostusta, ja yritys on solminut useita uusia yhteistyökumppanuuksia. Omistajien tavoite on tehdä liiketoiminnasta nopealla aikavälillä kannattavaa ja kasvattaa sitä merkittävästi.

Vuonna 2014 onnistuttiin korjaamaan syksyn 2013 epäonnistumiset opiskelijakorttien toimituksissa. Korttisyksyä 2014 voi pitää erittäin onnistuneena. Syksyllä Frankissa toteutettiin myös iso kampuskiertueprojekti, jonka avulla uuden palvelun brändi tuli tutuksi kymmenille tuhansille korkeakouluopiskelijoille. Vuonna 2014 on solmittu erittäin suuri määrä uusia yhteistyösopimuksia, mikä on osoitus liiketoimintamallin kiinnostavuudesta. Frankin piiriin on myös saatu lukuisa joukko uusia opiskelijakuntia. Vuoden 2015 opiskelijakorttitoimitukset onnistuivat pääsääntöisesti erittäin hyvin yhden isomman erän myöhästymistä lukuun ottamatta. Vuoden aikana vaihtui lähes koko Frankin tiimi, josta tärkeimpänä uusi toimitusjohtaja Tiia Lehtola. SYL:n pääsihteeri rekrytoi Lehtolan yhdessä Frankin hallituksen puheenjohtaja Matti Parpalan kanssa loppukeväästä. Lehtola aloitti tehtävässään heinäkuussa 2015 ja on uudistanut tiimin rakenteen, digimarkkinoinnin ja mittaamisen toimintatapoja sekä talouden suunnittelua. Vuoden 2016 tavoitteina on perustoiminnan suurelta osin vakiinnuttua edelleen myynnin, etupaletin ja käyttäjämäärien kasvattaminen toisin sanoen palvelun tekeminen entistä hyödyllisemmäksi sekä opiskelijoille että järjestöille. Edellisessä kappaleessa kuvattujen uudistusten johdosta Frankin näkymiä voi pitää erittäin lupaavina. Osana Frankin kehittämistä ratkaistaneen myös opiskelijakortin tulevaisuus. 2.9 Eduskuntavaalit 2015 ja hallitusohjelma 2.9.1 Johdanto Korkeakouluopiskelijoiden eduskuntavaalikampanja alettiin pohjustaa ensimmäistä kertaa vuonna 2013 ja tarkemmin vuonna 2014. Varsinainen kampanja suunniteltiin vuonna 2015 ja se oli vaalien näkyvimpiä kampanjoita. Sillä onnistuttiin nostamaan opiskelijoille keskeiset teemat julkiseen keskusteluun niin ennen vaaleja kuin sen jälkeen. Keväällä laaditussa hallitusohjelmassa linjattiin mittavia säästöjä ja leikkauksia lähes jokaiselle sektorille. Ohjelmaan sisältyi myös mittavat leikkaukset koulutuksen rahoitukseen ja opintotukeen sekä lukukausimaksut EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuollon toteuttaminen osana sote-uudistusta jäi linjaamatta. Korkeakouluopiskelijoiden poliittiset tavoitteet jäivät vaaleissa ja hallitusohjelmassa toteutumatta, mutta todistusvoimaisen ja vaikuttavan kampanjan myötä nimenomaan koulutusleikkaukset ovat nousseet julkisen keskustelun keskiöön tilanteessa, jossa likimain kaikilta ryhmiltä leikataan rajusti. Kampanjaa tehtiin yhdessä SAMOKin kanssa. Koko Lapinrinteen yhteiseen tiimiin kuului SYL:n puolelta tiedottaja Riitta Käppi, hallituksen varapuheenjohtaja Iiris Niinikoski ja hallituksen jäsen Lauri Lehtoruusu. SAMOKin puolelta tiimiin kuuluivat tiedottaja Henna Sihvonen, hallituksen varapuheenjohtaja Katri Manninen ja hallituksen jäsen Maria Outinen. Molempien liittojen yhteisenä työntekijänä ryhmässä oli projektisihteeri Mari Kröger. Kampanjan toteuttamiseen osallistuivat kaikki keskustoimiston työntekijät ja hallituslaiset sekä jäsenjärjestöt. Kampanjan visuaaliseen ilmeen toteutti graafisen suunnittelun toimisto Red & Blue. Kampanjaa tehtiin SYL:n ja SAMOKin liittokokousten asettamien tavoitteiden pohjalta, ja keskustoimisto jalosti niiden perusteella kampanjalle neljä kärkeä:

