Miia Pitkänen, VTL Kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry



Samankaltaiset tiedostot
Miia Pitkänen, VTL Kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry

Miia Pitkänen, VTL Kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry

Vanhemmuustyö lapsen edun vahvistajana työryhmä. Miia Pitkänen, VTL Kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry

Ammattilaisten ajatuksia vanhempien kuntoutumisen tukemisesta lapsen sijoituksen aikana

Investointi sijaisvanhempaanparas

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Työpaja lastensuojelupäivillä Marjo Mikkonen ja Marja Turunen

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

SISÄLTÖ. Kehitä kuuntelutaitojasi Tarkista, kuulitko oikein Hyvät sanat avaavat korvat Kasvokkain

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

Biologisten vanhempien vanhemmuuden tukeminen jaetun vanhemmuuden näkökulmasta

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

Yhteistyöstä voimaaasiakkaan. kumppanuus. Hyvinvointiseminaari OULU. Anne-Maria ja Johanna

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO KLO 13:30-16:00 PE KLO 9:00-11:30

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Pilottien kehittämistoiminnasta

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Mahdollisuuksien kirkko Annmari Salmela / Vapaaehtoistyo.fi Facebook:

Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Sirpa Karjalainen, sosiaalityöntekijä, Länsi-Pohjan perusterveydenhuollon yksikkö

Lastensuojelun asiakkaana onko aktiivinen lastensuojeluasiakkuus mahdollinen? Työpaja 6 Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät

KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Voikukkia -seminaari Tiina Teivonen

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Yhteiskehittämispäivien ryhmätyöt - OPISKELUHUOLTO THL

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Yksintulleiden nuorten perhe ja arjen turvallisuus

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

Minkälaisia merkityksiä työntekijät antavat palvelulle palveluprosessissa? Tarja Korpela HM, Sh, HO Lahden ammattikorkeakoulu

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Lapsen luovuttaminen adoptoitavaksi biologisen vanhemman kokemana. Lastensuojelun keskusliitto Valtakunnalliset sijaishuollon päivät Taina Majuri

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

Kasvattajan rooli leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

VANHUSEMPATIAA & ASIOIDEN HOITOA

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS ESPOO Eija Himanen

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Samalla Puolella? Näkökulmia perheiden jälleenyhdistämiseen lastensuojelussa

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

VERTAISARVIOINTI. s a a p u u k o u l u k o t i i s i! Mitä sulle kuuluu? Minkälainen tyyppi sä olet? Onko sulla hyvä olla täällä?

SOSIAALISESTI MONIMUOTOINEN KAUPUNKI. Liisa Häikiö & Liina Sointu Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Tampereen yliopisto Ketterä kaupunki

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

Isät esiin. VI Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät Jyväskylä. Tom Ahlqvist, Seppo Kinnunen

Nuorten erofoorumi Sopukka

Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry

Joka kaupungissa on oma presidentti

Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä

Kuluttajien luottamusmaailma

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

Transkriptio:

Miia Pitkänen, VTL Kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry

Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Käytäntötutkimushanke Sijoituksen aikainen sosiaalityö vanhempien kuntoutumisen tukena 2009-2011 Tutkimuspilotit Oulunkylän perhekuntoutuskeskus, Helsingin perhehoito, Mellunkylän lastenkoti ja Espoon laitoshoidon sosiaalityön yksikkö

14 haastattelua: 9 äitiä ja 5 isää Vanhempien kokemusten kontekstina lapsen sijoitus vanhemman kokemana ja siihen liittyvä lastensuojelutyö, vanhemmuus ja henkilökohtaisen elämän sisällöt Tutkimuskysymykset: Minkälaisia kokemuksia vanhemmilla on oman kuntoutumisen tukemisesta lapsen sijoituksen aikana? Miten lastensuojelupalveluita pitäisi kehittää, jotta ne vastaisivat paremmin vanhempien kuntoutumisen tukemiseen lapsen sijoituksen aikana?

