Fukushiman onnettomuuden ympäristövaikutukset ja niiden aiheuttamat säteilysuojelutoimet

Samankaltaiset tiedostot
Elintarvikkeita, muita tuotteita ja niiden suojaamista koskevat toimenpiteet

LIITE. LIITE I Korvataan asetuksen (EU) 2016/6 liite I seuraavasti: LIITE I Japanin lainsäädännössä säädetyt enimmäistasot elintarvikkeissa 1 (Bq/kg)

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

Toimintatavat talousveden laadun turvaamiseksi. Radioaktiiviset aineet

KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU)

Ionisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.

Fukushima Daiichin ydinvoimalaitoksen. onnettomuuden terveysvaikutukset aikaisempien ihmisen aiheuttamien ydinsäteilypäästöjen valossa

Soklin radiologinen perustila

Kala-alan valvonnan koulutuspäivä Kalan kemialliset vaarat -mitä tulisi valvoa?

SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

LIITTEET. asiakirjaan. Neuvoston asetus

Itämeren radioaktiivisuutta on tutkittu

SÄTEILYTURVAKESKUS LUONNOS SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA OHJE VAL 1

Kalojen 137 Cs- ja elohopeapitoisuudet Sastamalan perusturvakuntayhtymän järvissä vuonna 2005

Suomessa tuotetun lihan ja kananmunien radioaktiivisuus

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN JÄLKIVAIHEESSA

RADIOAKTIIVISET AINEET JA RAVINTO

Torniosta löytyneen Cs-137 säteilylähteen tarina

YDINVOIMALAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYTARKKAILU

Väliraportin liitetiedostot

VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA JA JÄLKIVAIHEESSA OHJE VAL 1

YDINENERGIAN NORMAALIKÄYTÖN SÄTEILYVAIKUTUKSET

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Radioaktiivisuus. Radioaktiivisuudesta: alfasäteily

SÄTEILYTURVAKESKUS SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN JÄLKIVAIHEESSA OHJE VAL 2

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Lannoitteiden radioaktiivisuus

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot

SUOJELUTOIMET SÄTEILYVAARATILANTEEN VARHAISVAIHEESSA

Muutokset ST-ohjeissa

YVL C.7 YDINLAITOKSEN YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Säteilyvaara ja suojautuminen

Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta


Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Vuoden 2010 EVO -hankkeen loppuraportti

PAMPALON KULTAKAIVOKSEN LASKEUMAMITTAUKSET Mittausaika: Hattuvaara, Ilomantsi

Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä

Elinympäristöä koskevat toimet, VAL 2


Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta ( )

Loppuraportin liitetiedostot

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta

Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Ydinasekokeista Fukushimaan keinotekoinen radioaktiivisuus ympäristössä. Jussi Paatero & Irma Ylikangas (Toim.)

Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa

- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Säteilyvaaratilanteet ja suojelutoimet

VUOTOTUTKIMUSRAPORTTI. Vuove-vuotovesitutkimus

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7)

SÄTEILYVAARATILANTEET JA SUOJAUTUMINEN

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

VALIO VALSA MAITOSUOLA AINUTLAATUINEN INNOVAATIO

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Luontaisten haitta-aineiden terveysvaikutukset

Säteilyturvakeskuksen määräys turvallisuusluvasta ja valvonnasta vapauttamisesta

Väestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset Pohjois-Lapin poronhoitajat

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Vesistöjen ja juomaveden 137. Cs, 90 Sr ja 3 H sekä pitoisuuksien arviointi valmiustilanteessa

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

TEEMA: Säteily ja turvallisuus

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

Elintarvikkeet Vegaanitko oikeassa?



