Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet. Ympäristökuiskaaja , Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Samankaltaiset tiedostot
Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet

I Maataloustuotannon ympäristötekijät faktat pöytään. II Maan kasvukunnosta huolehtiminen

Vihertyvä maatalouspolitiikka. Joensuu Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Kipsi vähentää peltomaan

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Karjanlannan hyödyntäminen

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Ajankohtaista ympäristö- ja maapolitiikkaa

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

HIIDENVESI-ILTA Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön

Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 6. Kasvien vesi- ja ravinnetalous

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Järki Pelto-tapaaminen Kohti täyttä satoa pellon potentiaali käyttöön! J.Knaapi

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

SANEERAUSKASVIT 2016

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun

Maan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Rikinpuute AK

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Ravinnehuuhtoumat ja niiden ehkäiseminen. Helinä Hartikainen Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Peltomaan rakenteen arviointi

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

Luomuliiton ympäristöstrategia

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Maaperäeläinten monimuotoisuus ja niiden merkitys pelloilla

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Metsäteollisuuden sivutuotteita nonfood-tuotannon maanparannukseen

Suomalaisen viljelijän mahdollisuudet täyttää vesiensuojelun tavoitteita EU:ssa

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Suorakylvöseminaari 2018

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Laaja ravinnetilatutkimus: Mikrobiologinen aktiivisuus

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Biohiili ja ravinteet

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Viljelijän keinot maan kasvukunnon parantamiseen. KoneAgria Sampo Järnefelt

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Miten kasvit saavat vetensä?

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Vaihtoehto luomuviljan lannoitukseen Satu Lehmus Ecolan Oy Kokemäki

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Miten kasvit saavat vetensä?

Maan ravinnereservit. Ravinnerengin ravinnehuoltopäivä Tiina Hyvärinen

Miten viljelijä voi selvittää peltojensa kasvukuntoa?

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Maaperäeliöt viljelijän tukena

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Suorakylvöseminaari 2019

Kaura vaatii ravinteita

Maaperäeliöiden rooli peltomaassa: Mikrobit [esityksestä tiivistetty]

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Transkriptio:

Kestävät viljelymenetelmät, maan rakenne ja ravinteet Ympäristökuiskaaja 14.11.2011, Turku Ympäristöjohtaja Liisa Pietola

Tavoitteemme viljellä kestävästi Kestävyyden kolme ulottuvuutta: 1. Ympäristöllinen 2. Sosiaalinen ja 3. Taloudellinen Elämme uusiutuvista luonnonvaroista Tavoitteenamme säilyttää luonnonvarat ja niihin perustuvat elinkeinot ja hyvinvointi ja siirtää ne yli sukupolvien Tavoitteenamme turvata ruokahuolto 2

Viljely muuttaa maan luontaista tasapainoa Maata muokataan Pellolla ajetaan Pellolta korjataan satoa Maa köyhtyy ellei sadossa vietyjä ravinteita palauteta ellei sadossa vietyä orgaanista ainesta korvata oljet maahan, viljelykierto, lannan käyttö 3

Viljely kuormittaa Maatalous tuottaa ruokaa ja hyödyntää aina luontoa niin kuin ihminen ylipäätään Viilto maahan kylvön yhteydessä on ensimmäinen askel eroosiolle ja ravinteiden huuhtoutumiselle mutta tämä viilto on meille elintärkeä Ydinkysymys: Miten voimme elää ja tuottaa ruokamme mahdollisimman vähin ympäristövaikutuksin? Miten hoidamme viljelymaata kestävästi? 4

Kasvutekijät: Voimmeko vaikuttaa? Kasvutekijät = kasvin kehittymiseen vaikuttavat tekijät sisäiset ulkoiset MAAPERÄTEKIJÄT fysikaaliset, kemialliset, biologiset = kaikki ne vaikutukset tai aineet, joilla on ehdoton merkitys kasvin kehitykselle; määrästä tai tehokkuudesta riippuen vaikutus voi olla myönteistä tai kielteistä. Viljelijä voi vaikuttaa SÄÄTEKIJÄT valo, lämpötila, ilman kosteus, sadanta 5

Viljelymaan hoidon vaikutuskohteet Biologinen tila pieneliöstö (sienet, bakteerit) maaperäeläimet (lierot, ym.) orgaaninen aines Maan kasvukunto & ympäristö Kemiallinen tila kasvinravinteet happamuus haitta-aineet Fysikaalinen tila maan huokosto: ilmavuus, vesitalous, mekaaninen vastus 6

Ravinne- ja kaasupäästöjen lähtökohdat 1/2 1. Peltomaa on elävä ekosysteemi Mikrobiologiset toiminnot sitovat ja vapauttavat ravinteita: lämpö, kosteusvaihtelut ja muokkaus kiihdyttävät vapautumista Ovatko juuret silloin valmiina ottamaan ravinteita? Onko maassa riittävästi vettä viemään ravinteet juureen? Saako juuristo riittävästi happea toimiakseen? Ellei, maa vuotaa ravinteita ja kaasuja 7

Ravinne- ja kaasupäästöjen lähtökohdat 2/2 2. Peltomaa on huokosto, jossa fysiikan lait toimivat Maan suuret huokoset kuljettavat painovoimaveden ojiin ja happea juurille sekä mikrobeille Onko maassa riittävästi suuria ja jatkuvia huokosia? Onko maassa riittävästi vettä pidättäviä huokosia? Ellei, maa vuotaa ravinteita ja kaasuja 8

Maan rakenteen eli huokoston tulee toimia Vesi pidättyy kasvien käyttöön maan keskikokoisiin huokosiin juurien paksuus 0,15-0,3 mm ilmahuokosten Ø >30 m vesihuokosten Ø 0,2-30 m kasveille hyödyttömien pienten huokosten Ø<0,2 m 9

Maan rakenteen eri tyypit Maahiukkasia sitoo toisiinsa: Saves, orgaaninen aines, myös sähköiset varaukset I II III 1. hiukkeinen 2. mururakenne 3. massiivinen (irtorae) 10

Maan rakenteen heikentyessä Maa ei läpäise vettä: pintavalunta ja ravinnekuormitus Maan kaasunvaihto heikko: hapettomasta maasta kasvihuonekaasupäästöjä Jos ojasto tukossa, hyvä rakennekaan ei auta & rakenne heikkenee edelleen 11

Miksi maa vuotaa ravinteita? Maa ei pysy pellossa penkat vuotavat Maanesteen liuenneiden ravinteiden huuhtoutuminen Sitä suurempi mitä enemmän maassa ko. ravinnetta liuenneena Sitä suurempi mitä enemmän maassa orgaanista ainesta Ongelmana turvemaat Ongelmana karjanlanta Typen tappiot haihtumalla Suoraan lannasta pintaan levitettynä Viljelymaan märät hapettomat olot 12

Ravinnepäästöt kasvukauden ulkopuolella Irtovesi valuu lähinnä kasvukauden ulkopuolella Oleellista, 1. maa-aines pysyy pellossa eikä lähde mukana Toimiva maanrakenne: Maa imee vettä ja murut kestävät........ pintavalunta....... salaojavalunta 13

Ravinnepäästöt kasvukauden ulkopuolella Irtovesi valuu lähinnä kasvukauden ulkopuolella Oleellista, 2: maanesteen ionit käytetty ennen valuntaa Oikea-aikainen lannoitus Kasvin tarpeen ja kasvupotentiaalin mukaan........ pintavalunta....... salaojavalunta 14

Peltokasvien ravinnetarve ja lannoitus Lannoituksella joko orgaanisella tai epäorgaanisella Ravitaan kasvava kasvi kasvin tarpeen mukaan: varmistetaan sadon määrä ja laatu oleellista lannoitteen määrä, yhdiste, aika, paikka Palautetaan sadossa poistuneet ravinteet = Ylläpidetään maan viljavuutta kasvit eivät hyödynnä saman vuoden lannoitusta vaan ionit kiertävät maaperän pidätyspaikkojen ja orgaanisen aineksen / mikrobiston kautta 15

Lannoitus kasvin tarpeen ja maan varaston mukaan Kun maassa on riittävä viljavuus ja ravinteita kasvin käyttöön Lannoitusmäärä = sadon mukana poistettu määrä Mikä on riittävä viljavuus: kohtalainen vai matala? 16

Ravinneionit mineraaleista ja orgaanisesta aineksesta Juuret ottavat ravinteet Ioneina: maanesteestä ja maan hiukkaspinnoilta Kokonaismäärät maassa >> ionit maanesteessä: Ioneita vapautuu maasta viiveellä lannasta viiveellä mineraalilannoitteista nopeasti N NO 3 -, NH 4 + P H 2 PO 4 -, HPO 42 - K K+ S SO 4 2- Ca, Mg Ca 2+, Mg 2+ B H 3 BO 3, H 2 BO - 3 Mo MoO 2-4, HMoO - 4 Cu Cu + 2, Cu(OH) +, kelaatit Fe Fe 2+, Fe(OH) 2+, Fe(OH) 2+, Fe 3+, kelaatit Mn Mn 2+, kelaait Zn Zn + 2, Zn(OH) +, kelaatit Cl Cl- + - + - + - + - 17