Kuntoutuminen lastensuojelun käsitteenä: Prosessi, joka koskettaa asiakasta ja työntekijää Työskentely tavoitteellista Selkeä rakenne Tavoitteet yhteisiä Avoimuus Joustavuus, ei liian ahdas Sitoutuminen Työntekijän rohkeus ja innovatiivisuus Osana asiakkaan elämää Parempaa oloa Voimavarojen lisääntyminen Elämän hallinta Arjen toimivuus Fyysinen ja psyykkinen terveys Itsensä löytäminen Eheytyminen Vastuu omasta ja lapsen elämästä Kasvuprosessina Puu ei kasva päivässä Aidosti asiakkaan prosessi Katse tulevaisuudessa Itsestä oppiminen Kasvuun tarvitaan rauhaa ja aikaa Täytyy sietää keskeneräisyyttä Muutoksena Askeleita eteenpäin ja taaksepäin Motivaatio -> prosessiin lähteminen -> muutos Pettymykset kuuluvat prosessiin Uskallus sanoittaa muutosta, jo tehty näkyväksi ja työskentelyn pohjaksi Suhteena Puu imee ravintoa suhteesta Arvostus Rohkeus mennä riittävän lähelle toista Tunteet Henkilökohtainen kohtaaminen ihminen ihmiselle Asiakas ihmisenä, vanhempi aikuisena Vuorovaikutus ja yhteinen kieli Rinnalla kulkeminen, turvallinen haastaminen Asiakkaan oma elinpiiri mukana suhteessa Tilaa myös innovaatioille

Päihdehoito A-Klinikka, korvaushoito, AA-ryhmä, hoitojaksot, Irti Huumeista ry Oma osuus hoitoon hakeutumisessa ja sitoutumisessa Tärkeää hyvä ja pysyvä työntekijä Muut ammatilliset palvelut Terveydenhuolto: avopsykiatria, päihdepsykiatria Lastenneuvola Oma terapia Velkaneuvonta Diakoniatyö, pelastusarmeija Oma elämä Uskossa oleminen Omat päätökset Oma asenne ja ryhdistäytyminen Vastoinkäymiset opettaneet Työ Vanhempien kuvaamia tuen muotoja Läheissuhteet Oma äiti, sisko, entinen kumppani, puoliso Ystävät Irti hankalista ihmissuhteista / ero Lastensuojelutyö Sosiaalityöntekijän tuki Lapsen hyvin mennyt sijoitus Vertaistukiryhmä Sijoitusta edeltäneet tukitoimet Muut sosiaalipalvelut Kuntouttava työtoiminta Tuki asunnottomuuteen Nuorten projekti

No se on ollut pitkä tie, ensinnäkin tietysti mua auttaa mun usko, mä olen uskossa ja sitten mua auttaa se, että mulla oli lääkitys, joka vei sen pahimman vaiheen yli. Ja sitten yleensäkin se, että mulle on nyt viimeaikoina tullut sellainen asenne, että mä en enää murehdi asioita, joille mä en mitään voi. Tärkeintä on se, että antaa rakkautta läheisille ihmisille ja sitä kautta sitten itsekin voimistuu 7

Hän on niinkun omalla tavallaan eräänlainen vastuunkantaja suurissa kysymyksissä, mutta hän joutuu aika paljon varmaan muodostamaan omat päätökset kokonaistilanteen pohjalta. Eihän hän oo missään tekemisissä, se on jäänyt. Meillä on pari kertaa ne kokoukset, siellä on ollut semmoinen vanhempi rouva, niin ihan yhtä tyhjän kans, ihan niinkun voin sanoo, että ihan haista paska hommaa, et se puoli on jäänyt. Et sehän on tavallaan lasta varten, ei minua. 8

Se luottamushan siinä on kaikista tärkeintä. Ei ihminen pysty puhumaan mitään, jos ei se luota. Hyvä työntekijä, mikä siinä on tärkeää? No siinä on sen asian välittäminen, että mä niinkun näen sosiaalityöntekijästä, että hän välittää minusta, niin kyllä mäkin välitän hänestä. 9

Sosiaalityöntekijä tuli meille kerran kotikäynnille ja mä laitoin ruokaa ja sanoin, että sit muuten sinäkin syöt ja se sano, että ei hän, kun hän on niinkun työntekijä, niin mä sanoin, että nyt ei auta enää työn tekeminen, että nyt sinä syöt. 10

Se on ihan mukava on hyvä työskennellä sen kaa. Se puhui jo lapselle äidistä niinkun silleen ääneen, että sä jäät äidin kanssa tähän ja että Maija ja Seppo (sijaisvanhemmat) lähtee tohon ja mä oon silleen, että ooooohh Kun mä olen sanonut aina niitä äidiksi ja isäksi ja itteeni vaan Marja-äidiksi, niin sitten se työntekijä sanoi, että sä jäät Äidin kans tähän, että se ei sanonut mitään Marja-äiti. Se sanoi, että sun äiti, äidin kans jäät. Mä olin, että oho, kun se sanoi näin. Se tuntui hirveen hyvältä mun mielestä, siinä mä tajusin, että se on mun puolella se työntekijä, että sen mielestä on lapsen etu, että sillä on äiti. 11

