EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN Erityiskertomus nro 11 2008 VILJAN JULKISEEN VARASTOINTIIN MYÖNNETYN EUROOPAN UNIONIN TUEN HALLINNOINTI FI

Erityiskertomus nro 11 2008 VILJAN JULKISEEN VARASTOINTIIN MYÖNNETYN EUROOPAN UNIONIN TUEN HALLINNOINTI (annettu EY:n perustamissopimuksen 248 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan nojalla) EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN

2 EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIN 12, rue Alcide De Gasperi L-1615 Luxembourg P. (352) 43 98-45410 F. (352) 43 98-46430 Sähköposti: euraud@eca.europa.eu Internet : http://www.eca.europa.eu Erityiskertomus nro 11 2008 Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2009 ISBN 978-92-9207-030-4 DOI 10.2865/61222 Euroopan yhteisöt, 2009 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Printed in Belgium

SISÄLLYS Kohdat I-IX TIIVISTELMÄ 1-12 JOHDANTO 1-7 TAUSTAA 8-12 HALLINNOINTIJÄRJESTELMIÄ KOSKEVA YLEISKATSAUS 13-16 TARKASTUKSEN SISÄLTÖ JA LÄHESTYMISTAPA 17-43 HUOMAUTUKSET 17-33 HALLINNOIDAANKO VILJAN JULKISEN VARASTOINNIN MATERIAALITOIMINTOJA HYVIN? 18 VILJAN HYVÄKSYMINEN VARASTOON 19 VILJAN FYYSISET VARASTOINTIOLOSUHTEET 20-29 VARASTOIDUN VILJAN MYYNTI 30-33 RAKENTEELLISISTA SYISTÄ JOHTUVAN VARASTOINNIN VÄLTTÄMINEN 34-43 VARMISTETAANKO KOMISSION MENETTELYILLÄ, ETTÄ EU:LLE AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET MINIMOIDAAN? 36-38 TEKNISET KUSTANNUKSET 39-40 ARVONALENEMISESTA JOHTUVAT KUSTANNUKSET 41-43 RAHOITUSKUSTANNUKSET 44-54 PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET LIITE I JULKISISSA VARASTOISSA OLEVAN VILJAN MÄÄRÄ VARAINHOITOVUODEN LOPUSSA (30. SYYSKUUTA) LIITE II VILJAN INTERVENTIOVARASTOINNISTA AIHEUTUNEET MENOT KUSTANNUSTYYPEITTÄIN LIITE III JULKISESTA VARASTOINNISTA AIHEUTUNEIDEN MENOJEN LASKEMINEN KOMISSION VASTAUKSET

TIIVISTELMÄ I. Maataloustuotteiden julkisen varastoinnin tavoitteena on vakauttaa markkinoita ja varmistaa maatalousväestölle kohtuullinen elintaso. Jäsenvaltiot ostavat tuotteet interventiohintaan, jonka neuvosto on asettanut komission ehdotuksen pohjalta, ja varastoivat ne, kunnes ne voidaan myydä vaarantamatta hintoja EU-markkinoilla. II. Julkisessa varastoinnissa olevan viljan määrä on viime aikoina vähentynyt, sillä viljan markkinahinta on noussut merkittävästi. Tulevaisuudessa määrä riippuu myös monista muista tekijöistä, kuten ilmasto-olosuhteista ja komission vuonna 2008 suorittaman terveystarkastuksen yhteydessä tehdyistä poliittisista päätöksistä. III. Tilintarkastustuomioistuin tarkasteli taloudellisuuden näkökulmasta viljan julkiseen varastointiin myönnettyä Euroopan unionin tukea sekä erityisesti sitä, missä määrin kustannukset on saatu minimoitua ja tulot maksimoitua. Tarkastus perustui tietojen läpikäyntiin komissiossa sekä niissä kahdessa jäsenvaltios sa, joissa varastot ovat suurimmat. Viljan varastointiolosuhteet sekä laatu tarkastettiin paikalla 11 varastossa 18 viljaerästä koostuvan otoksen avulla.

5 TIIVISTELMÄ IV. Tilintarkastustuomioistuimen havaintojen mukaan menettelyjä, joilla varmistetaan, että ostettavat viljat ovat vaadittua laatua ja että ne varastoidaan asianmukaisesti, sovelletaan oikein. V. Varastoitujen määrien myyntimenettelyillä ei aina kyetä varmistamaan, että intervention nettokustannukset pysyvät mahdollisimman alhaisina tai että vilja säilytetään varastossa vain sen aikaa kuin on välttämätöntä. Tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että: a) b) vähimmäismyyntihintaa asetettaessa otetaan huomioon viljan laatu ja varastointipaikka markkinaolosuhteiden salliessa i) viljaa ei tarjota vientiin, jos sisämark- kinoilla voidaan saada siitä korkeampi hinta ii) hivenen alhaisempia tarjouksia hyväk- sytään silloin, kun se on perusteltua viljan tulevien varastointikustannusten vuoksi. VI. Talousarviomenettelyn avoimuutta voitaisiin parantaa yksilöimällä ne kustannusten osatekijät, jotka eivät liity suoraan viljan interventiovarastoinnin tavoitteisiin, kuten tuki kaikkein vähävaraisimmille henkilöille tai bioetanoliteollisuudelle. VII. Jäsenvaltioille suoritettavat viljan varastointimaksut perustuvat komissiolle toimitettuihin tietoihin. Summat ovat huomattavia, joten komission olisi parannettava valvontamenettelyjään ja alettava tarkastaa tietoja paikalla. VIII. Jäsenvaltioille maksettavat korvaukset lasketaan tavalla, jolla kyetään yleensä varmistamaan, että korvaukset eivät ole suuremmat kuin niiden perusteena olevat kustannukset ja että jäsenvaltioiden kannattaa pitää kustannukset alhaisina. Komission olisi kuitenkin tarkistettava kiinteitä kustannuksia, joita se soveltaa silloin, kun varastoitua tavaraa ei siirretä fyysisesti. Lisäksi rahoituskustannusten laskemisessa käytettäviä korkokantoja olisi tarkistettava; näin kannustettaisiin jäsenvaltioita ilmoittamaan todelliset rahoituskustannukset ja minimoitaisiin liian suurten korvausten maksamisen riski. IX. Tilintarkastustuomioistuimen suosittelemien parannusten taloudellinen vaikutus on nykyisessä hyvässä markkinatilanteessa vähäinen, mutta niillä voi olla merkittävä vaikutus EU:n talousarvioon, jos julkisissa varastoissa olevan viljan määrä tulevaisuudessa jälleen lisääntyy. Lisäksi ne voivat vaikuttaa muihin interventiovarastointitoimenpiteisiin. Niin ollen tilintarkastustuomioistuin suosittelee painokkaasti, että nämä parannukset pannaan täytäntöön mahdollisimman pian.

JOHDANTO TAUSTAA 1. Maataloustuotteiden julkisen varastoinnin tavoitteena on vakauttaa alan markkinoita ja varmistaa maatalousväestölle kohtuullinen elintaso 1. Markkinahintojen ollessa alhaiset jäsenvaltiot ostavat (tietyin ehdoin) tuottajien tai välittäjien tarjoamia tuotteita interventiohintaan, jonka neuvosto on asettanut komission ehdotuksen pohjalta. Tuotteet pidetään varastossa, kunnes ne joko myydään sisämarkkinoilla hintojen noustua tai viedään yhteisön ulkopuolelle. 1 Neuvoston asetus (EY) N:o 1784/2003 (EUVL L 270, 21.10.2003, s. 78), joka myöhemmin kumottiin asetuksella (EY) N:o 1234/2007 (EUVL L 299, 16.11.2007, s. 1). 2. Komissio korvaa jäsenvaltioille aiheutuneet varastointikustannukset (varastointi- ja rahoituskustannukset) sekä osan varastoitavien maataloustuotteiden alkuperäisestä ostohinnasta ns. arvonalennusmekanismin perusteella. Myynnin nettotuotto (tuotto vähennettynä alkuperäisellä ostohinnalla, jota on mukautettu arvonalennus huomioon ottaen) viedään yhteisön talousarvioon. 3. Interventio toimii tuottajien turvaverkkona suojaamalla heitä hintojen alenemiselta. Se ei kuitenkaan saa vääristää markkinoita kannustamalla jatkuvaan ylituotantoon eikä aiheuttaa varastojen kertymistä rakenteellisista syistä. 4. Viljan interventiopolitiikkaa alettiin soveltaa vuonna 1962, jolloin neuvosto otti intervention käyttöön yhteisen markkinajärjestelyn välineeksi. Liitteissä I ja II esitetään julkiseen varastoon ostetun viljan määrä ja siitä aiheutuneet kustannukset vuodesta 2000 alkaen. Varastoidun rukiin määrä väheni, kun sitä koskevat interventiotoimet lakkautettiin vuonna 2003. Muiden viljojen varastot kasvoivat huomattavasti vuonna 2005 hyvän sadon ja 10 uuden jäsenvaltion liittymisen vuoksi, mutta markkinahintojen tasainen nousu on vähentänyt intervention tarvetta ja mahdollistanut jo olemassa olleiden varastojen myynnin. Näin ollen varastot olivat lähes tyhjät kesäkuussa 2008. Julkisen varastoinnin kustannukset ovat seuranneet samaa kehityskulkua.

