Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seurantaraportti

Transkriptio

1 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman seurantaraportti Yhteenveto ohjelman kokonaistilanteesta Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman tukemat ja seuraamat projektit ja toimenpiteet ovat sijoittuneet aihealueille, joihin vaikuttavat meneillään olevat lainsäädännölliset, organisatoriset ja toimintaympäristön muutokset. Toimintavuoden lopussa nuorisotyöttömyyden kasvu laantui ja kesän aikana tarve kohdistaa toimenpiteitä ja resursseja maahanmuuttajataustaisiin nuoriin kasvoi entisestään. Vuoden lopussa turvapaikanhakijoita oli Espoossa yhteensä (+ 91 kirjoilla Espoon ryhmäkodissa, mutta sijoitettuna muualla Suomessa). Alaikäisiä yksin maahan tulleita lapsia ja nuoria oli 395 (+ 94) ja perheen kanssa tulleita lapsia noin 100. Kehitysohjelman vuoden keskeisimmät uudet toiminnot olivat Ohjaamo Espoon käynnistyminen, Stadium Sports Camp -kesäleiritoiminnot sekä työseminaarit lasten ja nuorten osallisuudesta ja monialaisesta yhteistyöstä ja espoolaisnuorten hyvinvoinnista. Jälkimmäiseen seminaariin osallistui yli sata alan ammattilaista, jotka työskentelevät, ohjaavat ja tukevat vuotiaita nuoria. 2 Tilanne hyötytavoitteittain Hyötytavoite: Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat Hyötytavoitteen pitkäaikaisin projekti, Tajua Mut! -viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena, päättyi vuoden lopussa. Projekti siirtyi osaksi normaalia toimintaa ja toiminnan kehittymistä seuraa jatkossa Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä. Projektissa luotujen toimintamallin, koulutusrakenteen, tietojärjestelmän ja yhdyshenkilöverkoston hyödyntämiseen on koulutuettu noin neljästäkymmenestä organisaatiosta 1343 ammattilaista. Tajua Mut! -toimintamallin tarkoituksena on antaa tukea lapsille, nuorille ja heidän perheilleen tiivistämällä ammattilaisten yhteistyötä ja tiedon kulkua. Espoossa malli palvelee 9 28-vuotiaita lapsia ja nuoria. Projektia rahoitti opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra ja Espoon kaupunki, kukin euron osuudella. Nuorten elinvoimaisuus ja Osallistuva Espoo -kehitysohjelmien yhteisenä tavoitteena on lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua oman toimintaympäristönsä kehittämiseen. Yhteistyössä järjestettiin keväällä työseminaari, johon osallistui valmistelijoita kaikilta toimialoilta sekä nuoria oppilaskunnista ja nuorisovaltuustosta. Seminaarityöskentelyn tuottamista toimenpiteistä muotoutui kehitysohjelmien syksyn yhteiskokouksessa kehitysehdotuksia eri toimijoille. Osa kehittämistoimenpiteistä alkoi ao. organisaatioissa jo syksyllä ja osa toimenpiteistä aktivoituu vuoden 2016 aikana. Toimenpiteillä parannetaan osallistumismahdollisuuksia jo olemassa olevilla foorumeilla sekä sähköisesti että fyysisesti. Nuorten hyvinvointia voidaan mitata sillä, miten nuoret selviävät nuoruusikään kuuluvista kehitystehtävistä, kuten sijoittumisesta koulutukseen ja työelämään. Perusopetuksen 2015 päättäneistä espoolaisnuorista oli elo syyskuussa ilman koulutuspaikkaa 0,3 %. Hakijoita yhteishaussa oli 2 380, joista 67 % sijoittui lukioihin, 30 % ammatilliseen koulutukseen ja perusopetuksen lisäopetukseen tai ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen (VALMA) 2,7 %. Espoolaisella