Rakkaus päihteisiin Väkivalta Ihmissuhteisiin liittyvät vaikeudet (riippuvuus ja ristiriidat) Oman lapsen kuolema Vanhempien kuvaamia elämän haasteita Sairaus (oma sairaus, lapsen sairaus, perheenjäsenen sairaus) Omaan lapsuuden kokemukset, vaikea perhetilanne Läheisen kuolema Päällekkäiset kriisit elämässä

Elämään liittyi haasteita, toisaalta myös paljon onnistumisia ja saavutuksia Elämään liittyneet haasteet olivat edellyttäneet vanhemmilta rohkeutta ja voimia Vaikeita elämän kokemuksia ei kannettu taakkana, joka estäisi paremman tavoittelemista Vanhempien kuntoutumisen ja tukemisen tarpeet rakentuvat suhteessa elämänhistoriaan. 13

Mä nousin niin pohjasta siihen tilaan, mä olin niin pyhässä tilassa itteni mielestä, vaikka se oli ihan normaali elämää, mutta kato kun mä olin ollut siellä hakattavana ja siellä pelossa, niin kun mä nousin sieltä, se oli ihmeellistä, että mulla oli puhtaat vaatteet, mä olin kaunis, mähän säteilin elämää. Lapsi on tavallaan ollut mun pelastus, mä haluun sanoo sen, vaikka se on kova vastuu lapsen kuulla, mutta se pelasti mun elämän siinä vaiheessa.

Kyllä mä oon tyytyväinen, en oo katunut ja miks katuisin, ei se auttais mitään 15

Lapsen huostaanotto haasteena ja mahdollisuutena Kyllä me se tiedettiin kun sitä viinaa tuli vedettyä ja se riski oli koko ajan olemassa. Ei siin oikein muuta voinut, se oli ainoa keino Mäkin ajattelin ettei siinä oo mitään suojaa lapselle, kun lapsi otetaan vanhemmilta pois, et eiks ne ihmiset tajuu Et ne sanoo, et on lapsen edun mukaista ja kuitenkin sillä lapsella on tuska, ikävä, kaipaus. Tänä päivänä mä olen oppinut sen ymmärtämään, että se on oikea asia, kyllä lapsi siitä toipuu, mut sen hetkinen tilanne kun se viedään 16

Kyllä se oli siunaus se huostaanotto siinä tilanteessa. Tänä päivänä mä olen vapautunut huumeista, niin että mä en pohdi niitä ja mun ei tee mieli, mutta mä en ollut siinä vaiheessa vielä yhtään vetänyt tarpeeks paljon. Mulla tuli vielä yksi uusi parisuhde ja me käytettiin yhdessä, et tuli vielä kova elämä sen lapsen jälkeen, sitä kesti vielä vuosia ja mä tarkotan, että se olis kasvanut aivan hirvittävässä ympyrässä, joo. 17

Korostui asioiden tarkasteleminen lapsen näkökulmasta Vanhemmat arvostivat sijaishuoltopaikan tekemää työtä Ristiriitaisissa tilanteissa oli löydetty yhdessä ratkaisuja Sijaishuoltopaikalla oli kasvatuksellinen vastuu, vanhemmat vanhempina lapselle Toimiva yhteistyö vanhempien ja sijaishuoltopaikan välillä oli rakentunut erillään lapsen vastuusosiaalityöntekijästä Toimiva vuorovaikutus Luottamuksellinen suhde Ymmärtäminen ja hyväksyntä 18

Se on mennyt hyvään suuntaan, että tuskin olis itte pystynyt, että olisko pystynyt parempaan. Täytyy monta kertaa miettiä, että tuskin olis pystynyt tommoseen, että niillä on siis ehjä koti, ne voi olla turvassa ja luottaa siihen. Ne hoitaa siellä hirveen hyvin ja se rouva miettii, että miten lapsi pärjää yhteiskunnassa. Ne miettii, että sen pitää saada semmoset eväät, et se voi yksin pärjätä ja saada töitä. 19

Kun niistä on aina se huoli, vaikka ne nyt kasvaa siellä, niin päivittäin käy mielessä, että kuinkahan ne nyt pärjää 20

