Teknisen lautakunnan vastine Sipiläntietä koskevaan kirjeeseen Tekla 8.3.2016 76 Riihimäen kaupunki on 22.2.2016 vastaanottanut Riihimäen kaupunginhallitukselle osoitetun kirjeen, jossa vaaditaan Sipiläntien yksityistietoimituksen keskeyttämistä ja Sipiläntien lisäämistä osaksi kaupungin vastuulla olevaa tie- ja katuverkkoa. Saapunut kirje on esityslistan liitteenä. Pentti Eklundin 22.2.2016 Metsäpirtin yksityistiekunnan, Kernaalantien yksityistiekunnan sekä Sipiläntien varren kiinteistöjen ja maanomistajien nimissä Riihimäen kaupungille osoittamassa kirjeessä esitetään vaatimus siitä, että Riihimäen kaupunki poistaa Sipiläntien yksityistietoimitusta koskevan hakemuksen ja ottaa Sipiläntien hoidettavakseen. Vaatimustaan Eklund perustelee seuraavin seikoin: 1. tien käyttäjiä ovat pääosin muut, kuin tienvarren asukkaat; 2. liikennemäärät ovat suuret; 3. Sipiläntien omistaa Riihimäen kaupunki; 4. kadunpito kuuluu kunnan perustehtäviin; 5. yksityistien käytöstä perittävät maksut muilta tienkäyttäjiltä, kuin kaupunginosan kiinteistönomistajilta; 6. kunnan jäsenten yhdenvertaisuus; 7. Sipiläntien huono kunto; 8. Sipiläntie ei täytä miltään osin yksityistien tunnusmerkkejä; ja 9. kaupunki on laiminlyönyt tehtävänsä Sipiläntien saattamiseksi osaksi kaupungin katuverkkoa. Lisäksi kirjeessä todetaan, että mikäli Sipiläntiestä tulee yksityistie, tulisi se loukkaamaan vakavasti kuntalaisten yhdenvertaisuutta. Suomen tiejärjestelmä tuntee kolmenlaisia teitä; ensimmäinen ryhmä ovat maantiet, joiden määritelmä tulee maantielain (503/2005) 4 Maantiet ja niiden luokittelu. Tämän lainkohdan mukaan maantie on: sellainen tie, joka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja jonka ylläpitämisestä valtio huolehtii. Määritelmä on yksiselitteinen ja Sipiläntien tapauksessa on erityistä se, että valtio on nimenomaisesti tehnyt päätöksen Sipiläntien ylläpitämisen lopettamisesta 1997 Riihimäen kaupungin tahdon vastaisesti. Riihimäen kaupunki ei voi vaikuttaa valtion tienpitoa koskevaan päätöksentekoon, kuin pyytäen että tie otettaisiin valtion tienpitoon - eikä pyyntöihin ole toistaiseksi suostuttu. Pyyntöjä tullaan esittämään myös vastaisuudessa. Toinen tieryhmä ovat kadut, jotka määritellään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 83 ja 86. Kadun määritelmään liittyy kolme tekijää: - katu tulee olla asemakaavan mukainen; - toteutuneen maankäytön liikennetarpeen tulee olla riittävä; ja - kadun rakentamisen kustannuksia ei ole pidettävä kohtuuttomina. Sipiläntie ei näin ollen voi olla katu, koska siltä ei ole voimassa olevassa asemakaavassa kaduksi osoitettu. Riihimäen kaupunki kaavoittaa uutta asemakaavaa suunnitelmallisesti kaupunginhallituksen päätöksien mukaisesti. Kaavoitusta ja tulevia kaavahankkeita esitellään vuosittain julkaistavassa kaavoituskatsauksessa. Kaupungin kehittämisen kannalta on epätodennäköistä, että Sipiläntietä tullaan kaavoittamaan asemakaavalla lähitulevaisuudessa. Kolmas ryhmä, johon kuuluvat kaikki loput tiet on yksityisteiden ryhmä. Näin ollen on todettava kirjeen laatijan erehtyneen siinä lähtökohdassa, että käynnistetyllä toimituksella haluttaisiin Sipiläntiestä tehdä yksityistä
