Kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen yhteistyöverkstt Kuva: Vesa-Matti Väärä
Valtakunnantasn yhteistyötaht Valtakunnalliset timijat: Ikäinstituutti (2), VAU (2), Lajiliitt (2), LTS, UKKinstituutti, Metsäkeskus, Sumen Tule ry jne. SveLi (8) Muut kansanterv.- ja vammaisjärjestöt (6) Oppilaitkset: AMK, urheilupistt Työryhmät ja verkstt: Perheliikuntaverkst (3), Liikkujan plku - verkst jne. VALTAKUNNALLISET YHTEISTYÖTAHOT Ohjelmat: KKI (5), Liikkuva kulu (3), Vimaa vanhuuteen (2) Hankkeet: Täsmälääke, Terve kululainen, Mirakle, Eriku jne. Lähde: Kaisa Kivuniemi 2015
Valtakunnan tasn yhteistyömudt Kulutukset, kuten Lisää laatua liikuntaan (SveLi, Epilepsialiitt, Reumaliitt ja Lihastautiliitt) tai tulijumppahjaajien -kulutukset (Aivliitt, Diabetesliitt, Sydänliitt ja Reumaliitt) Tapahtumat ja kampanjat, Hyvän mielen metsäkävelyt (Mielenterveysseura ja Metsähallitus), Mielenterveysalan pallilulajien valtakunnallinen mestaruusturnaus (MTKL ja Ilves), Arkiliikunnan SM-kisat (Hengitysliitt ja Apteekkariliitt), Unelmien liikuntapäivä (Yksi elämä ja Liikkujan plku verkstt, Val) Materiaali- ja sisällöntutant, kuten Sveltavan liikunnan kehittämissusitukset, Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatimijina -esite sekä Liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjaukset Edunvalvnta- ja vaikuttamistyö, kuten lausunnt (esim. liikuntalaki), esitykset (esim. VLN jäsenistö) sekä verkst- ja työryhmätyöskentely (esim. Liikkujan plku, Perheliikuntaverkst, TEHYLI) Kehittämisyhteistyö ja asiantuntijuuden vaiht, kuten Yksi Elämä liikkuu ja liikuttaa sekä Liikunta- ja sallisuus-hankkeet, Ryhmävimaa! ryhmämutisen liikuntaneuvnnan malli sekä Keuhkahtaumataudin hitketju Pirkanmaalla
Paikallistasn yhteistyötaht Muut: vammaisneuvstt, nurisneuvstt, nurisseurat, seurakunnat, kuntutuskeskukset, avustajakeskus jne. Kunta (12) Yhdistykset (10) Yritykset (9) Kansalaispistt (2) Sairaanhitpiirit (2) Malike (2) ALUE- JA PAIKALLISTASON YHTEISTYÖTAHOT Aluejärjestöt (2) Oppilaitkset (8) Liikunta- ja urheiluseurat (7) Lähde: Kaisa Kivuniemi 2015
Paikallistasn yhteistyömudt Liikuntaryhmät, kuten sähkärifutis Turussa (FC Inter, Turun Seudun Lihastautiyhdistys ja Turun kaupunki), hjattu ryhmäliikuntatunti Ähtärissä (Ähtärinjärven Diabetesyhdistys ja Sydänyhdistys sekä Ähtärin AVH-kerh) Tapahtumat ja kampanjat, kuten Leppisa Lenkki Seinäjella (Seinäjen kaupunki, Epilepsiayhdistys, Reumayhdistys, Sydänyhdistys, Psriasisyhdistys, Allergia- ja astmayhdistys jne.), Liikunta ilksi tapahtuma Huittisissa (Huittisten kaupunki, Sydänyhdistys, Diabetesyhdistys jne.) Tiedttaminen, kuten sveltavan liikunnan kalenterit sekä kunnalliset ja alueelliset sveltavan liikunnan frumit Liikuntatilat, kuten ilmaiset tai subventidut tilat kunnalta, yhdistysten tilayhteistyö Ohjaajat, kuten hjaajakulutukset ja hjaajapalveluiden st Välineet, kuten yhteiset välinehankinnat ja välinevukraus kunnalta Avustukset, kuten kuntien avustukset yhdistyksille
Jäsenjärjestöjen näkemyksiä yhteistyöstä Nykyiset yhteistyökuvit jatkuvat tulevaisuudessa. Avin suhtautuminen uusiin yhteistyömahdllisuuksiin, kunhan tavitteet ja arvt khtaavat. Yhteistyö vaatii resursseja ja henkilön, jtta n pitkäjänteistä. Erilaisia tiveita yhteistyön kehittämiseksi, kuten: Kunnissa tunnustetaan järjestöjen merkitys liikuttajina (esim. strategiissa), yhdistykset mukaan suunnitteluun ja annetaan edellytyksiä tuttaa liikuntapalveluita. Urheiluseurayhteistyö, jka tisi paikallistaslle laadukasta ja asiantuntevaa eri liikuntamutjen hjausta. Valn ja uusien alueellisten liikunnan palvelukeskusten kanssa tehtävä yhteistyö Oppilaitsyhteistyö kulutuksissa Valtakunnallista krdinaatita yhteistyön vahvistumiseksi