Vanhemmuuden rakentuminen lapsen sijoituksen aikana Vanhemmuuden merkitys Suhde lapseen Vanhemmuuden toteuttaminen Sijoituksen vaikutuksia Roolina/tehtävänä tärkeä Kuntoutumisen, motivaation lähtökohtana Oman elämäntilanteen erillisyys lapsesta Kasvamisen mahdollisuus Yhteydenpito tärkeää Suhteen ainutlaatuisuus Lapsi on arvokas Lapsen huolenpito tärkeää Huoli lapsen tulevaisuudesta, ilo onnistumisista Herkkyys lapsen lähtökohdille lapsen oikeus vanhemmuuteen Rinnakkaisuus sijaishuollon kanssa Kasvatuksellinen vastuu siirtynyt sijaishuollolle Emotionaalinen suhde lapseen yksityistä Mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin Realistinen käsitys omista mahdollisuuksista Omien tunteiden säätely lapsen suojaaminen Omat oikeudet epäselviä Arkuus, varovaisuus omasta roolista Ulkopuolisten määrittelyt vanhemmuudesta Tärkeää toimiva yhteistyösuhde sijaishuoltopaikan kanssa tuki vanhemman omaan tilannetta

Mä en oikeastaan vieläkään tiedä mitkä mun oikeudet on lapseeni, että mun pitäisi joskus jutella tän työntekijän kans. Mä olen kauhean varovainen, kun on elänyt sellaista elämää, että on alistettu ja yhteiskunta on syrjäyttänyt ja itse olet itses hyljännyt, niin tämmöinen niinkun tietoisuus mitkä oikeudet mulla äitinä on. Mä olen luopunut lapsestani, elikkä vähän tuntuu siltä, että ne on äiti ja isi. Niin mä unohdan mitkä on mun oikeudet äitinä ja miten tärkee oikeesti on lapselle, että hän saa viettää aikaa äitinsä kanssa. Että mä en ole niinkun tarpeeksi äiti, mä en uskalla heittäytyä edes äidiksi, mä pelkään lapselle puhuakin, että mä rakastan sua. Pelkään, että on vähän vieraan lapsen kans kuitenkin, mä en niinkun voi olla lapseni kanssa niin kuin se olis oma. Mä kunnioitan niitten vanhempien kasvatusta, mä kunnioita sitä, et ne on antanut sille kodin, niitten sääntöjä ja toimin niitten sääntöjen mukaan ja mä monta kertaa unohdan, että se on mun lapsi, eikä heidän. 22

Lapset oli vastaanottolaitoksessa, niin mä en pystynyt olleenkaan siellä käydä kattoon. Et siin oli yksikin syy minkä takii mä vedin jo aamusta itteni niin hirveeseen kuntoon, että mä tiesin, että mua ei ainakaan päästetä sinne, jos mä yritän mennä, et se oli niin kauhee paikka jotenkin. No siithän musta tehtiin äiti, joka ei tippaakaan välitä. No, omaa tyhmyyttäni. Joskus tuntuu siltä, että suku on pahin, ainakin mun suku, joka on, no ei sättimässä, mutta silleen. Mun isäkin sanoi, että on se nyt kumma, kun säkään et oo yhtään lasta saanut hoidettua, että äiti on sentään hoitanut 6 lasta. Mut en mä viitti tommosii, kylhän se tietysti joskus loukkaa, mutta aika on erilainen. 23

Vanhimmalla lapsella alkaa nyt koulu, kattoo sitten parin vuoden päästä, että haluaako ne sit enää edes tulla kotiin, että sit ne alkaa olla jo niin vanhoja, että kyllä niittenkin sana painaa. Kyllä ne tasan tarkkaan tietää keitä me ollaan, että me ollaan äiti ja isi, mutta siellä heidän elämä on tällä hetkellä, niin kyllä mä oikein hyvin ymmärrän, jos ne sanookin, että haluavat jäädä sinne.

Vanhempien esittämiä kehittämisehdotuksia Sosiaalityö: Lapsen ja vanhemman välisen yhteydenpidon tukeminen Järjestetään psyykkisesti sairaalle lapselle riittävät tukitoimet kotiin huostaanottoa ei tarvittaisi Vertaistukiryhmiä Sijaishuolto: Lisää hyviä, kodinomaisia ja riittävän pieniä sijaishuoltopaikkoja Sijaisperheen ja vanhempien yhteistyön tukeminen perheterapeuttisen orientaation avulla Menestyvien sijaisperheiden profilointi Vanhemman oma tuki Varmistetaan, että joku työskentelee vanhemman kanssa. Ei jätetä ihan tyhjän päälle Vanhemmalle oma työntekijä, joka auttaisi Kyselylomake vanhempien tarvitsemista tukimuodoista koska moni ei pysty puhumaan Sijoituksen syyt ja kotiutumisen edellytykset kerrotaan riittävän selkeästi Yksilöllisyyden huomioiminen työskentelytavoissa ja perheen tarvitsemissa tukitoimissa. Jokainen perhe on erilainen Kriisiapua saatavilla tarvittaessa Herttaisia ja aktiivisia sosiaalityöntekijöitä, jotka kannustavat, ymmärtävät ja sanoittavat jo saavutettuja asioita

