TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖLLE Asia Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tuulivoiman kehittämisalueista ja laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta (TEM/670/03.01.01/2013) Lausunnon antaja TuuliSaimaa Oy Snellmaninkatu 3 B 53100 Lappeenranta Suomen Tuulivoima Oy Leppäkertuntie 14 53650 Lappeenranta #492578 A Jäljempänä Lausunnonantajat
2 1. LAUSUNTO 1.1 Lausunnon tausta Lausunnonantajat ovat tutustuneet 21.3.2013 päivättyyn luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi tuulivoiman kehittämisalueista ja laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta. Lausunnonantajat pitävät erinomaisena, että valtio pyrkii omalla toiminnallaan ratkaisemaan tuulivoimahankkeiden suunnittelussa suureksi ongelmaksi muodostunutta aluevalvonnan ja tuulivoimarakentamisen tarpeiden yhteensovittamiskysymystä. Toisaalta on kuitenkin myös todettava, että Suomi on sekä kansainvälisesti että omassa poliittisessa päätöksenteossaan sitoutunut vahvasti siihen, että energian loppukulutuksesta uusiutuvan energian osuus on 38 % vuonna 2020. Viimeksi näiden tavoitteiden saavuttamiseen on sitouduttu 20.3.2013 päivätyssä Valtioneuvoston kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Tuulivoimarakentamisen edistämiseksi valtio on myös pyrkinyt kehittämään ympäristölainsäädäntöön liittyviä viranomaismenettelyjä nopeammaksi sekä ottanut käyttöön uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen kannustavan syöttötariffijärjestelmän. Toiminnanharjoittajat ovat tehtyihin edistämistoimenpiteisiin luottaen investoineet erittäin huomattavia rahamääriä tuulivoimahankkeiden suunnitteluun. Tässä suhteessa nyt lausuntopyynnön kohteena oleva tuulivoimarakentamiseen kohdistuva verolainsäädäntö on ongelmallinen ja investointeihin negatiivisesti vaikuttava, varsinkin jos suunnitellun kehittämismaksun suuruus nousee huomattavaksi. Lausunnonantajat yhtyvät Suomen tuulivoimayhdistyksen 12.4.2013 asiassa antamaan lausuntoon Perämeren tuulivoiman kehittämisalueen osalta. Koska lakiehdotusluonnoksen tarkoituksena on, että hyväksyttävän lain perusteella olisi mahdollista myöhemmässä vaiheessa nimetä uusia tuulivoiman kehittämisalueita, lausunnonantajat esittävät sääntelyn jatkovalmistelun osalta huomioon otettavaksi lisäksi kunnioittavasti seuraavan. 1.2 Kehittämisalueeksi nimeäminen Hallituksen esitysluonnoksessa on lähtökohtana, että tuulivoiman kehittämisalueeksi nimeäminen tapahtuisi suoraan lain tasolla, eikä asiasta tehtäisi valituskelpoista hallintopäätöstä. Lakiluonnoksen mukaan kehittämisalueiden nimeämisessä olisi ratkaisevaa, että tuulivoimaloiden sijoittaminen alueelle edellyttää puolustusvoimien valvontajärjestelmien kehittämistä ja kehittämisen edellyttämät tekniset ratkaisut ovat yksilöitävissä.