Säteilyturvakeskuksen määräys radioaktiivisista jätteistä ja radioaktiivisten aineiden päästöistä avolähteiden käytössä

Täydentämiseen liittyvä lainsäädäntö

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

Radioaktiivisten aineiden kuljetus ja koulutusmateriaali kouluttajille

Ulkoisen säteilyn valvonta ja liikkuva mittauskalusto

KAICELL FIBERS OY Paltamon biojalostamo

Ohje YVL C.3, Ydinlaitoksen radioaktiivisten aineiden päästöjen rajoittaminen ja valvonta

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä

Eläinten hyvinvointikorvaus

Ruovesi Visuvesi Vuolleniemi muinaisjäännösinventointi 2010

Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017

Arvokas juusto Anja Pölönen

RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Valtioneuvoston asetus (ns. ANTTILA)

RIMATEX OY VESIVAHINKOJEN KOSTEUSKARTOITUS " # $ %& (! ) *! + + +, " # $ %& (, - #!

virallinen lehti Euroopan unionin Lainsäädäntö Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset 59. vuosikerta 6.

Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.

Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat

Sari Kajava, Annu Palmio

Transkriptio:

Fukushiman onnettomuuden ympäristövaikutukset ja niiden aiheuttamat säteilysuojelutoimet 26.4.2011 Tarja K. Ikäheimonen STUK

Ensimmäisinä päivinä hyvin hajanaista tietoa Annosnopeudet olivat suuria Annosnopeudet laitosalueella ylsivät sadoista mikrosieverteistä aina 400 millisievertiin tunnissa asti Esimerkiksi: 21.3.- 24.3. 2011 laitosalueella 400-2000 µsv/h 24-25.3.2011 pääporttilla (1 km reaktoreista) 200-550 µsv/h Reaktorirakennusten välissä on mitattu enimmillään 400 000 µsv/h annosnopeuksia reaktorirakennusten välissä (16.3.) Annosnopeudet 20 30 km etäisyydellä voimalaitokselta muutamasta kymmenestä noin kahteen sataan mikrosievertiin tunnissa (->17.3.) Yli 30 km etäisyydellä muutamasta mikrosievertistä noin sataan mikrosievertiin tunnissa (-> 17.3.)

Tarkempaa tietoa annosnopeuksista 18.3. lähtien

Muissa prefektuureissa nyt < 0.2 µsv/h

Tuoreimmat mittaukset

Sisälle suojautuminen vai evakuointi 20 km säteellä ihmiset evakuoitiin (IAEA: 185 000 henkeä?) 20 30 km vyöhykkeellä sisälle suojautuminen Sisälle suojautuminen kesti useamman viikon VAL-ohjeet: Sisälle suojautuminen, jos annosnopeus on yli 100 mikrosievertiä tunnissa Sisälle suojautuminen lopetetaan, kun annosnopeus < 10 µsv/h ja voidaan olettaa laskevan siitä nopeasti Sisälle suojautumisen ei pitäisi kestää yli kahta vuorokautta Jos tämä aika ei riitä => evakuointi Muistettava sisälle suojautumisen tehokkuuden laskeminen, jos pitkäaikainen päästö; puurakenteiset omakotitalot: suojaus vain 1/3 Muistettava myös inhimilliset olosuhteet

Uusia suojaustoimia huhtikuussa Evakuointialueen laajennus luoteeseen, kuukauden sisällä Rajoitetut oleskeluajat evakuointialueella, esimerkiksi 2 tuntia 20 km säteellä Valmius sisälle suojautumiseen ja evakuointiin 20 30 km vyöhykkeen erikseen nimetyillä alueilla Fukushiman alueen tietyissä puistoissa oleskelurajoitus (1h/d) Ulkonaolorajoitus kouluissa, kun annosnopeus >3,8 µsv/h 20 km evakuointivyöhykkeellä on 370 tilaa, joissa yhteensä noin 4000 lehmää, 30 000 sikaa, 630 000 kanaa ja 100 hevosta. Ovat olleet oman onnensa nojassa?? Eutanasiaryhmä lähti selvittämään asiaa maanantaina.