1. Koulutuksesta ei leikata 2. Opintotuki säilytetään nykymallisena 3. Koulutus säilyy maksuttomana kaikille 4. YTHS laajennetaan amk-opiskelijoille 2.9.2 Kampanjan toteutus Kampanjan idea Kampanjan ydin oli sosiaalisen median aktiivinen hyödyntäminen. Ehdokkaille annettiin mahdollisuus sitoutua yhteen tai useampaan korkeakouluopiskelijoiden teemoista ottamalla kuvan itsestään #Koulutuslupaus -kyltin kanssa. Kuvia jaettiin aktiivisesti sosiaalisessa mediassa ja ne kerättiin vaalipiireittäin ja teemoittain nettisivuille. Ylioppilas- ja opiskelijakunnat osallistuivat aktiivisesti kuvien keräämiseen, ja kuvia kerättiin paljon paikallisissa vaalitapahtumissa ja -paneeleissa. Yhteensä kampanjaan osallistuneilta noin 300 ehdokkaalta saatiin liki 400 koulutuslupausta ja valituista kansanedustajista lupauksen oli antanut 68. Kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat osallistuivat kampanjaan. Tapahtumat ja kampanjan vaiheet Valtakunnallinen, ylioppilas- ja opiskelijakuntien yhteinen kampanjastartti järjestettiin 25.2. korkeakoulupaikkakunnilla ympäri Suomea. Kukin paikkakunta toteutti startin omalla tavallaan, ja kaikki tekivät yhteistyötä oman paikkakuntansa toimijoiden kesken. Kampanjastartin teemana toimi Pääsykokeet korkeakouluun. Paikallisissa kampanjastarteissa muun muassa järjestettiin pääsykokeita, joissa tentattiin ehdokkaiden tietämystä vaaliteemoista. Kevään mittaan ylioppilas- ja opiskelijakunnat järjestivät vaalipaneeleita ja muita tapahtumia paikallisille ehdokkaille. Paneeleita järjestettiin noin 20 kappaletta. Osana koulutuslupaus-kampanjaa järjestettiin opiskelijoiden #siksiopiskelen tempaus, jossa opiskelijat ottivat itsestään kuvia someen ja kertoivat minkä tähden opiskelevat ja mitä hyvää kolutuksellaan yhteiskunnalle tuottavat. Minikampanja sai paljon suosiota opiskelijoiden keskuudessa, erityisesti siksi, että opiskelijat pääsivät itse tekemään ja kertomaan. Läpimenneitä uusia kansanedustajia muistettiin välipalakekseillä siis hyvillä eväillä eduskuntatyöhön. Ylioppilaskuntia kannustettiin olemaan yhteydessä oman alueensa uusiin edustajiin suhteiden luomisen osalta ja esimerkiksi kutsumaan vierailulle ylioppilaskuntaan. Soittokierros ja puoluekysely Helmi maaliskuussa toteutettiin yhteistyössä ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa laaja soittokierros, jonka tavoitteena oli tavoittaa kaikki eduskuntapuolueiden kansanedustajat, kertoa heille opiskelijoille tärkeistä teemoista ja kysyä heidän mielipidettään niistä. Kierroksen toteuttivat ylioppilas- ja opiskelijakuntien aktiivit sekä SYL:n ja SAMOKin hallituslaiset. Kierroksella tavoitettiin yhteensä 1071 kansanedustajaehdokasta, mikä oli yli 70 % eduskuntapuolueiden