tietä - Sipiläntie on yksityistie jo tälläkin hetkellä ja on ollut yksityistie vuodesta 1997, jolloin valtio on tehnyt päätöksen valtion ylläpitämän maantien lakkaamisesta. Yksityistiet puolestaan jakaantuvat kolmeen ryhmään; yksinkertaisimmillaan yksityistie on ns. tilustie: Se kulkee sen maanomistajan omistamilla alueilla, joka tietä käyttää. Toisena ryhmänä ovat järjestäytymättömät yksityiset tiet eli yksityiset tiet, joilla ei ole perustettuna erityistä tietä hallinnoivaa elintä - tiekuntaa. Ja kolmas ryhmä ovat järjestäytyneet tiet, joilla tienpidosta ja päätöksenteosta vastaa tiekunta. Kaikissa tapauksissa yksityistien keskeiset termit ovat tieoikeus ja tienpitovelvollisuus: - tieoikeudella tarkoitetaan pysyvää oikeutta tehdä tie toisen alueelle sekä ylläpitää ja käyttää sitä (laki yksityisistä teistä (358/1962) 8 ); - tienpitovelvollisuus puolestaan on sen, joka on saanut tieoikeuden tiehen, velvollisuus tieosakkaana osallistumaan tienpitoon (laki yksityisistä teistä 22 ) Sipiläntie on tällä hetkellä järjestäytymätön tiekunta. Sipiläntiellä ei siten ole hallintoa, joka voisi tien asioista päättää tai tietä edustaa, vaan päätöksenteossa tulee tietä koskevista asioista sopia - aivan kuten minkä tahansa yhteisesti omistetun asian kohdalla. Käänteisesti tämä tarkoittaa lain yksityisistä teistä 71 mukaan sitä, että mikä tahansa tietä koskeva päätös sitoo yksittäistä osakasta vain, mikäli hän on päätökseen suostunut. Yksityistiellä, jolla on suuri määrä osakkaita - tai osa osakkaista on oikeushenkilöitä (kuten Riihimäen kaupunki) tämä hallintomuoto on käytännössä lähes mahdoton toteuttaa. Riihimäen kaupungin hakemuksellaan käynnistämässä Maanmittauslaitoksen yksityistietoimituksessa onkin kyse nimenomaan tiekunnan perustamisesta tien hallintoa varten; uutta yksityistietä toimituksella ei luoda. Teknisesti kaupunginhallitukselle 22.2.2016 saapunut kirje on hyvä osoitus tien hallinnosta - yksittäinen osakas, tai edes suuri joukko osakkaita yhdessä, ei voi tehdä vaatimuksia tien osalta. Riihimäen kaupunki vastaa toki kirjeeseen siinä tarkoituksessa, että vastaus lisäisi ymmärrystä sille, miksi kaupunki hakee toimitusta ja miksi toimitus tulee pitää. Lain kannalta kuitenkin tie on yksityinen tie ja yksittäisen tieosakkaan (myös kaupungin) on laillisesti toimien hyvin vaikea tehdä tien suhteen juuri mitään. Edellä kerrotun pohjalta 22.2.2016 saapuneen kirjeen väittämiin todetaankin seuraavaa: 1. Sipiläntie on merkittävä läpiajotie - ja kun tie yhdistää kaksi maantietä tulisi kaupungin näkemyksen mukaan tie kuulua valtion tienpitoon. Riihimäen kaupunki ei kuitenkaan voi päättää siitä mitkä tiet valtio katsoo tienpitoonsa kuuluviksi. Toisaalta läpiajoliikenteen rajoittaminen kuuluu tienpitäjän oikeuksiin - nykyisessä tien hallintomuodossa on vain käytännössä mahdotonta tehdä asiassa lain edellyttämiä päätöksiä, koska käytännössä esimerkiksi liikennemerkin asettaminen tien varteen vaatisi kirjallisen sopimuksen, jonka allekirjoittajina on jokainen tien osakas. Runsas läpiajoliikenne ei kuitenkaan muuta tien luokitusta muuksi yksityistiestä, joten kirjeen vaatimuksen kannalta läpiajo ei ole peruste toimenpiteille. 2. Liikennemäärät ovat niin ikään kaupungin kannalta peruste sille, että tiestä tulisi tehdä maantie. Kuten kuitenkin edellä kohdassa 1 todettua, ei kaupungilla ole toimivaltaa asiassa.
