Radioaktiivisuus. Radioaktiivisuudesta: alfasäteily
|
|
- Mika Lehtonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Radioaktiivisen säteilyn päälajit ovat: Radioaktiivisuus Radioaktiiviseksi sanotaan atomia, jonka ydin ei ole pysyvä, vaan hajoaa tietyllä tilastollisella todennäköisyydellä, ja säteilee ympäristöönsä ionisoivaa säteilyä. Säteily voi olla hiukkassäteilyä tai sähkömagneettista säteilyä. Hajoamisessa radioaktiivinen alkuaine muuttuu toiseksi alkuaineeksi, joka on pysyvä tai radioaktiivisesti edelleen hajoava. - alfasäteily, jossa emittoituva hiukkanen on He-ydin eli 2 protonia ja 2 neutronia. Alfa-säteily ei tunkeudu syvälle väliaineeseen, vaan jo 0.1 mm:n paksuinen paperiarkki absorboi siitä pääosan. - beettasäteily, jossa emittoituva hiukkanen on elektroni. Beettasäteilyn tunkeutuvuus on jonkin verran suurempi, n. 1 mm:n alumiinilevy tarjoaa riittävän suojan. - gammasäteily on kvantittunutta sähkömagneettista säteilyä, jonka riittävään vaimentamiseen tarvitaan jo paksuhko betoniseinä Lisäksi kosminen säteily on pääosin suuren energian protoneja 1 Radioaktiivisuudesta: alfasäteily LÄHTEET: Lukion fysiikka: Vuorovaikutus (WSOY, 1994) JGYG KM-radioakt S-E HjeltGalilei 8: moderni fysiikka (W&G, 1996) 2
2 Radioaktiivisuudesta: beettasäteily LÄHTEET: Lukion fysiikka: Vuorovaikutus (WSOY, 1994) Galilei 8: moderni fysiikka (W&G, 1996) JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 3 Radioaktiivisuudesta: gammasäteily LÄHTEET: Lukion fysiikka: Vuorovaikutus (WSOY, 1994) Galilei 8: moderni fysiikka (W&G, 1996) JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 4
3 Radioaktiivinen hajoaminen Peltoniemi, M., Maa- ja kallioperän geofysikaaliset tutkimusmenetelmät. Radiometrinen iänmääritys Peltoniemi, M., Maa- ja kallioperän geofysikaaliset tutkimusmenetelmät.
4 Radioaktiivinen iänmääritys JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 8 Radioaktiivisuuden mittayksiköitä RADIOAKTIIVISUUDEN MITTAYKSIKÖITÄ AKTIIVISUUS: A = dn/dt [A] = Bq =becquerel = 1/s 1 Curie = 1 Ci = 3.7*10 10 Bq AKTIIVISUUSKATE: A s = A/S [A s ] = Bq/m AKTIIVISUUSKONSENTRAATIO: c = A/V [c] = Bq/m 3 OMINAISAKTIIVISUUS: = A/m [ ] = Bq/kg HAJOAMISVAKIO: = dp/dt [ ] = 1/s PUOLIINTUMISAIKA: t 1/2 = ln 2/ [t 1/2 ] = s Toivonen, H., Rytömaa, T. & Vuorinen, A., Säteily ja turvallisuus. VAPK, Helsinki, 640 s. Kuva Eräitä radioaktiivisuuteen liittyviä suureita ja niiden yksiköitä JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 9
5 Radioaktiivisuuden mittayksiköitä, 2 ABSORBOITUNUTANNOS: D = de/dm [D] = Gy = gray = J/kg { 1 rad = 0.01 Gy} E = säteilynkeskimääräinenenergia, m = ainesalkionmassa SÄTEILYTYS: X = dq/dm [X] = C/ kg = As / kg {1 Röntgen= 1 R = 2.58 * 10-4 C/kg} Q = fotonientuottamavaraus ANNOSEKVIVALENTTI : H = QD [H] = Sv = Sievert= J/kg {1 rem = 0.01 Sv} Q = kudokseenabsorboitunutannos,d = laatukerroin KOLLEKTIIVINENANNOS: S = H P(H) dh [S] = mansv = mansievert P(H) dh= henkilömäärä,joka saanutannosekvivalentinvälillä H, H+dH ANNOSKERTYMÄ: HT = H(t) dt yleensät = 50 a Kollektiivinen efektiivinen annos lasketaan kertomalla ihmisryhmän keskimääräinen efektiivinen annos ryhmään kuuluvien ihmisten lukumäärällä. Jos esimerkiksi ihmisen (man) ryhmä altistuu säteilylle siten, että ryhmän keskimääräinen efektiivinen annos on 1 Sv, on ryhmän kollektiivinen efektiivinen annos man 1 Sv = mansv. Toivonen,H., Rytömaa,T. & Vuorinen,A., Säteilyja turvallisuus.vapk, Helsinki, 640 s JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 11 Luonnon radioaktiivisuudesta JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 12
6 Eräitä radioaktiivisia isotooppeja JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 13 Radioaktiiviseksi hajoamissarjaksi sanotaan sellaista alkuaineiden ryhmää, jossa sarjan seuraava alkuaine syntyy edellisestä radioaktiivisen hajoamisen kautta. Kunkin radioaktiivisen sarjan kantaaineena on pitkäaikainen alfa-aktiivinen nuklidi, jonka mukaan sarja on saanut nimensä. Sarjan viimeinen alkuaine on pysyvä, joko lyijy tai vismutti. Luonnosta tunnetaan kolme hajoamissarjaa, U 238, U 235 ja Th
7 Radioaktiivisuudesta Eräiden luonnon radioaktiivisten isotooppien pitoisuuksia Suomen maaperässä. ISOTOOPPI PITOISUUS LASKEUMA SUOMEN MAAPERÄSSÄ [Bq/kg] [kbq/m2] Uraani U Thorium Th Kalium K Cesium Cs JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 15 Luonnon radioaktiivisuus: energiaspektri 16
8 Radionuklidien kulkeutuminen veden ja vesiravinteiden välityksellä JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 18 Huoneilman radonkaasun lähteet Radon (lat. radon) on hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu. Se aiheuttaa Suomessa arviolta 300 keuhkosyöpää vuosittain. Radon syntyy maankuoressa ja kaikessa kiviaineksessa jatkuvasti uraanin ja toriumin hajoamisen välituotteena
9 Suomen radonkartta Säteilyturvakeskus Pohjakartta: Tilastokeskus Kartta perustuu sisäilman radonpitoisuuden mittauksiin pientaloasunnoissa. Mittaukset on tehty Säteilyturvakeskuksen radonmittauspurkeilla. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 944/92 mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m 3 ). Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m Suomen radonkartta Säteilyturvakeskus Pohjakartta: Tilastokeskus Kartta perustuu sisäilman radonpitoisuuden mittauksiin pientaloasunnoissa. Mittaukset on tehty Säteilyturvakeskuksen radonmittauspurkeilla. Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen 944/92 mukaan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 400 becquereliä kuutiometrissä (Bq/m 3 ). Uusi asunto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että radonpitoisuus ei ylittäisi arvoa 200 Bq/m 3. 21
10 22 Radioaktiivisuuden säteilyvaikutuksia JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 23
11 SÄTEILYVALVONTA: viranomaiset ja laitokset JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 24 SÄTEILYVALVONTA: ilmoitus- ja valvontarajat JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 25
12 SÄTEILYVALVONTA: viranomaiset ja laitokset Säteilyvalvonnalla tarkoitetaan jatkuvaa tai määräajoin tapahtuvaa ulkoisen säteilyn mittaamista ympäristössä ja säteilyvaaran ennakointia. Tavoitteena on kokonaiskuvan saaminen vallitsevasta säteilytilanteesta ja sen kehittymisestä. Säteilyvalvonnan tietoja tarvitaan normaalista poikkeavassa säteilytilanteessa perustaksi oikein määritellyille ja ajoitetuille suojelutoimille. Säteilyn määrää ilmaiseva yksikkö on becquerel (Bq). Yksi becquerel tarkoittaa, että radioaktiivisessa aineessa tapahtuu yksi hajoaminen sekunnissa. Säteilyn vaarallisuutta kuvaa säteilyannos, jonka yksikkö on sievert (Sv). Sievert on niin suuri yksikkö, että yleensä puhutaan millisieverteistä eli sievertin tuhannesosista tai mikrosieverteistä eli miljoonasosista. Säteilyn voimakkuutta kuvaava mittayksikkö on sievert/tunti (Sv/h). Käytännössä puhutaan aina mikrosieverteistä tunnissa. Luonnossa on aina taustasäteilyä. Itä-Suomen alueella taustasäteily vaihtelee 0,06-0,13 mikrosv tunnissa. Viranomaiset noudattavat toimenpiteissään sovittuja annosnopeustasoja: 0,4 mikrosv/h = viranomaisten välinen ilmoitusraja 10 mikrosv/h = ohjeet väestön suojaamiseen 100 mikrosv/h = suojautuminen ja kulkurajoitukset Keskeiset säteilyvalvontaviranomaiset ovat Säteilyturvakeskus, sisäasiainministeriö, puolustusvoimat ja Ilmatieteenlaitos. SÄTEILYVALVONTA: USVA (valtakunnallinen säteilyvalvonnan tietojärjestelmä) (STUK, 2012)
13 ERÄIDEN YDINVOIMALAONNETTOMUUKSIEN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT (10 15 Bq) JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 28 Tshernobyl-laskeuma Tshernobylissä (Tshernobyl), nykyisen Ukrainan alueella, tapahtui ydinvoimalaonnettomuus huhtikuun lopussa vuonna Radioaktiivisia aineita levisi usean päivän ajan monen maan alueelle. Tsernobyllaskeuma lisää vielä nykyäänkin suomalaisten säteilyannosta, mutta määrä on vain sadasosa vuosittaisesta noin 3,7 millisievertin annoksestamme. Tshernobylin onnettomuus aiheuttaa suomalaisille 50 vuoden aikana kaikkiaan noin 2 millisievertin suuruisen säteilyannoksen. Saman määrän me saamme joka vuosi radonista. Puolet Tshernobylin kokonaisannoksesta tuli kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Oheisessa kuvassa on havainnollistettu tilannetta laskemalla eri säteilylähteistä 50 vuoden aikana saatu säteilyannos. Se on keskimäärin 184 millisievertiä suomalaista kohti.