asettamista ehdokkaista. Vaaleissa valituista kansanedustajista kysely oli tavoittanut 125 henkeä. Kysely tavoitti kattavasti eri eduskuntapuolueiden ja vaalipiirien ehdokkaita ja kansanedustajia. Opiskelijoiden teemat saivat pääosin hyvän vastaanoton ehdokkailta: koulutuksen rahoituksesta ei leikkaisi yli 90 % vastanneista, lähes 90 % pitäisi opintotuen nykymallisena ja noin 85 % säilyttäisi ja laajentaisi YTHS:n. Ainoastaan maksuttoman koulutuksen tuki oli selvästi muita heikompi: vain 57 % vastanneista ehdokkaista säilyttäisi koulutuksen maksuttomana kaikille. Soittokierroksesta ja sen tuloksista viestittiin sekä vaalien alla että vaalien jälkeen läpimenneiden osalta, ja ne saivat huomiota myös mediassa. Soittokierroksen lisäksi SYL lähetti eduskuntapuolueille kyselyn koulutuspoliittisista teemoista ja julkaisi saadut vastaukset. Valtaosa puolueista ilmoitti kannattavansa opiskelijoiden tavoitteita. Hallitusohjelmaneuvottelut ja päivystäminen Smolnalla Korkeakouluopiskelijat päivystivät hallitusneuvottelujen aikana liki jokaisena neuvottelupäivänä Smolnan ulkopuolella muistuttamassa päättäjiä korkeakoulutuksen merkityksestä ja muista opiskelijoiden vaaliteemoista. Päivystys toteutettiin SYL:n ja SAMOKin johdolla yhdessä pääkaupunkiseudun ylioppilas- ja opiskelijakuntien kanssa. Pääkaupunkiseutulaisten lisäksi päivystykseen osallistui runsain määrin opiskelijoita ympäri Suomea. Vaikuttamistyö julkisen kampanjan aikana Julkisen vaikuttamiskampanjan rinnalla SYL:n ja SAMOKin hallituslaiset sekä työntekijät tapasivat keskeisiä ehdokkaita, ministeriöitä sekä virkamiehiä opiskelijoiden vaaliteemojen tiimoilta. Esitteiden lisäksi tuotettiin taustamateriaaleja teemoista, joidenka avulla vaikuttamistyötä pystyttiin tekemään yksityiskohtaisesti. Hallitusneuvotteluiden aikaan erityisesti liittojen puheenjohtajistot tapasivat neuvottelijoita sekä toivat heille opiskelijoiden ajatuksia aikaisemmin sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Viestintä Viestintä oli keskeinen osa projektia ja sen tavoitteina oli omien positiivinen näkyvyyden hankkiminen omille tavoitteille, tiedon levittäminen että viestintää toteuttavan joukon laajentaminen viestintää koordinoimalla. Ylioppilaskuntien eduskuntavaalivastaavien kanssa pidettiin yhteyttä Adobe Connect -palaverien kautta lähes viikoittain ja sitä kautta mahdollistettiin heille myös keskusteleminen keskenään. Eduskuntavaalivastaaville oli lisäksi tarjolla Facebook-sivu rennompaan yhteydenpitoon. Projektin päivitettävänä toimintatapakäsikirjana toimi SYL:n toimiston ja ylioppilaskuntien eduskuntavaalivastaavien intra-sivu. Kaikki ohjeistukset ja muu oleellinen informaatio toimitettiin ylioppilaskunnille myös sähköpostitse. Ylioppilaskuntien jäsenistön laajempi osallistuminen yhteisen kampanjan ulkoiseen viestintään mahdollistettiin jaettavilla viestintäohjeistuksilla.

