SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Samankaltaiset tiedostot
Nuorten vanhempien Suunta-interventio

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

YHDESSÄ!-ohjelma. Yhteiskehittämispäivä Monitoimijainen perhetyö ja perhekuntoutus Laura Nyyssönen lastensuojelun kehittämisasiantuntija

Valtakunnallinen romanihanke, ESR

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari ja valokuvaus yksilötyön menetelminä

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Kykyviisari hankeosallistujien työ- ja toimintakyvyn arviointiin

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Toteemi Hyvinvointi ja tulevaisuususko

Hyvinvointia etsimässä Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 16.9.

MONITOIMIJAISEN PERHETYÖN PILOTOINTI

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

URAOHJAUKSELLA TUKEA OPISKELIJOIDEN URASUUNNITTELUUN

Kohti Ohjaamoa projekti

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Kohti kuntouttavaa arkea. Toimintakykyajattelu OPSissa ja HOJKSissa

Sosiaalinen kuntoutus ja SOSKU-hanke

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina

Punainen Risti. Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työelämävalmiuksien tukeminen

Ohjaukseen ja nuorisotakuuseen liittyvät hankkeet. Hämeen ELY-keskus Merja Rossi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

VALTAKUNNALLISET OHJAAMO-KUULUMISET. Tuija Kautto Kohtaamo-hanke

Huippuosaaminen ja yrittäjyys. Auli Pekkala, KTT HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Arjen arkki/ Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä yhdistysten yhteistyöllä Mikkelissä

Kansalaisuuden kynnykset

Asiantuntijuuden siirtäminen mobiiliviestityöskentelyyn

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

ARJEN TOIMINTAKYKY Muutosten seuraaminen järjestötoimintaan osallistumisen aikana. Mari Stycz & Jaakko Ikonen

OHJAAMOJA KEHITTÄMÄSSÄ

Hankkeen tuloksia ajalta

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE lyhyesti

LUKIOKOULUTUKSEN OPINTO-OHJAUKSEN SUUNTAVIIVOJA KT opinto-ohjaaja Helena Kasurinen Lohjan Yhteislyseon lukio

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Osallisuus ja yhdessä tekeminen käytännössä - Yhteiskehittäminen ja -tutkiminen vammaissosiaalityön hankkeessa

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke

Johtaminen laadun tuottajana

T Y Ö PA J AT N Ä Y T T Ö Y M P Ä R I S T Ö N Ä. 9/14/2018 Maija Schellhammer-Tuominen 1

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Yhdessä hyvä OTE. KYMENLAAKSO - lähtötilanteesta tavoitetilaan

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ohjaamoja kehittämässä

Green Care lasten ja perheiden tukena GreenCareLab teemapäivä Sosiaalityöntekijä Jaana Aarnio Läheltä tueksi -hanke

Aikuissosiaalityö ja muut aikuisten palvelut -Mitä ne ovat?

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

Toimintakyvyn edistäminen

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape): Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Etunimi Sukunimi Markus Seppelin. Neuvotteleva virkamies

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

Virta II hankkeen tilannekatsaus

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Veturointi-toiminta Kokemuksen äärellä

Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma

Rovaniemen lapset ja perheet

Digiohjausta kaikille!

Perhevalmennuksen kehittämisarviointi Rovaniemen Napero hankkeessa. Kristiina Tirroniemi

OTE 4 Mallit työllistymiseen ja osallisuuteen. Painopisteet lähtötilanteesta tavoitetilaan

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Transkriptio:

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Manner-Suomen ESR-ohjelma, Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hankkeet Toimintalinja 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Erityistavoite: Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen Hankkeen hallinnointi: Jyväskylän ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Jyvälän Setlementti ry (30.6.2016 asti)ja Nuorten Ystävät Palvelut Oy Toteutusaika: 1.8.2015-31.12.2017

Hankkeen tavoitteet Tarkoitus on vahvistaa nuorten, alle 30-vuotiaiden vanhempien työ- ja toimintakykyä, erityisesti työn ja vanhemmuuden yhteensovittamista, vanhemmuutta ja suuntautumista työelämään. Kehittämistyö toteutuu 1. Yhteistoiminnallisena kehittämistyönä kuntien toimijoiden kanssa sekä ryhmäohjauksen toimijuutta tutkivissa työpajoissa 2. Nuorille vanhemmille suunnatuissa SUUNTAryhmissä

SUUNTA-ryhmät nuorille vanhemmille Osallistujat pääasiassa alle 30-vuotiaita, joilla on kokemus vanhemmuudesta Osallistujilla siirtyminen työelämään haasteellista Pienryhmä max 6 8 henkilöä Ryhmätapaamiset klo 9 12, noin puolen vuoden ajan (12 18 tapaamiskertaa) Ryhmäytyminen ja aktivointi toiminnan suunnitteluun Ryhmäkerran rakenne: aloitus/teema/päätös, lisäksi runsas aamupala ja lastenhoito Toiminnallisuus, suuntautuminen ympäröivään yhteisöön (vierailut, hyvinvointipäivät yms.); sosiaalisen toiminnallisuuden laajentaminen