2 toimintatavalla pystytään hyvin turvaamaan kaikille nuorille koulutustakuun mukainen jatkopaikka. Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa -tutkimuksen mukaan 9 % (v %) ilmoitti, että taloudellinen tilanne rajoittaa omia tai lasten koulutusmahdollisuuksia, mikä on pienempi osuus kuin aikaisempina vuosina. Kaikille peruskoulun päättäneille espoolaisnuorille kyetään turvaamaan koulutuspaikka monialaisella yhteistyöllä, jossa mukana ovat opetustoimet, Omnia ja etsivä nuorisotyö. Huolta aiheuttavat ne nuoret, jotka keskeyttävät opintonsa ja joita ei tavoiteta nykyisillä toimenpiteillä. Kasvavana ryhmänä nuorten työttömyystilastoissa on myös yo-tutkinnon suorittaneet nuoret, jotka eivät ole hakeutuneet/päässeet jatkokoulutuspaikkaan. Hyötytavoitteen toteutuminen riippuu yhteiskunnan taloudellisesta kehityksestä, mikä vaikuttaa perheiden mahdollisuuksiin tukea nuorten opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelmaan kuuluneiden projektien ja toimenpiteiden vaikuttavuutta ja tarpeellisuutta suhteessa muuttuvaan toimintaympäristöön tulee arvioida vuosittain. Hyötytavoite: Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdista huolimatta Hyötytavoitteen pääprojekti oli Stadium Sports Campin leiritoiminnot Leppävaaran urheilupuiston alueella. Vuonna 2015 lajeja oli yhteensä kuusi ja seuroja oli mukana viisi (jääkiekko, salibandy, yleisurheilu, tanssi, jalkapallo ja multisport sekä kokeilulajit). Osallistujia oli 303, joista kolmasosa oli espoolaisia. Maksuvapautuksen sai 48 leiriläistä, joista espoolaisia oli 32. Leirit suunnattiin vuotiaille nuorille ja osallistujista 63 % oli poikia. Liikuntaseurojen lisäksi leirien toteuttamisessa olivat mukana liikunta- ja nuorisopalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, Omnian nuorten työpajat ja Laurea. Vuoden 2015 aikana on tehty kehitysyhteistyötä Harrastushaku.fi-toiminnon aloittamiseksi Espoossa. Tälle sivustolle kootaan eri asuinalueilla tapahtuva toiminta riippumatta järjestäjästä. Lasten ja nuorten harrastustoimintaa tarjoavat kaupungin eri tulosyksiköiden lisäksi mm. nuoriso-, liikunta-, ja kulttuurijärjestöt. Palvelu otetaan käyttöön 2016 alussa ja sivustoa hallinnoi nuorisopalvelut. Loppuvuodesta tuettiin musiikki- ja taidetyöpajoja sekä matalan kynnyksen liikuntatoimintaa, jotka olivat suunnattu pääasiassa maahanmuuttajanuorille ja - lapsille. Toiminnot järjestivät Espoon kuvataidekoulun kannatusyhdistys ry, Rytmimusiikkikoulu Tauko ja 09 Human Rights. Arvioinnit näistä työpajoista tehdään kevätkaudella Edelliseen vuoteen verrattuna kaupungin omaa kerhotoimintaa ala- ja yläkouluissa on voitu kasvattaa aiempiin vuosiin verrattuna. Kerhoja oli lukuvuonna yhteensä 410 (v yhteensä 345) ja niihin osallistui lasta- ja nuorta (v yhteensä henkilöä). Harrastustoimintojen määrien selvittäminen on ollut eri mittaustapojen vuoksi haasteellista, ja siksi vuoden 2015 aikana laadittiin yhteismitallinen harrastustoiminnan mittari sivistystoimen tulosyksiköille, joka otetaan käyttöön vuonna Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa tutkimuksessa 17 % ( %) vastasi, ettei heillä ole taloudellisten syiden vuoksi juurikaan mahdollisuuksia käyttää rahaa