Evakuointialueen laajennus (punainen raja) Valmius sisällesuojautumiseen ja evakuointiin (keltainen raja)

Niukasti tietoa ilman radioaktiivisuudesta ei kattavaa laskeumatietoa Ilman radioaktiivisuustietoja on vähän saatavilla Laskeumakartoitusta ei ole saatavilla Päivittäiset laskeuma-arvot eivät kerro mitään, jos tietoa ei ole koko ajalta Esimerkiksi toisella viikolla: Laskeuman radioaktiivisen jodin (jodi-131) pitoisuudet vaihtelivat muutamasta sadasta aina noin 90 000 becquereliin neliömetrillä yhden päivän keräysjaksolla. Suurimmat laskeumamäärät mitattiin Ibarakin maakunnassa Fukushiman eteläpuolella, sekä Yamakatan alueella Fukushiman läänin pohjoispuolella. Tokion alueella laskeuma 19.3 24.3.2011 oli 84 000 becquereliä neliömetrillä. Cesiumpitoisuudet (Cs-137) olivat jodin laskeumia pienempiä, alussa noin 1/10. Päivittäiset cesiumin laskeumat ovat olleet 13 000 becquereliä neliömetrillä Ibarakissa ja 5300 Tokion alueella.

Bq/m2 Jodin laskeumat alueittain - ensimmäinen viikko puuttuu 100000 10000 19. - 20.3.2011 20. - 21.3.2011 21. - 22.3.2011 22. - 23.3.2011 23. - 24.3.2012 Laskeuma, I-131 1000 100 10 1 Kokonaislaskeuma 19.3. 24.3.2011 välisenä aikana : Tokion alue: 84 000 Bq/m 2 Ibarakin alue: 210 000 Bq/m 2

Bq/m2 Cesiumin laskeumat alueittain ensimmäinen viikko puuttuu 100000 10000 19. - 20.3.2011 20. - 21.3.2011 21. - 22.3.2011 22. - 23.3.2011 23. - 24.3.2012 Laskeuma, Cs-137 1000 100 10 1 Kokonaislaskeuma 19.3. 24.3.2011 välisenä aikana: Tokion alue: 6 400 Bq/m 2 Ibarakin alue: 26 000 Bq/m 2

STUKin karkea arvio cesium-laskeumasta Huom! Suuret epävarmuudet Cs-137 kbq/m 2 Miyagi 4 26 (4) Yamagata 3 7 (6) Ibaraki 14 56 (8) Tochigi 4 24 (9) Tokio 3 9 (13) Yamaguchi 6 9 (35) Saitama 6 (11) Fukushima 23 6000 (7) Muut 0 - < 6 Suomessa korkeimmillaan 80 kbq/m 2 Huom! Sama määrä Cs-134

STUKin arvio korkeimmillaan cesium-137-laskeuma noin 6 MBq/m 2 3700 kbq/m 2 6000 kbq/m 2 0-20 km säteelle ei arviota 23 3000 kbq/m 2

Kumaga Fukaya Honjou Isesaki Takasaki Ibaraki Hokota Kita Koga Naka Hokota Hokota Kitaibar Hitachi Hitachi Moriya Hirata Moriya Kamino Mibu Shimots Utsuno Izumizaki Tsukuba Omitama Nishi Ono Nakajima Nihonm Nihonm Furudono Edogawa Nishi Edogawa Edogawa Samega Bq/kg Ensimmäisenä saastuivat ulkona kasvavat lehtivihannekset, pintavesi ja maito Elintarvikemittaukset aloitettiin juomavedestä, maidosta ja vihanneksista Fukushiman lähialueelta löytyivät suurimmat jodi- ja cesium-pitoisuudet, mutta esimerkiksi Tokiossa asti juomaveden toimenpiderajat ylittyivät Pahiten saastuivat ulkona kasvaneet lehdelliset ja kukalliset vihannekset useassa prefektuurissa, kymmeniätuhansia bequerellejä kilossa Myöhemmin löytyi raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia marjoista ja sienistä Liha on ollut melko puhdasta, siipikarjasta ja munista ei tietoa 9000 8000 Cesiumin aktiivisuuspitoisuus pinaatissa (24.3. asti) 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0

