PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 2.10.2007 LSU 2007 Y 392 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee broilerkasvattamon laajennusta Nurmon kunnan Nurmon kylässä. Ylisen Broiler Oy Kukkolantie 39 60550 NURMO SIJAINTI JA TOIMINTA Nykyinen ja uusi broilerkasvattamo sijoittuvat Nurmon kunnan Nurmon kylään tilalle Ylinen RN:o 15:79. Nykyinen lannan kompostointilaatta sijaitsee tilalla Hakolanmaa RN:o 5:231 Seinäjoen Pajunevalla n. 5 km päässä tuotantorakennuksista länsi luoteeseen. Tilalla on nykyisin yksi broilerkasvattamo, jossa on 30 000 broileria. Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi 30 000 broilerin kasvattamo. Laajennuksen jälkeen toiminnan laajuus on yhteensä 60 000 broileria. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 10 000 broilerille. Hakemuksen mukainen eläinsuoja on IPPC laitos, koska IPPC direktiivin mukaisia eläinsuojia ovat siipikarjan kasvatuslaitokset, joissa on enemmän kuin 40 000 siipikarjapaikkaa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 a) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 000 broilerille. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 29.5.2007. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nurmon kunnan rakennuslautakunta on 30.8.1971 myöntänyt rakennusluvan nykyiselle broilerkasvattamolle. Toiminnan laajennukselle 60 000 broilerin kasvattamoksi on Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta myöntänyt ympäristölupamenettylain mukaisen ympäristöluvan 15.5.1997 ja muutoksen lupaan 13.11.1997. Hakijan mukaan laajennushanke jäi tuolloin toteuttamatta, joten ympäristölupa raukesi. Toiminta sijaitsee haja asutusalueella. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Nurmonjoen varressa Nurmon kunnan Keski Nurmon kylässä n. 4 km Nurmon keskustasta etelä kaakkoon Veneskosken suuntaan. Eläinsuojan ympäristössä on idässä ja pohjoisessa joki ja joenvarsikasvillisuutta, kaakossa hakijan omaa pihapiiriä ja rakennuksia, muualla ympäristössä on peltoa ja sen takana metsikköä. Naapurit ovat puuston tai rakennusten takana. Eläinsuojaa lähimpänä on asumaton ja hakijan mukaan asuinkelvoton asuinrakennus n. 80 m päässä kaakossa. Seuraavaksi lähimpänä on lomarakennus n. 150 m päässä kaakossa. Lähimmät vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat joen vastakkaisella puolella n. 180 200 m etäisyydellä eläinsuojasta pohjoiseen ja itä kaakkoon. Lännessä ja luoteessa lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat metsikön takana n. 250 m etäisyydellä eläinsuojasta. Nurmonjoen vesirajaan on etäisyyttä rakennettavasta broilerkasvattamohallista n. 30 m. Tila ei sijaitse pohjavesialueella tai sen läheisyydessä. Käyttövesi eläinsuojaan otetaan Nurmon kunnan yleisestä vesijohtoverkosta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Nykyinen toiminta käsittää 30 000 broileria. Toiminnan laajentaminen toteutetaan rakentamalla nykyisen broilerkasvattamohallin viereen koillispuolelle uusi broilerkasvattamohalli pesuvesisäiliöineen. Laajennuksen jälkeen broilerkasvattamossa on tilat yhteensä 60 000 broilerille. Laajennuksen jälkeen tullaan tilalla tuottamaan 585 000 kg broilerinlihaa. Broilereita kasvatetaan keskimäärin 6 7 kasvatuserää vuodessa. Jokaisen kasvatuserän jälkeen hallit ovat tyhjillään n. 2 3 viikkoa, jolloin ne tyhjennetään lannasta ja pestään. Nykyisen broilerkasvattamohallin poistohormit ovat seinissä kummallakin puolella rakennusta. Uuden kasvattamohallin poistohormit ovat katolla. Lannan ja jätevesien käsittely Nykyisessä broilerhallissa on n. 1 300 m 2 kuivikepohja. Laajennuksen jälkeen kuivikepohjan pinta alaa on molemmissa halleissa yhteensä n. 2 800 m 2. Kuivikkeena käytetään turvetta sekä kutteria ja kuivikekerroksen paksuus on n. 2 3 cm. Kuivikepohjat tyhjennetään 6,5 kertaa vuodessa lantalaatalle.