7 5. Markkinahintojen kehitys ja interventiovarastojen koko riippuu tulevaisuudessa lukuisista tekijöistä, joita on vaikea ennustaa, kuten ilmastoolosuhteista ja kysynnästä maailmanmarkkinoilla. Varastojen ei odoteta kasvavan lyhyellä aikavälillä, mutta tulevaisuudessa se on mahdollista. Tämän vuoksi komissio on maatalouspolitiikan meneillään olevan terveystarkastuksen yhteydessä ehdottanut, että julkinen interventio säilytetään ainakin tärkeimmän viljan (leipävehnä) ja tiettyjen muiden tuotteiden osalta turvaverkkona markkinahäiriöiden varalta 2. Lisäksi neuvosto käsitteli strategisten varastojen muodostamista elintarviketurvan takaamiseksi 3. 6. Eräitä näistä havainnoista, jotka tilintarkastustuomioistuin teki myyntiä koskevien toimintaperiaatteiden sekä kustannusten kohdalla, voidaan kenties soveltaa muihin tuotteisiin, joiden osalta noudatetaan samaa asetusta 4 ja samoja hallinnointijärjestelyjä (esimerkiksi voi, rasvaton maitojauhe, alkoholi, naudanliha sekä pakkaamaton ja pakattu sokeri). 7. Tilintarkastustuomioistuin on aiemmin käsitellyt maataloustuotteiden julkista varastointia vuonna 1988 antamassaan erityiskertomuksessa 5, jossa keskityttiin julkisen varastoinnin menoja koskevaan kirjanpitoon sekä varastojen määrän ja laadun tarkastuksiin. Vuonna 1999 6 tilintarkastustuomioistuin julkaisi erityiskertomuksen, jossa se käsitteli vuonna 1992 toteutetun yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen vaikutuksia viljaalaan. 2 KOM(2007) 722 lopullinen, 20. marraskuuta 2007, sekä KOM(2008) 306 lopullinen, 20. toukokuuta 2008. 3 Maatalous- ja kalastusneuvosto, neuvoston 2834. istunto, Bryssel 26. 27. marraskuuta 2007 (15333/07 (Presse 264)). 4 Komission asetus (EY) N:o 884/2006 (EUVL L 171, 23.6.2006, s. 35). 5 Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 5/88 julkisen varastoinnin hallinnoinnista ja valvonnasta (EYVL C 274, 24.10.1988). 6 Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 2/99 yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen vaikutuksista vilja-alaan (EYVL C 192, 8.7.1999).

8 HALLINNOINTIJÄRJESTELMIÄ KOSKEVA YLEISKATSAUS 8. Jäsenvaltioiden maksajavirastot vastaavat julkisen varastoinnin hallinnoimisesta 7 : ne ostavat ja myyvät viljaa, tekevät sopimukset varastointitiloista, suorittavat erilaisia tarkistuksia sekä pitävät vaadittua varasto- ja rahoituskirjanpitoa. Maksajavirastot tallentavat fyysiset ja rahoitusta koskevat tietonsa komission ylläpitämään tietokantaan. Komissio seuraa tilannetta tietojen avulla ja laskee jäsenvaltioille suoritettavat tai niiltä perittävät määrät. 7 Komission asetus (EY) N:o 884/2006 (EUVL L 171, 23.6.2006, s. 35). 9. Tuottajilla ja välittäjillä on mahdollisuus myydä viljaa interventiovarastointiin interventiohintaan. Ennen kuin maksajavirasto hyväksyy kaupan, vilja punnitaan ja analysoidaan sen varmistamiseksi, että sen laatu vastaa interventiota varten asetettuja vähimmäisvaatimuksia. Maksajavirastot mukauttavat interventiohintoja tiettyjen laatuun liittyvien ominaisuuksien perusteella (esimerkiksi kosteusprosentti, epäpuhtaudet ja ominaispaino). 10. Vilja säilytetään varastointilaitoksissa (kuten varastoissa ja siiloissa), joiden kanssa jäsenvaltiot tekevät sopimuksia ja joiden on täytettävä tietyt vähimmäisvaatimukset. Jäsenvaltioiden maksajavirastojen on varmistettava, että julkisessa varastoinnissa olevaa viljaa säilytetään asianmukaisesti: niiden on inventoitava varastot vuosittain sekä tehtävä varastoissa satunnaistarkastuksia. 11. Maksajavirastot ilmoittavat komissiolle viljan mahdollisesta hävikistä tai pilaantumisesta. Jos vilja ei enää täytä interventioehtoja, maksajavirastot tai varastoijat kantavat siitä taloudellisen vastuun eikä menetys vaikuta yhteisön talousarvioon. Jos komissio on aiemmin suorittanut korvauksia arvonalennuksen vuoksi tai korvannut muita kustannuksia pilaantuneen viljan osalta, maksut on palautettava komissiolle.

9 12. Komissio määrittää varastoidun viljan myyntiin soveltamansa lähestymistavan laatimiensa markkinaennusteiden pohjalta. Tämän jälkeen jäsenvaltiot järjestävät tarjouskilpailuja viljan myymiseksi. Komissio päättää tarjousten hyväksymisestä kuultuaan viljan hallintokomiteaa, joka koostuu jäsenvaltioiden edustajista. Komitea voi hylätä ehdotetun päätöksen määräenemmistöllä. Maksajavirastot vastaavat hyväksyttyjen myyntioperaatioiden toteuttamisesta. Lähde: ECA

TARKASTUKSEN SISÄLTÖ JA LÄHESTYMISTAPA 13. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti viljan julkiseen varastointiin myönnetyn Euroopan unionin tuen taloudellisuuden näkökulmasta keskittyen etenkin siihen, missä määrin kustannukset on minimoitu ja tulot maksimoitu. 14. Tarkastus perustui seuraaviin kysymyksiin: 8 Varastojen epätavallinen keskittyminen näihin jäsenvaltioihin selittyy sillä, että muissa jäsenvaltioissa vilja myytiin logistisista syistä aiemmin (kuljetukset markkinoille), sekä viljan suurella määrällä. a) Hallinnoidaanko viljan julkisen varastoinnin materiaalitoimintoja hyvin? Varmistetaanko komission menettelyillä, että EU:lle aiheutuvat kus- tannukset minimoidaan? b) 15. Tarkastuksen lähestymistapa perustui: komission ja jäsenvaltioiden laatimien, interventiopolitiikan täytän- töönpanemiseen ja tietojen toimittamiseen tarvittavien menettelyiden arviointiin a) varastointitoimien säännönmukaisuuden tarkastamiseen niissä kah- dessa jäsenvaltiossa, joihin tehtiin tarkastuskäynti b) varastointiolosuhteiden ja viljan laadun tarkastamiseen otokseen poi- mituissa varastoissa. c) 16. Tarkastus kattoi 30. lokakuuta 2006 päättyneen varainhoitovuoden ja seuraavan varainhoitovuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana toteutuneet varastointitoimet. Vuonna 2007 paikalla tarkastettiin muun muassa maksajavirastot Saksassa ja Unkarissa, joiden yhteenlaskettu osuus julkisessa varastoinnissa olevasta viljasta tarkastuksen ajankohtana oli 91 prosenttia 8. Tilintarkastustuomioistuin tutki varastointiolosuhteet sekä viljan laadun poimimalla 18 viljaerästä koostuvan otoksen 11 varastossa näissä jäsenvaltioissa. Otanta perustui varastossa jäljellä olleisiin määriin ja logistisiin kriteereihin.