14 Tsernobylin päästöt ja niiden leviäminen ilmavirtojen mukana Tsernobylin aiheuttama Cslaskeuma Norjan Meråkerissa JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 31
15 Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus International Nuclear Event Scale Fukushima lyhyesti Japanin historian suurin maanjäristys ja sitä seurannut tsunami vaurioittivat pahoin Japanin itärannikolla sijaitsevaa Fukushiman ydinvoimalaitosta. Laitokselta vapautui ilmaan ja mereen radioaktiivisia aineita. Fukushiman onnettomuus on luokiteltu kansainvälisellä ydinlaitostapahtumien vakavuusasteikolla (INES) vakavimpaan luokkaan 7. Fukushiman onnettomuudessa ympäristöön päässeitä radioaktiivisia aineita on havaittu kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla, myös Euroopassa. Pitoisuudet ulkoilmassa Suomessa ja muualla Euroopassa ovat kuitenkin olleet niin pieniä, etteivät ne ole edellyttäneet suojelutoimenpiteitä. Suomessa säteilyn aiheuttamat annosnopeudet ovat olleet normaalia luonnon taustasäteilyä. Suomalaisissa elintarvikkeissa ei myöskään ole havaittu Fukushimasta peräisin olevia radioaktiivisia aineita. Fukushima Dai-ichi, tilanne Kuluneen viikon aikana laitostilanteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaikkien reaktoreiden paineastioiden ulkopinnoilta mitatut lämpötilat ovat jatkaneet vähittäistä laskuaan. Reaktorien jäähdytykseen käytettyä vettä on saatu puhdistettua ja kierrätettyä jäähdytyksen edellyttämässä tahdissa. Saastunutta vettä on siirretty turpiinihalleissa lauhduttimista hallien lattialle. Tarkoituksena on saada myös lauhduttimissa oleva vesi puhdistuskierron piiriin. Veden pinta turpiinihalleissa pyritään toistaiseksi pitämään noin kolmessa metrissä, jotta se on toisaalta pohjaveden pinnan alapuolella, mutta toisaalta sisään vuotavan pohjaveden määrä pysyy pienenä. Lisätietoa reaktorien ja polttoaineen tilasta ei ole saatu. Säteilytilanne Japanissa Ulkoisen säteilyn annosnopeutta valvotaan Japanissa edelleen tehostetusti. Onnettomuuslaitoksen alueella annosnopeudet ovat mikrosievertiä tunnissa. Kaikissa mittauspisteissä annosnopeudet ovat viime viikkojen aikana hieman pienentyneet. Voimalaitoksen edustalla olevista merivesialtaista on edelleen mitattu cesium-134:n ja cesium-137:n aktiivisuuspitoisuuksia, noin 200 becquerelia litrassa. Kauempana rannikolla tai merellä sijaitsevissa mittauspisteissä ei havaittu keinotekoisia radioaktiivisia aineita kerätyissä merivesinäytteissä. Evakuointialueen asukkaat ovat parin viime viikon aikana saaneet käydä kodeissaan. Virallisia evakuointialueita ei kuitenkaan ole muutettu, mutta kilometrin etäisyydellä laitoksesta oleva evakuoinnin varautumisalue on purettu. Elintarvikkeiden käyttöä koskevat rajoitukset Japanissa ovat ennallaan. Heinäkuun jälkeen mitatuista yli kahdestatuhannesta elintarvikenäytteestä vain 13 näytteessä on havaittu raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia radioaktiivista 32 cesiumia. Ylityksiä on esiintynyt muun muassa villisian- ja peuranlihassa, siitakesienissä, teelehdissä, naudanlihassa ja kalassa Fukushiman, Chiban, Tochikin, Saitaman ja Miyagin prefektuureissa. Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus This Sept. 18, 2010 aerial photo shows the Fukushima Dai-ichi nuclear complex in Okumamachi, northern Japan. (Unknown source)
16 Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus The height of the tsunami that struck the station approximately 30 minutes after the earthquake. A:Power station buildings B:peak height of tsunami C:Ground level of site D:average sea level E: Sea Wall to block waves. Position of Japanese nuclear power stations as they relate to the epicenter of the quake and the tsunami that followed. Fukushima I was the second closest power station to the epicenter of the earthquake, after Onagawa Nuclear Power Plant. Fukushiman ydinvoimalaitoksen onnettomuus Tepco päivitti arviotaan päästöistä ilmaan ja mereen Voimayhtiö Tepco päivitti toukokuussa 2012 arvioitaan onnettomuuden aikana ilmaan ja mereen vapautuneista fissiotuotteista. Uudet arviot ilmapäästöstä Uudet arviot mereen vapautuneista fissiotuotteista jalokaasut 5x1017 Bq jodi-131 1,1x1016 Bq jodi-131 5x1017 Bq cesium-134 3,5x1015 Bq cesium-134 1x1016 Bq cesium-137 3,6x1015 Bq cesium-137 1x1016 Bq
