03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta sekä valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin. Vuoden alussa yhdistetään Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus ja Kansanterveyslaitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä. Vaikuttavuus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2015 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Sen mukaisesti hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, tietotuotannolla sekä tiedonvälityksellä: edistetään terveyttä ja toimintakykyä, lisätään työelämän vetovoimaa, vähennetään köyhyyttä ja syrjäytymistä ja varmistetaan toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva. Hallitusohjelman erityisenä painotuksena on korostettu myös perheiden asemaa sekä sukupuolten tasa-arvoa. Toiminnallinen tuloksellisuus Sosiaali- ja terveysministeriön vastuulla olevan Terveyden edistämisen politiikkaohjelman tavoitteina ovat väestön terveydentilan parantuminen ja terveyserojen kaventuminen. Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta. (33.03.03 Lääkehoidon kehittämiskeskus, 33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja 33.03.50 Työterveyslaitos) Työelämän hyvinvointi on tärkeä tavoite, johon pyritään työn mielekkyyttä lisäämällä fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus varmistaen. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita. (33.03.50 Työterveyslaitos) Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Sosiaali- ja terveysministeriö osallistuu opetusministeriön vastuulla olevaan Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmaan, jonka tavoitteena on ehkäistä sekä vähentää pahoinvointia ja syrjäytymistä. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan. (33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja 33.03.50 Työterveyslaitos). Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalveluiden ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen. (33.03.03 Lääkehoidon kehittämiskeskus ja 33.03.04 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen siirtäminen palvelukeskuksiin toteutetaan tutkimus- ja kehittämislaitosten osalta vuoden loppuun mennessä. Tuotokset ja laadunhallinta Laitokset varautuvat omalta osaltaan osallistumaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian 2006 toimeenpanoon. 03. Lääkehoidon kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 390 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös Lääkehoidon kehittämiskeskuksen hyväksymien, sen ulkopuolella toteutettavien koulutus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysministeriö asettaa alustavasti Lääkehoidon kehittämiskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Toiminnallinen tehokkuus Lääkehoidon kehittämiskeskus toimii sosiaali- ja terveysministeriön vuoteen 2015 ulottuvan strategian mukaisesti. Toiminta liittyy väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen sekä toimiviin palveluihin. Rationaalisen lääkehoidon toteuttamiseksi Lääkehoidon kehittämiskeskus kokoaa ja i kliinistä lääkehoitoa koskevaa tietoa. Rohto-verkoston rationaalista lääkehoitoa edistävä koulutus- ja kehittämistoiminta lisääntyy. Yksittäiset toimijat ja organisaatiot ivat ja kehittävät lääkekäytäntöjään entistä rationaalisempaan suuntaan ottaen huomioon taloudellisuus ja kustannusvaikuttavuus. Arvioidaan toiminnan piirissä olevien toimintayksiköiden lääkekäytäntöjen muutoksia ja niihin liittyviä tekijöitä. Rohdon toiminta perustuu yhteistyöhön ja verkottumiseen. Rohto on aktiivinen verkottuja, joka luo ja ylläpitää toimivia suhteita muihin keskeisiin toimijoihin. Julkaisutoiminnassa keskus ylläpitää ja kehittää yhteistyötä muiden rationaalisen lääkehoidon toimijoiden kanssa; etsitään uusia yhteisiä toimintamuotoja julkaisutoimintaan ja kartoitetaan näkemyksiä rationaalisen lääkehoidon edistämisen esteistä. Keskuksen painopistealueet suuntaavat julkaisujen aiheiden valintaa. Keskuksen tuki Rohto-verkostolle vastaa toiminnan tarpeita. Keskus tuottaa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa punnittua, kriittistä ja kustannustietoisuutta lisäävää tietoa lääkkeiden käytöstä erityisesti terveydenhuollon ammattilaisille. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön osaamista ja työkykyä kehitetään. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon palkkojen tarkistuksena 20 000 euroa, missä on kertaluonteista vähennystä 9 000 euroa. talous 1 390 000 II lisätalous 18 000 talous 1 370 000 tilinpäätös 1 339 000 04. (33.03.01 ja 02) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 60 904 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) jäsenmaksujen maksamiseen 2) sosiaali- ja terveydenhuollon tilastotietokannan käytöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 3) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ulkopuolella toimeksiannosta tai yhteishankkeena toteutettavasta tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen 4) Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen 5) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen 6) täydennyskoulutuksen avustuksen ja ulkomailla toteutettavien projektien menojen maksamiseen 7) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten sekä äitiysavustuksen opaskirjojen toimittamisesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen 8) TerveSos -palkinnon maksamiseen 9) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
10) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen toiminnot yhdistetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi 1.1.. Talousesitystä täsmennetään organisaatiomuutoksen yksityiskohtaisen suunnittelun etenemisen myötä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Toiminnallinen tuloksellisuus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: tutkii ja kehittää väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja elinoloja sekä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisee sairauksia ja sosiaalisia ongelmia sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja suojelee väestön terveyttä sekä ennakoi ja ehkäisee biologisia ja kemiallisia uhkia ja riskejä tutkii ja kehittää sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta sekä toimii perusterveydenhuollon kehittäjänä Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) ylläpitää ja kehittää sosiaali- ja terveysalan tilastoja, rekisterejä ja muita tietovarantoja sekä verkkopalveluja Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen toimintastrategian mukaisesti. Osana uutta toimintastrategiaa kehitetään laitoksen henkilöstöstrategiaa ja uutta palkkausjärjestelmää. Laitoksen johtamisjärjestelmä on ennakoiva, osallistuva, läpinäkyvä ja omaa toimintaa jatkuvasti uudistava. Laitos huolehtii henkilöstön osaamisesta ja uudistumisesta kehittämällä informaatio-ohjausta, tutkimustietoon perustuvaa asiantuntijavaikuttamista, viestintää ja sidosryhmätyötä sekä aktiivista kansainvälistä vuorovaikutusta. Määrärahasta on varattu 542 480 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot. Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon 40 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. toteutuma budjetoitu varsinainen talous Bruttomenot 82 655 83 179 83 394 Bruttotulot 23 094 22 390 22 490 Nettomenot 59 561 60 789 60 904 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 9 892 siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 370 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) toteutuma budjetoitu varsinainen talous Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Maksullisen toiminnan tuotot suoritteiden myyntituotot 8 533 8 300 8 400 tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot 732 400 500 muut tuotot -1 - - Tuotot yhteensä 8 532 8 300 8 400 Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 8 198 8 150 8 250 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 333 150 150 Kustannusvastaavuus, % 104 102 102 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) toteutuma budjetoitu varsinainen talous Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 17 713 15 950 16 250 EU:lta saatu rahoitus 3 809 3 950 3 950 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 3 038 3 300 3 100 yhteisrahoitteisen toiminnan muut tulot 3 955 3 000 3 000 Tulot yhteensä 28 515 26 200 26 300 Hankkeiden kokonaiskustannukset 41 666 38 500 41 000 Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -13 151-12 300-14 700 Kustannusvastaavuus, % 68 68 64 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Vuokrien korotus 100 Tuottavuustoimet -282 Talous- ja uimaveden valvonta, tutkimustulosten EU-raportointiin liittyvien tehtävien hoito, siirto momentilta 33.70.21 70 Palkkojen tarkistukset 1 787 Siirto momentille 28.20.06 (Valtion IT-palvelukeskus) -59 Yhteensä 1 616 Momentin nimike on muutettu. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E 1 9 9 / 2 0 0 8 v p ) s e l v i t y s o s a : Talousesitykseen nähden momentin nimike on muutettu. talous 60 904 000 III lisätalous 1 000 000 II lisätalous 501 000 talous 59 288 000 tilinpäätös 58 039 000 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 38 901 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 :n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen ja 2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. S e l v i t y s o s a : Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Toiminnallinen tehokkuus Terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi Työterveyslaitos kehittää ja levittää menettelytapoja työpaikan työterveyden ja turvallisuuden johtamiseen sekä tapaturmien ja muiden työterveysvaarojen ehkäisemiseen, tuottaa ja levittää tietoa hyvistä menetelmistä ja toimintatavoista työpaikkojen sisäympäristöongelmien tunnistamiseen, intiin ja hallintaan, kehittää työterveyshuollon ydinprosesseja ja menettelytapoja osana terveyspalvelujen kokonaisuutta ja levittää niitä käytäntöön asiantuntijapalvelun, koulutuksen ja tiedonvälityksen keinoin, kehittää työterveysneuvolakonseptia pätkätyöläisille ja osallistuu työttömien työterveyspalvelujen kehittämiseen, osallistuu työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien erikoistumiskoulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen, kehittää työterveyshoitajien koulutusta, kehittää ja levittää terveyden edistämisen keinoja työpaikoilla ja parantaa tiedotuskampanjoin kansalaisten tietoa työterveydestä, tutkii ammattitautipotilaat valtakunnallisten ja alueellisten vastuidensa mukaisesti, osallistuu terveyserojen kaventamishankkeen (TE- ROKA) toteutukseen, kokoaa ja välittää kansallisesta ja kansainvälisestä työterveyden ja -turvallisuuden tietovirrasta julkiselle vallalle relevantin tiedon säädösten, rakenneja voimavaraohjauksen suunnitteluun ja toteutukseen, osallistuu kansalliseen ja EU-tasoiseen säädösvalmisteluun ja Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina Tulosalue tutkii ennakoivasti työelämän kehityksestä nousevia työterveysvaaroja ja niiden ehkäisymahdollisuuksia. Työelämän vetovoiman lisäämiseksi Työterveyslaitos tuottaa ja levittää ikäjohtamisen malleja, joilla eriikäisyyteen liittyvät mahdollisuudet hyödynnetään ja joilla koulutus, työ ja vapaa-aika yhdistetään luontevasti eri ikävaiheissa, kehittää ja levittää malleja ns. kriittisiin siirtymiin työuran aikana: muun muassa koulutuksesta työhön, työttömyydestä työhön, kehittää ja levittää ratkaisumalleja sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyden ehkäisyyn, painopisteinä liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt, kehittää ja i työn organisointi- ja johtamismalleja muutoshallinnan, innovatiivisuuden sekä terveys- ja hyvinvointivaikutusten kannalta, painopisteenä kunta-ala ja sosiaali- ja terveyspalvelut, kehittää ja i työaikamalleja sekä työaikajoustojen toteutustapoja terveys- ja hyvinvointivaikutusten kannalta ja levittää toimivia ratkaisuja, kehittää ja levittää malleja työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamiseen, kehittää malleja ja käytäntöjä, jotka auttavat erilaisista taustoista tulevien ihmisten integroitumista työyhteisöön ja kehittää ja levittää erityisesti pienyrityksille sopivia työhyvinvoinnin parantamisen malleja. Esitykseen sisältyvät seuraavat kehittämishankkeet: yrittäjien ja pienten yritysten työhyvinvoinnin kehittäminen 2011 ja tuottavuuden parantaminen johtamisen ja toiminnan ohjauksen käytäntöjä kehittämällä. Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden idaan olevan 68 546 000 euroa, myönnetään valtionapua 38 901 000 euroa Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain idaan vuonna seuraavaksi: Menot (1 000 euroa) Tulot (1 000 euroa) Valtionapu (1 000 euroa) tot. tot. tot. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