Suurin osa elintarvikkeista on nyt syömäkelpoisia paitsi Fukushiman alueella Päivittäin mitataan erilaisia elintarvikkeita Esimerkiksi 11. -13.4. mitattiin noin sata näytettä vihanneksista, sianlihasta ja raakamaidosta eri puolella Japania Fukushiman prefektuurissa parissakymmenessä vihannes-, sieni- ja merenelävänäytteessä löydettiin yli toimenpiderajan ylittävät pitoisuudet Käyttö- ja myyntikieltoja otetaan käyttöön ja toisaalta taas elintarvikkeita vapautetaan myyntiin nopeassa tahdissa Mittaustoiminnan suunnitelmallisuutta aiotaan jatkossa parantaa

EUn asettamat raja-arvot elintarvikkeille Japanin tuonnissa Foods for infants and young children Milk and dairy products Other foodstuffs, except liquid foodstuffs Liquid foodstuffs Sum of Isotopes of strontium, notably Sr-90 75 125 750 125 Sum of Isotopes of iodine, notably I-131 100 300 2 2 000 300 2 Sum of Alpha-emitting isotopes of plutonium and trans-plutonium elements, notably Pu-239, Am-241 Sum of all other nuclides of half-life greater than 10 days, notably Cs-134 and Cs-137, except C-14 and H-3 1 1 2 10 2 1 2 200 2 200 2 500 2 200 2 1 The level applicable to concentrated or dried products is calculated on the basis of the reconstituted product as ready for consumption 2 In order to ensure consistency with action levels applied in Japan, these values replace on a provisional basis the values laid down in Council Regulation (Euratom) 3954/87 as long as the action levels in Japan are lower.

Lisätoimenpiteillä säteilyannoksia elintarvikkeista voidaan vähentää pahiten saastuneella alueella Maidosta juustoa, jos vain jodi-pitoisuus suuri Peltojen kyntäminen: sekoittaa, peittää ja laimentaa Viljelykasvien valinta: esimerkiksi sokerin ja alkoholin taikka energian raaka-aineet Lannoitteet, mikäli vähälannoitteista maata Riisinviljely tänä vuonna on jo kielletty tietyillä alueilla Kotieläimet puhtaalle rehulle ja vedelle, maito ja liha puhdistuvat suhteellisen nopeasti Teurastusten siirtäminen myöhemmäksi

Mereen päässyttä radioaktiivisuuden määrää ei tiedetä Reaktoreiden ja polttoainevarastojen jäähdyttämiseen käytettiin ja käytetään valtavat määrät vettä => vain osa haihtuu, suurin osa valuu jonnekin Merivedestä alettiin mitata 21.3. kohonneita pitoisuuksia Jodin ja cesiumin isotooppien lisäksi myös muita fissiotuotteita Systemaattisempi merivesiseuranta aloitettiin myöhemmin IAEAn ohjauksessa Fukushiman edustalla kalastus on kielletty Meren eliöstöä on mitattu niukasti vain joitain kalatuloksia on saatavilla Japanissa kuitenkin käytetään runsaasti merilevää ja äyriäisiä ravintona

kbq/m3 10000 Meriveden I-131 aktiivisuuspitoisuus 330 m Fukusima I, 1-4 yksiköiden vedenpoistoaukko lähellä poistoveden suuaukkoa, 21.3. 8 km etelään Fukushima I:stä 1000 10 km etelään Fukushima I:stä 16 km etelään Fukushima I:stä 100 10 1 21.3.2011 22.3.2011 23.3.2011 23.3.2011 24.3.2011 9:10 24.3.2011 10:25

kbq/m3 Meriveden Cs-134+Cs-137 aktiivisuuspitoisuus 10000 1000 330 m Fukusima I, 1-4 yksiköiden vedenpoistoaukko lähellä poistoveden suuaukkoa, 21.3. 8 km etelään Fukushima I:stä 10 km etelään Fukushima I:stä 16 km etelään Fukushima I:stä 30 km Fukushima I:stä merelle päin 100 10 1 21.3.2011 22.3.2011 23.3.2011 23.3.2011 24.3.2011 9:10 24.3.2011 10:25 Vertaa: Itämeri 0,03 kbq/m 3