3 Hakijalla on Seinäjoen Pajunevalla tilalla Hakolanmaa RN:o 5:231 n. 5 km etäisyydellä broilerkasvattamosta hakijan mukaan 300 m 2 asfalttipohjainen kompostointilaatta, jossa on yhdellä sivulla 100 cm korkea betoninen puskuseinä. Laajennuksen yhteydessä kompostointilaattaa laajennetaan niin, että sen pohjapinta alaksi tulee 600 m 2. Broilerkasvattamohalleissa käytetään höyrypesua. Jätevesiä syntyy laajennuksen jälkeen n. 50 m 3 vuodessa. Pesuvedet johdetaan kahteen nykyiseen yhteistilavuudeltaan 32 m 3 umpisäiliöön ja rakennettavaan 50 m 3 umpisäilöön. Pesuvesisäiliöissä on betonikannet. Eläinsuojan WCvedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Lanta ja pesuvedet käytetään pellolla lannoitteena. Tilalla on käytettävissä peltoalaa lannan levitykseen yhteensä 119 ha, josta omaa peltoa 36,89 ha, vuokrapeltoa 11,53 ha ja sopimuspeltoa 70,75 ha. Puolet lannasta levitetään viikkojen 16 22 aikana ja puolet levitetään viikkojen 30 41 aikana. Hakemuksen mukaan lannanlevityspeltoja ei ole pohjavesialueella. Muut varastot Tilalla on 10 000 l maanalainen polttoainesäiliö, joka on varustettu ylitäytönestimellä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnan vaikutukset ympäristöön Hakijan mukaan toiminnan vaikutukset pyritään minimoimaan. Eläinmäärä lisääntyy, mistä johtuen liikenne lisääntyy Kukkolantiellä kohtuullisuuden rajoissa. Tilalla käytetään tällä hetkellä parasta tarjolla olevaa tekniikkaa olosuhteiden säästämiseksi, jolla minimoidaan hajuhaitat. Rakennuspaikka on rakennusten ja metsän rajaama, joten uusi eläinsuoja ei näy naapureille juurikaan. Tuotannosta ei kasvatusaikaan tule juurikaan meteliä, ainoastaan pieni moottoreiden humina, joka ei läheltäkään kuunneltuna ole häiritsevä. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä, onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toimista häiriötilanteissa Hakijan mukaan tuotannolle aiheutuu riskejä yli ja alilämpötilanteissa. Näiden estämiseksi olosuhdeseurantajärjestelmästä tulee hälytys puhelimeen. Myös mahdollisesta tulipalosta saadaan hälytys. Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Kuolleet broilerit (6 t/v) toimitetaan raatokeräilyn kautta Findest Protein Oy:lle. Sekajäte ja ongelmajätteet toimitetaan jäteasemalle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Untuvikot tuodaan umpikuorma autolla. Laajennuksen jälkeen erää kohti tuodaan rehua neljä täysperävaunurekallista. Broilereiden teuraskuljetusten vuoksi tilalla käy kuusi täysperävaunurekkaa tai vastaavan kapasiteetin verran nuppiautoja. Lannat ajetaan traktorin peräkärryllä tai rekalla siten, ettei kuormasta varise tavaraa tielle. Liikennöinti hoituu Kukkolantietä pitkin, joka liittyy Keski Nurmontiehen.