HUOMAUTUKSET 11 HALLINNOIDAANKO VILJAN JULKISEN VARASTOINNIN MATERIAALITOIMINTOJA HYVIN? 17. Vastatakseen tähän tarkastuskysymykseen tilintarkastustuomioistuin selvitti, missä määrin: a) b) c) d) varastoon tuotava vilja vastasi laatuvaatimuksia varastointiolosuhteet ovat asianmukaiset vilja myydään tehokkaalla tavalla heti tilanteen salliessa komissio pyrkii välttämään rakenteellisista syistä johtuvaa varastointia. VILJAN HYVÄKSYMINEN VARASTOON 9 Komission asetus (EY) N:o 824/2000 (EYVL L 100, 20.4.2000, s. 31), joka kodifioitiin asetuksella (EY) N:o 687/2008 (EYVL L 192, 19.7.2008, s. 20). 10 Komissio toimitti tarkastukset Tšekin tasavallassa, Saksassa, Ranskassa, Unkarissa ja Slovakiassa. Unkariin marraskuussa 2006 tehtyä tarkastuskäyntiä koskevassa raportissa todettiin, että joistakin havaituista ongelmista huolimatta tilanne oli parantunut huomattavasti vuonna 2005 tehtyyn käyntiin verrattuna. 18. Tilintarkastustuomioistuin tarkasti, olivatko maksajavirastojen soveltamat hyväksymismenettelyt voimassa olleen asetuksen 9 mukaiset. Tarkastajat tutkivat 31 ostotapahtumaa sisältävään otokseen liittyvät asiakirjat varmistuakseen ostojen säännönmukaisuudesta ja vastaavien maksujen oikeellisuudesta. Otokseen sisältyvissä tapauksissa ei havaittu puutteita ja asiakirjoista saatiin riittävästi todentavaa aineistoa siitä, että maksajavirastojen menettelyt oli toteutettu asetuksen mukaisesti. VILJAN FYYSISET VARASTOINTIOLOSUHTEET 19. Komissio päätteli viidessä jäsenvaltiossa vuosina 2005 ja 2006 suorittamiensa tarkastusten perusteella, ettei näissä jäsenvaltioissa ollut merkittäviä viljan varastointiolosuhteisiin liittyviä ongelmia 10. Tilintarkastustuomioistuin tutki Saksassa ja Unkarissa 11 varastossa säilytetyn 18 viljaerän osalta, olivatko varastointiolosuhteet asianmukaiset. Yhdeksän varastoa todettiin hyväksyttäviksi. Sitä vastoin kahdessa varastossa varastointiolosuhteet havaittiin epätyydyttäviksi siitä huolimatta, että maksajavirastot olivat jo käynnistäneet korjaavia toimia eikä viljan laatu ollut vaarassa.

12 VARASTOIDUN VILJAN MYYNTI 20. Tilintarkastustuomioistuin ei havainnut puutteita Saksan ja Unkarin maksajavirastojen soveltamissa myyntijärjestelyissä. Tilintarkastustuomioistuin kävi myös läpi 44 myyntitapahtuman asiakirjat ja sai näin riittävästi todentavaa aineistoa siitä, että tapahtumat oli toteutettu asianmukaisesti. 11 Komission asetuksen (ETY) N:o 2131/93 5 artikla (EYVL L 191, 31.7.1993, s. 76). 12 Ts. saamatta jääneet tulot. 21. Komission varastojen myyntiin soveltamat toimintaperiaatteet tuetaan tuottajia markkinahintojen ollessa interventiohintoja alhaisemmat eikä vaaranneta markkinahintoja 11 kuvastavat komission tulkintaa julkisen varastoinnin tavoitteista (ks. kohta 1). Toimintaperiaatteiden tarkoituksena ei ole vakauttaa markkinoita hintojen noustessa. Viime aikoihin asti tällä ei ole ollut merkitystä, koska viljan markkinahinta on ollut alhaisempi kuin interventiohinta. 22. Komissio voi myydä viljaa varastoista joko EU-markkinoilla, joiden sisäistä markkinahintaa se ei halua vaarantaa, tai yhteisön ulkopuolisilla vientimarkkinoilla, joilla se saattaa hyväksyä alhaisemman hinnan poistaakseen liialliset varastot EU-markkinoilta. Kun hinta EU-markkinoilla on ollut korkeampi kuin interventiohinta, komission soveltamat toimintaperiaatteet ovat toisinaan johtaneet siihen, että komissio on luopunut viljan myymisestä korkeampaan hintaan sisämarkkinoilla, jotta EU-markkinahinta ei vaarantuisi. Markkinoiden häiriintymisen riski on kuitenkin vähäisempi silloin, kun markkinat ovat vahvat (mistä nousevat hinnat ovat osoituksena). 23. Esimerkiksi vuoden 2007 alussa myytiin vientiin 112 800 tonnia saksalaista ruista hintaan 106 113 euroa tonnilta ja hylättiin sisämarkkinoilla samaan aikaan tarjotut 140 euroa tonnilta, koska tarjottu hinta oli alhaisempi kuin vastaava markkinahinta. Vaihtoehtokustannukset 12 olivat noin 3,3 miljoonaa euroa. Lisäksi EU korvaa viennin yhteydessä kustannukset, jotka aiheutuvat tavaran kuljetuksesta lähimpään vientipaikkaan, kun taas myyminen sisämarkkinoilla ei aiheuta vastaavanlaisia korvauksia. Esimerkkitapauksessa viljan vieminen sen sijaan, että se olisi myyty sisämarkkinoilla, nosti kustannuksia 1,9 miljoonaa euroa.

13 24. Vuoden 2006 alkupuoliskolla saksalaista ruista myytiin bioetanolin valmistukseen markkinahintoja alhaisemmin hinnoin. Komission mukaan myynti toteutettiin osana ohjelmaa, joka koski kokeellista tukea energia-alalle. Myyntipäätös ei liittynyt suoraan interventiovarastojen taloudelliseen hallinnointiin, ja se aiheutti noin 5 miljoonan euron vaihtoehtokustannukset 13. 25. Vuodesta 1987 alkaen EU:n julkisista interventiovarastoista on luovutettu viljaa yhteisön ohjelmaan, jolla edistetään vähävaraisimpien henkilöiden hyvinvointia. Toiminta rahoitetaan viljan interventiovarastointia koskevasta budjettikohdasta. Viime aikoina viljan markkinahinta on noussut, joten vaihtoehtokustannusten (määrärahojen myöntäminen vähävaraisimpien henkilöiden hyväksi) voidaan arvioida olleen 26 miljoonaa euroa 14 varainhoitovuonna 2007. Aiemmin vaihtoehtokustannukset olivat alhaisemmat, sillä viljan ainoat vaihtoehtoiset markkinat muodostuivat viennistä. 13 Tammi-kesäkuussa 2006 myytiin 183 000 tonnia ruista hinnan ollessa noin 81 euroa tonnilta, kun keskimääräinen markkinahinta tuona ajankohtana oli yli 108 euroa tonnilta. 14 Vuonna 2007 ohjelmaa varten luovutettiin 667 000 tonnia viljaa, mistä koitunut mahdollinen tulonmenetys on noin 40 euroa tonnilta. Tämän verran tuloja olisi saatu myymällä vilja markkinoilla. 15 Komission asetuksessa (ETY) N:o 2273/93 (EYVL L 207, 18.8.1993, s. 1) todetaan ainoastaan, että interventiokeskuksilla pitäisi muun muassa olla suotuisa maantieteellinen sijainti. 26. Varastoidun viljan myynti markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla bioetanolin tuotantoon tai sen luovuttaminen EU:n vähävaraisimpien henkilöiden hyväksi aiheuttaa menoja EU:n talousarvioon (tulonmenetys myymiseen verrattuna). Näiden ohjelmien tukivaikutusta ei kuitenkaan kirjata asianomaisen toiminnan yhteyteen, mikä vähentää talousarviomenettelyn ja raportoinnin avoimuutta. 27. Maataloustuotteiden myyntiä koskevat päätökset tehdään keskitetysti, mikä käytännössä vaikeuttaa tuote-erien ominaisuuksien erojen ottamista huomioon. Komissio asettaa jokaisessa hallintokomitean kokouksessa jäsenvaltio- ja tuotetyyppikohtaisen vähimmäismyyntihinnan, johon varaston maantieteellinen sijainti ei vaikuta. Kaikki asetetun hinnan ylittävät tarjouk set hyväksytään ja kaikki sen alittavat hylätään. On kuitenkin otettava huomioon seuraavat seikat: a) b) Jossakin jäsenvaltiossa epäsuotuisammassa paikassa sijaitsevasta erästä saadaan alhaisempia tarjouksia kuin suotuisammassa paikassa olevasta, vaikka erät olisivat muutoin täysin samanlaiset esimerkiksi laadultaan 15. Myös varastoidun viljan laatuerot (etenkin valkuaispitoisuus) voivat vaikuttaa saatujen tarjousten suuruuteen. Tällaiset kriteerit otetaan huomioon mukautettaessa interventiohintaa (ks. kohta 9), mutta ei myynnin yhteydessä.