Projektin keskiössä oli myös näkyvä ulkoinen viestintä. Ulkoista viestintää koordinoi toimistojen yhteinen eduskuntavaalitiimi ja toteutti SYL:n toimiston ohella ylioppilaskuntien toimistot, hallitukset ja jäsenistö. Keskeisenä ulkoisen viestinnän alustana toimi kampanjaa varten perustettu Facebooksivu, jolla tykkääjiä on edelleen (1.11.2015) yli 4000. Suosituimmat julkaisut tavoittivat jopa vajaat 400 000 erillistä käyttäjää. Twitterissä ja Instagramissa viestiä levitettiin SYL:n ja SAMOKin olemassa olevien tilien kautta. Myös YouTubea käytettiin hyväksi, ja jokaisesta tavoitteesta tehtiin omat videobloggaukset sekä -tervehdys, jossa opiskelijat valmistautuvat hallitusneuvotteluihin. 2.9.3 Lopuksi Kampanjan tavoitteena oli tehdä valtakunnallisesti näkyvä, ellei jopa näkyvin, eturyhmän eduskuntavaalikampanja, joka tuo koulutuksen julkiseen keskusteluun, turvaa opiskelijoiden tavoitteet alkavalla vaalikaudella ja nostaa osaamisen ja koulutuksen yhdeksi strategisen hallitusohjelman kärkihankkeeksi. Kampanjan oli tarkoitus aktivoida koko opiskelijakenttää ja ottaa ylioppilas- ja opiskelijakunnat keskeisesti mukaan yhteiseen hankkeeseen. Tämä onnistui hyvin: kampanjan startti oli koko vaalikevään ainoa, jossa ympäri Suomen tempaistiin samanaikaisesti, opiskelijajärjestöt järjestivät lukuisia vaalipaneeleja ja soittokierroksen toteuttamiseen osallistui sankka joukko. Jäsenjärjestöt olivat aktiivisia kampanjan toteuttajia ja ideoijia, muun muassa #siksiopiskelen-kampanjan aloite tuli aktiivisilta kentän toimijoilta. Aktiivisuus kantoi vielä vaalien jälkeen ja hallitusneuvotteluiden aikaisessa päivystyksessä jäsenjärjestöillä oli korvaamaton rooli. Kampanja oli ehdottomasti vaalien näkyvimpiä eturyhmien kampanjoita ja sosiaalisen median näkyvin. Kampanjan aihetunniste oli jatkuvasti aktiivisimpia ja koko vaalikevään aikana vaaliaiheisista aihetunnisteista vain yleiset vaalien aihetunnisteet, kuten #vaalit2015, olivat näkyvämpiä. Vaalien ja petettyjen koulutuslupausten jälkeen keskustelu koulutuksen merkityksestä on noussut julkisen keskustelun keskiöön. Kampanjan kuva-aineistoa on käytetty niin sosiaalisessa kuin perinteisessäkin mediassa aina poliittista ajankohtaissatiiria ja näytelmiä myöten. On jopa arvioitu, että vuoden 2015 vaalit tullaan jatkossa muistamaan petettyjen koulutuslupausten vaaleina, siinä missä 2011 vaalit muistetaan jytkystä ja 2007 vaalit Sari Sairaanhoitajasta. Kampanjan keskeinen tavoite oli turvata opiskelijoiden asema vaalikauden aikana. Tämä tavoite ei toteutunut: koulutuksen rahoituksesta ja opintotuesta leikataan rajusti, EU- ja Eta-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille asetetaan lukukausimaksut, ja YTHS:n tulevaisuus on epävarma. Tästä huolimatta kampanjalla onnistuttiin vaikuttamaan ja edistämään tavoitteita: koulutuksesta leikattiin huomattavasti vähemmän kuin mitä alkujaan kaavailtiin. 3. KOULUTUSPOLITIIKKA 3.1 Yleistä Vuonna 2015 koulutuspoliittista sektoria työllistivät pääasiallisesti jatkuvan toiminnan lisäksi toimintasuunnitelmaprojekti Maisteri 2.0, eduskuntavaalit, Sipilän hallituksen ohjelma sekä Tampere 3. Lisäksi koulutuspoliittisella sektorilla pinnalla olivat EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksut, koulutusvienti ja koulutukseen kohdistuvat rahoitusleikkaukset.

