Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta

Transkriptio

1 STUK-B-VYK 4 MAALISKUU 1996 FI Valmiustapahtumat ja valtakunnallinen säteilyvalvonta Vuosiraportti 1995 Kyllikki Aakko (toim.) Valmiusyksikkö Tämän raportin laadintaan ovat osallistuneet: Hannele Aaltonen Matti Asikainen Tapani Honkamaa Heikki Lemmelä Arto Leppänen Pertti Niskala Risto Paltemaa Ritva Saxen SÄTEILYTURVAKESKUS PL 14, HELSINKI Puh. (90) ci Ns ; S 3

2 ISBN ISSN Edita Oy Helsinki 1996 Myynti: Säteilyturvakeskus Julkaisumyynti PL 14, HELSINKI Puh. (90)

3 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS Aakko Kyllikki (toim.). Valmiustapahtumatja valtakunnallinen säteilyvalvonta. Vuosiraportti STUK-B-VYK 4. Helsinki 1995, 23 s. + liitt. 3 s. ISBN ISSN Avainsanat: valmiustapahtuma, valmiusharjoitus, ulkoinen säteily, ilman radioaktiivisuusvalvonta, laskeuman radioaktiivisuusvalvonta TIIVISTELMÄ Säteilyturvakeskuksen valmiustoiminnan vuosiraportissa selostetaan tapahtumat, joiden yhteydessä keskuksen valmiutta on kohotettu. Lisäksi esitetään valtakunnallisen säteilyvalvonnan mittaustulokset raportointijaksolta sekä tietoja päivystyksestä ja valmiusharjoituksista. Päivystysjärjestelmän kautta tuli 23 ilmoitusta poikkeuksellisesta havainnoista tai tapahtumista. Kymmenen ilmoitusta koski rajavalvonnassa tehtyjä säteilymittaushavaintoja. Havainnot eivät aiheuttaneet tarkistusmittausten lisäksi muita jatkotoimenpiteitä. Viisi ilmoitusta koski säteilymittaushavaintoja ulkoisessa annosnopeudessa. Tarkistusmittauksissa havainnot osoittautuivat mittarivirheiksi. Helsingin yliopiston seismologian laitos ilmoitti kahdeksasta seismisestä tapahtumasta. Säteilyturvakeskuksen analysoimissa ilmanäytteissä havaittiin viidellätoista viikon pituisella havaintojaksolla erittäin pieniä, ainoastaan laboratorio-olosuhteissa havaittavia, määriä lyhytikäisiä radioaktiivisia aineita. Ulkoisen säteilyn annosnopeus oli normaali. Säteilyturvakeskus osallistui oman toimintavalmiutensa ja yhteistoimintavalmiuden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi kahteen kotimaiseen ja viiteen kansainväliseen valmiusharjoitukseen. Kuhunkin harjoitukseen Säteilyturvakeskuksesta osallistui noin 25 henkilöä siten, että noin joka kolmas Säteilyturvakeskuksen työntekijä osallistui ainakin yhteen pidetyistä harjoituksista. Viestiyhteyksien toimivuutta kotimaisiin ydinvoimalaitoksiin sekä Leningradin ja Kuolan ydinvoimalaitoksiin ja Murmanskin laivastotukikohtaan testattiin viikottain. Muita ulkomailta tulevia yhteyskokeiluja (IAEA, EU, Pohjoismaat) oli noin kaksi kertaa kuukaudessa.

4 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ Sivu JOHDANTO 5 PÄIVYSTYS- JA MUUT TAPAHTUMAT Yhteydenotot Säteilyturvakeskuksen päivystäjään Reaktorin pysäytys Leningradin ydinvoimalaitoksella Virheellinen ilmoitus Leningradin ydinvoimalaitokselta Rajojen valvontaan liittyvät tapahtumat Seismologian laitoksen ilmoitukset 7 VALMIUSHARJOITUKSET Loviisan voimalaitoksen valmiusharjoitus Olkiluodon voimalaitoksen valmiusharjoitus Kansainvälinen säteilymittausharjoitus Suomessa Kuolan voimalaitoksen valmiusharjoitus Kansainvälinen valmiusharjoitus Pietarissa EU:n jäsenmailleen järjestämät ECURIE-harjoitukset 8 YHTEYSKOKEILUT 9 VALTAKUNNALUNEN SÄTEILYVALVONTA Ulkoisen säteilyn annosnopeus Ilman radioaktiivisuusvalvonta Laskeuman radioaktiivisuusvalvonta 18 Liite 1: Liite 2: Ydinlaitostapahtumien kansainvälinen vakavuusasteikko Käsitteitä ja lyhenteitä