Työyhteisöt ja -organisaatiot 5 921 5 731 5 943 3 223 3 409 3 547 2 698 2 322 2 396 Inhimillinen työ 5 409 5 675 5 885 2 178 2 649 2 814 3 231 3 026 3 071 Työympäristö 16 472 16 697 17 315 9 060 8 349 8 846 7 412 8 348 8 469 Terveys ja työkyky 12 692 12 841 13 316 6 224 6 458 6 826 6 468 6 383 6 490 Hyvät käytännöt 10 198 10 348 10 731 4 675 4 198 4 513 5 523 6 150 6 218 Sis. palvelut ja yhteiset 14 928 14 808 15 356 2 129 2 797 3 099 12 799 12 011 12 257 Yhteensä 65 620 66 100 68 546 27 489 27 860 29 645 38 131 38 240 38 901 Rahoitusosuus % 42 42 43 58 58 57 Henkilötyövuodet 600 593 588 Arvioidaan, että noin 588 henkilötyövuoden palkkauksiin käytetään 4/5 valtionosuutta ja lta 225 henkilötyövuotta rahoitetaan kokonaan oman toiminnan tuotoilla. Henkilötyövuosien kokonaismääräksi idaan siten 813. Työterveyslaitoksen sisäistä tuottavuuden kehittämisohjelmaa jatketaan. Tiedon ja toimintamallien käytäntöön siirtämistä tehostetaan tuotteistamista, tuotehallintaa ja asiakkuuksienhallintaa kehittämällä. Projektijohtamisen uudistetut menettelytavat juurrutetaan käyttöön. Verkkopalvelun uudistamistarpeet selvitetään ja määritellään. Johtamisen ja toiminnanohjauksen tietojärjestelmän ensimmäinen vaihe valmistuu ja tulee käyttöön vuoden alusta. Työterveyslaitoksen kansainväliseen intiin vuonna valmistaudutaan. Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet tavoite Tieteelliset julkaisut 550 Yleistajuiset julkaisut 400 Asiantuntijapalvelutyö (päiviä) 60 000 Työympäristön mittaukset ja analyysit 40 000 Ammattitauti- ja työkyvyn intitutkimukset 2 000 Koulutettavapäivät 18 000 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstösuunnittelua toteutetaan uudistetun henkilöstöpolitiikan ja tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Kuormittumisen hallintaa ja henkilöstöhallinnon prosesseja parannetaan toiminnanohjauksen tietojärjestelmähankkeessa. Palkitsemisjärjestelmää täydennetään tiimien ja työryhmien kannusteilla. Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että Senaatti-kiinteistölle maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 :n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna. Valtionavusta idaan kohdistuvan palkkausmenoihin 25 114 000 euroa ja muihin menoihin 13 787 000 euroa. Toiminnan mitoitukseen vaikuttaa 30 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Tästä viiden henkilötyövuoden vähennys vaikuttaa määrärahan mitoitukseen budjettirahoitetun toiminnan osalta. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Siirto momentille 28.20.06 (Valtion IT-palvelukeskus) -39 Tasokorotus kustannusten nousun johdosta (ml. TES) 850 Tuottavuustoimet -150 Yhteensä 661 talous 38 901 000 talous 38 240 000 tilinpäätös 38 200 000 (62.) EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus sosiaali- ja terveysministeriön osalta (määräraha) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi taloussta. II lisätalous 200 000 talous 4 900 000 tilinpäätös 6 516 690 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 9 040 000 euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Määrärahaa saa käyttää: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen 2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein 3) rahoitusavustusten maksamiseen 4) terveydenhuollon kansallisen sähköisen arkiston tietojärjestelmäarkkitehtuurin määrittelyyn ja perustamiseen liittyviin menoihin ja sähköisen arkistopalvelun valtakunnallisen toimijan toiminnasta aiheutuviin menoihin 5) sosiaali- ja terveysministeriön strategista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen 6) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen 7) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen ja 8) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa muun muassa toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 1 500 000 euroa siirtona momentilta 33.60.30 liittyen sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpanoon vuosille 2011. Määrärahan itu jakautuminen eri hankkeisiin Käynnissä olevien hankkeiden jatkaminen ja tehostaminen Terveys 2015 -kansanterveysohjelma Työterveys 2015 -toimeenpanosuunnitelman toteuttaminen Vakuutustoiminnan kehittämishanke Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuoltohanke Aikalisähanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliset tietojärjestelmät Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Palveluinnovaatio -hanke Työhyvinvointifoorumi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman toimeenpano EU:n puite- ja aihealueittaiset ohjelmat DAPHNE-ohjelman kansallinen rahoitusosuus EU:n tasa-arvo-ohjelman kansallinen rahoitusosuus EU:n eurooppalaisen köyhyyden ja syrjäytymisen teemavuosi 2010, kansallinen rahoitusosuus Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Lastensuojelutyön sijaishuoltoon liittyvän kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -150 KASTE-ohjelman toimeenpano, siirto momentilta 33.60.30 1 500 Yhteensä 1 350 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
talous 9 040 000 talous 7 690 000 tilinpäätös 11 540 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8