14 28. Käytännössä viljaeristä, joiden laatu on heikko tai joita säilytetään sijainniltaan epäsuotuisammissa varastoissa, saadaan alhaisempia tarjouksia. Kun tällainen tarjous alittaa komission asettaman vähimmäismyyntihinnan, erä jää varastoon, vaikka tarjous olisi taloudellisesti perusteltu. Viljan pitäminen varastoituna puolestaan aiheuttaa jatkuvasti teknisiä ja rahoituskustannuksia, jotka maksetaan yhteisön talousarviosta. 29. Esimerkiksi Saksan maksajaviraston edustajat ilmoittivat tilintarkastustuomioistuimelle, että tarkastuskäynnin aikaan varastoituna oli pääosin viljaa, jota säilytettiin sijainniltaan epäsuotuisilla alueilla tai sijainniltaan epäsuotuisissa varastoissa. Näiden erien osalta saadut tarjoukset olivat alhaisempia kuin muiden myytyjen erien, sillä tarjouksissa oli otettu huomioon suuremmat kuljetuskustannukset. Komissio ei kuitenkaan ollut hyväksynyt näitä tarjouksia. RAKENTEELLISISTA SYISTÄ JOHTUVAN VARASTOINNIN VÄLTTÄMINEN 30. Kuten kohdassa 3 mainittiin, viljaa joudutaan varastoimaan rakenteellisista syistä silloin, kun interventiopolitiikka johtaa jatkuvaan tarjonnan ja kysynnän epätasapainoon. Tästä seuraa, että ajan mittaan varastot kasvavat, koska markkinaolosuhteiden sijasta interventiohinta on alkanut vaikuttaa tuotantomääriin. Tilintarkastustuomioistuin selvitti, missä määrin komissio pyrki viljan varastointia hallinnoidessaan alentamaan riskiä, että viljaa varastoitaisiin rakenteellisista syistä. 31. Komissio seuraa maatalousmarkkinoiden keskipitkän aikavälin näkymiä aikaisempien tietojen sekä puolivuosittain päivitettävien ennusteiden avulla. Komissio tai ulkoiset konsultit arvioivat poikkeuksellisten tapahtumien (esimerkiksi uusien jäsenvaltioiden liittyminen tai julkisen varastoinnin järjestelmään suunnitellut muutokset) vaikutukset. Komission ja jäsenvaltioiden edustajat keskustelevat säännöllisesti viljamarkkinoiden tilanteesta viljan hallintokomitean kokouksissa.

15 32. Komission markkina-arvioiden perustana olevat tiedot pohjautuvat väistämättä oletuksiin ja ennusteisiin, joiden avulla markkinoiden kehitystä voidaan tarkastella vain suuntaa-antavasti. Erityisen vaikeaa on ennustaa tarkasti pitkän aikavälin tarjontaa ja kysyntää, joihin vaikuttavat muun muassa sellaiset muuttujat kuin ilmasto-olosuhteiden vaikutus tuleviin satoihin ja biopolttoaineiden tuotannosta syntyvä viljan kysyntä. Interventiosta tietyille tuotteille aiheutuneita kielteisiä vaikutuksia ryhdyttiin poistamaan vasta, kun riski oli jo tosiasiallisesti konkretisoitunut ja tilanteen ennustettiin vielä vaikeutuvan. 33. Esimerkiksi rukiin interventiotoimien lakkauttamista komissio ehdotti vuonna 2002 maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä, vaikka jo usean vuoden ajan oli ollut ilmeistä, että rukiin tarjonta oli suhteellisen vakaata ja sen kysyntä vähenemässä. Kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta (jollainen ilmeni esimerkiksi maissin kohdalla vuonna 2007) komission reagointi rakenteellisista syistä johtuvaan varastointiin riippuu käytännössä suurten uudistusten aikataulusta sen sijaan, että komissio pyrkisi nopeasti ja joustavasti vastaamaan markkinaolosuhteiden muutoksiin. Vuoden 2007 lopussa useimpien viljojen varastot olivat kuitenkin olemattomat tai hyvin pienet, mikä osoittaa, että rakenteellisista syistä johtuvan varastoinnin riski on tällä hetkellä erittäin alhainen tai nollassa. Lähde: ECA

16 VARMISTETAANKO KOMISSION MENETTELYILLÄ, ETTÄ EU:LLE AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET MINIMOIDAAN? 34. Komissio korvaa maksajavirastoille kolmenlaisia varastointikustannuksia (jotka on kuvattu tarkemmin liitteessä III): a) b) c) tekniset kustannukset varastoon viennistä ja varastosta poistamisesta sekä kuukausittaiset varastointimaksut korvaukset varastoidun viljan arvon mahdollisesta alenemisesta rahoituskustannukset, jotka liittyvät varaston pitämisen edellyttämään pääomaan. 35. Interventiovarastoinnin kokonaiskustannukset koostuvat edellä kuvatuista kustannuksista sekä varastoidun viljan myynnin kirjanpidollisesta voitosta tai tappiosta (myynnin tuotto vähennettynä tuotteen alentuneella arvolla alkuperäiset kustannukset vähennettynä arvonalennuksella). Ks. liite II. TEKNISET KUSTANNUKSET 36. Tilintarkastustuomioistuin tutki järjestelmän, jonka avulla komissio varmistaa jäsenvaltioiden toimittamien tietojen oikeellisuuden, sekä sen, kuinka komissio käyttää tietoja laskiessaan maksajavirastoille korvattavia kustannuksia. 37. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa havaittiin, että kiinteiden teknisten kustannusten laskemiseen käytetyissä tiedoissa oli epäjohdonmukaisuuksia ja epätarkkuuksia: Neljästä jäsenvaltiosta, joiden tosiasiallisia kustannuksia koskevat tie- dot poikkesivat tavanomaisesta tai vaihtelivat merkittävästi vuodesta 2005 vuoteen 2006, koostuvaan otokseen sisältyi vain yksi jäsenvaltio, joka oli esittänyt komissiolle riittävät asiakirjat ilmoittamiensa lukujen tueksi. a) b) Komissio oli toimittanut perusteellisia tarkastuksia paikalla vuonna 1999 ja yksilöinyt joitakin puutteita, jotka saattoivat vaikuttaa maksajavirastojen toimittamien tietojen oikeellisuuteen. Tämän jälkeen paikalla ei ole toimitettu tarkastuksia.