3. Riihimäen kaupungin omistaman tilan Silka 694-403-46-0 sijoittuva Sipiläntie on aikaisemmin ollut Suomen valtion ylläpitämä maantie. Valtio on kuitenkin vuonna 1997 tehnyt päätöksen, jolla se kaupungin vastustuksesta huolimatta on päättänyt luopua tienpidosta Sipiläntien osalta. Valtion tienpidosta luopumista koskevan päätöksen jälkeen on tien hoito ja ylläpito päätynyt Riihimäen kaupungille ilman erityistä päätöstä asiassa; tie on otettu kaupungin hoidettavaksi, koska kukaan muukaan ei sitä ole hoitanut. Tilan Silka omistajastakin oli pitkään olemassa epäselvyys. Normaalimenettelyn mukaisesti yleisen tien lakatessa jaetaan tien alue keskiviivaperiaatteen mukaisesti sitä ympäröiviin tiloihin. Tilan Silka osalta ei tuntemattomasta syystä näin menetelty ja tie oli vuoden 2013 ELY-keskuksen suorittamaan valtion alueiden omistusselvitykseen saakka lainhuudattamaton. Selvityksessä osoitettiin tila Riihimäen kaupungin omistukseen ja kaupunki sai tilalle lainhuudon vuonna 2014. Näin ollen on totta, että kaupunki omistaa maapohjan tien alla. Tällä ei kuitenkaan ole asiassa merkitystä, sillä käytännössä tilan koko maapohja kuuluu tieoikeuksien kattamaan tiealueeseen. Sipiläntiellä olevat tieoikeudet rajoittavat kaupungin mahdollisuuksia tehdä tietä koskevia päätöksiä, koska maanomistajana kaupunki ei saa tehdä mitään sellaista joka estäisi tieoikeuksien haltijoita käyttämästä tieoikeuksiaan. Huomata tulee, että suuri osa yksityisistä teistä kulkee jonkun toisen maalla, eikä maanomistus siten ole tunnusmerkki yksityistien puolesta tai sitä vastaan. 4. On totta että kadunpito kuuluu kunnan perustehtäviin, mutta kadunpito kohdistuu katuihin, joita, kuten edellä on maankäyttö- ja rakennuslakia referoiden, ovat siis asemakaavaan merkityt kadut, jotka katuina on otettu käyttöön. Kunnan kadunpitovelvoite ei siten ulotu millään tavoin Sipiläntien tiealueeseen. 5. Yksityistien ylläpidosta tulee lain yksityisistä teistä mukaan vastata niiden, jotka tietä käyttävät. Läpiajoliikenteenkin tulisi siis lain mukaan kantaa kortensa kekoon, mutta käytännössä läpiajajien tunnistaminen ja laskuttaminen ovat vaikeita tehtäviä. Mikäli tien osakkaat eivät muodosta tiekuntaa on ylläpidon jakaminen vieläkin haasteellisempaa, koska laskua ei voi lähettää, jollei vastaanottaja ole sitä suostuvainen vastaanottamaan. Käytännössä vuoden 1997 jälkeen Riihimäen kaupunki on vastannut Sipiläntien kunnossapidosta - lainvastaisesti. Kunnossapitoon on vuonna 1997 ryhdytty ilman päätöksiä ja sitä on seuraavina vuosina jatkettu ymmärtämättä, ettei kunnossapidolle ole laillisia perusteita. Nyt kun asia on tiedostettu, on kaupungin pakko ryhtyä toimenpiteisiin - on eri asia luulla asian olevan kunnossa ja toimia, kuin tietää toimivansa väärin. Tietenkään kaupunki ei voi vuosien kunnossapidon jälkeen ja etenkään talvikaudella vain todeta, ettei tietä hoideta, mutta toimenpiteisiin lailliseen tilaan pääsemiseksi on ryhdyttävä. Vaihtoehtoina ovat joko tien hoidon lopettaminen kaupungin toimintana taikka toiminnan laillistaminen. Koska toiminnan laillistaminen on merkittävästi parempi vaihtoehto, tulee aloittaa luomalla tielle laillinen hallinto, joka voi laillisesti esimerkiksi tien hoitamista kaupungin toimesta hakea. Laki mahdollistaa kaupungille yksityisen tien kunnossapidon ottamisen kaupungin hoidettavaksi erityisin syin - näin todennäköisesti tul-
laan Sipiläntien kohdalla toimimaan. On kuitenkin ymmärrettävä, että vastuukysymykset ja tietä koskevat päätökset eivät kuulu tämän mahdollisuuden piiriin. Tie tarvitsee toimivan hallinnon myös - ja etenkin - siinä tapauksessa, että kaupunki huolehtii tien kunnossapidosta. 6. Tiekunnan perustaminen olemassa olevalle yksityiselle tielle on keskeinen osa kaupungin osallistumista tiekunnan toimintaan. On nimenomaisesti tärkeää, että kaupunki kohtelee kaikkia niitä yksityisiä teitä tasavertaisesti, joiden osakkaana kaupunki on. Riihimäen kaupungin tavoitteena maaomaisuutensa hoidon kannalta on tiekuntien perustaminen niille yksityisille teille, joita tarvitaan kaupungin omistamille alueille pääsemiseksi, koska tiekunta on ainoa tapa, jolla kaupunki voi osallistua tien hallintoon. Sipiläntie on tässä hankkeessa ensimmäinen, koska tien merkitys on kaikkein suurin. 