Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seurantaraportti 31.7.2016 1 Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman viimeisenä toimintavuonna toimenpiteet ja projektit painottuvat nuorten työttömyyden vähentämiseen. Näistä projekteista Ohjaamo Espoo (ESR-rahoitteinen vuosina 2015 2018) keskittyy antamaan monialaista tukea ja ohjausta työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville 17 29- vuotiaille nuorille (nuorisotakuu). Lisäksi Ohjaamo Espoo koordinoi nuorten matalan kynnyksen toimintamallin kehittämistä Espooseen. Uutena toimintona aloitti Monik ry:n isännöimä Urax-työhönvalmennushanke, jonka tavoitteena on ohjata maahanmuuttajataustaisia nuoria työelämään. Hankkeessa mukana ovat Espoon ja Helsingin kaupungit sekä Uudenmaan TE-toimisto. Urax-hanke toimii yhteistyössä Espoon ja Helsingin Ohjaamojen kanssa. 2 Tilanne hyötytavoitteittain Hyötytavoite: Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat Valtakunnallisen kouluterveystutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten hyvinvoinnin suunta on myönteinen. Nuorten päihteiden käyttö, nuuskaa lukuun ottamatta, on vähentynyt ja liikunnan harrastaminen on lisääntynyt. Vaikka vuoden 2015 kouluterveyskyselystä ei ole käytettävissä kaupunkikohtaisia tuloksia, voidaan olettaa, että Espoossa suunta on samankaltainen. Yhdeksi huolenaiheeksi voidaan nostaa tyttöjen kokema fyysinen uhka, joka on ammattioppilaitoksissa opiskelevilla säilynyt noin 20 %:ssa ja lukiolaistytöillä noussut n. 10 %:sta 15 %:iin. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman vuoden 2016 toimenpiteenä on yhteistyö Kalliolan Nuoret ry:n Espoon Tyttöjen talon kanssa, jossa organisoidaan syksyllä kaksi nuorten äitien toimintaryhmää ja yksi ryhmä väkivaltaisesti käyttäytyville tytöille. Yhteistyökumppaneina Nuoret äidit -toiminnassa on Espoon lastensuojelu- ja neuvolatoiminnot. Väkivaltaisten tyttöjen ryhmän toiminnassa kumppanina on lisäksi valtakunnallinen Maria Akatemian Keijun varjo -hanke, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää työtapoja työntekijöille ryhmäohjaukseen ja yksilötyöhön. Nuorten elinvoimaisuus ja Osallistuva Espoo -kehitysohjelmien yhteiset toimenpiteet nuorten osallisuuden lisäämiseksi ovat käynnistyneet uuden nuorisovaltuuston valinnan jälkeen. Toimenpiteillä edistetään toimintatapoja, joilla uuden kuntalain mukaisesti nuoria osallistetaan päätöksenteon suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Osana tätä toimintaa on myös KatuMetro-tutkimusryppääseen kuuluva Paikallahanke, joka kehittää toimintatapoja, joilla osallistetaan nuoria toimintaympäristönsä kehittämiseen Espoossa ja Helsingissä. Espoossa toimitaan yhteistyössä nuorisovaltuuston, teknisen ja ympäristötoimen sekä nuorisopalveluiden kanssa. Nuorten hyvinvointi on riippuvainen yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Huolimatta siitä, että koulutustakuu toteutuu hyvin peruskoulun päättäneiden osalta, jää espoolaisnuoria ilman ammatillista koulutusta keskeytysten kautta. Positiivisena voidaan pitää sitä, että vuoden 2015 lopussa peruskoulun varassa olevia 15 29- vuotiaita työttömiä oli 624 henkilöä, kun vuotta aiemmin heitä oli 667. Yhä edelleen huoli on myös niistä nuorista, jotka eivät ylioppilastutkinnon jälkeen ole sijoittuneet jatkokoulutukseen. Etsivän nuorisotyön asiakkaana oli 476 16 29-vuotiasta nuorta 1.1. - 31.7 välisenä aikana. Etsivä nuorisotyö (Omnia) huolehtii yhteistyössä Espoon
