Euroopan parlamentti 2014-2019 Ulkoasiainvaliokunta 2016/2030(INI) 2.5.2016 MIETINTÖLUONNOS EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi (2016/2030(INI)) Ulkoasiainvaliokunta Esittelijä: Anna Elżbieta Fotyga PR\1094066.doc PE582.060v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
PR_INI SISÄLTÖ Sivu EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS...3 PE582.060v02-00 2/5 PR\1094066.doc
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi (2016/2030(INI)) Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan, ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnon (A8-0000/2016), A. toteaa, että unionilla on jatkuva ja kasvava tarve vastata idästä ja etelästä tuleviin väärää ja vääristeltyä tietoa levittäviin kampanjoihin; B. toteaa, että länteen kohdistuvan informaatiosodan aloitti Neuvostoliitto ja että siitä lähtien se on ollut kiinteä osa nykyaikaista sodankäyntiä; katsoo, että informaatiosota ei kohdistu pelkästään unionin kumppaneihin vaan unionin kaikkiin jäsenvaltioihin ja kansalaisiin kansallisuudesta ja uskonnosta riippumatta; C. toteaa, että Venäjän strategista viestintää on harjoitettu monissa tapahtumissa, kuten Viroon kohdistuneissa verkkohyökkäyksissä vuonna 2007, Georgian sodassa vuonna 2008, vuonna 2010 tapahtuneen Smolenskin lento-onnettomuuden ja vuonna 2014 tapahtuneen MH-17-lentokoneen alasampumisen jälkeisessä disinformaatiossa sekä ennenkokemattoman laajasti Krimin liittämisessä Venäjään, Ukrainaan kohdistetussa aggressiossa ja sittemmin muuttoliikekriisissä; D. ottaa huomioon, että Da esh ja monet muut islamistiset terroristiryhmät ovat usein käyttäneet viestintästrategiaa osana lännen vastaisia toimiaan ja edistäneet sen avulla Euroopan nuorison rekrytointia; EU:n strateginen viestintä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi 1. painottaa, että unionin vastaisella strategisella propagandalla on monia muotoja ja useita eri välineitä, jotka on usein mukautettu jäsenvaltioiden profiilin mukaisiksi, ja että sen tavoitteena on synnyttää epäilyä, lamauttaa päätöksentekoa, heikentää unionin toimielinten arvostusta kansalaisten silmissä ja mielissä sekä murentaa läntisiä arvoja ja transatlanttisia siteitä; 2. kehottaa unionin toimielimiä tunnustamaan, että informaatiosota ei ole vain unionin ulkoinen ongelma vaan myös sisäinen; 3. panee merkille unionin nykyisen strategisen viestinnän monitasoisen luonteen eri tasoilla, kuten Natossa, Euroopan unionissa, jäsenvaltioissa, valtioista riippumattomissa järjestöissä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa; kehottaa koordinoimaan mahdollisimman hyvin asianosaisten tahojen toimintaa ja vaihtamaan tietoja niiden välillä; PR\1094066.doc 3/5 PE582.060v02-00
Venäjän informaatiosodankäynnin strategian tunnistaminen 4. toteaa, että Venäjä on käyttänyt aggressiivisesti monenlaisia välineitä ja kanavia, kuten erityissäätiöitä (Russkij Mir), monikielisiä televisiokanavia (Russia Today, RIA Novosti), uutistoimistoja (Sputnik), yhteiskunnallisia ja uskonnollisia ryhmiä (myös ortodoksista kirkkoa), sosiaalista mediaa ja internetin trolleja, ja pyrkinyt niiden avulla haastamaan länsimaisia arvoja, jakamaan Eurooppaa, keräämään sisäistä tukea ja luomaan mielikuvaa toimintakykyään menettävistä valtioista unionin itäisessä naapurustossa; 5. on erittäin huolestunut Venäjän nopeasti lisääntyvästä toiminnasta Euroopassa Venäjän vaikutusvallan ja hegemonian lisäämiseksi; korostaa, että suuri osa Venäjän strategisesta viestinnästä keskittyy Keski- ja Itä-Euroopan maiden kuvaamiseen osana Venäjän perinteistä vaikutuspiiriä, mikä heikentää niiden itsemääräämisoikeutta; panee merkille, että historian vääristely on yksi Venäjän päästrategioista; 6. korostaa, että Venäjä käyttää hyväkseen kansainvälisen oikeuskehyksen puuttumista esimerkiksi kyberturvallisuuden alalla ja kääntää edukseen kaikenlaisen monitulkintaisuuden näissä asioissa; Da eshin informaatiosodankäynnin ja radikalisointimenetelmien ymmärtäminen ja torjuminen 7. on tietoinen siitä, että Da esh käyttää monia strategioita sekä alueellisesti että maailmanlaajuisesti ja pyrkii niiden avulla levittämään poliittisia, uskonnollisia ja sosiaalisia käsityksiään; kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita kehittämään vastakertomuksen Da eshille esimerkiksi lisäämällä valtavirtaan kuuluvien muslimioppineiden vaikutusmahdollisuuksia ja näkyvyyttä; katsoo, että heillä on tarpeellinen uskottavuus Da eshin propagandan uskottavuuden heikentämiseen; 8. painottaa, että unioni on Da eshin kohdeyleisö, ja kehottaa unionia ja sen jäsenvaltioita tekemään tiiviimpää yhteistyötä yhteiskunnan ja erityisesti nuorison suojelemiseksi rekrytoinnilta ja radikalisoitumiselta; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan radikalisoitumiselle altistumisen taustalla olevia sosiodemografisia tekijöitä; 9. kehottaa jäsenvaltioita toimiin, joilla estetään Da eshin mahdollisuudet saada rahoitusta; kehottaa edistämään tätä periaatetta unionin ulkoisessa toiminnassa ja korostaa, että on paljastettava Da eshin todellinen luonne ja ideologia; Unionin strategia propagandan torjumiseksi 10. pitää myönteisenä tiedonantoa yhteisestä kehyksestä hybridiuhkien torjumiseksi ja kehottaa panemaan sen suositukset viipymättä täytäntöön; kehottaa unionin kiertävää puheenjohtajuutta hoitavia maita aina sisällyttämään strategiset tiedonannot osaksi puheenjohtajuusohjelmaansa, jotta varmistetaan tätä asiaa koskevan työn jatkuvuus; pitää myönteisinä puheenjohtajavaltiona toimivan Latvian aloitteita ja saavutuksia tässä asiassa; 11. tunnustaa, että vihamielinen propaganda saattaa vaikuttaa kielteisesti unionin päätöksentekoon; kehottaa siksi vahvistamaan unionin strategisen viestinnän työryhmää PE582.060v02-00 4/5 PR\1094066.doc
muuttamalla se EUH:n täysivaltaiseksi yksiköksi, joka vastaa sekä idästä että etelästä ja jolla on asianmukainen henkilöstö ja riittävät määrärahat; 12. kehottaa komissiota tekemään perusteellisen selvityksen unionin nykyisten rahoitusvälineiden tehokkuudesta ja esittämään ehdotuksen joustavasta ratkaisusta, jolla voidaan antaa suoraa tukea riippumattomille tiedotusvälineille ja kanavoida lisäresursseja organisaatioille, jotka kykenevät tällaista tukea antamaan, esimerkiksi eurooppalaiselle demokratiarahastolle; 13. korostaa tukevansa sellaisia aloitteita kuin Baltic Centre for Media Excellence Tallinnassa tai Radicalisation Awareness Network Centre of Excellence (radikalisoitumisen torjuntaverkoston osaamiskeskus); painottaa, että analyyttisia valmiuksia on tehostettava kaikilla tasoilla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käynnistämään samanlaisia hankkeita, osallistumaan toimittajien kouluttamiseen, luomaan riippumattomia mediakeskuksia, tukemaan tiedotusvälineiden monimuotoisuutta ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä ja tietoa näillä alueilla; 14. pyytää puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle. PR\1094066.doc 5/5 PE582.060v02-00