5 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS 1 JOHDANTO Säteilyturvakeskuksen valmiustoiminnan tärkein tavoite on pitää yllä jatkuvaa valmiutta normaalista poikkeavien säteilytilanteiden varalta. Keskus kokoaa ja käsittelee säteilytilannetiedot, ja antaa niiden perusteella säteilysuojelutoimenpiteitä koskevat suositukset. Säteilyturvakeskuksen valmiustoimintaan kuuluu selvittää ja raportoida kaikki sellaiset maamme rajojen ulkopuolelta tulleet tiedot ja epäilyt, jotka saattavat vaikuttaa säteilyhavaintoihin Suomen alueella selvittää ja raportoida pienetkin Suomen alueella tehdyt poikkeamahavainnot ja niiden syyt. Normaalista poikkeavista säteilytilanteista on erotettava ns. valmiustapahtumat, jotka eivät yleensä johda säteilysuojelutoimenpiteisiin maassamme. Lähes kaikkiin valmiustapahtumiin, ellei kyse ole mittarivirheestä tai heti aiheettomaksi todetusta epäilystä, liittyy varmuustoimenpiteenä säteilyvalvonnan tehostaminen Suomen alueella. Varsinaisia valmiustapahtumia ei raportointivuoden aikana ollut. Tässä valmiustoiminnan vuosivuosiraportissa esitetään tietoja päivystystapahrumista, valmiusharjoituksista sekä tiedonsiirto- ja hälytysyhteyksien testauksista. Lisäksi esitetään valtakunnallisen säteilyvalvonnan mittaustulokset raportointi) aksolta. Säteilyturvakeskus osallistuu vuosittain useisiin valmiusharjoituksiin. Harjoituksissa varaudutaan säteilyvaaratilanteisiin. Kuvitellun onnettomuuden avulla ylläpidetään, testataan ja kehitetään keskuksen sisäistä toimintaa sekä viranomaisten yhteistyötä. Saatujen kokemusten perusteella kehitetään valmiussuunnitelmaa, yksityiskohtaisia toimintaohjeita sekä päätöksenteon tueksi tarkoitettua taustamateriaalia ja apuvälineitä. Loviisan ja Olkiluodon voimalaitokset järjestävät vuosittain toimintaharjoituksia, joissa testataan ja harjoitellaan onnettomuuden varalta laadittuja suunnitelmia. Säteilyturvakeskus osallistuu molempien voimalaitosten harjoituksiin. STUK myös valvoo voimalaitosten harjoituksia. Lisäksi Säteilyturvakeskus osallistuu yhteispohjoismaisiin ja kansainvälisiin harjoituksiin. Yhteispohjoismaisissa toimintaharjoituksissa keskitytään mm. leviämismallien, suojelutoimenpiteiden ja annosarvioiden vertailuun ja yhtenäistämiseen. Kansainvälisiä harjoituksia järjestävät OECD: n ydinenergiajärjestö NE A ja Kansainvälinen Atomienergiajärjestö (IAEA) sekä Euroopan Unioni. Kahdenkeskisiä harjoituksia pidetään naapurimaiden kanssa. Kotimaisia ydinvoimaloita koskevat tapahtumat kootaan ydinturvallisuusosaston Suomen ydinvoimalaitosten käyttöä koskeviin neljännesvuosiraportteihin ja vuosiyhteenvetoon STUK- B-YTO. Säteilyn käyttöön liittyvät tapahtumat raportoidaan säteilyturvallisuusosaston vuosiraportissa STUK-B-STO.