opetustointen kanssa nuorten sijoittumisesta 2. asteen koulutuksiin yhteishaun jälkeen ja opintonsa keskeyttäneiden ohjaamisesta, joista tilasto on käytettävissä täydennyshakujen jälkeen. Ennakoimattoman suuresta turvapaikanhakijoiden määrästä huolimatta kaikille perusopetusikäisille Espooseen sijoitetuille turvapaikanhakijoille (noin 220 henkilöä) pystyttiin osoittamaan perusopetukseen valmistavan opetuksen luokkapaikat nopeasti. Hyötytavoite: Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista ja muista lähtökohdista huolimatta Hyötytavoitteen pääprojektina on Stadium Sports Campin järjestämät leiritoiminnot, jotka järjestetään yhteistyössä espoolaisten liikuntaseurojen kanssa Leppävaaran urheilupuiston alueella. Uutena toimintona kesällä 2016 olivat päiväleirit, jotka suunnattiin 6 10-vuotiaille. Osallistujia leireillä oli 433 lasta (espoolaisia 227), kun vuonna 2015 heitä oli 303. Maksuvapaapaikkoja on leirille myönnetty 13.6. mennessä 61 espoolaiselle lapselle ja nuorelle (yhteensä jaettiin 99 paikkaa). Lisäksi leirit tarjosivat 98 koululaiselle ja opiskelijalle kesätyöpaikan liikunta- ja nuorisopalveluiden, Omnian sekä liikuntaseurojen kautta. Kevään 2016 aikana on hitaasti käynnistynyt eri toimijoiden rekisteröityminen harrastushaku.fi-sivustoille (13 nuoriso- ja liikuntajärjestöä). Sivuston ulkoasua espoolaisille toimijoille sopivammaksi kehitetään yhteistyössä pk-seudun kaupunkien kanssa. Markkinointi aloitetaan syksyllä 2016. Lisäksi kehitetään Espoon omia internet-sivustoja niin, että kaikki kaupungin ja kaupungin yhteistyökumppaneiden nuorille tarjoamat palvelut löytyvät jatkossa Nuori Espoo -sivuilta. Kehitysohjelman toimintakauden aikana on edistetty hyötytavoitetta monipuolisilla toimenpiteillä. Sivistystoimen eri tulosyksiköissä on lisätty matalan kynnyksen kerhotoimintoja ja lisäksi on avustettu kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöjä harrastustoimintojen järjestämisessä. Liikuntatoimessa on lisätty matalan kynnyksen Muuvi -, Jump- ja Wau-kerhoja (yhteensä 88), joiden käyntimäärä keväältä on yhteensä 13 220. Koulujen antamat kerhotoiminnot ovat monipuolistuneet ja niiden osallistujamäärät ovat kasvaneet (opetustoimen arviointiraportti julkaistaan syksyn aikana): Kerhojen lukumäärä vuosiluokilla 1 6 Kerhoihin osallistujia vuosiluokilla 1 6 Kerhojen lukumäärä vuosiluokilla 7 9 Kerhoihin osallistujia vuosiluokilla 7 9 2012 13 2013 14 2014 15 Kevätkausi 2016 208 272 330 347 3200 4300 5170 6873 52 63 80 64 923 1000 1150 1073 Hyötytavoitteen toteutumista on hankalaa arvioida, koska tällä hetkellä ei ole käytössä tilastotietoja siitä, miten lapset ja nuoret itse kokevat pääsevänsä harrastuksiin ja kuinka paljon perheiden taloudelliset tilanteet vaikuttavat valintamahdollisuuksiin.