4 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan eläinsuojan tietokonepohjainen järjestelmä mittaa anturein lämpötilaa ja kosteutta säätäen päiväkohtaisesti muuttuvien arvojen mukaan ilmanvaihtoa ja lämmitystä. Järjestelmän avulla pystytään hallitsemaan kuivikepohjan kostuminen ja siten minimoimaan ammoniakin muodostuminen kasvattamon ilmaan. Ilmastointijärjestelmä perustuu sähköpuhaltimiin. Kasvattamoa voidaan kosteuden noustessa kuivattaa myös lämmittämällä. Olosuhdeseurantajärjestelmästä tulee hälytykset kännykkään, mikäli säädetyt raja arvot ylittyvät. Sähkökatkon varalle tilalla on olemassa automaattisesti käynnistyvä aggregaatti, joten olosuhteet saadaan pidettyä stabiilina ääritilanteissakin. Olosuhteita voidaan seurata myös maatilan päärakennuksesta etätietokoneen avulla. Olosuhdejärjestelmä seuraa myös broilereiden päivittäistä veden kulutusta. Broilereille syötettävä rehu menee vaakayksikön kautta, joten myös päivittäistä rehunkulutusta pystytään seuraamaan. Lisäksi järjestelmällä saadaan määriteltyä kokoviljan ja tehdasrehun sekoitussuhde. Rehujärjestelmän päiväkohtaiset kulutukset pystytään jälkikäteen toteamaan etätietokoneelta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston, Nurmon kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 25.7. 31.8.2007 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla. Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lisäksi Etelä Pohjanmaa lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Nurmon kunnanhallitukselta ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolta. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto eläinsuojan ja etälantalan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että etäisyys lähimpään naapuriin on noin 100 metriä ja kolmeen seuraavaksi lähimpään naapuriin noin 200 metriä. Broilerkasvattamon olemassa olevat lantalatilat eivät riitä laajennuksen jälkeen. Lannan varastointitilavuutta tulee rakentaa riittävästi 60 000 broileria varten. Lantalan sijainti varsinaisen tilan ulkopuolella on puollettava ratkaisu. Etälantalan läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita. Hakijalla on myös käytettävissä riittävästi peltoa lannan levitykseen. Haju ja muista ympäristöhaitoista ei ole tullut muistutuksia ympäristöosastolle. Tilan polttonesteet on varastoitava siten, ettei mahdollisista vuodoista aiheudu maaperän tai pinta ja pohjavesien pilaantumisvaaraa. Nurmon kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan tankkauskäytössä olevat maanpäälliset öljy ja polttoainesäiliöt tulee varustaa sulkulaitteellisella polttoainepistoolilla, joka estää säiliön vapaan tyhjentymisen. Säiliöt tulee aina si

5 joittaa irti maasta sekä maastollisesti siten, että mahdollisen vuotovahingon yhteydessä aine ei pääse vesistöön. Nurmon kunnan rakennuslautakunta katsoo lausunnossaan haettavana olevan ympäristöluvan mukaisen tuotannon laajentamisen soveltuvan tilalle. Tuotannon vaatima rakentaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä. Uudisrakennuksen etäisyys nykyiseen tuotantorakennukseen on suunnitelman mukaisesti 8 m, jokipenkereeseen 12 18 m ja vesirajaan n. 30 m. Laajennusosan sijoittamismahdollisuus nykyisen tuotantorakennuksen ja joen väliin tulee varmistaa. Rakennuspaikan rakennettavuus tulee selvittää pohjatutkimuksella. Ottaen huomioon Nurmonjoen läheisyys, tulee pohjatutkimuksessa selvittää tarvittaessa myös mahdollinen jokipenkereen sortumavaara ns. liukupintatarkastelulla. Nurmon kunnan tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan suunnitellun ympäristölupahakemuksen mukaisen toiminnan soveltuvan tilalle. Rakennuspaikan rakennettavuus, lähinnä jokipenkereen vakavuus, tulee varmistaa erillisellä maaperätutkimuksen yhteydessä suoritettavalla vakavuustutkimuksella eli liukupintatarkastelulla. Nurmon kunnanhallitus toteaa ensimmäisessä lausunnossaan, että uuden tuotantolaitoksen sijoittuessa n. 30 metrin etäisyydelle joesta tuotantolaitos tulee suunnitella ja käytännön toiminta toteuttaa siten, ettei vesistöön tule lainkaan valumia eikä muutakaan ympäristöhaittaa. Nurmon kunnanhallitus antoi hakemuksesta toisen lausunnon, jossa se yhtyy rakennuslautakunnan ja teknisen lautakunnan päätöksiin sekä perusteisiin ja puoltaa ympäristöluvan myöntämistä siten, että rakennuspaikan rakennettavuus, lähinnä jokipenkereen vakavuus, tulee varmistaa erillisellä maaperätutkimuksen yhteydessä suoritettavalla vakavuustutkimuksella eli liukupintatarkastelulla. Myös tuotantolaitos tulee suunnitella ja käytännön toiminta toteuttaa siten, ettei vesistöön tule lainkaan valumia eikä muutakaan ympäristöhaittaa. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijaa on kuultu annetuista lausunnoista 11.9.2007 päivätyllä kirjeellä. Hakija ilmoitti 13.9.2007 puhelimitse, että hänellä ei ole tarvetta antaa lausuntoihin vastinetta. Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 17.8.2007, josta laadittu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Ylisen Broiler Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan broilereiden kasvatustoiminnalle ja broilertuotannon laajentamiselle Nurmon kunnan Nurmon kylässä tilalla Ylinen RN:o 15:79 hakemuksen mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin. Uusi broilerkasvattamo tulee sijoittaa tähän päätökseen liitetyn 14.5.2007 päivätyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan.