3 Omaksuttu ratkaisumalli korostaa kuitenkin puolustusvoimien harkintavallan laajuutta, eikä tuulivoimatoimijoilla ole tutkavaikutustietojen salaisesta luonteesta johtuen käytännössä lainkaan mahdollisuutta kyseenalaistaa puolustusvoimien esittämien vaikutusarviointien taikka edellytettävien kompensaatiotoimenpiteiden oikeellisuutta taikka kohtuullisuutta. Tästä johtuen esitetyn sääntelyn hyväksyttävyyden arviointi on lausunnonantajien mielestä kaiken kaikkiaan vaikeaa. Lisäksi eri lähteistä saatavan tiedon perusteella vaikuttaa siltä, että asiantuntijatkaan eivät ole yksimielisiä tuulivoimaloiden aluevalvonnalle aiheuttamien haittojen merkittävyydestä taikka laajuudesta. Lausunnonantajat korostavat, että kehittämisalueiden laajuuden ja kompensaatiotoimenpiteiden tulee kohdistua ensisijaisesti alueille, joilla todellista haittaa aluevalvonnalle ilmenee. Lainsäädännön toimivuuden ja tuulivoimahankkeiden suunnitteluolosuhteiden ennustettavuuden kannalta on myös tärkeää, että lakiehdotusluonnoksessa tarkoitettujen kehittämisalueiden nimeäminen ja niiden laajuuden määrittäminen perustuvat tuulivoimaloista aluevalvonnalle aiheutuvien haittojen asianmukaiseen selvittämiseen sekä vuorovaikutteiseen suunnitteluun kompensaatioratkaisun sisällöstä. Käytännössä vaikutusten asianmukainen selvittäminen merkitsee Lausunnonantajien käsityksen mukaan esimerkiksi Perämeren tuulivoiman kehittämisalueen osalta sitä, että naapurikuntiin tuulivoimaloita suunnittelevat hanketoimijat voivat luottaa kehittämisaluerajauksen pätevyyteen ja siihen, että määritetyn kehittämisalueen ulkopuolelle suunniteltavilla tuulivoimaloilla ei jälkikäteen katsota olevan haitallisia vaikutuksia puolustusvoimien tutkajärjestelmiin. Tehtävän kehittämisaluemäärittelyn tulisi toisin sanoen olla alueellisesti kattava ja tuulivoimarakentamisen suunnittelutoiminnan ennustettavuutta parantava. Kyseinen seikka tulisi tuoda esiin selkeästi esiin hallituksen esityksessä toteamalla esimerkiksi, että ellei erityisiä syitä ole, tuulivoiman kehittämisalueen lähistölle suunniteltavat tuulivoimalat voidaan myös vapauttaa puolustusvoimien lausuntomenettelystä, koska lähialueille suunnitelluilla tuulivoimaloilla ei ole kehittämisalueen valmistelun yhteydessä katsottu olevan merkittävää haittavaikutusta aluevalvonnan toteuttamiselle. 1.3 Kehittämismaksun suuruus Lausunnolla olevaan hallituksen esitysluonnokseen ei sisälly kehittämismaksun suuruutta koskevaa ehdotusta, vaan asiasta on tarkoitus neuvotella erikseen siten, että lakiehdotuksen hyväksymisen edellytyksenä on yksimielisyyteen pääseminen Perämeren tuulivoiman kehittämisalueelta perittävän maksun suuruudesta. Lausunnonantajat pitävät hyvänä, että kehittämismaksua ei vahvisteta alueen tuulivoimatoimijoiden näkemyksen vastaisesti, vaan lainsäädännön hyväksymisen edellytyksenä on toiminnanharjoittajien sitoutuminen kehittämismaksun suuruuteen.
4 Lausunnonantajat yhtyvät niihin hallituksen esitysluonnoksessa esitettyihin näkökohtiin, joiden mukaan aluevalvonta ja Suomen alueellisen koskemattomuuden turvaaminen ovat puolustusvoimille lakisääteisesti kuuluvia tehtäviä. Näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavasta rahoituksesta huolehtiminen kuuluu puolestaan valtion kustannettavaksi. Niiltä osin, kun alueiden käyttötarkoituksia muutetaan kaavoituksen keinoin laillisesti tuulivoimarakentamiseen, on valtiolla Lausunnonantajien käsityksen mukaan nähtävä olevan myös oma vastuunsa tuulivoimarakentamiseen liittyvästä puolustusvoimien toiminnan sopeuttamistarpeesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Kaikkien puolustusvoimien edellyttämien kompensaatiotoimenpiteiden kustannuksia ei näin ollen voida lainsäädännön keinoin määrätä tuulivoimatoimijoiden maksettavaksi, vaan valtion tulee osaltaan osallistua yleisen maanpuolustusedun toteuttamiseen ja turvaamiseen. Perustuslakivaliokunnan käytännön mukaisesti perustuslain yhdenvertaisuusnormit eivät estä sitä, että verolailla säädetään alueellisista erityistoimenpiteistä. Tällöin samaan toimintaan kohdistuvat veroseuraamukset voivat olla erilaiset riippuen siitä, millä alueella toimintaa harjoitetaan. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos toimille on objektiiviset ja perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävät perusteet, ja jos ne lisäksi ovat oikeassa suhteessa niillä tavoiteltaviin, perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttäviin etuihin. Kun otetaan huomioon lainsäädäntöehdotuksessa mainitut suuret alueelliset erot kompensaatiokustannuksissa, perustuslain takaama yhdenvertaisuus edellyttää Lausunnonantajien näkemyksen mukaan sitä, että tuulivoimatoimijan maksettavaksi tuleva kompensaatiomaksu ei saa muodostua syrjiväksi eri alueilla toteutettavien tuulivoimahankkeiden suhteen. Valmisteltavana olevan lainsäädännön perusteluissa tulisi edellä mainitusta johtuen selvyyden vuoksi määritellä tarkemmin, millä rahoitusosuudella valtio osallistuu tuulivoiman kehittämisalueiden edellyttämien kompensaatiotoimenpiteiden suorittamiseen ja mikä suhteellinen osuus kompensaatiotoimenpiteiden kustannuksista voi enintään tulla tuulivoimatoimijoiden maksettavaksi. Lisäksi lainsäädännön perusteluissa tulee määritellä tarkemmin, mikä euromääräinen tuulivoimalakohtainen summa tuulivoimatoimijoiden maksettavaksi voi kehittämisalueilla enintään tulla. 1.4 Uusien kehittämisalueiden osoittaminen Kuten hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, tarkoituksena on, että lakiin olisi mahdollista myöhemmässä vaiheessa lisätä uusia erikseen nimettäviä tuulivoiman kehittämisalueita kompensaatioratkaisuineen. Tältä osin esitysluonnoksessa on mainittu, että tuulivoimahankkeiden toteuttamisen edellyttämät puolustusvoimien kompensaatioratkaisut vaihtelevat alueittain ja osassa maata kompensaatioratkaisun kustannukset voivat nousta jopa kymmeniin miljooniin euroihin.