Lapsisensitiivinen vanhemmuustyö sijoituksen aikana Lähtökohdat Vanhemmuustyö Lopputulos Huostaanotto lapsen oikeutena Lsl 30 Lapsen ja vanhemman välisen suhteen ainutlaatuisuus Vanhemmuuden uudelleen muotoutumisen tarve lapsen sijoituksen myötä Tukea vanhemmuuteen Tukea omaan elämäntilanteeseen Vanhemman rooli tarkemmaksi Asiakassuhde, josta voi saada tukea : ymmärtäminen, luottamus, hyväksyntä Moniammatillinen yhteistyö aikuistyön ja lastensuojelun välillä jaettu vastuu ls-sos.tt koordinoi Lapsen sijoitus saa vanhemman tuen Vanhemmuus voi vahvistua Lapsen sosiaalityön tavoitteet voivat sijoituksen aikana toteutua paremmin Perheen jälleen yhdistyminen voi aikaistua/mahdollistua

Päihdepalvelut A-klinikka Laitoskuntoutuspaikat Nuorisoasema Kela ja työvoimapalvelut Terveydenhuollon palvelut Aikuispsykiatria Nuorisopsykiatria Terveysasemat, sairaala Lastensuojelu Lapsen vastuusosiaalityöntekijä Sijaishuoltopaikka Turvakoti, ensikoti, Jussi-työ, Lyömätön linja Ammatillisia toimijoita vanhempien kuntoutumisen tukemisessa lapsen sijoituksen aikana Seurakunta ja diakoniatyö Poliisi ja vankila Järjestöt Omaiset mielenterveyden tukena Irti huumeista ry Pienperheyhdistys Velkaneuvonta Muut sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityö Asumispalvelut Kuntouttava työtoiminta Perheneuvola Neuvontapalvelut Vammaispalvelut Maahanmuuttoyksikkö

Vanhempien kuntoutumisen tukeminen ja moniammatillinen yhteistyö Organisointi ja koordinointi on tärkeää: Selkeä vastuunjako eri toimijoiden välillä Jokaisella oma asiantuntijuus, yhteinen monialainen asiantuntijuus Toisen osaamisen kunnioittaminen Moninäkökulmaisuuden hyväksyminen Asiakkaan verkostot ja osallisuus: Asiakkaan näkökulma on keskiössä Avoimuus on tärkeää Ajantasainen dokumentointi: muistiot ja suunnitelmat asiakkaan kanssa laadittuja Asiakkaalla tieto mitä kukakin ammatillinen toimija tekee Vanhemman tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Työskentelyllä on yhteinen tavoite: Tarvittavan tiedon välittyminen edesauttaa yhteisen todellisuuden rakentumista Vanhemmuuden teema on yhteinen Dialogisuuden ja tietämyksen lisääminen

Tuen tarpeiden tunnistaminen on tärkeää. Tukea kaivataan omaan elämäntilanteeseen ja vanhemmuuteen. Vanhemman kanssa työskentelylle tulee olla sijoituksen aikaisessa sosiaalityössä tilaa Lastensuojelun ja aikuistyön yhteistyön vahvistaminen Lapsella on oikeus vanhemmuuteen ja vanhemmilla tukeen 29

Lapsellehan se on hirveetä, jos omat vanhemmat vaan katoaa elämästä, mut vois hyvinkin kuvitella, että tommosessa tilanteessa mitä meilläkin on, siis meillä oli tosi avuton ja mahdoton olo, että mitä hittoa tässä tekee, niin ei moni jaksa taistella. Kyl siinä helposti ihminen vaan pikkuhiljaa luovuttaa, et ei tää auta mitään, ei sekään oo lapsen kannalta hyväksi, vaikka sille onkin ne sijaisvanhemmat määrätty, mutta ei ne ikinä voi korvata, kukaan nainen ei voi korvata omaa äitiä pienen lapsen sydämessä ja ajatusmaailmassa. 30

31