7. Sipiläntien kuntoa ei voida juurikaan muuttaa tien normaalilla kunnossapidolla - tie tarvitsee säännöllisesti suuremman remontin, jossa tie kunnostetaan tai perusparannetaan. Kaupunki ei kuitenkaan voi tehdä päätöstä tien perusparantamisesta, koska kaupunki ei ole Sipiläntien tienpitäjä. Tien kunnostamisen vaatimat toimenpiteet vaativat tietä koskevia päätöksiä ja päätökset puolestaan toimivaa hallintoa. Tiekunnan perustaminen on tässä ensimmäinen askel. 8. Kuten tässä vastauksessa on jo aiemmin tuotu selkeästi esille, on Sipiläntie nimenomaisesti yksityistie. 9. Jotta Sipiläntie voitaisiin liittää osaksi kaupungin katuverkkoa, tulisi koko Sipiläntien alue asemakaavoittaa. Laista sen enempää, kuin kaupungin kaavoitusta koskevista periaatteistakaan ei kuitenkaan löydy perustetta tällaisen kaavatyön aloittamiselle. Liitteet: - kirje kaupunginhallitukselle (av) Ehdotus/kaupungingeodeetti: Riihimäen kaupungin tekninen lautakunta merkitsee kaupungin 22.2.2016 saaman kirjeen tiedoksi ja esittää Riihimäen kaupunginhallitukselle yllä olevan antamista vastauksena kirjeeseen. Tekninen lautakunta toteaa osaltaan, että Maanmittauslaitokselta haettu toimitus tiekunnan perustamiseksi Sipiläntielle on tarpeellinen, eikä hakemusta tulisi peruuttaa. Maanmittauslaitoksen tietoimituksessa 1. toimituskokous todennäköisesti selvittää kirjeen laatijalle ja Sipiläntien alueen asukkaille syntyneitä vääriä käsityksiä toimituksen luonteesta, Sipiläntien asemasta yksityistienä sekä tien tieoikeuksien haltijoiden asemasta ja oikeuksista. Tekninen lautakunta päättää myös velvoittaa Riihimäen katu- ja puistoyksikön laatimaan selvityksen niistä toimenpiteistä, joita Sipiläntien ottaminen kaupungin kunnossapidon piiriin vaatii. Lautakunta korostaa kuitenkin, ettei kaupungin mahdollinen kunnossapitopäätös tarkoita sitä, ettei Sipiläntiellä tulisi olla lainmukainen ja toimiva hallinto, johon Riihimäen kaupunki tienvarren maanomistajana voi osallistua. Päätös: Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen sillä lisäyksellä, että se esittää neuvottelujen käynnistämistä välittömästi Sipiläntien ylläpitämisen siirtämisestä valtiolle.
Perusteita siirrolle on useita. Sipiläntie on kahden yleisen tien, Kantatie 54 ja Maantie 130, välinen yhdystie. Tie toimii seudullisena läpikulkutienä mm. työmatka- ja rahtiliikenteelle. Tie päättyy Lopen rajalle, johon valmistuu uusi teollisuusalue. Tiellä on lisäksi moottoritien ylittävä silta. Tienvarren asukkaiden liikenne suhteessa läpiajoon on mitätön. Tämän pykälän osalta pöytäkirja tarkastettiin kokouksessa. Khall. 107 Teknisen lautakunnan toimivaltaan kuuluu huolehtia yleisiä alueita, katuja ja teitä koskevista asioista. (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää merkitä tiedoksi teknisen lautakunnan vastineen Sipiläntietä koskevaan kirjeeseen ja toimittaa sen edelleen kirjeen lähettäjille tiedoksi. Kaupunginhallituksen käsityksen mukaan tien luonne ja tosiasiallinen käyttö huomioon ottaen sen on kuuluttava julkiseen hoitoon ja kunnossapitoon. Teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti teknisen toimen tulee käynnistää neuvottelut yleisiä teitä hallinnoivan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen kanssa tien hyväksymisestä valtion ylläpitämäksi tieksi. Kaupunginhallitus päättää velvoittaa teknisen lautakunnan ja teknisen toimen ryhtyä samanaikaisesti valmistelemaan tarvittavia päätöksiä Sipiläntien ottamiseksi kaupungin hoitoon ja kunnossapidettäväksi, siltä varalta, ettei valtio hyväksy tietä sen ylläpidettäväksi. Lopullisesti asiasta päättäminen on mahdollista vasta kun Sipiläntien yksityistielain mukainen hallinto on järjestetty. Päätös: Täytäntöönpano asiaote/asiamies Pentti Eklund, päätösote/tekninen lautakunta, tekninen johtaja, kaupungingeodeetti Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lähempiä tietoja antaa kaupunginlakimies Hannu Tuominen, puh. 019 758 4013