Liikunta- ja urheilujärjestöjen näkemyksiä yhteistyöstä Ptentiaalia laajentaa yhteistyötä liikunta- ja urheilujärjestöihin niin valtakunnallisesti kuin paikallistaslla. Liikuntajärjestöillä avin suhtautuminen yhteistyöhön. Vaaditaan hyvä idea, knkreettiset tavitteet, selkeä vastuunjak ja rlitus, pitkäjänteisyys, ei hkkuspkkustemppuja. Liikuntajärjestöissä halua kehittää maa lajia sveltuvaksi eri ryhmille. Vaatii erityissaamista, henkilöresursseja, verkstja ja yhteistyötä. Yhteistyötä erityisesti khderyhmän tavittamisessa. Yhteistyömahdllisuuksia avaa myös lajiliittjen yhdenvertaisuuden kehittämistyö. Paikallistasn seurista 2/3 kiinnstunut järjestämään timintaa erityisryhmille. Haasteita kysynnän ja tarjnnan välisessä ristiriidassa sekä puute hjaajista ja saamisesta.
Kuntien näkemyksiä yhteistyöstä Kuntien liikuntatimien yhteistyö sveltavassa liikunnassa näyttää levan vähäisempää kuin liikunnassa yleensä. Humiita yhteistyöstä sveltavassa liikunnassa: Kunnissa llaan tyytyväisiä yhteistyöhön yhdistysten kanssa sveltavassa liikunnassa. Mitä suurempi kunta, sitä parempana yhteistyö nähdään ja sitä yleisemmin yhteistyötä tehdään. Suuria kuntakhtaisia erja kuntien yhdistysverkstssa. Yhteistyössä kehitettävää etenkin pienissä kunnissa (1/3 ei tee yhteistyötä sveltavassa liikunnassa). Yhdistysten rleja kunnan näkökulmasta: hyvinvinnin lisääminen, yhteisöllisyyden ylläpitäminen, sallisuuden tarjaminen ja kunnallisten palvelujen täydentäminen. Yhdistysten vahvuuksia kunnan näkökulmasta: man alan saaminen ja asiantuntemus, valmiit verkstt, justavuus, asiakaslähtöisyys ja kuntalaisten tavittaminen. Keinja yhteistyön lisäämiseen: pikkihallinnlliset kehittämistyöryhmät, kehittämisillat/keskustelutilaisuudet, yhdistysfrumit, yhteiset kulutustilaisuudet ja tapahtumat.
Kysymyksiä keskustelulle 1. Miten yhteistyötä vitaisiin kehittää: a) valtakunnallisesti, esim. liikuntajärjestöjen kanssa? b) paikallistaslla, esim. pienissä kunnissa? 2. Miten arviit järjestöjen ja kuntien suhteet muuttuvat ste-uudistuksen myötä? - Nstaa yhdistysten rlia terveyden ja hyvinvinnin edistäjäkumppanina? - Rli palveluiden tuttajina kasvaa? 3. Mitä hyviä yhteistyömutja n massa järjestössäsi tai paikallisyhdistyksissä?
Lähteet Ala-Vähälä T & Rikala S, 2014: Erityisliikunta kunnissa 2013. Valtin liikuntaneuvst. Kauravaara K, 2016. Liikuntajärjestöt terveyttä ja hyvinvintia edistävän liikunnan tteuttajina. TEHYLI-timijakartitukseen perustuva yhteisartikkeli liikunta- ja urheilujärjestöjen käyttöön. Ks. esim. Etelätuuli 1/2016. Kauravaara K & Kivuniemi K, 2016. Liikunta- ja urheilujärjestöt terveyden ja hyvinvinnin asialla. Diabetes-lehti (huhtikuu 2016). Kauravaara K & Kivuniemi K, 2015. Terveys ja hyvinvinti n liikunta- ja kansanterveysjärjestöjen yhteinen maali. Liikunta & Tiede 6/2015. Ruusuvirta M, 2009: Selvitys kuntien yhteistiminnasta kulttuuri-, liikunta- ja nurisalan klmannen sektrin kanssa hyvinvintipalvelujen tarjamisessa. Cupre. Saari A, 2015: Erityisliikunta ja vammaisurheilu seurissa. Sumen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry.