MISSIO YLE on olemassa, jotta kansanvalta ja suomalainen kulttuuri vahvistuvat. YLE turvaa monipuolisen suomalaisen sähköisen median tulevaisuuden.

YLEN VUOSI 09 MISSIO YLE on olemassa, jotta kansanvalta ja suomalainen kulttuuri vahvistuvat. YLE turvaa monipuolisen suomalaisen sähköisen median tulevaisuuden. VISIO YLE haluaa olla suomalaisille merkityksellisin sähköisen viestinnän sisällöntuottaja sekä rohkea suunnannäyttäjä journalismissa ja kulttuurissa. ARVOT Suomalaisuus Luotettavuus Riippumattomuus Monipuolisuus Ihmisen arvostaminen

KANSAINVÄLISET PALKINNOT CAIRO INTERNATIONAL FILM FESTIVAL POSTIA PAPPI JAAKOBILLE Kultainen pyramidi (pääpalkinto) ja parhaan käsikirjoituksen palkinto GOLDEN CHEST INTERNATIONAL TV FESTIVAL, PLOVDIV, BULGARIA KULTTUURIKUNTOKLINIKKA Paras formaatti INTERNATIONAL HUMAN RIGHTS FESTIVAL, PARIISI PYHÄN KIRJAN VARJO Grand Prix NORTHERN CHARACTER FESTIVAL, MURMANSK JOS MULLA OIS VALTA Paras dokumenttielokuva Ohjaus Klaus Härö Tuottaja Marjaana Mykkänen / YLE Kulttuuri Ohjaus Arto Halonen Ohjaus Antti Haase, Lasse Naukkarinen, Tuotanto Kinotar Oy ja YLE Yhteistuotannot Tuotanto Art Films Production, Janne Niskala CRACOW INTERNATIONAL FILM FESTIVAL SERGEI VERENSEISAUTTAJA Silver Horn -palkinto Ohjaus Arto Halonen Tuotanto Taiga Films, YLE Yhteistuotannot GREEN FILM FESTIVAL, SOUL KATASTROFIN AINEKSIA Paras pitkä elokuva Ohjaus John Webster Tuotanto Millennium Films, J.W. Documentaries, YLE Yhteistuotannot YLE TV2 Dokumenttiprojekti MONTERREY INTERNATIONAL FILM FESTIVAL, MEKSIKO KOLME VIISASTA MIESTÄ Pääpalkinto ja yleisöpalkinto Ohjaus Mika Kaurismäki Tuotanto Unilumi Oy, YLE Dokumenttiprojekti BRITTILÄISEN IMPERIUMIN RITARIKUNTA, ISO-BRITANNIA YLIKAPELLIMESTARI SAKARI ORAMO Ritarikunnan upseerin arvonimi (OBE) INTERNATIONALES FILMFESTIVAL Tuotanto Marianna Films Oy, ansioista Britannian musiikkielämän FESTROIA INTERNATIONAL FILM FESTIVAL, PORTUGALI KIELLETTY HEDELMÄ Pääpalkinto, parhaan taide-elokuvan palkinto, parhaan naispääosan palkinto (Amanda Pilke) MANNHEIM-HEIDELBERG POSTIA PAPPI JAAKOBILLE Pääpalkinto Ohjaus Klaus Härö Tuotanto Kinotar Oy ja YLE Yhteistuotannot YLE Yhteistuotannot NORDISCHE FILMTAGE LÜBECK POSTIA PAPPI JAAKOBILLE Kirkon erikoispalkinto ja yleisöpalkinto Ohjaus Klaus Härö kehittämisessä. PALMES ACADÉMIQUES -RITARIKUNTA, RANSKA TOIMITTAJA SINI SOVIJÄRVI Ritarimerkki ansioista Ranskan kielen ja Ohjaus Dome Karukoski Tuotanto Kinotar Oy ja YLE Yhteistuotannot kulttuurin tuntemuksen edistämisessä Tuotanto Helsinki Filmi Oy, YLE Yhteistuotannot Suomessa. NORDISK PANORAMA/NORDISK FORUM LÖNNROT2017 -PROJEKTI Paras pohjoismainen open source -projekti Tuotanto YLE Dokumenttiprojekti, Videokuu, PLANETE DOC REVIEW FESTIVAL, VARSOVA KATASTROFIN AINEKSIA Pääpalkinto Tornion ammatillinen korkeakoulu Ohjaus John Webster 2 Tuotanto Millennium Films, J.W. Documentaries, YLE Yhteistuotannot PRIX ITALIA, TORINO 3 CREATION GAME Prix Italia -palkinto (paras sävellysteos) Säveltäjä Jovanka Trbojevic Tuotanto Heikki Valsta / YLE Kulttuuri 1 4 1. Skavabölen pojat 2. Kolme viisasta miestä 3. Postia pappi Jaakobille 4. Sergei Verenseisauttaja 5. Pingu 6. Avara luonto 7. YLE Urheilu 8. Katastrofin aineksia PUSAN INTERNATIONAL FILM FESTIVAL, ETELÄ-KOREA SKAVABÖLEN POJAT Flash Forward -sarjan pääpalkinto Ohjaus Zaida Bergroth Tuotanto Juonifilmi Oy, YLE Yhteistuotannot

Sisällys Sisäkansi: Kansainväliset palkinnot s. 2 Toimitusjohtajan katsaus s. 4 YLEn vuosi lyhyesti s. 5 Näin YLE käyttää tv-maksutulot ohjelmiinsa s. 6 Julkisen palvelun YLE s. 8 YLEn yleisöt s. 10 YLEn henkilöstö 5 Ohjelmatoiminnan vuosi s. 12 Uutisista päivittäisdraaman maailmaan s. 26 YLEn ohjelmatarjonta s. 28 YLEn johto s. 30 Hallituksen puheenjohtajan katsaus 6 7 8 Yleisradio Oy Yleisradio Oy (YLE) on julkista täyden palvelun televisio- ja radiotoimintaa harjoittava viestintäyhtiö, jonka tehtävät, toiminta ja toiminnan rahoittaminen ovat laissa määriteltyjä. YLE tekee ohjelmia ja tuottaa palveluja suomeksi ja ruotsiksi sekä muun muassa saameksi, romaniksi ja viittomakielellä. YLE tarjoaa suomalaisille yhtäläiset mahdollisuudet saada tietoa, kokea elämyksiä, viihtyä sekä sivistää ja kehittää itseään. YLEn pääomistaja on valtio, ja toiminta rahoitetaan tv-maksutuloilla. Yhtiö on perustettu vuonna 1926. Toimitusjohtaja on Mikael Jungner (30.4.2010 asti) ja Lauri Kivinen (1.5.2010 alkaen) Ylintä päätösvaltaa käyttävät eduskunnan valitsema hallintoneuvosto ja hallintoneuvoston nimeämä hallitus. YLE on Euroopan yleisradioliitto EBUn jäsen.

Vahvalla yleisösuhteella tulevaan Vuonna 2009 YLEn yleisösuhde pysyi vakaana: sekä tavoittavuus, yleisötyytyväisyys että markkinaosuus säilyivät vahvoina. Uusissa palveluissa kasvua oli erityisesti yle.fi:n tarjonnassa ja kävijämäärissä. YLE Areenassa seurattiin jo 35 miljoonaa ohjelmaa ja tarjolla on 80 prosenttia YLEn ohjelmista. Tavoitteena on saada Areenaan mahdollisimman laajat tekijänoikeudet kaikesta siitä, mitä YLE tv- ja radiokanavillaan esittää. Vuoden aikana käynnistettiin kahden merkittävän suomalaisen ohjelmahankkeen valmistelu. Alkuvuodesta 2010 aloitti ruotsinkielinen Min Morgon -aamuohjelma, jota tehdään yhteistyössä ulkopuolisen, riippumattoman tuotantoyhtiön kanssa. Yhteishanke on historiallinen. Toinen kiinnostava, iso projekti YLE Draaman tuottama koko perheen päivittäisdraama alkaa syksyllä 2010. Noin 5 miljoonan euron vuosibudjetilla on tarkoitus tehdä aluksi kolmena päivänä viikossa kotimaista, laadukasta sarjadraamaa. YLEn talous vahvistui edelleen vuonna 2009. Tv-maksun maksajien määrä väheni, ja vuodessa YLE menetti reilut 14 000 luvanmaksajaa. Lupamaksurapauma on ollut samalla noin 0,5 0,8 prosentin tasolla jo pidempään. Päätös YLEn rahoitusmallista ja muut YLE-lain uudistukset siirtyivät vuoteen 2011, kun valtio-omistaja ei kyennyt etenemään Mika Lintilän parlamentaarisen työryhmän yksimielisen esityksen pohjalta. Eduskunnan maaliskuisessa linjauksessa YLEn rahoituksen taso kuitenkin määriteltiin. Tämä päätös turvaa YLEn toiminnan nykylaajuudessaan. Työkulttuurin kehitys jatkui vahvana. YLE saavutti strategisen tavoitteensa, joka oli nostaa avoimeen ja keskustelevaan työkulttuuriin tyytyväisten osuus 65 prosenttiin. Samansuuntainen tulos saatiin Suomen paras työpaikka -mittauksessa, jossa YLE sijoittui ensimmäistä kertaa parhaan kolmanneksen joukkoon, viidenneksi. Alkanut vuosi 2010 on erityisesti urheilun vuosi. Talviolympialaiset ja MM-jalkapallo ovat vuoden suurpanostuksia. Yhteensä YLE käyttää urheilun esitysoikeuksiin vuonna 2010 ennätyksellisen suuren summan, 20 miljoonaa euroa. Toinen vuotta 2010 leimaava hanke on strateginen pyrkimys nuorten aikuisten parempaan tavoittamiseen. YLEn on kyettävä tuottamaan merkityksellistä sisältöä kaikille suomalaisille. Tätä edellyttää YLEn tehtävä. Kolmas tärkeä hanke on yhteistyö- ja kumppanuussuhteet. YLE jatkaa yhteistyön syventämistä kaupallisen median, teleoperaattoreiden, laitevalmistajien ja internetissä toimivien palveluntarjoajien kanssa mahdollistajastrategian viitoittamalla tavalla. Mikael Jungner Toimitusjohtaja 2-3

1 2 3 Kolmen Venlan Pasila Animaatiosarja Pasilan tekijä Atte Järvinen sai sekä vuoden 2009 parhaan käsikirjoituksen että ohjaajan Venla-palkinnon. Pasila-työryhmä otti vastaan myös viihteen erikois-venlan. Kulttisarjaksi noussut Pasila on ollut YLEn katsotuin ohjelma 15 24-vuotiaiden ikäryhmässä. Sarjaa on seurattu paljon YLE Areenan kautta. Pasilan kolmannesta tuotantokaudesta on tehty sopimus. 4 1. YLE Uutiset 50 vuotta 2. Oskyldigt dömd 3. Pasila 4. Inhimillinen tekijä

2 3 1. Parasta aikaa 2. Ihmebantu 3. Uutishuone 1 YLEN VUOSI lyhyesti Yhtiön talous on suunnitelmallisesti tasapainotettu 2000-luvun aikana. Vuoden 2009 tilikauden tulos oli 1,9 miljoonaa euroa voitollinen. Edellisen vuoden voitto oli 0,7 miljoonaa euroa. Vielä viisi vuotta aiemmin, vuonna 2004 YLEn tilikauden tappio oli 50,8 miljoonaa euroa. YLEn liikevaihto oli vuonna 2009 394,3 miljoonaa euroa. Tv-maksun maksajia oli yhteensä 1 901 789. Vuoden aikana YLEssä panostettiin uuden TALO-ohjausjärjestelmän luomiseen. Se yhdistää aiempaa selkeämmin asiakaslähtöisen strategian talous- ja resurssiohjaukseen. Tavoitteena on myös ohjata entistä tehokkaammin ja vaikuttavammin monimediaista sisältötuotantoa. Samoin halutaan kehittää kykyä suunnata resursseja entistä joustavammin organisaatiorajoista riippumatta. Yksi merkittävistä strategisista kehittämishankkeista oli YLE Draaman käynnistämä päivittäisdraaman suunnittelutyö. YLE TV2- kanavalla syksyllä 2010 alkava sarja ulottuu myös YleX-kanavalle ja internetiin. Koko perheen draamasarjalla halutaan tavoittaa erityisesti myös nuoriso esiteineistä nuoriin aikuisiin. Lisäksi kehitetään nuorten aikuisten palveluja, monikulttuurisuutta koko ohjelmistossa, uutistuotantoa internetissä sekä lasten tarjontaa. YLEn tehtävä on tavoittaa suomalaiset kaikilla merkittävillä jakeluteillä. Laajakaista-, mobiili-, satelliitti- ja muissa uusissa jakelutavoissa haetaan kumppanuuksia. Television HD-lähetyksissä YLE jatkoi kokeiluja yhteistyötahojen kanssa eri tekniikoin. Valtioneuvosto sai YLEn ilmoituksen kapasiteetin varauksesta julkisen palvelun tv-toimintaan yhden HD-kanavan lähettämistä varten. ks. liite: Tilinpäätös 2009 4-5

NÄIN YLE KÄYTTÄÄ TV-MAKSUTULOT OHJELMIINSA Ohjelmistoalueiden osuudet tv:n, radion ja uusien palveluiden kustannuksista (%) v. 2009 (muutos vuodesta 2008, prosenttiyksikköä) YLEN kustannusrakenne v. 2009 (yht. 414 milj. euroa) 70 60 69 Keskitetyt tukipalvelut 19 % Jakelu 9 % Ohjelmatoiminnan tuki 11 % Uudet palvelut 5 % Radio 16 % Tv 40 % 50 40 30 20 10 0 +2 26 46 2009 2008-2 -6 14-1 5 +1 17 +1 8 1 26 17 YLE TV YLE Radio Uudet palvelut YLE TV YLE Radio +1 +1 9 17 27 16 Uutis- ja ajankohtaisohjelmistot 2 Urheiluohjelmistot Asiaohjelmistot Kulttuuriohjelmistot* Viihdeohjelmistot** *Kulttuuriohjelmistot = YLE Kulttuuri, YLE Oppiminen ja tiede, YLE Draama ja RSO. ** Viihdeohjelmistot = YLE Viihde, YLE Lapset sekä YLE Populaarimusiikki. +2 +1 YLEn radiopalvelut v. 2009 (kustannukset yht. 68 milj. euroa) 0 10 20 30 40 YLE Radio 1 22 % YleX 11% YLE Radio Suomi 42 % YLE Radio Vega 17 % YLE Radio X3M 4 % * YLE Saamen Radio, YLE Radio Peili Erityispalvelut* 4 % (1.1.2009 YLE Puhe), YLE Mondo, Ylen Klassinen YLEn tv-palvelut v. 2009 (kustannukset yht. 165 milj. euroa) 0 10 20 30 40 YLE TV1 YLE TV2 36 % 40 % YLE Teema 8 % YLE FST5* 16 % * YLE FST5 sisältää myös suomenkielisiä urheilulähetyksiä Avainlukuja taloudesta (milj. euroa) 2009 2008 2007 2006 2005 TOIMINNAN LAAJUUS (milj. e/%) Liikevaihto 394,3 380,5 385,4 383,5 374,5 muutos % 3,6-1,3 0,48 2,4 4,3 Liiketoiminnan muut tuotot 17,0 17,0 23,7 12,8 40,8 muutos % 0-28,3 84,5-68,5 331,8 Kulut ja poistot 414,1 401,3 418,7 416,5 451,7 muutos % 3,2-4,2 0,5-7,8 5,3 Taseen loppusumma 313,1 312,5 304,6 304,1 321,3 Bruttoinvestoinnit 31,1 22,4 25,5 24,1 17,7 % liikevaihdosta 7,9 5,9 6,6 6,2 4,7 KANNATTAVUUS (milj. e/%) Käyttökate 22,4 20,4 13,7 2,0-13,7 % liikevaihdosta 5,7 5,4 3,6 0,5-3,7 Liikevoitto/-tappio -2,9-3,8-9,6-20,2-36,4 % liikevaihdosta -0,7-1,0-2,5-5,3-9,7 Tilikauden voitto/tappio 1,9 0,7-6,4-16,5-28,8 % liikevaihdosta 0,5 0,2-1,7-4,3-7,7 RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA Quick ratio 0,4 0,6 0,6 0,7 0,8 Omavaraisuusaste % 48,9 48,4 49,5 51,6 54,0 Korollinen vieras pääoma (milj. e) 4,5 4,5 4,5 0,0 0,0 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön lukumäärä 31.12. 3 307 3 243 3 278 3 401 3 517 Määräaikaisen henkilöstön lukumäärä 31.12 446 430 477 447 445 Henkilöstön lukumäärä yhteensä 3 753 3 673 3 755 3 848 3 962 Palkat (milj. e) 162,3 150,9 154,6 146,4 150,3 Palkkiot (milj. e) 13,3 13,8 13,5 14,2 14,4 Palkat ja palkkiot yhteensä (milj. e) 175,6 164,7 168,1 160,6 164,7 Quick ratio= Lyhytaikaiset vaihtuvat vastaavat - Ennakkomaksut Lyhytaikaiset velat Omavaraisuusaste= Oma pääoma x 100 Taseen loppusumma

2 3 1 JULKISEN PALVELUN YLEISRADIO YLEn strategia YLE tuottaa suomalaisten elämää rikastuttavia julkisen palvelun mediasisältöjä. YLE tarjoaa luotettavasti ja riippumattomasti monipuolisen ja monikulttuurisen kuvan maailmasta. YLE erottuu monimuotoisten sisältöjen maailmassa ohjelmilla ja palveluilla, jotka perustuvat YLEn arvoihin. YLEn tehtävät YLEn julkisen palvelun tehtävä perustuu lakiin Yleisradio Oy:stä. YLEn tehtävä on lain mukaan tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkiseen palveluun liittyviä sisältöpalveluja voidaan tarjota kaikissa televerkoissa. Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti: 1) tukea toimivaa kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia; 2) tuottaa, luoda ja kehittää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä; 3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia; 4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä; 5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille; 6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa; 7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa. YLEn rahoitus YLEn toiminta rahoitetaan kansalaisten maksamalla tv-maksulla, jonka kerää Viestintävirasto. Vuoden 2010 alusta tv-maksu on 231,05 euroa. Suomen tv-maksu on eurooppalaista keskitasoa. Suomi on Euroopassa ainoa maa, jossa yleisradioyhtiö ei vastaanota mainos- tai sponsorointituloja tai kaupallisten mediayhtiöiden maksamia toimilupamaksuja. 6-7

4 5 1. Tiededokumentti: Tähtitaivaan lumoissa 2. Tuntematon sotilas 3. Hullu-Poppy 4. Suuri messu 5. Jazzia Pohjoisesta Talven 2010 aikana valtioneuvosto on valmistellut YLE-lain uudistamista. Uudistukset koskevat YLEn tehtävää, rahoitusta ja hallintomallia. Ratkaisut YLEn rahoitusmallista ja valvonnasta siirtyivät vuodelle 2011, mutta eduskunta linjasi YLEn rahoituksen tason. Valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyä edelsi liikenne- ja viestintäministeriön asettaman parlamentaarisen ryhmän työskentely, jota johti kansanedustaja Mika Lintilä. Työryhmän esitys oli yksimielinen. Työryhmä puolsi laajaa julkisen palvelun tehtävää, ja toiminnan rahoittamiseksi ryhmä ehdotti asuntokunnilta ja yrityksiltä kerättävää julkisen palvelun mediamaksua. yle.fi/yleista tv-maksu.fi Pohjoismainen huippu YLE FST5:ssä YLE on mukana 50 vuotta täyttäneessä Pohjoisvisiossa, joka on pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden yhteistyöelin ja ohjelmien rahoittaja. YLE FST5 jatkaa profiloitumista pohjoismaisena ikkunana, kanavan fiktiotarjonnasta peräti 90 prosenttia on pohjoismaista tuotantoa. Pohjoismaiset yleisradioyhtiöt tekevät yhteistuotantoina sekä draamasarjoja, dokumentteja että lastenohjelmia. Näin on syntynyt korkeatasoisia ohjelmia edullisin kustannuksin. Pohjoisvision kautta on tuotettu tv-draaman suurteoksia, kuten Maastamuuttajat, Fanny & Alexander sekä Hyvä tahto. Myös Lars von Trierin Valtakuntasarja sekä suomalaisten oma Myrskyluodon Maija olivat Pohjoisvision rahoittamia. Toinen tärkeä osa Pohjoisvision yhteistyötä on ilmaisvaihto. Kaikki PV-yhtiöt tarjoavat ohjelmiaan ilmaiseksi toisten käyttöön, kunhan ohjelmilla on pohjoismaiset lähetysoikeudet. Vuonna 2009 Pohjoisvisiossa tuotettiin 1 340 ohjelmaa yhteistuotantoina, sekä vaihdettiin yli 2 000 ohjelmaa ilmaisvaihdossa. YLE tilasi musiikin viiteen mykkäelokuvaan Viideltä suomalaiselta nykysäveltäjältä tilattiin musiikkia 1920-luvun kotimaisiin mykkäelokuviin. Elokuvat esitetään televisiossa Radion sinfoniaorkesterin säestäminä, ja teoksista koostettuja orkesterisarjoja soitetaan itsenäisinä teoksina myös radiossa. Tilaus on kaikkien aikojen laajin yksittäinen sävellystilaushanke Suomessa. Ensimmäinen elokuvista, Ollin oppivuodet, nähtiin YLE Teemalla itsenäisyyspäivänä. Musiikin oli säveltänyt Harri Vuori.

1 2 YLEN Yleisöt YLE tavoittaa ohjelmistoillaan viikoittain lähes kaikki eli 98 % suomalaisista. YLEn ohjelmistoja seuranneista 99 % on niihin vähintään melko tyytyväisiä. Suomalaisista 68 % kokee saavansa YLEn ohjelmistoista vähintään melko hyvin vastinetta tv-maksulleen. YLEn ohjelma-alueet ja palvelut tavoittivat vuonna 2009 viikoittain käytännössä kaikki suomalaiset (98 %) television, radion ja internetin välityksellä. Uutiset tavoittivat suomalaiset parhaiten, sillä päivittäin jopa 71 % yli 15-vuotiaista seurasi YLEn uutislähetyksiä. Seuraavaksi parhaiten yleisön tavoittivat päivittäin urheilu (35 %), ajankohtaisjournalismi (34 %) ja alueelliset ohjelmistot (30 %). Viikoittain asiaohjelmat tavoittivat jopa 77 % väestöstä. Myös ajankohtaisjournalismi, viihde ja ulkomainen draama tavoittivat viikkotasolla noin 70 % väestöstä. YLEn radio säilytti asemansa tv-tarjonnan ja internetin käytön lisääntymisestä huolimatta. YLE Radio Suomi säilyi markkinajohtajana ja YLEn osuus kokonaiskuuntelusta pysyi 52 %:ssa. Televisiossa YLEn osuus laski 8-9 hieman, 43,7 prosenttiin, ja markkinajohtajuus siirtyi TV1:ltä MTV3:lle. YLEn kanavista TV2:n markkinaosuus kasvoi eniten. Yle.fi:n kävijämäärä kasvoi 1,2 miljoonaan eri kävijään viikossa. Suosituimpien suomalaisten internetpalvelujen joukossa YLE on sijalla seitsemän kuten aiempinakin vuosina. Vuoden katsotuin ohjelma Tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotto (YLE TV1) saavutti ennätysyleisön, yli 2,2 miljoonaa katsojaa. Katsojamäärä nousi edellisestä vuodesta puolella miljoonalla. Lähes puolet suomalaisista oli yhtä aikaa saman ohjelman äärellä. Itsenäisyyspäivän iltana YLE Uutisten päälähetyskin tavoitti yli 2 miljoonaa katsojaa. Myös muiden katsotuimpien ohjelmien yleisömäärät kasvoivat, vaikka kokonaisuutena tv:n katselu ei vuodesta 2008 noussut. Vastinetta tv-maksulle Ohjelmistoista tv-maksulle saatu vastine nousi edellisestä vuodesta 9 prosenttiyksikköä; 68 % suomalaisista oli vähintään tyytyväisiä saamaansa vastineeseen. Melko huonosti vastinetta saavien osuus on vähentynyt, ja samalla erittäin hyvin vastinetta saavien määrä on kasvanut 6 prosenttiyksiköllä. Tulos vastaa hyvin sitä, että myös YLEn tavoittavuus ja tyytyväisyys YLEen ovat kasvaneet vuodesta 2008. YLEä kohtaan tunnettu luottamus on edelleen vahva. Suomalaisista 13 % luottaa YLEen erittäin paljon, 57 % melko paljon, vain vähän luottavia on 6 %. Erittäin paljon luottavien määrä on hieman noussut edellisestä, vuoden 2003 mittauksesta. Tutkimuksessa oli mukana 22 julkisen sektorin laitosta, poliittista sekä yhteiskunnallista instituutiota. YLE oli sijalla 7. YLEen luotetaan selvästi enemmän kuin mediaan ja tiedotusvälineisiin yleensä. Tulokset ovat YLEn tutkimuksista, Finnpanel Oy:n TV-mittaritutkimuksesta ja KRT:stä sekä TNS Gallupin TNS Metrixistä. TV-mittaritutkimus perustuu 1 000 talouden otokseen (n. 2 200 henkilöä). Kansallisen Radiotutkimuksen otos käsittää vuosittain yli 18 000 henkilöä ympäri maata. Lisää tietoa YLEn yleisöistä: yle.fi/yleinfo

3 4 5 1. Euroviisut 2. Berliini 24h 3. Poliisi-tv 20 vuotta juhlaseminaarin yleisöä 4. Kansanradio 5. Colorado Avenue 250 200 150 100 50 Tv:n katselun ja radion kuuntelun kehitys v. 2000 2009 (min/päivä) 201 0 2000 208 217 206 202 197 194 196 168 167 171 173 167 169 168 166 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 radio tv (koko väestö, tv 10+ ja radio 9+) Huom. Tv:n katseluminuutit sisältävät 1.1.2008 lähtien vieraat ja ajassa siirretyn katselun (yksi viikko). 195 177 191 176 TV-mittaritutkimus ja KRT: Finnpanel Oy YLE YLE Teema on arvostetuin tv-kanava Markkinointi & Mainonta -lehden ja Taloustutkimuksen brändimittauksessa YLE Teema nousi Suomen arvostetuimmaksi tv-kanavaksi. YLE otti tv-kanavien listalla 4 ensimmäistä sijaa. YLE Teeman kanavapäällikkö Ulla Martikainen-Florath sai Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon määrätietoisesta työstä kanavan kehittämiseksi. Verkkopalvelut rikkovat kävijäennätyksiä Yle.fi kasvatti koko loppuvuoden 2009 kävijämääriään, ja helmikuussa 2010 ylitettiin puolentoista miljoonan eri viikkokävijän raja. Loppuvuodesta kävijöitä houkuttelivat etenkin YLE Uutisten verokone ja laajasti kiinnostaneet uutisaiheet kuten sikainfluenssa. Vuoden 2010 alussa YLE Urheilu ja YLE Areena lisäsivät suosiotaan; Vancouverin olympialaiset, nettiradiot, draamat sekä Abitreenit näkyivät selkeästi verkkopalvelujen käytössä. Tyytyväisyys YLEn mediatarjontaan v. 2009 (tv, radio, internet, % tavoitetuista) kaikki naiset miehet 15 29-v. 30 44-v. 45 59-v. yli 60v. 50 55 45 41 43 37 56 49 52 37 33 18 33 41 39 erittäin tyytyväinen ja tyytyväinen melko tyytyväinen tyytymätön ei osaa sanoa Taloustutkimus Oy - YLE 11 10 13 10 10 9 1 1 1 2 1 1 1

1 2 YLEN Henkilöstö Vakinaista henkilöstöä oli vuoden 2009 lopussa 3 307 eli 64 henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Ohjelmatoiminnassa työskentelevien osuus säilyi ennallaan 83 %:ssa. Uusia vakituisia työsuhteita solmittiin 189 ja työsuhteita päättyi 125. YLEn henkilöstömäärä kääntyi vuonna 2009 nousuun ensimmäisen kerran 2000-luvulla. Nousu johtuu panostuksista strategisesti tärkeisiin hankkeisiin ja määräaikaisten työsuhteiden vakinaistamisesta. Tavoitteena on, että henkilöstömäärää vähennetään 3 000:een vuoden 2012 loppuun mennessä. Kehittämisen tavoitteet YLEn strategisena tavoitteena oli sijoittua vuoden 2010 Suomen paras työpaikka -tutkimuksessa 10 parhaan joukkoon. Tavoite saavutettiin: YLE oli 5. suurten organisaatioiden sarjassa. Lisäksi YLEssä kartoitetaan vuosittain työtyytyväisyyttä TYKE-kyselyllä. Työtyytyväisyys nousi vuonna 2009 kyselyn kaikilla osa-alueilla. Työkulttuurin kehittämisen keskeisiksi tekijöiksi on määritelty: Työyhteisöjen keskustelukulttuurin avoimuus ja yhdessä tekemisen henki Vuoden 2009 tavoitteeksi oli asetettu, että 65 % henkilöstöstä kokee keskustelukulttuurin avoimeksi ja yhteistyön toimivaksi. Tavoite saavutettiin, sillä vuoden 2009 TYKEkyselyssä tulos oli tasan 65 %. Toimintakulttuurin tasa-arvoisuus Kokemus tasa-arvosta oli TYKE-kyselyn mukaan edelleen hieman parantunut aiemmista vuosista. Naisista 71 % ja miehistä 86 % oli sitä mieltä, että heidän työyhteisössään kohdellaan miehiä ja naisia tasa-arvoisesti. Naisten osuus esimiestehtävissä toimivista kasvoi edelleen. Naisten osuus esimiehistä oli 47 %. Työkierto Työkierto on olennainen osa monipuolista uralla kehittymistä. Työkierto lisää liikkuvuutta ja sen avulla voidaan hyödyntää osaamista ja potentiaalia eri puolilla yhtiötä. Vuonna 2009 lähes 330 henkilöä vaihtoi tehtävää yhtiön sisällä. Osaamista kehitettäessä painotettiin edelleen journalistista ja audiovisuaalista koulutusta sekä esimiesvalmennusta. Eniten koulutusresursseja vei siirtyminen nauhattomaan sisällöntuotantoon. Verkkoon ja sosiaaliseen mediaan liittyvää koulutusta lisättiin. Erillisen koulutuksen lisäksi YLEssä hyödynnetään yhä enemmän työssä oppimista. Osaajaverkostot, työkierto ja projektiluontoiset tehtävät ovat keskeisiä tapoja oppia ja opettaa uutta. 10-11

3 4 Työkuvia: 1. Kymmenen kirjaa rakkaudesta 2. Kuvaaja Harri Anttila 3. Virginie 4. Paratiisi Innovatiivisuus on valittu YLEssä uudeksi kehittämiskohteeksi. Innovaatioita edistävää toimintakulttuuria luodaan työyhteisöissä ja johtamisessa muun muassa yhtiön sisäisellä innovaatiovalmennuksella. Lisää tietoa YLEn henkilöstöstä: yle.fi/yleinfo YLE on Suomen viidenneksi paras työpaikka YLE osallistui kolmatta kertaa Suomen paras työpaikka -mittaukseen ja sijoittui yli 500 hengen yritysten sarjassa viidenneksi. YLE oli kärkeen sijoittuneista henkilöstömäärältään suurin ja ainoa media-alan yritys. Arvioinnin pisteistä kaksi kolmasosaa kertyi henkilöstökyselyn perusteella. Johtamis- ja työkulttuurikäytäntöjen arvioinnin kyselyn painoarvo oli yksi kolmasosa. Yli 4000 haki kesäduuniin Kesällä 2009 YLE tarjosi kuukaudeksi töitä 16 18-vuotiaille nuorille. YLEn siisti kesäduuni -kampanja osoittautui huippusuosituksi, sillä työtä haki 4 160 nuorta eri puolilta maata. Kesäduuniin valitut 30 nuorta työskentelivät YLEn eri toimipisteissä Pasilassa. YLEn henkilöstö v. 2001 2009 Vakinainen (lkm) ja aikapalkkainen henkilöstö yhteensä (htv) YLEn työsuhderakenne v. 2009 4500 4000 Toistaiseksi voimassa olevat työsuhteet 89 % Määräaikaiset työsuhteet 11 % 3500 3000 2500 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 HTV LKM 2009

Ohjelmatoiminnan vuosi Uutisia ihmisiä varten Jussi-Pekka Rantanen, mikä uutislähetyksessä kiehtoo? Monimuotoisuus ja olo ajan hermolla. Tv-uutisissa on paljon suoria osia: studiovieraita, asiantuntijoita sekä yhteyksiä kirjeenvaihtajiin Suomessa ja maailmalla. Isännöin uutislähetystä kasvoillani ja persoonallani. Saan haastatella kiinnostavia, itseäni viisaampia ihmisiä ja hahmottaa kokonaisuuksia. Nettiin uutiset tehdään lyhyesti ja nopeasti. Uutislähetyksissä ja ajankohtaisohjelmissa syvennämme aiheita. Millainen on työsi huippuhetki? Olipa kyseessä vaalirahat tai sikainfluenssa, uusien näkökulmien löytäminen jo tuttuihin aiheisiin vaatii sinnikkyyttä, kärsivällisyyttä ja samojen asioiden yhä uudelleen tutkimista. Niistä kiteytyvät uutistyön huippuhetket. Silloin ymmärrän, että työni on ihmisille oikeasti merkittävää. Tulee tunne: tätä varten olen tässä. Saatko usein palautetta? Joskus minua kiitetään uskalluksesta kysyä suoraan ja panna haastateltava koville. Myös tunneilmaisua ja läsnäoloa kommentoidaan, useimmiten kiittäen. Jussi-Pekka Rantanen, uutisjuontaja, YLE Uutiset Työskennellyt YLEssä vuodesta 1997, siirtynyt radiouutisten ja YLEn Aamu-tv:n Kulttuurikulman kautta tv-uutisiin. YLE Uutiset 50 vuotta Ensimmäiset tv-uutiset lähetettiin Pasilasta 1.9.1959. YLEn tv-uutiset on pitänyt pintansa yhtenä katsotuimmista tv-ohjelmista, ja lähetyksen uutisjuontajat koetaan valtakunnan luottohenkilöiksi. Tunnetuimpia kasvoja uutisten historian aikana ovat olleet Arvi Lind ja syyskuussa eläkkeelle jäänyt Eva Polttila. Koskettavimpina uutisina katsojat pitävät YLE Uutisten nettikyselyn mukaan New Yorkin terrori-iskuja syyskuussa 2001 ja Estonian uppoamista vuonna 1994. 12-13

1 4 2 1. Puoli seitsemän 2. Jaakko ja maailmanvalloittajat 3. Min Morgon 4. Eva Polttila jäi eläkkeelle 3 Rukan lumet ja muita puheenaiheita YLE vahvisti edelleen johtavaa uutisasemaansa. Rukan hiihtoladuilla Matti Vanhasen keksimä ehdotus eläkeiän nostamisesta, suomalaislapset sikainfluenssarokotteen testiryhmänä, kehitysyhteistyövaroilla rakennettu bordelli Afganistanissa tai suomalaislasten siirtäminen pois maahanmuuttajavaltaisista kouluista ovat kaikki aiheita, jotka YLE Uutiset nosti kansalliseen keskusteluun. Katsojamäärät nousivat, ja yleisön tyytyväisyys uutisiin kohosi vuonna 2009.

Ohjelmatoiminnan vuosi Netissä lasten kanssa Reetta Ranta, mikä oli merkittävin nettipalvelu nuorille vuonna 2009? Teemme yhteistyötä kuntien nuorisotyöstä vastaavien kanssa Netari.fi -hankkeessa, ja osallistumme nuorten ideoiman Netari-tv:n toteutukseen. Aloittelevat ohjelmantekijät saavat netti-tv:ssä ja ohjelman chatissa asiantuntija-apua moniin pulmiin; lähetyksissä vierailee muun muassa nettiterkkari. Entä lapsille? Tärkein uutuus oli Pikku Kakkosen Musiikkipuu. Sinne kerätään uusia lastenmusiikkivideoita. Tarjolla on myös ladattavia satuja eli lapsille suunnattuja podcasteja. Mitä Lasten YLEn tekijältä edellytetään? Pitää ymmärtää erilaisia lapsia ja vanhempia. On osattava ennakkoluulottomasti kokeilla uutta tekniikkaa ja sosiaalista mediaa. Draaman ja pelien avulla lapset voivat oppia maailmasta paljon. Lasten YLEssä ei pyritä koukuttamaan lapsia vaan tarjoamaan eri ikäkausiin sopivia haasteita. Reetta Ranta, kehityspäällikkö, YLE Uudet Palvelut Työskentelee Uusien palveluiden Lapset ja perhe -tiimissä. Lapset ykkösiä Areenassa Lasten nettipalveluiden käyttö kasvoi edelleen, ja YLE Areenassa lastenohjelmat keräsivät eniten sivulatauksia. Heinä joulukuussa 2009 Areenan 25 katsotuimmasta ohjelmasta 12 oli lastenohjelmia. Joulukuussa lasten sivusto tavoitti yli 140 000 eri kävijää viikossa. Katsotuimpia ohjelmia olivat: Muumilaakson tarinoita, Hirveä Henri, Totte ja Joulukalenteri. 14-15

1 2 4 1. Reetta ja Ronja 2. Katti Matikainen 3. Mutsis oli apina 4. Ransu 3 Ransu on vuoden tamperelainen Pikku Kakkosen Ransu Karvakuono valittiin ylivoimaisella äänisaaliilla Vuoden tamperelaiseksi 2009. Tittelin saa, kun on tehnyt Tamperetta tunnetuksi. Ransulle ja hänen isännälleen Pertti Nättilälle luovutettiin kunnialaatta ja pala aitoa tamperelaista rotvallia eli jalkakäytävän reunakiveystä.

Ohjelmatoiminnan vuosi Tärkeintä on hyräiltävyys Jorma Hietamäki, miksi musiikkiohjelmat ovat niin suosittuja? Ohjelmantekijöiden takia: heidän puheensa musiikista on se juttu. Musiikkia on kaikkialla, mutta hyvät populaarimusiikin asiantuntijat ovat harvassa! Kanavallamme musiikin tärkein linjaus on, että se on hyräiltävää. Ohjelmamme herättelevät ihmisissä tunteita ja nostalgiaa. Entisten nuorten sävellahja tuo ehkä mieleen ajat, jolloin finni poskessa säviksen aikaan oli katastrofi ajat, jolloin maailma oli helpompi hahmottaa. Millaiset olivat YLEn ensimmäiset Tangomarkkinat? Mentiin lähelle syvää suomalaisuutta. Tangomarkkinat oli toimiva esimerkki siitä, miten medioiden raja-aidat kaatuvat. Tekijät tv:stä, radiosta ja netistä suunnittelivat ja toteuttivat ison urakan. Tavoitimme miljoonayleisön ja saimme paljon kiitosta. Tärkeintä on kevyen musiikin perinteen jatkaminen vanhoista tutuista iskelmistä uusiin biiseihin. Rentoudutko kuunnellen musiikkiohjelmia? Omalla kanavalla unohdun kuuntelemaan Heikki Harman Pop eilen toissapäivänä -ohjelmaa. Jos en herää luontaisesti sunnuntaiaamuna, kello soi kymmeneltä. Olen nostalgiamiehiä. Jorma Hietamäki, musiikkipäällikkö, YLE Radio Suomi Tehnyt töitä aiemmin mm. YLE Radio Keski-Suomessa, tuomaroi kesällä 2009 Tangomarkkinoiden laulukilpailua.. Tartu Mikkiin ja kynään Suositun ja koko perheelle suunnatun Tartu Mikkiin -karaokeohjelman fanikulttuuri tallennetaan osaksi suomalaista kansanperinnettä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura kerää kansanrunousarkistoon tarinoita Väinämöisen jalanjäljillä laulavasta kansasta. Toukokuun loppuun 2010 asti järjestettävä kampanja on YLE Viihteen, Fremantle Median ja SKS:n yhteishanke. 16-17

3 1 1. Tangomarkkinat 2. Tartu Mikkiin 3. Virsistä viisi 4. Jake Nyman 2 4 Tangomarkkinat keräsi miljoonayleisön Yhteistyö YLEn kanssa teki Seinäjoen Tangomarkkinoiden 25. juhlavuodesta monimediaisen musiikkitapahtuman. Tangotunnelmia välitettiin kaikkialle Suomeen tv:ssä, radiossa ja netissä. Tv-ohjelmat keräsivät yhteensä yli kolme miljoonaa katsojaa, ja finaalia YLE TV2:ssa seurasi parhaimmillaan lähes miljoona katsojaa. Jake Nymanille erikois-emma YLEn musiikkitoimittaja Jake Nyman sai helmikuussa 2010 pidetyssä Emma-gaalassa erikois-emman elämäntyöstään. Emma-raati piti Nymania yhtenä Suomen legendaarisimmista musiikkitoimittajista. Sen lisäksi, että Nyman on innostavasti taustoittanut ja esitellyt pop- ja rockmusiikkia sekä sen tekijöitä radio-ohjelmissaan, hän on julkaissut useita musiikkiaiheisia tietokirjoja ja kirjasarjoja.

Ohjelmatoiminnan vuosi Näkemystä ja riskejä Satu Kurvinen, miksi pitää olla suoraa puhetta? Suoraa puhetta -ohjelmassa on otettava riskejä. On oltava näkemystä ja kyky sanoa jämptisti. Kun juontaja puhuu omana itsenään valitsemistaan näkökulmista, se provosoi kuulijan ja herättää tunteita. Tuottajana en onneksi itse joudu tulilinjalle, mutta olen rintamavahvistuksena. Mistä vastaava tuottaja vastaa? Tuottaminen on palapeli: on aihe, toimittaja-juontaja, vieraat, äänitarkkailija, äänimaisema ja aktiiviset kansalaiset. Yritän olla kaikille tuki ja pahin kriitikko. Työkaluinani ovat kokemus sekä usko omaan intuitioon. Loppu on sitkeyttä ja raakaa työtä. Jos produktiossa jokin menee pieleen, se ei ole aina toisten vika. Yritän ajatella, mitä voimme tehdä toisin. Vastuu on myös minun. Mikä työssäsi on parasta? Suoran lähetyksen rosoisuus. Studiovieraiden näkökulmia on pohdittu, mutta vastaanottimen toisella puolella ohjelmaan osallistuu reaaliajassa kontrolloimaton ja herätetty ihminen. Lähetyksessä lausuttua ei voi perua. Ohjelma meni jo. Satu Kurvinen, vastaava tuottaja, YLE Ajankohtaisohjelmat. Työskennellyt YLEssä 14 vuotta, vastaavana tuottajana ohjelmissa Suoraa puhetta ja Ajankohtainen ykkönen (YLE Radio 1) sekä Pressiklubi (YLE TV2). Radion podcastit kiinnostavat Suuri osa radion puheohjelmista voidaan ladata netistä omalle koneelle tai mp3-soittimeen kuunneltavaksi milloin vain, missä tahansa. Myös kuunnelmasarjoja saa podcastina, ja loppuvuodesta YLE alkoi julkaista myös ladattavia musiikkiohjelmia. Osa ohjelmista kuuluu myös radiossa, osa on räätälöity vain nettilevitykseen. Podcasting on yksi tapa saattaa verkon musiikkijakelua tekijänoikeuskorvausten piiriin. 18-19