Ryhmätoiminnan lähtökohdat Integratiivinen lähestymistapa: tuetaan sekä valmiuksia työ-/opiskeluelämään että vanhemmuutta lapsija perhelähtöisesti Ryhmätoiminnassa painottuvat vanhemmuuden ja oman identiteetin vahvistaminen sekä työuralle siirtymismahdollisuuksien tunnistaminen ja siirtymien tukeminen Ryhmiin osallistuminen on vapaaehtoista ja perustuu asiakkaan tunnistamaan omaan tarpeeseen, jolloin toteutuu myös matalan kynnyksen palvelun periaate

SUUNTA-ryhmien teemat Suuntana toimiva perhe (Oma perhe, erilaiset perheet, minä perheessä, perhe sosiaalisena suhteena ja vuorovaikutustapana...) Muuttuva toimijuus (Minä vanhempana/työntekijänä/opiskelijana/ihmisenä; riittävyys, keskeneräisyys, pystyvyys, oma tahto, tulevaisuus...) Osallisuus toimintaympäristöissä (Perhe, (lähi)yhteisöt, työ- ja toimintamahdollisuudet, harrastukset, koulutus, perhe ja työ...) Muuttuva osaaminen (Tiedot, taidot, oppiminen, oppimisen tuki, oma osaaminen, oppimisympäristöt, koulutusmahdollisuudet...) Suuntana työelämä (Kiinnostuksen kohteet, toimijuuden esteet ja mahdollisuudet, työnhaku ja työnhakutaidot, kokemukset työelämästä, tutustuminen työelämään...)

SUUNTA -toiminnan pilotointi ja mallinnus 2 ryhmää Jyväskylässä keväällä 2016 (yht. 11 osallistujaa) Ryhmät Joutsassa ja Äänekoskella syksyllä 2016 (yht. 11 osallistujaa) Asiakkaiden rekrytointi Pihtiputaan (1) ja Jyväskylän (2) ryhmiin käynnissä (kevät 2017) Uusien ryhmien toiminnan suunnittelu yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja asiakkaiden kanssa Arviointi ja toimintamallin kehittäminen meneillään Kartta: Keski-Suomen liitto

SUUNTA -prosessi Ohjaus ja asiakasrekrytointi Verkostoyhteistyö: neuvolat, lastensuojelu, jälkihuolto, TE-toimisto, mielenterveystoimisto Yksilölliset alkuhaastattelut ja -arvioinnit Lähtötilanteen kartoitus, yksilölliset tavoitteet, SUUNTA-mittari, motivointi ryhmään Ryhmäprosessi: yhteinen suunnittelu ja toteutus Yksilölliset loppuhaastattelut ja - arvioinnit sekä jatko-ohjaus Tulevaisuuteen suuntaava tavoitetyöskentely, työskentelyyn sitoutuminen, toiminnan toteuttaminen ja arviointi, vertaistuki Asiakasvaikutusten yksilöllinen arviointi, SUUNTA-mittari, muihin palveluihin ohjaus Verkostotyö, SOME-ryhmät, vertaistapaamiset ryhmäprosessin päätyttyä

SUUNTA-mittari osana toimintamallia Nuorten vanhempien alkutilanteen kartoittamiseen, ryhmätoiminnan suuntaamiseen ja ohjaamiseen sekä tulosten arviointiin on kehitelty sähköinen Suunta-mittari (kehittämistyö kesken) Inspiraationa toimi Kainuussa Virtaa vielä Virta II - hankkeessa kehitetty Elämäntilanteen selvittämisen ympyrä (ESY-mittari) ESY:ä kohdennettiin, kavennettiin ja tarkistettiin hankkeen käyttöön tutkimuskirjallisuuden avulla painopisteenä erityisesti sosiaalinen toimintakyky

Suunta-mittari muodostuu 7 osa-alueesta ja niiden alle sijoitetuista väittämistä (8-12 väitettä/osa-alue) Osa-alueet ovat 1) perhesuhteet ja vanhemmuus 2) muut ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki 3) sosiaalinen yhteisyys ja osallistuminen 4) hyvinvointi ja jaksaminen 5) arkitaidot ja arjen sujuvuus 6) työ/opiskelu 7) (työhön/opiskeluun liittyvät) tulevaisuuden toiveet ja tavoitteet ja usko Suunta-ryhmässä onnistumiseen

Asiakkaita pyydetään arvioimaan väittämiä tämän hetkisen elämäntilanteensa näkökulmasta asteikolla 1 10 (1= täysin eri mieltä, 10=täysin samaa mieltä) Asiakkaat tekevät Suunta-mittarin avulla itsearvioinnin tilanteestaan ryhmätoiminnan alussa ja sen päättyessä Mittaria käytetään ennen kaikkea työvälineenä ryhmän toiminnan ohjaamisessa, tavoitteellisessa työskentelyssä ja asiakkaiden itseymmärryksen lisäämisessä