5 Lausunnonantajat korostavat, että myöhemmin nimettävien tuulivoiman kehittämisalueiden tarkastelun perustaminen hyvin tapauskohtaisista olosuhteista lähteviin seikkoihin voi käytännössä johtaa maan eri osissa sijaitsevien tuulivoimahankkeiden asettamiseen merkittävästi toisistaan poikkeavaan asemaan. Esimerkiksi sellaisella kehittämisalueella, jossa vähäisempi määrä tuulipuistoja edellyttää puolustusvoimien käsityksen mukaan mittavia kompensaatiotoimia, kehittämismaksu nousee todennäköisesti niin suureksi, että edellytykset taloudellisesti kannattavien tuulivoimainvestointien suorittamiselle häviävät. Tämän tyyppisissä tilanteissa valtion tulisikin oman rahoitusosuuden kasvattamisella tasata olosuhteiden erilaisuuteen perustuvia kehittämismaksujen eroja. Lisäksi Lausunnonantajat huomauttavat, että jos maan eri osien välille muodostuu merkittäviä eroja kehittämismaksujen suuruudessa, vaikuttaa tämä luonnollisesti tuulivoiman hankekehittäjien kiinnostukseen suunnata hankkeensa kokonaistaloudellisesti kannattavimpiin kohteisiin ja siten johtaa tuulivoimarakentamisen voimakkaaseen keskittymiseen vain tietyille alueille. Tästä johtuen myöhempien tuulivoiman kehittämisalueiden nimeämisessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että eri alueille määrättävien kehittämismaksujen välille ei synny liian suuria eroavaisuuksia. Tuulivoimarakentamisen tasapainoisen valtakunnallisen kehityksen edistämiseksi Lausunnonantajat esittävätkin, että myös myöhemmissä kehittämisalueiden nimeämisissä jatketaan nyt omaksuttua menettelyä, jonka mukaan kehittämismaksun suuruudesta on saavutettava yksimielisyys kehittämisalueen toimijoiden kesken ennen lakiehdotuksen hyväksymistä. Tämä on myös syytä erikseen mainita lainsäädännön perusteluissa. Lausunnonantajat toteavat vielä, että tuulivoimahankkeiden kehittäjien on ollut vaikea saada toimintansa suunnittelua varten oikea-aikaista tietoa suunniteltujen tuulivoimahankkeiden vaikutuksista puolustusvoimien toimintaan. Jotta lakiehdotusluonnoksessa tarkoitettu myöhempien tuulivoiman kehittämisalueiden nimeäminen tapahtuisi hankekehittäjien näkökulmasta ennakoidusti, Lausunnonantajat esittävät, että puolustusvoimat julkistavat mahdollisimman pikaisella aikataululla (viimeistään toukokuun 2013 kuluessa) suunnitelman siitä, mille alueille puolustusvoimat tulee esittämään tuulivoiman kehittämisalueiden nimeämistä.
6 Tällä tavoin hanketoimijoille tarjoutuisi tilaisuus arvioida vireillä olevien hankkeiden etenemismahdollisuuksia ja mahdollisia lisäkustannuspaineita. Lisäksi valtakunnallisen kokonaiskuvan saaminen vielä nimettäviksi tulevista kehittämisalueista lisäisi tasa-arvoa eri alueiden ja toimijoiden välillä. Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2013 TuuliSaimaa Oy Suomen Tuulivoima Oy LAATIVAT Casper Herler Asianajaja, OTT, Helsinki Klaus Metsä-Simola Asianajaja, OTL, Helsinki