17 Ydinpolttainekierto alkaa uraanikaivoksesta, josta uraani toimitetaan rikastettavaksi (1). Rikastetusta uraanioksidista valmistetaan polttoainetta, joka toimitetaan voimalaitokselle. Voimalaitokselta käytetty polttoaine toimitetaan jälleenkäsittelyyn (2) tai loppusijoitettavaksi (3). Jälleenkäsittelylaitoksella 95% polttoaineesta pystytään kierrättämään ja toimittamaan jälleen käytettäväksi voimalaitoksella (4). Ydinpolttoaine, eli uraani-isotooppien seos ladataan ydinreaktoriin, jossa se osallistuu ydinreaktioihin tyypillisesti useiden vuosien ajan. Geologinen loppusijoitus on tärkein ydinjätehuollon ratkaisuista, jonka tarkoituksena on eristää ydinjätteet ympäristöstä syvälle maanpinnan alle siten, että niiden vaikutukset ympäristöön ovat yhtäläiset tai vähäisemmät kuin luonnossa esiintyvän radioaktiivisuuden. Korkea-aktiiviset ydinjätteet ovat lähes kokonaan peräisin käytetystä ydinpolttoaineesta. Uusi rakenteilla oleva Olkiluodon kolmas ydinvoimala tulee tuottamaan 1600 MW tehon 32 tonnin vuotuisella polttoainekulutuksella, kun vanhempaa tekniikkaa edustavat Olkiluoto 1 ja 2 ovat tuottavat 880 MW sähkötehon noin 20 tonnin polttoainekulutuksella. Uudessa ydinvoimalassa varsinaisen polttoaineen, eli fissiokelpoisen U235:n, käyttö on siis tehokkaampaa, mutta vastaavasti myös muodostuva ydinjäte on radioaktiivisempaa. 9] Geologisen loppusijoituksen ohjelmat ovat käynnissä muun muassa Yhdysvalloissa, Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä, Ruotsissa ja Suomessa. Ydinjätteiden sijoituksesta kallioperään ( B-E Forstén, Vuoriteollisuus 3/2001, 6-9) JGYG KM-radioakt S-E Hjelt 38
18 Ydinjätteiden sijoituksesta kallioperään Ydinjätteiden sijoituksesta kallioperään ( B-E Forstén, Vuoriteollisuus 3/2001, 6-9) Loviisa 1 ja 2, käyttö Loviisan välivarasto, laajent & käyttö Loviisna KPA-palautukset Olkiluoto 1 & 2, käyttö Olkiluoto, KPA-varasto, rakent & käyttö Loppusijoitus, tekn suunn., turvall.analyysit Sijoituspaikka, tutkimukset Sijoituspaikka, valinta Täydentävät paikkatutk. Ykistyikoht suunn. Rakentaminen, kapselointilaitos, kalliotilat Kapselointi ja loppusijoitus Loppusijoituslaitos: poist. käytöstä, ja suljetaan Koko maan alueseulonta Alustavat paikkatutkimukset Yksityiskohtaiset paikkatutkimukset JGYG KM-radioakt 2000 Loppusijoituspaikan valinta S-E Hjelt Alunperin pyrkimys oli sijoittaa käytetty ydinpolttoaine "peruuttamattomasti ulkomaille". Alkuperäisistä pyrkimyksistä huolimatta kotimainenkin vaihtoehto huomioitiin. Posiva päätyi vuonna 1999 esittämään loppusijoituslaitoksen sijoittamista Olkiluotoon. Vuonna 2001 eduskunta vahvisti valtioneuvoston myönteisen periaatepäätöksen äänin
19 Ydinjätteiden sijoituksesta kallioperään 2050 ( B-E Forstén, Vuoriteollisuus 3/2001, 6-9) Tutkimuskuilu ja täydent. tutkimukset Rakentaminen (kapselointilaitos ja kalliotilat Loppusijoitus alkaa JGYG KM-radioakt Ydinjätteiden sijoituksesta kallioperään ( B-E Forstén, Vuoriteollisuus 3/2001, 6-9) S-E Hjelt 41 Loppusijoituskapseli Loppusijoituskapseli on KBS-3-konseptin tärkein tekninen vapautumiseste. Loppusijoituskapseli on metallinen säiliö, joka koostuu noin 50 mm paksusta kuparisesta ulkokuoresta ja pallografiittivaluraudasta valmistetusta sisäosasta. Kapselin kuparinen ulkokuori on kaasutiivis, ja se suojaa kapselin valurautaista sisäosaa ja polttoainenippuja pohjaveden vaikutuksilta. Loppusijoituskapselin on säilytettävä tiiveytensä hyvin pitkään. Suunnitteluperusteena on yli vuoden kesto. Tämän vuoksi kapselilla on oltava erinomainen mekaaninen lujuus ja korroosionkestävyys. Mekaaninen kestävyys saavutetaan valurautaisella sisäosalla, joka mitoitetaan kestämään mm. jäätiköitymisestä aiheutuvat paineet ja kalliosiirrokset. Korroosionkestävyyden antaa kuparinen päällyskapseli, joka on kemiallisesti vakaa syvällä kalliossa vallitsevissa hapettomissa oloissa. Kestävyyden varmistamiseksi kapselin on täytettävä tiukat laatuvaatimukset. Käytössä olevien neljän ydinvoimalaitoksen (Loviisa 1-2 ja Olkiluoto 12), rakenteilla olevan viidennen ydinvoimalaitoksen (Olkiluoto 3) sekä myönteisen periaatepäätöksen saaneen ydinvoimalaitoksen (Olkiluoto 4) käytetyn polttoaineen loppusijoittamiseen tarvitaan yhteensä noin 4500 kapselia. apselointi_ja_ls_laitos/fi_fi/loppusijoituskapseli/ Loppusijoituskapselit Loviisan ja Olkiluodon käytössä ja rakenteilla olevien ydinvoimalaitosten polttoaineelle. Kapselin ulkohalkaisija on 1,05 m ja pituus 3,8 5,2 m. Kapselin massa on kg. (Posiva, TKS2009)
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI
SÄTEILEVÄ KALLIOPERÄ OPETUSMATERIAALIN TEORIAPAKETTI 1 Sisällysluettelo 1. Luonnossa esiintyvä radioaktiivinen säteily... 2 1.1. Alfasäteily... 2 1.2. Beetasäteily... 3 1.3. Gammasäteily... 3 2. Radioaktiivisen
LisätiedotIonisoiva säteily. Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme.