17 38. Markkinointivuonna 2005/2006 ostotapahtumista 61 prosenttia ja myyntitapahtumista 11 prosenttia oli sellaisia, joissa viljaa ei fyysisesti siirretty varastoon tai varastosta ja joista siis aiheutui vähemmän kustannuksia maksajavirastolle. Komissio laskee tällaisen ilman viljan fyysistä siirtämistä tapahtuvan oston tai myynnin kiinteät kustannukset siten, että se vähentää 32 prosenttia vastaavanlaisista kiinteistä kustannuksista, jotka aiheutuisivat, jos vilja jouduttaisiin siirtämään. Komissio ei kyennyt esittämään riittäviä perusteita tämän prosenttiosuuden tueksi. Mukautettujen kiinteiden kustannusten soveltaminen on kuitenkin melko todennäköisesti johtanut siihen, että jäsenvaltioille on korvattu suurempia määriä kuin siinä tapauksessa, jos komissio olisi käyttänyt samaa kiinteän hinnan laskutapaa, jota se käyttää viljan fyysistä siirtämistä edellyttävien ostojen ja myyntien yhteydessä ja joka paremmin kuvastaa todellisia aiheutuneita kustannuksia. Esimerkiksi Saksalle, jossa 27 prosenttia ostoista ja myynneistä tapahtui ilman viljan fyysistä siirtämistä, suoritettiin markkinointivuonna 2005/2006 kyseisten tapahtumien perusteella 2,3 miljoonaa euroa, vaikka maksajavirastolle ei aiheutunut niistä todellisia kustannuksia. 16 Kun varastoitu vilja on myyty, arvonalennuksen määrällä on nettovaikutusta yhteisön talousarvioon ainoastaan rahan aika-arvon kautta. ARVONALENEMISESTA JOHTUVAT KUSTANNUKSET 39. Arvonalenemisesta johtuvat kustannukset eivät liity kirjanpitoarvon alenemiseen omaisuuserän kustannusten poistamiseen taseesta ilman varojen siirtoja vaan kyse on korvauksesta, joka suoritetaan jäsenvaltioille varastoidun viljan arvioidun toteutumattoman arvonalenemisen perusteella. Mitä suurempi varastojen arvonalennusprosentti on, sitä suurempi on jäsenvaltioiden hyödyksi koituva kassavirta viljan myyntiin asti 16. Tilintarkastustuomioistuin perehtyi menetelmiin ja lähestymistapaan, joita komissio käyttää laskiessaan arvonalennukset, sekä tutki, missä määrin niiden avulla voidaan varmistaa, että varastojen arvoa alennetaan asianmukaisella ja kohtuullisella tavalla. 40. Kuten liitteessä III on selvitetty, arvonaleneminen lasketaan varastojen tulevaa realisointiarvoa koskevien arvioiden avulla. Komissio määrittää arvon, mutta ei säilytä riittävästi taustatietoja niiden oletusten tueksi, joita on käytetty laadittaessa markkinaennusteet, joihin arviot puolestaan perustuvat. Tilintarkastustuomioistuimen on niin ollen mahdotonta tarkastaa, onko menetelmä realistinen ja onko sitä käytetty yhdenmukaisesti. Liitteestä II käy ilmi, että arvonalenemisen korvaaminen jäsenvaltioille on lähes aina johtanut siihen, että viljaa myytäessä on syntynyt tuottoa suhteessa nettokirjanpitoarvoon. Tämä osoittaa, että arvonalenemisesta johtuvat korvaukset ja niin ollen ennakkomaksut yhteisön talousarviosta ovat olleet suurempia kuin jäsenvaltioiden suojaaminen olisi edellyttänyt. Ne ovat kuitenkin estäneet yhteisön maksettavien kasautumista.

18 RAHOITUSKUSTANNUKSET 41. Tilintarkastustuomioistuin tutki, millä tavalla komissio laskee ja korvaa rahoituskustannukset (pääomakustannusten perusteella) ja missä määrin menettelyllä varmistetaan, ettei jäsenvaltioille suoriteta liian suuria korvauksia. 42. Komissio pyytää vuosittain jäsenvaltioita laskemaan ja ilmoittamaan pääomakustannukset. Jos jäsenvaltio ei vastaa pyyntöön, komissio käyttää jäsenvaltioiden rahoituskustannusten korvaamiseen joko yhdellä prosenttiyksiköllä lisättyä pankkienvälistä inter-bank borrowing rate -korkoa tai yhdenmukaista korkokantaa riippuen siitä, kumpi on alhaisempi (ks. liite III). 43. Käytännössä tilanne on se, että kaikki jäsenvaltiot eivät vastaa, mikä saattaa johtua laskelmien monimutkaisuudesta. Vuonna 2006 ainoastaan 15 jäsenvaltiota ilmoitti pääomakustannuksensa, ja näistä jäsenvaltioista yhdeksälle suoritettiin korvauksia yhteensä kuusi miljoonaa euroa vähemmän kuin jos ne eivät olisi toimittaneet tietoja. Niiden 10 jäsenvaltion osalta, jotka eivät ilmoittaneet pääomakustannuksiaan, tilintarkastustuomioistuin ei voi arvioida, olivatko korvaukset suuremmat kuin todelliset rahoituskustannukset. Lähde: ECA

PÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET 19 44. Tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että julkisen varastoinnin materiaalitoimintoja, kuten viljan ottamista varastoon, säilyttämistä ja myyntiä, hallinnoitiin hyvin. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa Saksassa ja Unkarissa ilmeni, että viljan laadun ja varastointiolosuhteiden varmistamiseen tarkoitettuja menettelyjä sovelletaan asianmukaisesti. 45. Komission myyntiin soveltamat toimintaperiaatteet yleensä minimoivat interventiokustannukset. Tilintarkastustuomioistuin yksilöi kuitenkin tapauksia, joissa viljaa ei myyty sisämarkkinoilla, vaikka siitä olisi saatu korkeampi hinta, vaan se myytiin vientiin, jotta ei olisi vaarannettu EU:n markkinahintoja (ks. kohta 22). 46. EU:n talousarvion ja tilinpidon avoimuutta vähentää se, että viljan varastointia koskevasta budjettikohdasta rahoitetaan kustannukset, joita aiheutuu viljan myymisestä markkinahintaa alhaisempaan hintaan bioetanoli teollisuudelle tai luovuttamisesta vähävaraisimpien henkilöiden hyväksi (ks. kohta 26). 47. Myyntiä koskevat toimintaperiaatteet eivät ole riittävän joustavat, mikä johtuu siitä, että tuotteen laatua ja sijaintia sekä varastossa pitämisen kustannuksia ei oteta huomioon. Joustamattomuuden vuoksi osa viljasta jää varastoon tarpeettoman pitkäksi aikaa, mikä lisää rahoitus- ja teknisiä kustannuksia (ks. kohdat 27 ja 28). 48. Reagointia rakenteellisista syistä johtuvaan varastointiin hidastaa usein se, että toimet nivelletään suurempien uudistusten aikatauluihin. Vuonna 2007 maissia koskeneen kiireellisen tilanteen komissio kuitenkin selvitti viivytyksittä (ks. kohta 33).

20 49. Tilintarkastustuomioistuin suosittelee seuraavaa: Kun arvioidaan varastoidun viljan myynnin yhteydessä saatuja tar- jouk sia, seuraavat seikat olisi otettava huomioon: a) i) Varastointiaika ja siitä aiheutuvat kustannukset pitäisi mini- moida hyväksymällä hivenen alhaisempia tarjouksia silloin, kun markkinoita voidaan pitää riittävän kantavina. ii) Myyntihinnan tulisi vaihdella tuotteen laadun ja sijainnin perusteella. iii) Tulot (jotka viedään viljan interventiota koskevaan budjettikoh- taan vastapainoksi intervention kustannuksille) pitäisi optimoida hyväksymällä interventiohintaa korkeampi hinta sisämarkkinoilla sen sijaan, että hyväksytään huomattavasti alhaisempi hinta vientimarkkinoilla. Talousarvioprosessin parantamiseksi olisi syytä lisätä sellaisista toi- mista aiheutuvien kustannusten avoimuutta, jotka eivät liity suoraan viljan interventiovarastointiin (esimerkiksi tuki yhteisön vähävaraisimmille henkilöille tai bioetanoliteollisuudelle). b) c) Mahdollisiin tai tosiasiallisiin markkinoiden vääristymisen riskeihin (rakenteellinen ylijäämä) pitäisi reagoida nopeammin. 50. Komissio kykenee käyttämänsä laskentamenetelmän avulla tavallisesti varmistamaan, että EU:lle koituvat varastointikustannukset minimoidaan ja että jäsenvaltioita kannustetaan minimoimaan kustannuksensa. Kustannusten laskemisessa käytettäviä tietoja ei kuitenkaan juuri tarkasteta, minkä vuoksi vaarana on, että käytetyt tiedot ovat virheellisiä (ks. kohta 37). 51. Jäsenvaltiot saavat yleensä kohtuullisen korvauksen viljan varastoimisesta. Korvaukset saattavat kuitenkin rahoituskustannusten ja ilman viljan fyysistä siirtämistä tapahtuvan varastoinnin kiinteiden kustannusten kohdalla olla suuremmat kuin korvausten perusteena olevat kustannukset (ks. kohdat 38 ja 43).