6 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan lausunto on otettu huomioon lupamääräyksessä 2. Hakemuksen mukaan tilalla ei ole maanpäällistä öljysäiliötä. Nurmon kunnan rakennuslautakunnan, teknisen lautakunnan ja kunnanhallituksen lausunnoissa esitettyjä rakennusteknisiä vaatimuksia ei käsitellä ympäristöluvassa, vaan maankäyttö ja rakennuslain mukaisessa lupamenettelyssä. Nurmon kunnanhallituksen lausunto on muilta osin otettu huomioon lupamääräyksissä 2, 3 ja 7. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärät Broilerkasvattamorakennuksissa voidaan pitää kasvatuserää kohden yhteensä enintään 60 000 broileria. 2. Lannan ja jätevesien varastointi Uuden broilerkasvattamon pohjarakenteet, kompostointilaatan laajennus sekä muut lannan tai jätevesien käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Tilalla Hakolanmaa RN:o 5:231 sijaitsevaan lannan kompostointilaattaan tulee laajennus tehdä betonista (K 30 2) tai asfalttibetonista. Broilerkasvattamon jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa jätevesisäiliöissä ja broilerkasvattamossa muodostuva kuivalanta vesitiivistä materiaalia olevalla kompostointilaatalla siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Uusi jätevesisäiliö ja kompostointilaatan laajennus tulee olla valmiina ennen uuden kasvattamohallin käyttöönottoa. Kompostointilaatta tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kerran vuodessa ja samalla tulee tarkistaa sen kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan 12 kuukauden varastointitilaa tulee laskennallisesti olla vähintään 900 m 3, eli kompostointilaatan pinta alan tulee olla vähintään 540 m 2. Käytettäessä broilerhallien pesussa höyrypesua tulee pesu ja desinfiointivedet johtaa kolmeen umpisäiliöön, joiden yhteistilavuus on vähintään 42 m 3. Mikäli broilerhallien pesussa ei käytetä höyrypesua, tulee umpisäiliöiden yhteistilavuus olla vähintään 60 m 3. Säiliöt tulee olla katettuna betonikannella. Eläinsuojan WC vedet tulee hakemuksen mukaisesti johtaa erilliseen katettuun umpisäiliöön, joka on tehty vesitiiviistä materiaalista ja jonka tilavuus on vähintään 5 m 3. 3. Lannan ja jätevesien levitys Lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa niin, ettei sitä joudu ympäristöön ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Lanta ja jätevedet tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan lisäksi toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle lannan luovutussopimus. Tilalla on oltava jatkuvasti vähintään 111,1 ha peltoalaa käytettävissä lannan levitykseen. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että naapureille ja levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa.

7 Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa myös mitä valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) on säädetty. Lanta tulee levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu vesistöön tai ojaan. Lannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannan levitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4. jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lantaa ei saa levittää tulvauhan ja pintavirtailun alaisille alueille. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon keskimääräinen kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kielletty pellolla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 prosenttia. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää maastoolosuhteista ja maalajista riippuen 30 100 m leveä lannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää pesu taikka jätevesiä. Varsinaisen pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen ulkorajan väliselle vyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Eläinsuojien pesuvesien ja sosiaalitilojen pesuvesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa, levityksen jälkeen. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa (931/2000) määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Rakennettavan broilerkasvattamohallin poistoilmahormit tulee sijoittaa hakemuksen mukaisesti katolle. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat tulee pitää siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien ja kompostointialustan ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee toimittaa vastaanottajalle, jolla on voimassaoleva ympäristölupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee tilalla olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila.