Vastuunjako sektorilla toteutettiin pääpiirteittäin siten, että Paula Martikainen vastasi opiskelukyvystä ja korkeakoulutuksen rakenteista ja Jussi Nieminen laadusta ja opiskelijavalinnoista. Janne Hälisen vastuulla oli kansainvälinen koulutuspolitiikka, koulutusvienti ja lukukausimaksut. Käytännössä työnjako oli kuitenkin erittäin löyhä ja asiat päätyivät lähtökohtaisesti sen hallituksen jäsenen pöydälle, jolla sattui sillä hetkellä olemaan paremmin aikaa vapaana. Koulutuspoliittisina sihteereinä toimivat Tapio Heiskari, Jarmo Kallunki (23.3.2015 asti) sekä Niina Jurva (13.4.2015 alkaen). Sektoritapaamisia järjestettiin kaksi kappaletta, yksi keväällä ja toinen syksyllä Syysseminaarin yhteydessä. Tapaamisiin kokoontuivat ylioppilaskuntien koulutuspoliittiset sihteerit sekä hallitusvastaavat. Tapaamiset olivat kaksipäiväisiä, ja niitä järjestettiin osittain yhteistyössä työelämäja kansainvälisten asioiden sektorin kanssa. Sektoritapaamisten aiheina olivat muun muassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2015 2020, Tampere 3, hallinnon opiskelijaedustajat, yliopistojen tulossopimuskausi ja rahoitusmalli 2017 2020, kandipalaute, avoimet verkkokurssit (MOOC) koulutuksen kehittämisen välineenä ja SYL:n toimintasuunnitelmaprojektit. Koulutuspoliittisella sektorilla järjestettiin myös kolme Adobe Connect -etäpalaveria ylioppilaskunnille. Kahden etäpalaverin aiheena oli lukukausimaksut ja yhden korkeakoulujärjestelmä. 3.2 Maisteri 2.0 Maisteri 2.0 -projektin tavoitteena oli luoda SYL:n aikaisempien vuosien työn pohjalta visio suomalaiselle korkeakoulutukselle sekä pohtia, millä korkeakoulutuksen rakenteilla tätä visiota voisi parhaalla mahdollisella tavalla toteuttaa. Työ päätettiin jakaa niin, että kevään aikana luodaan visio tulevaisuuden korkeakoulutetusta, jonka pohjalta tehdään visio korkeakoulutuksen rakenteista syksyllä. Ajatuksia visiotyöhön haettiin SYL:n aikaisempien vuosien työn lisäksi sidosryhmiltä. Sidosryhmiä tavattiin ahkerasti kevään aikana keskustellen tulevaisuuden osaamistarpeista ja yliopistokoulutuksen merkityksestä, mahdollisuuksista ja haasteista. Näiden keskustelujen, aikaisempien materiaalien ja SYL:n toimiston väen kommenttien pohjalta visio saatiin valmiiksi loppukeväällä. Syksyllä alkoi projektin rakennepuolen työstäminen. Rakennepaperin hahmottelu aloitettiin Niemisen ja Martikaisen toimesta hahmottelemalla karkeita suuntaviivoja. Tämän jälkeen prosessi jatkui ensin koulutuspoliittisten sihteereiden kanssa sparraamalla ja jatkui hallituksen workshopilla aiheesta. Näiden jälkeen pidettiin vielä hallitukselle työpajoja aiheesta ja asiaa käsiteltiin kahdesti koko toimiston kesken aamukoulussa. Keväällä koulutuspoliittinen sektori päätti, että projekti on järkevää rakentaa Tulevaisuuden yliopiston toimivan ja yhä elävän brändin päälle ja implementoida osaksi sitä. Syksyllä keskityttiin myös siihen, miten Maisteri 2.0 viestitään sidosryhmille ja miten se jää näkymään SYL:n toiminnassa vielä tulevina vuosina. Hyvin nopeasti tultiin siihen lopputulokseen, että vain paperin tuottaminen ei palvele tätä tarkoitusta riittävän hyvin, vaan päätettiin panostaa myös visuaaliseen viestintään. Maisteri 2.0 projektin lopputuloksesta päätettiin tuottaa video, joka kiteyttää SYL:n vision korkeakoulutuksen tulevaisuudesta muutamaan minuuttiin, ja että lisätiedot ovat saatavilla tulevaisuudenyliopisto.fi nettisivuilla.