Lannoitteet ravinnelähteenä 1. Lannoitus sadon käyttömääriä vastaten Annetaan tarpeen mukaan Ravinteet kasville käyttökelpoisia: kokonaismäärä ei ratkaise Kaikki tarvittavat 16 ravinnetta saatavilla 2. Lannoitteiden ravinteet käytettävissä silloin kuin kasvi niitä ottaisi (tai pidättyvät hiukkaspinnoille väliaikaisesti) Haaste orgaanisille lannoitteille Typpi ja rikki vapautuvat mikrobitoiminnan perusteella 3. Lannoitteiden ravinnesuhteet lähellä kasvin ottamia ravinnesuhteita Mineraalilannoitteet voidaan räätälöidä Haaste orgaanisille lannoitteille: lannan prosessointi 18

Peltokasvit tarvitsevat 16 eri ravinnetta Esim. viljat: Fosfori: tarve15-30 kg/ha, sadossa poistuu 10-25 kg/ha Typpi: tarve 120-150 kg/ha, sadossa poistuu 80-100 kg/ha 11 muuta ravinnetta hapen, hiilen ja vedyn lisäksi 19

Toinen ravinne ei korvaa toista Sato määräytyy puutuvan ravinteen mukaan käyttämättä jääneet ravinteet pidättyvät maahan ja/tai huuhtoutuvat Esimerkiksi fosforin puute voi lisätä typen huuhtoutumista rikin puute estää fosforin hyödyntämistä 20

Ravinnepäästöt kasvukauden ulkopuolella Irtovesi valuu lähinnä kasvukauden ulkopuolella Oleellista, 1. maa-aines pysyy pellossa eikä lähde mukana 2. että maanesteen ionit käytetty ennen valuntaa 3. rehevä kasvusto korjattu pois hyvä sato ja esim. suojavyöhykkeet........ pintavalunta....... salaojavalunta 21

Kestävät viljelymenetelmät Käyttävät tehokkaasti luonnonvaroja - resursseja Viljelymaasta satoa mahdollisimman paljon Ravinnehuuhtoumat ja kaasupäästöt pienet Tilaa luonnon monimuotoisuudelle Pellon pientareet, metsäsaarekkeet Käyttävät turvallisesti tuotantopanoksia Viljelymaan puhtaus säilyy: Viljelymaan biologinen toiminta säilyy yhdyskuntalietteet ei vielä ongelmattomia 22

Ravinteiden kierrätys - turvallisesti Lanta turvallista: Tasaisesti levitettynä fosforista riittäisi 8 kg/ha Lantaa myös viljatiloille Kannustimet kuntoon Puhdistamoliete ei ole turvallista (1,5 kg/ha fosforia): Ongelmana orgaaniset haitta-aineet Sovellamme varautumisperiaatetta; emme tiedä riittävästi ja riskit voivat olla mittavat 23

Ydin Maasta vapautuu aina jonkin verran ravinteita Maan ravinteiden pidätys- ja vapautumissyklit Maa-aineksen huuhtoutuminen eli eroosio Kuolevien kasvien ja maanesteen ravinteiden huuhtoutuminen Oleellista, että maan rakenne toimii ja maa pysyy pellossa suodattaa ravinne-ionit veden mukana maaprofiiliin ojitus toimii vaihtaa ilmakehän happea juuristoille ja maan mikrobeille jolloin kaasupäästöt saadaan minimiin Oleellista, että liukoiset ravinteet ovat kasvin käytössä aktiivisen kasvun aikana juuriston saatavilla (sijoituslannoitus) ravinteet viedään pois pelloilta hyvässä sadossa / vihermassassa 24

LOPUKSI: Vaalikaamme peltomaan kasvukuntoa Vesiensuojelu on muutakin kuin lannoituksen tarkentamista: Ruoantuotanto ja vihreä kasvu vaatii ravinteensa. Hyvin kasvava pelto on vesistön- ja ilmastonsuojelua Kylväkäämme viljavaan maahan Viljavuus biologista, kemiallista ja fysikaalista Pitäkäämme peltomaa pellossa ja pientareet metsäsaarekkeineen monimuotoisina Tilakohtainen räätälöinti A ja O 25

Kiitos 26