6 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 2 PÄIVYSTYS- JA MUUT TAPAHTUMAT 2.1 Yhteydenotot Säteilyturvakeskuksen päivystäjään Säteilyturvakeskus pitää yllä päivystysjärjestelmää. Päivystysryhmään kuuluu 12 säteilyasiantuntijaa, joista kukin on päivystysvuorossa viikon kerrallaan. Viikonloppuisin ja arkipyhinä valmiutta lisätään valmius- ja tiedotusyksikön päivystäjillä. Päivystäjä on tavoitettavissa 24 tuntia vuorokaudessa ja hän on velvollinen käynnistämään STUK:n valmiustoiminnan 15 minuutin kuluessa hälytyssignaalin saapumisesta. Päivystysryhmän kautta tuli 23 ilmoitusta poikkeuksellisista havainnoista tai tapahtumista. Kymmenen ilmoitusta koski rajavalvonnassa tehtyjä säteilymittaushavaintoja. Havainnot eivät aiheuttaneet tarkistusten lisäksi muita jatkotoimenpiteitä. Viisi ilmoitusta koski säteilymittaushavaintoja ulkoisessa annosnopeudessa. Tarkistuksissa tapaukset osoittautuivat mittarivirheiksi. 2.2 Reaktorin pysäytys Leningradin ydinvoimalaitoksella Leningradin ydinvoimalaitoksen automaattinen suojausjärjestelmä pysäytti kakkosyksikön pikasululla 4. tammikuuta. Laitoksen ulkopuolisessa sähköverkossa sattuneen muuntajavaurion aiheuttama oikosulku lamautti valvontajärjestelmän ja aiheutti pikasulun. Tapahtumalla ei ollut vaikutusta laitoksen turvallisuuteen. Säteilyturvakeskukseen saatiin tieto tapahtumasta laitoksen ydinturvallisuusviranomaisilta. Tapahtumasta tiedotettiin kotimaisille ja pohjoismaisille yhteistyöviranomaisille sekä kerrottiin STUK:n palvelupuhelimen Säteilyuutisissa (3,40 mk/min + ppm) ja teksti-tv:n säteilyturvasivuilla (s ). 2.3 Virheellinen ilmoitus Leningradin ydinvoimalaitokselta Säteilyturvakeskus sai Leningradin ydinvoimalaitokselta 17. toukokuuta satelliitin välityksellä kiireellisen viestin ykkösyksiköllä tapahtuneista häiriöistä. Viestin saivat samanaikaisesti Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa ja Venäjä. Puhelinyhteydessä laitoksen turvallisuusviranomaisiin selvisi, että viesti oli aiheeton ja lähti laitoksen päätteeltä suoritetun yhteyskokeilun yhteydessä. Kyseinen yksikkö on ollut seisokissa joulukuusta 1994 lähtien. Ilmoitus hälytysviestin virheellisyydestä lähetettiin viestin saaneille ulkomaisille säteily- ja ydinturvallisuusviranomaisille 20 minuutin kuluttua sen saapumisesta. Suomessa tapahtumasta kerrottiin STUK:n palvelupuhelimen Säteilyuutisissa ja Teksti-TV:n säteilyturvasivuilla. 2.4 Rajojen valvontaan liittyneet tapahtumat Kazakstanista tuodusta lentokoneromusta löytyi radioaktiivista radium (^Ra) -valoväriä sisältäviä mittareita ja kylttejä. Radioaktiivisuutensa vuoksi suuri osa romusta oli vientiin ja metalliteollisuuden raaka-aineeksi kelpaamatonta. Romun haltijan järjestämä puhdistustyö radioaktiivisten osien poistamiseksi ja Kazakstaniin palauttamiseksi on kesken ja romu edelleen Kotkan tullialueella jatkotoimenpiteitä varten.

7 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS 2.5 Seismologian laitoksen ilmoitukset Helsingin yliopiston seismologian laitos ilmoitti kahdeksasta seismisestä tapahtumasta, joista kaksi koski Kiinan tekemiä ydinkokeita Sinkiangin ydinkoealueella ja viisi Ranskan tekemiä ydinkokeita Mururoalla. Yksi ilmoitus koski maanjäristystä Ruotsissa lähellä Ringhalsin ydinvoimalaitosta. Ilmoitukset eivät aiheuttaneet lisätoimenpiteitä. VALMIUSHARJOITUKSET 3.1 Loviisan voimalaitoksen valmiusharjoitus Loviisan voimalaitos järjesti 20. huhtikuuta valmiusharjoituksen. Kuvitteellisten tapahtumien seurauksena suojarakennukseen vapautui vähäisiä määriä radioaktiivisia aineita. Harjoituksessa testattiin yhteyksiä ja yhteistoimintaa STUK:n ja voimalaitoksen välillä. STUK:n omassa toiminnassa harjoitettiin ja arvioitiin erityisesti toiminnan käynnistämistä sekä ilmoitusten ja tilannetiedotusten tekemistä koti- ja ulkomaisille viranomaisille. Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui 30 henkilöä. 3.2 Olkiluodon voimalaitoksen valmiusharjoitus Olkiluodon ydinvoimalaitos järjesti virka-ajan ulkopuolisen palo- ja valmiusharjoituksen 6. marraskuuta. Kuvitteellisessa harjoitustilanteessa laitoksen turpiinihallissa syttynyt tulipalo aiheutti reaktorin normaalin jäähdytyksen menetyksen. Harjoitukseen osallistuivat Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Turun ja Porin lääninhallitus, TVO:n valmiusorganisaatio ja palokunta, Rauman pelastuslaitos ja aluehälytyskeskus sekä Rauman, Eurajoen ja Luvian palokunnat. Harjoituksen painopisteenä oli voimalaitoksen valmiusorganisaation ja ulkopuolisten palo- ja pelastusyksiköiden yhteistyö. Harjoituksessa testattiin myös ympäristöriskin arviointia todellisen säätilanteen mukaisesti. Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui 23 henkilöä. 3.3 Kansainvälinen säteilymittausharjoitus Suomessa Padasjoella Lahden lähellä järjestettiin elokuuta kansainvälinen säteilymittausharjoitus RESUME 95 (Rapid Environmental Surveying Using Mobile Equipment). Harjoituksen tarkoituksena oli kehittää säteilymittauslentojen tekniikkaa ja taktiikkaa. Harjoituksessa testattiin autojen, lentokoneiden ja helikopterien käyttöä säteilymittauksissa ja kokeiltiin erilaisten mittausjärjestelmien kykyä löytää radioaktiivisia kappaleita maastosta. Harjoitukseen osallistui kahdeksan maata: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Ranska, Skotlanti ja Kanada. Harjoituspaikaksi valittiin Vesivehmaan lentokenttä ja Padasjoella sijaitseva Auttoisten kylä, koska Tshernobylin laskeuma vaihtelee Auttoisissa mittauksiin sopivalla tavalla. Auttoisissa mitattiin Tshernobylin onnettomuuden aiheuttamaa laskeumaa. Lisäksi lähialueen metsiin oli kätketty säteilylähteitä, jotka joukkueiden piti löytää lentomittauksilla. STUK huolehti lähteiden turvallisuudesta ja valvonnasta.