8 6. Jätehuolto Toiminnassa syntyvien jätteiden ja käytettävien kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket, vanhentuneet torjuntaaineet ja käyttökelvottomat kemikaalit on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet, tulee kerätä erilleen ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa broilerkasvattamon toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: eläinmäärä, toiminnassa vuosittain muodostuva lantamäärä, toimituspaikat ja ajankohdat, kuolleiden eläinten määrä ja niiden toimituspaikka ja ajankohta. Lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta enintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset on liitettävä kirjanpitoon. Kirjanpito ja voimassaolevat lannan levityssopimukset on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Vuosiraportti kirjanpidon tiedoista sekä muuttuneet ja uudet lannan levityspeltojen vuokrasopimukset tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. Lannan ja pesuvesien säilytystiloja ja niiden katteiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Mikäli niiden rakenteissa tai toimivuudessa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava mahdollisimman pian. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden broilerkasvattamon, siihen liittyvän pesuvesisäiliön ja laajennetun kompostointialustan käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset.

9 Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolojen huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maatalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla siipikarjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Eläinsuojan yhteyteen ei rakenneta uusia lantaloita. Broilerkasvattamo sijaitsee joenvarsikasvillisuuden, metsän ja hakijan omien rakennusten suojassa. Lupamääräysten perustelut Määräyksellä on asetettu eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (Lupamääräys 1) Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lannan ja pesuvesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) mukaan lannan ja pesuvesien varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Uuden jätevesisäiliön ja kompostointilaatan rakentaminen valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lannan säilytystilojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Määräys pesuvesien umpisäiliöiden kattamisesta betonikannella on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi sekä sadeveden pääsyn estämiseksi säiliöihin. (Lupamääräys 2) Lannan kuormaus, kuljetus ja hyödyntäminen tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa tai haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lanta tulee hyödyntää lannoitteena pellolla tai toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Lannan levitystä varten tarvitaan riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä aiheutuvan ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaadittavaa levityspinta alaa laskettaessa on otettu huomioon ympäristöministeriön kotieläinten ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antama ohje, joka perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön eläinyksikköä kohden sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen. Levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 540 broileria kohden. Lannan ja pesuvesien levityksessä on otettava

10 huomioon valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mainitut kasvilajikohtaiset lannoitusmäärät. Lannan levittäminen sulaan ja lumettomaan maahan vähentää suoria ravinnehuuhtoumia. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden tai bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Määräys levitystekniikasta on annettu hajuhaittojen vähentämiseksi. Määräys lannan ja pesuvesien levittämiskiellosta pohjavesialueilla on annettu pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. (Lupamääräys 3) Tutkimusten mukaan eläinsuojien aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan jossain määrin alentaa lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrää ja siten alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileinä sekä eläinsuojien ja lantavarastojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys poistoilmahormien sijoittamisesta uudessa broilerkasvattamohallissa katolle on annettu hajupäästöjen vähentämiseksi. (Lupamääräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa vastaanottajalle, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) sekä maa ja metsätalousministeriön asetuksen (1022/2000) mukaan kuolleet eläimet tulee käsitellä eläinjätteen polttolaitoksessa tai käsittelylaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi olla tarpeen lyhytaikaisesti. Määräys kuolleiden eläinten lyhytaikaisesta välivarastoinnista ja välivarastointipaikasta on annettu, koska jätelain mukaan jätteiden käsittelystä tai varastoinnista ei saa aiheutua terveys, ympäristö tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. (Lupamääräys 5) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. (Lupamääräys 6) Eläinsuojien kirjanpito ja vuosiraportti tarvitaan valvonnallisista syistä. Lannan ja pesuvesien säilytystilojen säännöllinen tarkkailu varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta aiheutuvan vesien pilaantumisen. (Lupamääräys 7) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 8)

11 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (Lupamääräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (Ympäristönsuojelulaki 56 ) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Toiminta tai sen aloittamisen kannalta olennaiset toimet on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta tai lupa voidaan määrätä raukeavaksi. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle viimeistään 31.12.2017 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä käytettävissä oleva peltopinta ala lannan levitykseen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 29, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 98, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 3, 6, 8 11, 15 19, 22, 23 ja 37 Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 15, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)

12 LISÄKSI OTETTU HUOMIOON Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 1 570 euroa Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Nurmon kunnanhallitus Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosasto Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston, Nurmon kunnan ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipisteen virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksestä julkaistaan lisäksi Etelä Pohjanmaa lehdessä.

13 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Maria Takala Liitteet Valitusosoitus Yleiskartta Asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.