21 52. Komissio ei säilytä riittävästi taustatietoja niiden oletusten tueksi, joita se on käyttänyt laatiessaan viljan arvon perustana olevat markkinaennusteet. Tilintarkastustuomioistuin ei niin ollen voi varmistua siitä, että arvonalennusta laskettaessa on käytetty realistisia ja yhdenmukaisia lukuja (ks. kohta 40). 53. Tilintarkastustuomioistuin suosittelee seuraavaa: Komission olisi tehostettava maksajavirastojen ilmoittamiin kustan- nuksiin kohdistamiaan tarkastuksia seuraamalla järjestelmällisesti kaikkia poikkeuksellisia tietoja ja vaihteluita. Tiedot olisi tarkastettava paikalla toimitettujen tarkastusten yhteydessä. a) b) c) d) Komission olisi tarkistettava ilman tavaran fyysistä siirtämistä tapah- tuviin toimiin soveltamiaan kiinteitä kustannuksia varmistaakseen, että ne eivät ole todellisia menoja suuremmat. Niiden oletusten, jotka komissio tekee viljavarastojen arvon alenemi- sesta, taustatiedot pitäisi dokumentoida selkeästi. Komission olisi varmistettava, että korvausosuudet asetetaan tasoille, jotka kannustavat jäsenvaltioita ilmoittamaan todelliset rahoituskustannuksensa ja minimoivat liian suurten korvausten riskin. 54. Tilintarkastustuomioistuin suosittelee, että menettelyjä yksinkertaistetaan maatalouden terveystarkastuksen yhteydessä, sillä julkista interventio ta aiotaan jatkaa ainakin tärkeimmän viljan (leipävehnä) osalta, koska interventio toimii markkinoiden turvaverkkona. Tilintarkastustuomioistuin on hyväksynyt tämän kertomuksen Luxemburgissa 19. marraskuuta 2008 pitämässään kokouksessa. Tilintarkastustuomioistuimen puolesta Vítor Manuel da Silva Caldeira presidentti

22 LIITE I JULKISISSA VARASTOISSA OLEVAN VILJAN MÄÄRÄ VARAINHOITOVUODEN LOPUSSA (30. SYYSKUUTA) (1 000 tonnia) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1 2006 2007 Vehnä 2 770 666 431 1 179 173 8 592 4 218 152 Maissi 23 12 3 17-2 608 5 357 1 218 Ruis 3 218 3 792 5 054 4 715 3 196 2 307 546 - Ohra 1 798 2 210 2 382 800 109 1 129 2 061 - Durra 5 5 4 11-2 3 - Yhteensä 7 814 6 685 7 874 6 722 3 478 14 638 12 185 1 370 1 Vuoden 2005 lukuihin on sisällytetty EU:hun vuonna 2004 liittyneissä 10 uudessa jäsenvaltiossa varastoituna ollut vilja. Lähde: EMOTR:n tukiosaston (2000 2006) ja Euroopan maatalouden tukirahaston (2007) vuotuiset rahoituskertomukset. LIITE II VILJAN INTERVENTIOVARASTOINNISTA AIHEUTUNEET MENOT KUSTANNUSTYYPEITTÄIN (miljoonaa euroa) 2000 2001 2002 2003 2004 2005 1 2006 2007 Tekniset 325 198 160 177 106 222 353 192 kustannukset (a) Rahoituskustannukset 30 25 27 23 9 30 47 25 (b) Kirjanpitoarvo (130) (74) (14) 58 (97) (10) (130) (443) tuotto (c) Arvonalennus (d) 239 36 46 10 27 200 68 - Yhteensä 2 = (a) + (b) + (c) + (d) 464 185 219 268 45 442 338 (226) 1 Vuoden 2005 lukuihin on sisällytetty EU:hun vuonna 2004 liittyneissä 10 uudessa jäsenvaltiossa varastoituna ollut vilja. 2 Budjettikohta 05 02 01 02 Viljan interventiovarastointi. Lähde: EMOTR:n tukiosaston (2000 2006) ja Euroopan maatalouden tukirahaston (2007) vuotuiset rahoituskertomukset.

23 LIITE III JULKISESTA VARASTOINNISTA AIHEUTUNEIDEN MENOJEN LASKEMINEN MATERIAALITOIMINTOIHIN SOVELLETAAN KIINTEITÄ MÄÄRIÄ 1. Varastointitoimintoja on kolmenlaisia (varastoon vieminen, kuukausittainen varastossa pitäminen ja varastosta poistaminen), ja niitä koskevat kiinteät kustannukset lasketaan vuosittain jäsenvaltioiden ilmoittamien edellisen vuoden todellisten kustannusten perusteella. Kukin kiinteä määrä lasketaan vähintään neljän toimintakustannuksiltaan edullisimman jäsenvaltion todellisten kustannusten painotettuna keskiarvona. Laskelmassa käytettyjen todellisten kustannusten täytyy vastata vähintään 33:a prosenttia keskimääräisestä varastoidusta määrästä. Tätä kuvataan seuraavassa taulukossa: Jäsenvaltio A B C D E F Varastoon viemisen todelliset 1,5 1,7 1,9 2,0 2,5 5,0 kustannukset (euroa tonnilta) Keskimääräiset varastoidut määrät (tonnia) 200 500 300 100 4 000 6 000 2. Koska niiden neljän jäsenvaltion, joissa todelliset kustannukset ovat alhaisimmat, määrät vastaavat alle 33:a prosenttia keskimääräisestä varastoidusta yhteismäärästä (= 3 663 tonnia), viides jäsenvaltio on otettava osittain mukaan painotettua keskiarvoa laskettaessa. Tässä esimerkissä varastoon viemistä koskeva kiinteä summa on siis: (1,5x200 + 1,7x500 + 1,9x300 + 2x100 + 2,5x2 563) / 3 663 = 2,27 euroa. 3. Merkillepantavaa on, että tämän menetelmän avulla komissio voi varmistaa, että se aina korvaa vähemmän kuin jäsenvaltioiden yhteensä ilmoittaman todellisten kustannusten summan, vaikka alhaisimmat kustannukset ilmoittaneille jäsenvaltioille suoritettava korvaus olisikin suurempi kuin niille aiheutuneet todelliset kustannukset. Edellä olevan esimerkin yh teydessä yleinen keskiarvo olisi ollut 3,78 euroa tonnilta. Jäsenvaltioita kannustaa kustannusten minimoimiseen se, että ne joutuvat itse maksamaan komissiolta saadun korvaukset ylittävän osuuden.