3 omiin tai lasten harrastuksiin. Näiden espoolaisten osuus on tasaisesti noussut kehitysohjelman aikana (v %). Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman aikana mm. koulujen kerhotoiminnot ovat monipuolistuneet ja tiedottamisessa on onnistuttu paremmin. Mikäli markkinointi harrastushaku.fi-sivustosta onnistuu sekä harrastustoimintojen järjestäjille että nuorille ja heidän vanhemmilleen, mahdollisuudet osallistua toimintoihin paranevat. Kaupungin eri tulosyksiköiden organisoimien harrastustoimintojen lisääminen entisestään vaatii myös taloudellisia resursseja sekä toiminnan tehostamista. Suurin osa harrastustoiminnasta tapahtuu kulttuuri-, liikunta- ja nuorisojärjestöjen, seurakuntien sekä yksityisten palvelutarjoajien toiminnoissa. Näiden toimintojen volyymien seuraaminen ja vertailu ei kuitenkaan erilaisten arviointijärjestelmien vuoksi ole mahdollista. Siksi myös kehitysohjelman vaikutusmahdollisuudet matalankynnyksen harrastustoimintojen määrään on vähäinen. Hyötytavoite: Nuorten asunnottomuus vähenee Hyötytavoitteen keskeinen projekti oli Nuoret arjen keskiössä, jonka tulokset käsiteltiin työseminaarissa syksyllä Projektiin osallistuivat nuorten lisäksi aikuissosiaalipalvelut, tekninen ja ympäristötoimi, Nuorisoasuntoliitto ja Alkuasunnot Oy. Alkuasunnot Oy on saanut tontin nuorisoasumiseen Suviniitystä, jossa se voi jo hyödyntää nuorten kanssa luotuja ideoita ja toimintatapoja (lisäksi kaksi muuta tonttivarausta nuorisoasumiseen). Projektissa luotu toimintamalli on jatkossa myös muiden toimijoiden käytössä. Projektin tuotokset sekä tutkimustulokset käytiin työseminaarissa läpi syksyllä 2015 ja projekti sai myös huomiota valtakunnallisessa Nuorten asunnottomuus -seminaarissa. Ohjaamo Espoon yhteyteen on palkattu asumiskoordinaattori (sotet, opetus- ja kulttuuriministeriön avustus), joka ennaltaehkäisee asunnottomuutta ja opastaa nuoria asunnon hakemisessa sekä oman talouden hoitamisessa. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma painatti yhteistyössä Nuorisoasuntoliiton ja Marttaliiton kanssa itsenäistyville nuorille suunnattua Omaan kotiin -opasta, joka jaettiin erilaisiin nuorille tukea, ohjausta ja palvelua antaviin toimipisteisiin. Opasta käytettiin myös materiaalina nuorille suunnatuissa koulutustilaisuuksissa. Nuorten asunnottomuus on vähentynyt vuoden aikana 136 nuoreen (v hlöä), joista pitkäaikaisasunnottomia oli 45 (v henkilöä). Espoossa kehitetään ratkaisuja asunnottomuuteen liittyviin ongelmiin, ja alustavat palvelukuvaukset asumisen tuen antamiseen allianssimallilla on tehty. Nuorten osalta palvelun kohteena ovat erityistä tukea tarvitsevat nuoret, jotka ovat asunnottomia tai asuvat epätarkoituksenmukaisesti. Nuorten asunnottomuus on vähentynyt vuodessa parillakymmenellä nuorella ja positiivista on lisäksi se, että pitkäaikaisasunnottomuus on vähentynyt. Espoossa on vireillä monia hankkeita, kuten Suviniityn nuorisoasuntojen rakentaminen ja kriisiasuntolan hankesuunnittelu, joilla helpotetaan nuorten asuntotilannetta. Samalla on vahvistettu nuorten tukemista itsenäiseen asumiseen (mm. asumiskoordinaattorin avulla). Nuorten asunnottomuus on kuitenkin usein piilossa pysyvä tekijä ja este

4 monen nuoren itsenäistymiselle vanhempiensa kodista. Lisäksi muuttoliike maan sisällä ja maahanmuutto kasvattavat asuntojen tarvetta. Hyötytavoite: Nuorten työttömyys vähenee Ohjaamo Espoo -hankkeen lähtölaukaus oli helmikuussa rahoituspäätöksen vahvistuttua. Hankkeen hallinnollisena isäntänä toimii koulutuskuntayhtymä Omnia ja rahoitusta myönnettiin 1,7 milj. euroa (hankeaika 3 vuotta). Hankkeen omavastuuosuudet jakautuvat Espoon kaupungin, Omnian ja Helsingin Diakonissalaitoksen kesken. Kansallinen ohjaus ja seuranta tulevat Keski-Suomen ELY-keskuksesta ja lisäksi pääkaupunkiseudun ohjaamot toimivat tiiviissä yhteistyössä. Ohjaamo on vuotiaille nuorille suunnattu matalan kynnyksen palvelu. Monialaisella yhteistyöllä annetaan henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta nuorten erilaisissa elämäntilanteissa. Tukea saa esimerkiksi elämänhallintaan, arjentaitoihin, asumiseen, terveyteen, urasuunnitteluun, sosiaalisiin valmiuksiin sekä kouluttautumiseen ja työelämään. Toiminnan kehittämiseksi ja tehostamiseksi ohjaamon toiminnassa mukana olevat tahot ovat tehneet työpajoissa asiakasprofiileja ja palvelupolkuja sekä selkeyttäneet eri toimijoiden rooleja. Ohjaamo avattiin syksyllä nuorille ja varsinainen toiminnan lähtölaukaus oli 2.10, jolloin Ohjaamo Espoo, Etsivä nuorisotyö ja Vamos Espoo pitivät yhteisen avointen ovien päivän. Syksyn aikana Ohjaamossa oli asiakaita 449. Toisena hyötytavoitteen projektina on ollut Vamos Työ -projekti ( ), joka kohdistui pääasiassa vuotiaisiin mm. koulutus- ja työllisyyspalveluiden ulkopuolella oleviin nuoriin. Nämä nuoret saivat intensiivistä tukea ja sosiaalista kuntoutusta koulutukseen ja työelämään. Projekti tavoitti toimintansa aikana 291 kohderyhmän nuorta, joista 82 jatkoi vastaavanlaisessa palvelukokonaisuudessa projektin päättymisen jälkeen. Mukana olleista nuorista 74 % ohjautui työhön tai koulutukseen. Vamos Espoon tukeminen ja yhteistyö siirtyivät kokonaan osaksi normaalia yhteistyötä ja kumppanuutta, jota sekä sosiaali- ja terveystoimi että sivistystoimi tukevat. Vamos Espoolla on toiminta-ajallaan työskennellyt yhteensä 557 nuoren kanssa, joita muut palvelujärjestelmän tahot eivät tavoita tai nuoret eivät kiinnity esim. kunnan tarjoamiin palveluihin. Työskentelyn päättäneistä nuorista 62 % on kiinnittynyt työhön tai koulutukseen. Marraskuun 2015 lopussa vuotiaita työttömiä oli Espoossa 2 614, näistä miehiä oli (marraskuussa 2014 työttömänä oli nuorta, syyskuussa ). Työttömistä nuorista 21 %:lla oli pelkkä peruskoulutausta ja lukiolaisia työttömistä oli n. 14 %. Loput jakautuivat eri koulutusasteisiin (mm. erilaiset ammatilliset ja korkeakouluopinnot) 1 6 %:n osuuksilla. Sekä nuorisotyöttömyys että kokonaistyöttömyys ovat laskeneet Espoossa syyskaudella (kaikki työttömät syyskuu ja marraskuu ).

5 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman projektit, kuten Ohjaamo Espoo, tukevat nuoria koulutus- ja työpaikan löytämisessä sekä antavat sosiaalista valmennusta. Samoin myös jo vakiintuneiksi muotoutuneet toiminnot, kuten Vamos Espoo, etsivä nuorisotyö ja Sveps lieventävät nuorisotyöttömyyden kasvua. Vaikka nuorisotyöttömyys on hieman laskenut loppuvuodesta 2015, niin huolta aiheuttavat ne nuoret, joilla koulutustaustana on peruskoulu tai lukio. Lisäksi tulevaisuudessa nuorisotyöttömyyden hallintaan ja määrään vaikuttaa maahanmuuttajataustaisten nuorten määrän kasvu sekä heidän koulutus- ja työmahdollisuutensa. 3 Poikkihallinnollisen yhteistyön toteutuminen Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman projektien ja toimenpiteiden yhteinen tavoite on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Jo päättyneissä ja vielä jatkuvissa toiminnoissa on mukana laajasti tahoja kaupungin eri toimialoilta, valtionhallinnosta, koulutusorganisaatioista, seurakunnista sekä kolmannen sektorin toimijoista. Marraskuussa järjestetyssä Monialainen yhteistyö ja espoolaisnuorten hyvinvointi - seminaarissa oli osallistujia (105 hlöä) kaikista toimintaan osallistuvista organisaatioista. 4 Määrärahan käyttö Nuorten elinvoimaisuus kehitysohjelmaan oli vuodelle 2015 varattu euron määräraha, josta on käytetty 99,8 %. Määräraha on käytetty pienempien projektien omarahoitusosuuksiin, hallinnollisiin kustannuksiin sekä toimenpiteisiin ja seminaareihin. Kehitysohjelman laajemmat projektit, kuten Ohjaamo Espoo ja Tajua Mut!, on rahoitettu poikkihallinnollisesti ja lisäksi niillä on ulkopuolinen rahoitus (mm. Sitra, OKM, RAY, ESR ja Uudenmaan TE-toimisto). Vuoden 2016 projektit ja toimenpiteet Edelliseltä vuodelta jatkuvat projektit ja toimenpiteet Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman projekteista ja toimenpiteistä osa on jo siirtynyt tulosyksiköiden vastuulle, kuten Tajua Mut! -projekti. Vuonna 2016 jatkuu ESR-rahoitteinen Ohjaamo Espoo -hanke ja Stadium Sports Camp -leiritoiminnot, jotka laajentuvat päiväleiritoimintoihin ja samalla myös pystytään ottamaan vuotiaita mukaan toimintaan. Lisäksi toteutetaan Osallistuva Espoon kanssa suunniteltuja toimenpiteitä, ja seurataan hyötytavoitteiden toteutumista ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksia. Uudet, vuonna 2016 alkavat projektit ja toimenpiteet Kehitysohjelman viimeisen vuoden uusin projekti on Monik ry:n Urax-hanke, jolla pyritään tarjoamaan sekä työllistymisapua että sosiaalista tukea maahanmuuttajataustaisille nuorille. Hanke toimii yhteistyössä Ohjaamo Espoon kanssa ja lisäksi sitä rahoittavat TE-toimisto ja Helsingin kaupunki, jossa se myös on läheisessä yhteistyössä ohjaamon kanssa.

6 Suunnitteilla ollut Kulttuurikiemura -projekti ei saanut rahoitusta RAY:ltä, joten mahdollisuuksia toimintatavan ja projektin toteuttamiseen pienimuotoisempana selvitetään vielä alkuvuodesta.