Ionisoiva säteily Radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily kuuluvat luonnollisena osana elinympäristöömme. Ionisoivan säteilyn ominaisuuksia ja vaikutuksia on vaikea hahmottaa arkipäivän kokemusten
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Viestintäseminaari 28.2.2012 Timo Seppälä Posiva Oy Posivan tehtävä VÄLIVARASTOINTI LOPPUSIJOITUS LOVIISA 1-2 POLTTOAINENIPPU OLKILUOTO 1-2 POLTTOAINENIPPU
LisätiedotYMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset
LisätiedotSoklin radiologinen perustila
Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia
LisätiedotSisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta
Sisäilman radon osana säteilylainsäädännön uudistusta Tuukka Turtiainen, Olli Holmgren, Katja Kojo, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 29.1.2019 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotTyöturvallisuus fysiikan laboratoriossa
Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään
LisätiedotYdinjätteet ja niiden valvonta
Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin
LisätiedotRadon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus
Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten
LisätiedotSTUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta. Tiedotustilaisuus 12.2.
STUKin turvallisuusarvio Olkiluodon käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen rakentamislupahakemuksesta Tiedotustilaisuus 12.2.2015 Ydinjätehuolto Suomessa Käytetty ydinpolttoaine on nyt välivarastoissa
LisätiedotANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS
ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos
LisätiedotLoppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä. Juhani Vira
Loppusijoituksen turvallisuus pitkällä aikavälillä Juhani Vira Loppusijoituksen suunnittelutavoite Loppusijoitus ei saa lisätä ihmisiin eikä elolliseen ympäristöön kohdistuvaa säteilyrasitusta. Vaatimus
LisätiedotVäliraportin liitetiedostot
1 (21) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 2 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010... 5 LIITE 3. Gammaspektrometristen
LisätiedotYdinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014
Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi
LisätiedotIonisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016
Tapio Hansson 20. lokakuuta 2016 Milloin säteily on ionisoivaa? Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä. Milloin
LisätiedotRadioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty.
Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. 1. Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua ionisoivaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja tutkia sen absorboitumista
LisätiedotYdinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa
ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset
Lisätiedot- Pyri kirjoittamaan kaikki vastauksesi tenttipaperiin. Mikäli vastaustila ei riitä, jatka konseptilla
LUT School of Energy Systems Ydintekniikka BH30A0600 SÄTEILYSUOJELU Tentti 26.1.2016 Nimi: Opiskelijanumero: Rastita haluamasi vaihtoehto/vaihtoehdot: Suoritan pelkän kurssin Tee tehtävät A1 - A4 ja B5
LisätiedotSäteily ja suojautuminen Joel Nikkola
Säteily ja suojautuminen 28.10.2016 Joel Nikkola Kotitehtävät Keskustele parin kanssa aurinkokunnan mittakaavasta. Jos maa olisi kolikon kokoinen, minkä kokoinen olisi aurinko? Jos kolikko olisi luokassa
LisätiedotSÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön
Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily
LisätiedotTehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).
TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90
LisätiedotYdinvoimalaitoksen polttoaine
Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti
LisätiedotRadonin vaikutus asumiseen
Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotRAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS
OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ
LisätiedotSäteilyn historia ja tulevaisuus
Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluoto 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. -437 m Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan noin 400 metrin syvyyteen. Jo kaksi metriä kalliota
LisätiedotKÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä
KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä II SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Ydinvoima ja ydinjäte...2 2.1 Ydinenergian kaupallinen
LisätiedotTehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).
TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte
LisätiedotUraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset
Uraanikaivoshankkeiden ympäristövaikutukset Fil. tri Tarja Laatikainen Eno, Louhitalo 27.02.2009 Ympäristövaikutukset A. Etsinnän yhteydessä B. Koelouhinnan ja koerikastuksen yhteydessä C. Terveysvaikutukset
LisätiedotRADON Rakennushygienian mittaustekniikka
Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...
LisätiedotRadionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: Taulukko VII.1. Eräitä kevyempiä primäärisiä luonnon radionuklideja.
VII RADIONUKLIDIT Radionuklideja on seuraavia neljää tyyppiä jaoteltuna syntyperänsä mukaan: primääriset luonnon radionuklidit sekundääriset luonnon radionuklidit kosmogeeniset radionuklidit keinotekoiset
LisätiedotSisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily
Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON
LisätiedotVastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.
Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol
LisätiedotGammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa
Gammaspektrometristen mittausten yhdistäminen testbed-dataan inversiotutkimuksessa Satu Kuukankorpi, Markku Pentikäinen ja Harri Toivonen STUK - Säteilyturvakeskus Testbed workshop, 6.4.2006, Ilmatieteen
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 6 2 OLKILUODON KAPSELOINTI- JA LOPPUSIJOITUSLAITOKSEN RAKENTAMISLUPAHAKEMUS
POSIVA OY LIITE 6 1 Liite 6 Selvitys ydinlaitoksessa valmistettavien, tuotettavien, käsiteltävien, käytettävien tai varastoitavien ydinaineiden tai ydinjätteiden laadusta ja enimmäismäärästä [YEA 32, kohta
LisätiedotKurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan.
Fysiikka 1 Etäkurssi Tervetuloa Vantaan aikuislukion fysiikan ainoalle etäkurssille. Kurssikirjana on WSOY:n Lukion fysiikka sarjan Vuorovaikutus, mutta mikä tahansa lukion fysiikan ensimmäisen kurssin
LisätiedotRADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ
1 RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ Roy Pöllänen SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Ympäristön radioaktiiviset aineet... 12 1.2 Radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen... 15 1.3 Radioaktiivisten aineiden
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käytöstäpoisto
Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,
LisätiedotPosivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella
Posivan loppusijoituskonseptista ja toiminnasta Eurajoella Posiva Oy Posiva on perustettu vuonna 1995 Toimiala: omistajien käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus ja muut ydinjätehuollon asiantuntijatehtävät
LisätiedotSäteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo
LisätiedotRadon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa
LisätiedotSäteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle
Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS
LisätiedotRadioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä
Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä 3.11.2016 Ympäristöterveyspäivät, 2.-3.11.2016, Tampere Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 3. Talousvedestä aiheutuva
LisätiedotLOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO. Loppusijoituksen taskutieto 1
2013 LOPPUSIJOITUKSEN TASKUTIETO Loppusijoituksen taskutieto 1 2 Loppusijoituksen taskutieto SISÄLTÖ Esipuhe... 4 Posiva... 6 ONKALO lukuina... 7 Loppusijoitus lukuina... 8 Loppusijoituskapseli... 9 Moniesteperiaate...
LisätiedotA Z X. Ydin ja isotoopit
Ydinfysiikkaa Ydin ja isotoopit A Z X N Ytimet koostuvat protoneista (+) ja neutroneista (0): nukleonit (Huom! nuklidi= tietty ydinlaji ) Ydin pysyy kasassa, koska vahvan vuorovaikutuksen aiheuttama vetävä
LisätiedotRADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY
RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu positiivisesti varautuneista protoneista ja neutraaleista neutroneista. Samalla alkuaineella on aina
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta
1 (10) LUONNOS 2 MÄÄRÄYS STUK S/XX/2019 Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018 ) nojalla: 1
LisätiedotPIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005
1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen
LisätiedotHyvä tietää ydinjätteestä
Hyvä tietää ydinjätteestä Sisällysluettelo Ydinjätteet voidaan jakaa aktiivisuuden perusteella... 3 Käytetty polttoaine... 6 Polttoaineniput reaktorissa...6 Välivarastointi reaktorista poiston jälkeen...
LisätiedotFL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1
FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m
LisätiedotOhje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus Olkiluodossa Olkiluodon kallioperää tutkitaan kairaamalla maan pinnalta pisimmillään noin kilometrin pituisia reikiä. Kairasydän näytteestä selvitetään kalliossa
LisätiedotSäteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5
OHJE 15.6.2001 VAL 1.1 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 2.1 Peruskäsitteitä 5 2.2 Suureita ja yksiköitä 5 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä
LisätiedotPOSIVA OY LIITE 16 1
POSIVA OY 1 Liite 16 Muu viranomaisen tarpeelliseksi katsoma selvitys: Ympäristövaikutuksia koskeva ajantasalle saatettu selvitys [Kauppa- ja teollisuusministeriön lausunto Posiva Oy:n YVA-selostuksesta
LisätiedotTalvivaaran säteilyturvallisuus
Talvivaaran säteilyturvallisuus Sonkajärven kuntalaisilta 22.3.2012 Raimo Mustonen, Apulaisjohtaja, Säteilyturvakeskus 22.3.2012 1 Keskeiset kysymykset Minkälainen uraani on? Onko uraani ongelma Talvivaarassa?
LisätiedotSäteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen. Tapio Hansson
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson Ionisoiva säteily Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä.
LisätiedotZ = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)
SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja
Lisätiedot25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY
TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/9 25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TYÖN TAVOITE Työn tavoitteena on tutustua radioaktiiviseen säteilyyn ja mahdollisuuksiin suojautua siltä. RADIOAKTIIVISEN SÄTEILYN
LisätiedotVarautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat
STUK B 220 / LOKAKUU 2017 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 2/2017 toim Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B 220 Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...
LisätiedotSäteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta
MÄÄRÄYS S/3/2018 Säteilyturvakeskuksen määräys luonnonsäteilylle altistavasta toiminnasta Annettu Helsingissä 4.4.2019 Säteilyturvakeskuksen päätöksen mukaisesti määrätään säteilylain (859/2018) nojalla:
LisätiedotSäteilylakiluonnos. Säteilyturvakeskus SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY
Säteilylakiluonnos Säteilyturvakeskus Säteilylakiesitys Parantaa säteilyturvallisuutta Kaikkien säteilyaltistustilanteiden huomioiminen Toiminnan harjoittajan vastuu korostuu ja valvonta entistä riskiperäisemmäksi
LisätiedotIonisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto
Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriön asetus
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoivasta säteilystä Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti säädetään säteilylain (859/2018) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisalan
LisätiedotSTUK Soklin radiologinen perustilaselvitys, liitetiedostot 1(55)
STUK Soklin radiologinen perustilaselvitys, liitetiedostot 1(55) Soklin radiologinen perustilaselvitys Loppuraportin liitetiedostot 31.5.2010 Sisällysluettelo LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä
LisätiedotVarautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat
STUK B 228 / KESÄKUU 2018 Varautuminen säteilytilanteisiin ja poikkeavat tapahtumat Kolmannesvuosiraportti 1/2018 toim. Sari Julin Säteilyturvakeskus STUK B 228 Sisällys 1 Yhteenveto... 1 2 Johdanto...
LisätiedotHyvä tietää säteilystä
Hyvä tietää säteilystä Sisällysluettelo Säteily on energiaa ja hiukkasia... 3 Ionisoiva säteily... 5 Hiukkassäteily... 5 Sähkömagneettinen säteily... 6 Ionisoimaton säteily... 6 Säteilyn käsitteet, yksiköt
Lisätiedottalousvaliokunnalle. SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2010 vp
M 4/2010 vp SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2010 vp Valtioneuvoston periaatepäätös 6. päivänä toukokuuta 2010 Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta Valtioneuvoston
LisätiedotVALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA
FI9800100 STUK-B-VYK 7 Huhtikuu 1998 VALMIUSTAPAHTUMAT JA VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA Vuosiraportti 1997 Suvi Ristonmaa (toim.) STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÄLSÄKE RH ETS C E NTR A LE N RADIATION AND
LisätiedotTaustasäteily maanalaisissa mittauksissa
Ensimmäinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu, Pyhäjärvi, 2003-1 - Kansallinen Maanalaisen Fysiikan Kesäkoulu Pyhäjärvi, 9. 13. kesäkuuta 2003 Timo Enqvist Taustasäteily maanalaisissa mittauksissa Ensimmäinen
Lisätiedot55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY
55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily
FI9900141 Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Säteilyturvakeskus 30-42 Syyskuu 1998 Posivan työraporteissa
LisätiedotSoklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys
Soklin kaivoshankkeen radiologinen perustilaselvitys Säteilyilta Savukoskella 12.1.2010 Dina Solatie STUK-Säteilyturvakeskus Pohjois-Suomen aluelaboratorio RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Sisältö
LisätiedotSäteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen
Säteilyannokset ja säteilyn vaimeneminen Tapio Hansson 26. lokakuuta 2016 Säteilyannos Ihmisen saamaa säteilyannosta voidaan tutkia kahdella tavalla. Absorboitunut annos kuvaa absoluuttista energiamäärää,
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotMaanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa
Maanalainen tutkimustila Eurajoen Olkiluodossa ONKALO maanalainen kallioperän tutkimustila Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa jo noin 25 vuoden ajan. Alueseulontatutkimusten,
LisätiedotLannoitteiden radioaktiivisuus
YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / TOUKOKUU 2014 Lannoitteiden radioaktiivisuus Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Tuukka Turtiainen Säteilyturvakeskus PL 14 00881 Helsinki www.stuk.fi Lisätietoja Tuukka
LisätiedotVapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen
Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista
LisätiedotSähkö on hyvinvointimme perusta