24 4. Jäsenvaltioiden maksajavirastot vastaavat varastointitiloja koskevien sopimusten tekemisestä, mukaan lukien kuhunkin tapahtumaan liittyvien kustannusten määrittäminen varastoon viemisen, varastossa pitämisen ja varastosta poistamisen osalta. Unkarissa kansalliset viranomaiset ja varastoijien edustajat neuvottelevat vuosittain standardisopimuksen. Saksassa maksajavirasto määrittää varastoon viemisen ja varastosta poistamisen kiinteät kustannukset. Varastoijat kuitenkin tekevät varastointitiloja koskevia tarjouksia kahdesti vuodessa, ja maksajavirasto valitsee tar jouksista edullisimmat tarpeen mukaan pyrkien minimoimaan kuljetuksen ja varastoinnin yhteenlasketut kustannukset. 5. Saksassa varastoijien on kilpailtava viljan varastointipalvelujen tarjoamisesta. Näin varmistetaan, että kustannukset vastaavat markkinoilla vallitsevaa tasoa, mikä puolestaan vaikuttaa myönteisesti EU:n korvaamiin kiinteisiin kustannuksiin. VARASTOIDUN VILJAN ARVON ALENEMINEN 6. Komissio määrittää arvonalennuksen määrän ja korvaa sen jäsenvaltioille seuraavasti: a) Jokaisen seuraavan varainhoitovuoden lopussa kunkin tuotteen kus- sakin jäsenvaltiossa varastoituna oleva määrä kerrotaan viljan seuraavaan varainhoitovuoteen siirrettävän arvon ja arvioidun myyntihinnan erotuksella. b) Kun vilja ostetaan, arvonalennuksen lasketaan vastaavan ainakin 70:tä prosenttia (komission joka vuoden alussa vahvistama k kerroin ) kunkin viljan ostohinnan ja arvioidun myyntihinnan erotuksesta. 7. Viljan kirjanpitoarvoa voidaan pienentää arvonalennuksella, mutta arvoa ei ole mahdollista palauttaa. Vaikka arvioitu myyntihinta olisikin noussut varainhoitovuoden lopussa, kirjanpitoarvoa ei nosteta peruuttamalla osa arvonalennuksen kustannuksista, jotka on jo korvattu jäsenvaltioille.

25 8. Seuraava esimerkki osoittaa, että arvonalennuksen määrä ei muuta viljan julkiseen varastointiin liittyvien varainsiirtojen yhteismäärää. Se kuitenkin vaikuttaa varainsiirtojen ajoitukseen ja siihen, miten maksut jaksotetaan eri varainhoitovuosille. Esimerkkitapauksessa viljaerä ostettiin vuonna x hintaan sata ja myytiin vuonna x+1 hintaan 90. Ainoan eron muodostavat arvonalentamisen kustannukset vuonna x: Ostohinta Arvonaleneminen vuonna x Seuraavaan varainhoitovuoteen siirrettävä arvo Myynnin tuotto vuonna x + 1 Kirjanpitoarvo vähennettynä myynnin tuotolla EU:n maksama kokonaismäärä (a) (b) (c) = (a) (b) (d) (e) = (c ) (d) (b) + (e) A 100 100-90 90 10 B 100 50 50 90 40 10 C 100 0 100 90 10 10 1 Jäsenvaltion täytyy ilmoittaa korkokanta, joka vastaa komission pyyntöä edeltävien kuuden kuukauden aikana toteutunutta keskimääräistä korkokantaa. 2 Yhdenmukainen korkokanta vastaa kolmen kuukauden ja 12 kuukauden Euribor-korkojen keskiarvoa komission pyyntöä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana. 3 Korkokanta vastaa jäsenvaltioiden kolmen kuukauden pankkienvälisen inter-bank borrowing offered rate -korkokannan keskiarvoa komission pyyntöä edeltäneiden kuuden kuukauden aikana lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. 9. Esimerkillä kuvataan sitä, että arvonalennuksen kustannukset vaikuttavat EU:n talousarviosta jäsenvaltioille suoritettaviin varainsiirtoihin (eli korvauksiin) vuonna x (sarake b) ja vuonna x+1 (sarake e), mutta EU:n maksama kokonaismäärä pysyy samana. KÄYTTÖÖN OTETTUJA VAROJA KOSKEVAT RAHOITUSKUSTANNUKSET 10. Komissio laskee jäsenvaltioille korvattavat rahoituskustannukset kertomalla sovellettavan korkokannan varainhoitovuonna varastoituna olleen viljan keskimääräisellä arvolla. Komissio pyytää vuosittain jokaista jäsenvaltiota ilmoittamaan pääomakustannukset: Jos jäsenvaltio vastaa, sen osalta sovelletaan joko jäsenvaltion ilmoit- tamaa korkokantaa 1 tai yhdenmukaista korkokantaa riippuen siitä, kumpi on alhaisempi 2. a) b) Jos jäsenvaltio ei vastaa, sen osalta sovellettava korkokanta on joko jäsenvaltion korkokanta 3 lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä tai yhdenmukainen korkokanta riippuen siitä, kumpi on alhaisempi.

KOMISSION VASTAUKSET

27 TIIVISTELMÄ V. Nykyisessä järjestelmässä ei oteta huomioon viljaerien laatua tai varastointipaikkaa. Näiden tekijöiden huomioon ottaminen myyntihintaa vahvistettaessa aiheuttaisi huomattavia täytäntöönpano-ongelmia ja tekisi järjestelmän hallinnoinnin erittäin hankalaksi. Komission mielestä nykyisen järjestelmän etuja ovat yksinkertaisuus ja objektiivisuus, ja lisäksi se on hyvin tehokas. Komissio ottaa nämä suositukset huomioon, kun markkinaolosuhteet sen sallivat. VI. Komissio perehtyy asiaan ja vastaa sen jälkeen tähän huomautukseen. VII. Komissio analysoi tällä hetkellä perusteellisesti kyseisiltä jäsenvaltioilta saamansa kustannustiedot. Komission riskianalyysin perusteella ja varastoissa olevan vähäisen viljamäärän vuoksi tietojen tarkastaminen paikalla ei tällä hetkellä ole perusteltua. VIII. Komissio perehtyy parhaillaan tilanteeseen ja päättää sen jälkeen, mikä menetelmä soveltuu parhaiten varastoon vientiä ja varastosta poistamista koskevien kiinteiden kustannusten laskemiseen silloin, kun viljaa ei siirretä fyysisesti. Komissio ei kuitenkaan kykene nykyisessä julkisten varastojen tilanteessa laatimaan menetelmää, jonka avulla voitaisiin tehokkaasti selvittää ilman viljan fyysistä siirtämistä tapahtuvan viljan oston tai myynnin kustannukset ja jota voitaisiin käyttää suunniteltaessa näihin kustannuksiin perustuvaa uutta laskentamenetelmää. Komissio kehittää parhaillaan myös parasta mahdollista tapaa toimia silloin, kun jotkin jäsenvaltiot eivät ilmoita korkokulujaan, samassa yhteydessä, kun se laskee, mitä korkokantaa kussakin tapauksessa käytetään julkisen varastoinnin rahoituskustannuksia korvattaessa. IX. Komission toukokuussa 2008 terveystarkastuksen yhteydessä esittämiin ehdotuksiin sisältyy useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on viljan interventiojärjestelmän mukauttaminen uuteen markkinatilanteeseen ja julkisen intervention vahvistaminen turvaverkkomekanismina. Tällä hetkellä voin ja rasvattoman maitojauheen julkisia varastoja ei ole lainkaan, ja kestää monta vuotta ennen kuin naudanlihan julkisia varastoja taas saadaan. Lisäksi sokeria ei ole ostettu varastoon lainkaan, ja myynnin odotetaan vähentävän varastoissa olevan sokerin määrää. Alkoholin osalta kaikki ostot julkisiin varastoihin päättyivät 1.8.2008 viinimarkkinoiden uudistuksen myötä. Vuoden 2009 loppuun mennessä on tarkoitus antaa uusi komission asetus, jossa vahvistetaan julkisiin varastoihin ostamista koskevat yhteiset säännöt. HUOMAUTUKSET 22. Vienti muodostaa viljan interventiovarastojen päämarkkinat. Onkin tärkeää olla aiheuttamatta hintojen voimakasta alenemista myymällä sisämarkkinoilla valtavia määriä, sillä se johtaisi interventiotarjouksiin. Tästä syystä viljaa on myyty sisämarkkinoilla vain sellaisina markkinointivuosina, jolloin hinnat ovat korkeat, ja markkinahäiriöitä välttäen. Tämä edellyttää tarkkaa harkintaa silloin, kun siirrytään vientimyynnin ajanjaksosta sisämarkkinamyyntiin ja päinvastoin. 23. Ruista on vuosien varrella silloin tällöin varastoitu rakenteellisista syistä. Vaikka ruis ei ole ollut oikeutettua interventioon vuoden 2003 jälkeen, viimeiset varastot saatiin komission toimista huolimatta myytyä vasta kesällä 2007. Vuonna 2006 2007 markkinoilla tapahtui odottamaton käänne ja sisämarkkinahinnat nousivat voimakkaasti.