Mereen päästettiin lisää vähemmän saastunutta vettä Pitoisuudet kääntyivät uudelleen nousuun 4.4. 20.4. 200 500 kbq/m 3 rannan lähellä 30 km etäisyydellä 20 100 kbq/m 3 Korkein kalasta löydetty Cs-137-pitoisuus 14 400 Bq/kg TEPCOn arvion mukaan 1.4. lähtien mereen on laskettu 5000 TBq kokonaisaktiivisuus paljonko ennen sitä...ja nytkin hallitsemattomasti? Vertaa Shellafield 1970-79: 30 000 TBq (Cs-137) Merivirrat kuljettavat aktiivisuutta rannan lähellä koilliseen Noin 100 km etäisyydellä rannikosta kääntyvät etelään Ibarakin prefektuurin kohdalla laimenevat itään isoon kiertoon

Pitoisuudet kakkosyksikön putken edustalla Huom. Yksikkö Bq/cm 3 = kbq/l = MBq/m 3

ja kauempana rannasta = kbq/m 3

ja vielä kauempana = kbq/m 3

Meren eliöstö saastuu viipeellä Ensimmäisenä saastuvat plankton ja levät Seuraavaksi näitä syövät ei-petokalat muutama viikko -> kuukausi Seuraavaksi näitä syövät petokalat kuukausia vuosi, pari Myös merinisäkkäät rikastavat radioaktiivisia aineita Cesiumin rikastuskertoimia: Merilevät noin kymmenkertaisesti Merikalat noin satakertaisesti Merinisäkkäät noin kaksisataakertaisesti

Kokonaiskuvan saaminen on hankalaa Tieto edelleen hajanaista ja osin ristiriitaista Ei kattavia kartoituksia; ennusteet ja arviot perustuvat yleensä laskeuman suuruuteen Ilmeisesti jatkuvaa pientä päästöä reaktoreista edelleen ilmaan Päästöjä edelleen mereen KUITENKIN Suurilta väestön annoksilta luultavasti vältyttiin Pahasti saastuneita alueita maalla 20 km säteellä ja noin 60 km säteellä paikoittain Saastuneilla alueilla on tehtävä puhdistustoimia Jäteongelma tulee olemaan mittava (lähilaskeuma + tsunamin tuhoamat alueet rojuineen) Merialueen lopullinen saastuminen riippuu kokonaispäästön määrästä ja laimenemistekijöistä

Radioaktiivisuusmittaukset Suomessa STUK on seurannut tehostetusti ulkoilman radioaktiivisuutta Suomessa. STUKin ilmankerääjiä on kahdeksalla paikkakunnalla eri puolilla Suomea. Ulkoilmasta otetuissa hiukkasnäytteissä Japanin onnettomuudesta peräisin olevaa jodia (I-131, I-132) ja cesiumia (Cs-137, Cs-134) sekä telluurin isotooppeja. Ensimmäiset havainnot tehtiin noin viikko tapahtuman alun jälkeen. Määrät ovat kuitenkin olleet erittäin pieniä I-131:n suurimmillaan noin 10 millibecquerelia kuutiometrissä ilmaa ja Cs-137:n pari sataa mikrobequerelia. Myös viikoittaisissa laskeumanäytteissä on ollut Japanista peräisin olevaa jodia ja cesiumia. Sen sijaan tilamaitonäytteissä jodia ei ole havaittu.