Hyötytavoite: Nuorten asunnottomuus vähenee Nuoren aikuisen itsenäistymistä ja liittymistä työelämään edistävät mahdollisuudet omaan kotiin. Espoossa nuorten tilastollinen asunnottomuus on vähentynyt, mutta samalla nuorten tuetun asumisen asiakkaiden määrä on jatkuvasti kasvanut. Nuorten asunnottomuus on myös usein piilossa tilastoilta, koska asuntotilanne viivästyttää irtautumista lapsuudenkodista. Nuorten asunnottomuus Espoossa vuosina 2010-2015 Asunnottomat /vuosi 2010 2011 2012 2013 2014 2015 alle 25- vuotiaat asunnottomat, 86 103 125 150 159 136 joista pitkäaikaisasunnot tomia 24 21 45 37 70 45 Espoo on hyvin tietoinen nuorten vaikeasta asuntotilanteesta ja tekee aktiivisesti toimenpiteitä asunnottomuuden poistamiseksi. Myös nuoria on kuultu asuntotilanteesta, esimerkiksi Nuoret arjen keskiössä -projektin tuotokset ovat vaikuttaneet asunto-ohjelman toteutumiskohteisiin (Suviniitty) ja valtakunnallisen asunnottomuuden ennaltaehkäisyohjelman (nk. Aune-ohjelma) tavoitteita ideoitiin Espoossa pidetyssä valtakunnallisessa seminaarissa. Espoossa on vireillä mm. seuraavia hankkeita, joilla parannetaan nuorten asuntotilannetta: Espoo on aloittanut uutena toimintana välivuokrausta pilotoivan hankkeen yhteistyössä Y-säätiön kanssa. Välivuokrauksen avulla on tarkoitus saada vuokrattua yksityisiltä vuokramarkkinoilta asuntoja ensisijaisesti alle 30-vuotiaille, joiden on vaikea löytää asuntoa itsenäisesti. Vuoden 2016 tavoitteena on 30 asuntoa ja toteutuneita on 31.7. yhteensä 15. Espoo lisää nuorten ja aikuisten tuetun asumisen palveluvalikoimaa allianssimallilla. Tuen tarpeessa olevia alle 30-vuotiaita arvioidaan olevan n. 130 180 asiakasta vuosittain. Espooseen perustetaan kriisimajoitusyksikkö Järvenperälle, joka on tarkoitettu päihteettömille vähävaraisille ja asunnottomille asiakkaille. Toimipiste avautuu elokuussa. Espoo on varannut kolme tonttia nuorten asumiseen eli yhteensä n. 200 asuntoa; Friisinmäki (2017), Suviniitty (2016) ja Holmanpuisto II (2017). Ohjaamo Espoossa työskentelee asumiskoordinaattori, joka antaa nuorille asumisneuvontaa ja järjestää asunnonhakuinfoja. Lisäksi asumiskoordinaattori luo verkostoja paikallisiin vuokranantajatahoihin ja selvittelee mm. mahdollisuuksia isojen asuntojen kimppakämppävuokraukseen nuorille. Espoo on ollut mukana Kelan valtakunnallisessa Omaväylä-hankkeessa, jonka tavoitteena on kehittää toimivaa kuntoutusmallia 18 35-vuotiaille, joilla on ADHD/ADD tai Aspergerin oireyhtymä. Kuntoutusmalli on osa yhteiskuntatakuun toteuttamista ja antaa valmiuksia itsenäiseen asumiseen. Kesäkuuhun 2016 mennessä neuropsykiatriakeskus ProNeuronissa on ollut 40 Omaväylä-hankkeeseen kuuluvan nuoren kuntoutusjaksoa, joista espoolaisia nuoria on ollut 37.
Nuorten asunnottomuus on vähentynyt vuodesta 2013 alkaen, ja Espoossa on tehty toimenpiteitä, joilla tulevaisuudessa nuorten asunnottomuus saataisiin nykyisillä tilastollisilla luvuilla poistettua. Nuorten asunnottomuusluvut eivät kuitenkaan kerro nuorten todellisesta asuntotarpeesta, joka usein ilmenee itsenäistymisen viivästymisenä lapsuudenkodista. Nuorten asuntotilannetta on myös vaikea ennustaa siksi, että asuntojen kysyntä tulee kasvamaan sekä sisäisen muuttoliikkeen että maahanmuuton vuoksi. Hyötytavoite: Nuorten työttömyys vähenee Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman projekteista Ohjaamo Espoo jatkuu (2015 2018) ja uutena toimintona aloitti Urax-hanke, joka antaa ohjausta ja tukea maahanmuuttajanuorille työelämään siirtymiseksi. Hanketta hallinnoi Monik ry Uudenmaan TE-toimiston, Espoon nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelman ja Helsingin kaupungin tuella. Hanke on yhteistyössä Espoon ja Helsingin Ohjaamojen kanssa. Ohjaamo Espoo on 17 29-vuotiaille nuorille suunnattu matalan kynnyksen palvelu, jossa monialaisella yhteistyöllä annetaan henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta nuorille erilaisissa elämäntilanteissa ja ohjataan nuoria koulutukseen ja työelämään. Omnian hallinnoimassa ESR-rahoitteisessa hankkeessa mukana ovat lisäksi Espoon kaupunki ja Helsingin Diakonissalaitos. Mukana toimijoina ja verkostokumppaneina projektissa ovat Uudenmaan TE-toimisto, Espoon kaupungin sivistys- ja sosiaali- ja terveystoimet, Vamos Espoo, Svenska produktionsskola, Kela, Omnian etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajat. Nuorten työttömyys lähti nousemaan Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman toiminnan käynnistyessä, ja nyt viimeisenä toimintavuonna sen nousu näyttää taittuvan. 15 29-vuotiaat työttömät nuoret Espoossa 2011 2015 (TEM) Vuosi /ikäryhmä 15-19 v. 20-24 v. 25-29 - v. yhteensä vain pk * 2011 116 473 692 1281 415 2012 140 560 823 1523 490 2013 239 861 1068 2168 602 2014 289 1135 1334 2758 667 2015 302 1146 1503 2951 624 * työttömän nuoren pohjakoulutuksena pelkkä peruskoulu. 15 29-vuotiaat työttömät nuoret Espoossa 31.12.2013-31.7.2016 (TEM) Vuosi /ikäryhmä 15-19 v. 20-24 v. 25-29 - v. yhteensä 31.12.2013 239 861 1068 2168 30.6.2014 378 1147 1364 2889 31.12.2014 289 1135 1334 2758 30.6.2015 451 1344 1602 3397 31.12.2015 302 1146 1503 2951 30.6.2016 384 1349 1625 3358
Espoossa poikkihallinnollisella yhteistyöllä ja kumppanuuksilla julkisen sektorin ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on rakennettu nuorille väyliä sekä työllistymiseen että koulutukseen palaamiseen. Näillä toiminnoilla voidaan olettaa olleen työttömyyslukuja hidastava vaikutus: Ohjaamo Espoossa oli 31.5. mennessä nuorten asiakaskäyntikertoja 1069. Nuorten työpajoissa (Omnia) oli 31.5. mennessä 239 espoolaisnuorta. (vuonna 2015 yhteensä 223 nuorta) Vamos Espoo, kevään aikana palvelun päättäneitä nuoria oli 149, uusia nuoria vuoden alusta aloitti 101 ja jonossa n. 29 nuorta (toiminnan aikana tavoitettuja nuoria on ollut 734). Nuorten käyntikertoja ryhmissä vuonna 2016 aikana on ollut tähän mennessä 2839. Svenska Produktionsskolanin (SVEPS) työpajoissa oli 31.7. mennessä ruotsinkielisiä nuoria 27 (vuonna 2015 275 nuorta, joista espoolaisia 57) Urax-hankkeessa (Monik ry) on vuoden 2016 alusta ollut 61 asiakasta, joista espoolaisnuoria 31. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman tukemilla projekteilla ja toimenpiteillä sekä näiden kautta tehtävällä kumppanuusyhteistyöllä vaikutetaan nuorten kouluttautumiseen ja työllistymiseen. Erityistä huolta aiheuttavat ne nuoret, joiden kouluttautuminen ja työllistyminen on haastavaa keskeytettyjen ammatillisten opintojen tai jatkokoulutuksien vuoksi tai jotka tarvitsevat pitkäaikaista sosiaalista kuntoutusta. Kesäkuukausien työttömyysluvuista ei vielä voi ennustaa hyötytavoitteen toteutumista, koska lukuihin vaikuttaa koulutuksista työelämään siirtymät sekä jatkokoulutuksiin hakeutuminen. 3 Poikkihallinnollisen yhteistyön toteutuminen Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman projektien ja toimenpiteiden toteutuksissa on mukana tulosyksikköjä kaikilta Espoon kaupungin toimialoilta ja lisäksi kumppaneita on valtionhallinnosta, koulutusorganisaatioista, seurakunnista ja kolmannelta sektorilta. Lisäksi poikkihallinnollista yhteistyötä on tehty Osallistuva Espoo -kehitysohjelman ja nuorisovaltuuston kanssa lasten ja nuorten osallisuuden kehittämisessä. 4 Määrärahan käyttö Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelmaan oli vuodelle 2016 varattu 100 000 euron määräraha, josta on käytetty 35 % (käyttöprosentti matala, koska sisäiset tilisiirrot tehdään loppuvuodesta). Määräraha on suunniteltu käytettäväksi pienempien projektien (esim. Urax-hanke) omarahoitusosuuksiin, hallinnollisiin kustannuksiin sekä toimenpiteisiin ja seminaareihin. Kehitysohjelman laajemmat projektit (Ohjaamo Espoo) on rahoitettu ulkopuolisilla rahoituksilla (ESR, RAY ja Uudenmaan TE-toimisto) ja toteutettu poikkihallinnollisella yhteistyöllä.