28 Tilintarkastustuomioistuimen mainitsema tilanne, jossa kaksi tarjousta oli voimassa yhtä aikaa, kesti vain viisi viikkoa. Vientitarjous, jossa myyntihinnat olivat alemmat, hyväksyttiin sisämarkkinatarjouksen sijaan. 24. Rukiille oli kaksi eri hintaa: toinen bioetanolin valmistukseen tarkoitetulle rukiille ja toinen tavanomaiselle rukiille. Bioetanolirukiin hinta oli alhaisempi. Vuoden 2005 2006 kokeiluhanke koski 200 000:ta tonnia ruista, joka oli peräisin vuoden 2003 ja sitä aiemmista sadoista. Näiden varastoinnista jo aiheutuneiden ja tulevaisuudessa mahdollisesti aiheutuvien kustannusten vuoksi (kaksi euroa tonnilta ja kuukaudelta) oli perusteltua kokeilla näitä uusia markkinoita korkeammista vaihtoehtokustannuksista huolimatta. 25. Euroopan unionin vähävaraisimmille suunnattu elintarvikeapuohjelma perustettiin aikana (1987), jolloin yhteisön interventiovarastot olivat hyvin suuret. 1 Tuolloin varastoista voitiin ohjelman avulla luovuttaa suuria määriä, jotka olisivat muuten jääneet julkisiin varastoihin ja aiheuttaneet yhteisön talousarvioon vastaavat menot. Neuvosto on vahvistanut interventiovarastoista vähävaraisimmille luovutettujen tuotteiden kirjanpitoarvon interventiohinnan tasolle. Yhteisen maatalouspolitiikan toisiaan seuranneilla uudistuksilla on onnistuttu supistamaan ratkaisevasti yhteisön interventiovarastoja. Tässä uudessa tilanteessa yhteisön vähävaraisimmille suunnattua elintarvikeapuohjelmaa on tarkistettava perusteellisesti. Komissio hyväksyi 17. syyskuuta 2008 ehdotuksen uudeksi neuvoston asetukseksi. 26. Vähävaraisimmille suunnattuun elintarvikeapuohjelmaan tarkoitettu vilja rahoitetaan budjettikohdasta 05 02 04 01. Lisäksi julkisen varastoinnin tilinpidossa eritellään selvästi kaikki elintarvikeapuohjelmaan liittyvät varastojen muutokset. Kahden erillisen tilin ansiosta ohjelmasta EU:n talousarvioon aiheutuvat menot käyvät ilmi läpinäkyvästi sekä talousarvion että varastokirjanpidon kannalta. Rukiin myyntiä bioetanolin valmistukseen koskeva tarjouskilpailu oli kokeiluhanke, joka koski pientä määrää viljaa (200 000:ta tonnia, josta 190 505 tonnia myytiin). Tätä kertaluonteista tarjouskilpailua koskevat tilit sisältyvät interventiorukiin myyntiä koskevaan budjettikohtaan, samoin kuin kolme muuta samana markkinointivuonna julkaistua tarjouskilpailua, jotka koskivat 0,2:ta, 0,5:tä ja yhtä miljoonaa tonnia. Bioetanolia koskevan kokeiluhankkeen osuus oli alle 11 prosenttia tuona markkinointivuonna myytäväksi tarjotusta interventiorukiista. Siksi sitä varten ei tarvinnut perustaa omaa budjettikohtaa. Tätä tarjouskilpailua ei myöskään ole myöhemmin avattu uudelleen. 27.-28. Nykyisessä järjestelmässä ei oteta huomioon viljaerien laatua tai varastointipaikkaa. Näiden tekijöiden huomioon ottaminen myyntihintaa vahvistettaessa aiheuttaisi huomattavia täytäntöönpano-ongelmia ja tekisi järjestelmän hallinnoinnin erittäin hankalaksi. Komissio on päättänyt pitäytyä bruttohinnassa ja antaa tarjouskilpailumekanismin ja siihen sisältyvän kilpailun määrätä erien myyntijärjestyksen. Koska todellisia kuljetuskustannuksia ei tunneta, niiden arviointi perustuisi vaikeasti hallinnoitaviin olettamuksiin. Komissio katsoo tästä syystä, että nykyinen järjestelmä, jonka etuja ovat yksinkertaisuus ja objektiivisuus, on myös tehokkain. 1 Neuvoston asetus (ETY) N:o 3730/87, joka on korvattu neuvoston asetuksella (EY) N:o 1234/2007 (yhteisiä markkinajärjestelyjä koskeva asetus).

29 29. Kulutuskeskuksista kauimpana sijaitsevia eriä koskevat tarjoukset ovat yleensä vähemmän kilpailukykyisiä, ja siksi on loogista, että nämä erät myydään viimeisinä. Tällaisessa tilanteessa voidaan noudattaa erityistä menettelytapaa. Komissio pyysi esimerkiksi lokakuussa 2007 Unkarin viranomaisia ilmoittamaan viimeisten varastojensa sijainnin. Näin tapahtuikin, ja siksi oli mahdollista tapauskohtaisesti paikantaa jäljellä olevat, pienetkin varastot. Samoin on toisinaan toimittu sellaisten varastojen kohdalla, joiden sijainti Suomessa tai Ruotsissa on epäedullinen. Tarjouksia on usein hyväksytty tällä perusteella. Tällainen räätälöity hallinnointi on mahdollinen prosessin loppuvaiheessa, kun jäljellä on vain jäännöseriä, mutta sitä olisi kuitenkin vaikeaa soveltaa alun pitäen kaikkiin myytäviin eriin. 31. Markkina-analyyseistä keskustellaan jäsenvaltioiden edustajien kanssa hallintokomiteassa, joka kokoontuu kahdesti kuukaudessa, sekä neuvoa-antavan komitean viljaa käsittelevässä pysyvässä ryhmässä (johon kuuluu talouden toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajia), joka kokoontuu neljästi vuodessa. 32.-33. Komissio on viime vuosina antanut viljan interventiojärjestelmää koskevia ehdotuksia Agenda 2000:n ja vuoden 2003 väliarvioinnin yhteydessä sekä lisäksi vuonna 2006 maissin osalta. Näiden ehdotusten ansiosta interventiojärjestelmää on voitu mukauttaa markkinatilanteen muutoksiin. Komission toukokuussa 2008 terveystarkastuksen yhteydessä antamissa ehdotuksissa ei ollut tarvetta käsitellä varastojen suuruuteen liittyviä ongelmia, mutta niihin sisältyy joukko toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on viljan interventiojärjestelmän mukauttaminen uuteen markkinatilanteeseen ja julkisen intervention vahvistaminen turvaverkkomekanismina. 37. Komissio analysoi jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ja varmistaa niiden paikkansapitävyyden yksityiskohtaisilla kysymyksillä. Tämä käy selvästi ilmi asiaa koskevista työasiakirjoista, jotka sisältävät jäsenvaltioiden alkuperäiset vastaukset komission kyselylomakkeeseen, mutta myös kaiken muun vastausten analysointiin perustuvan yhteydenpidon komission ja jäsenvaltioiden välillä. Jäsenvaltiot ovat useasti korjanneet alun perin ilmoittamiaan kuluja sen jälkeen, kun komissio on analysoinut tiedot ja esittänyt ilmoituksiin liittyviä kysymyksiä. Komissio katsoo myös, että se on saanut riittävästi selvennyksiä jäsenvaltioiden toimittamien lukujen tueksi. Se ei siksi pidä perusteltuna tilintarkastustuomioistuimen huomautusta, jonka mukaan vain yksi otokseen valikoiduista neljästä jäsenvaltiosta toimitti komissiolle riittävät asiakirjat. Vuonna 1999 paikalla tehtyjä tarkastuksia ei ole toistettu, koska komissio ei pitänyt havaintoja riittävän merkittävinä. Kun vaikutus rahastoon sittemmin todettiin tilien tarkastamis- ja hyväksymisprosessin yhteydessä vähäiseksi, tarkastukset lopetettiin.