Sähkö on hyvinvointimme perusta Suomi on Euroopan Unionin sähköintensiivisin maa Teollisuuden osuus kulutuksesta on noin puolet Suomessa on niukasti tehokkaaseen sähköntuotantoon soveltuvia omia luonnonvaroja
LisätiedotFY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson
FY 2: Energiantuotanto Tapio Hansson Voimalaitokset Suurin osa energiantuotannosta perustuu hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: Pyöritä generaattoria, joka muuttaa liike-energiaa sähköksi. Pyörittäminen
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotRadonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus
Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella. Ville Koskinen
Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitustutkimukset Pyhäjoella Ville Koskinen 2.11.2016 Esityksen sisältö Taustaa Fennovoiman polttoaineen loppusijoituksesta Kokonaisaikataulu ja tarvittavat luvat Tehdyt
LisätiedotAtomin ydin. Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N
Atomin ydin ytimen rakenneosia, protoneja (p + ) ja neutroneja (n) kutsutaan nukleoneiksi Z = varausluku (järjestysluku) = protonien määrä N = neutroniluku A = massaluku (nukleoniluku) A = Z + N saman
LisätiedotVäestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset Pohjois-Lapin poronhoitajat
YMPÄRISTÖN SÄTEILYVALVONTA / LOKAKUU 2017 Väestön cesiummäärät ja sisäisen säteilyn aiheuttamat annokset Pohjois-Lapin poronhoitajat Ympäristön säteilyvalvonnan toimintaohjelma Maarit Muikku, Tiina Torvela
LisätiedotUusien talojen radontutkimus 2016
Uusien talojen radontutkimus 2016 Olli Holmgren, Katja Kojo ja Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus Sisäilmastoseminaari Helsinki Sisältö Johdantoa Radonlähteet ja enimmäisarvot Radontorjuntamenetelmät: radonputkisto
LisätiedotMAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET
MAAILMANKAIKKEUDEN PIENET JA SUURET RAKENTEET KAIKKI HAVAITTAVA ON AINETTA TAI SÄTEILYÄ 1. Jokainen rakenne rakentuu pienemmistä rakenneosista. Luonnon rakenneosat suurimmasta pienimpään galaksijoukko
LisätiedotFY 8: Ydinvoimalat. Tapio Hansson
FY 8: Ydinvoimalat Tapio Hansson Ydinvoimalaitokset Ydinvoimalaitoksissa pyritään tuottamaan lämpöä ydinreaktion avulla. Nykyisin energiantuotantokäytössä on ainoastaan fissioon perustuvia voimalaitoksia.
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily
Työraportti 98-63 Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtoehtojen ympäristön radioaktiiviset aineet ja ionisoiva säteily Anne Voutilainen Syyskuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN-001 00 HELSINKI,
LisätiedotTEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT
16X156093 TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT FiR 1 -tutkimusreaktorin käytöstäpoisto Ympäristövaikutusten arviointiohjelma COPYRIGHT PÖYRY FINLAND OY Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä
LisätiedotANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS
/ SYYSKUU 2005 ANNOSKAKKU 2004 - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄI- NEN EFEKTIIVINEN ANNOS M.Muikku, H.Arvela, H.Järvinen, H.Korpela, E.Kostiainen, I.Mäkeläinen, E.Vartiainen, K.Vesterbacka STUK SÄTEILYTURVAKESKUS
LisätiedotTalvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin
Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea
LisätiedotTalousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset
Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Ajankohtaista laboratoriorintamalla Evira 1.10.2015 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista
Lisätiedot6 YDINFYSIIKKAA 6.1 YTIMEN RAKENTEESTA
6 YDINFYSIIKKAA 6.1 YTIMEN RAKENTEESTA Atomin elektronirakenne tunnettiin paljon ennen ytimen rakenteen tuntemista: elektronien irrottamiseen atomista tarvitaan paljon pienempiä energioita (muutamia ev)
LisätiedotYdinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa
Ydinfysiikka lääketieteellisissä sovelluksissa Ari Virtanen Professori Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos/kiihdytinlaboratorio ari.j.virtanen@jyu.fi Sisältö Alkutaival Sädehoito Radiolääkkeet Terapia
LisätiedotRadioaktiivinen hajoaminen
radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn
LisätiedotSÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA
Sisäilman radon Radon on radioaktiivinen kaasu, jota voi esiintyä sisäilmassa haitallisina pitoisuuksina. Ainoa tapa saada selville sisäilman radonpitoisuus on mittaaminen. Radonia esiintyy kaikkialla
LisätiedotFENNOVOIMA. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus FENNOVOIMA
FENNOVOIMA Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus 2016 FENNOVOIMA 2015 1 Taustaa loppusijoituksesta Vuonna 2010 valtioneuvosto teki periaatepäätöksen Fennovoiman uuden ydinvoimalaitoksen rakentamisesta
LisätiedotKäytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus
Käytetyn ydinpolttoaineen turvallinen loppusijoitus Olkiluodon 1:n ja 2:n reaktoreissa käytettävä polttoainenippu. Tutkimalla turvallista Ydinvoimalat käyttävät polttoaineenaan uraania, joka muuttuu käytön
LisätiedotRadioaktiivinen laskeuma ja ravinto SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Radioaktiivinen laskeuma ja ravinto Luonnosta
Lisätiedot