8 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Suomesta harjoituksen suunnitteluun osallistuivat Säteilyturvakeskus, Geologian tutkimuskeskus ja sisäasiainministeriö. Kenttämittauksiin osallistuivat Säteilyturvakeskus yhdessä Teknillisen korkeakoulun kanssa, puolustusvoimat ja Geologian tutkimuskeskus. Säteilyturvakeskuksen ja Teknillisen korkeakoulun joukkue teki mittauksia sekä autolla että rajavartiolaitoksen helikopterilla. Sekä suomalaiset että ulkomaiset joukkueet saivat harjoituksesta arvokasta kokemusta. Harjoitus paransi selvästi valmiutta tehdä mittauksia liikkuvalla kalustolla; harjoituksen jälkeen mm. kehitettiin tehokas mittausohjelmisto säteilykartoitusta varten. Lisäksi harjoitus osoitti, että kansainvälinen yhteistyö toimisi hyvin, jos mahdollisessa säteilyvaaratilanteessa tarvittaisiin säteilymittauskalustoa ja -asiantuntemusta ulkomailta. 3.4 Kuolan voimalaitoksen valmiusharjoitus Kuolassa järjestettiin ydinvoimalaitosonnettomuutta koskeva harjoitus Harjoitus oli Venäjän siviilipuolustusministeriön (EMERCOM) ja YK:n Humanitaaristen asioiden osaston DHA:n (Department of Humanitarian Affairs) järjestämä. Harjoituksessa testattiin ydinvoimalaitoksen henkilökuntaa ja ympäristön väestöä koskevia suojelutoimenpiteitä. Lisäksi testattim kansainvälistä yhteistyötä sekä paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten viranomaisten yhteistoimintaa. Kuvitteellinen onnettomuus tapahtui Kuolan voimalaitoksessa ja siitä aiheutunut 15 minuuttia kestänyt päästö suuntautui Suomeen päin. Ensimmäisenä harjoituspäivänä peliaika eteni kolme vuorokautta. Toisena harjoituspäivänä oli onnettomuudesta kulunut kaksi viikkoa ja kolmantena harjoituspäivänä kuukausi. Säteilyturvakeskus analysoi Suomen osalta harjoitukseen liittyvää säteilytilannetta ja niitä suojelutoimenpiteitä, joita tilanteen johdosta olisi jouduttu käynnistämään. Ulkomaisia tarkkailijoita ja osallistujia oli useasta Euroopan maasta sekä Japanista, USA:sta ja Kanadasta. Suomesta harjoitukseen Kuolan alueella osallistui asiantuntijoina ja tarkkailijoina viisi henkilöä sekä kenttätoimintaan kahdeksan henkilön Finnrescueforce-ryhmä. Suomessa harjoitus kesti kolme vuorokautta. Harjoitukseen osallistuivat sisäasiainministeriö, Säteilyturvakeskus, Ilmatieteen laitos, Lapin lääninhallitus ja Sallan kunta. Säteilyturvakeskuksesta harjoitukseen osallistui 25 henkilöä. 3.5 Kansainvälinen valmiusharjoitus Pietarissa Venäjän atomienergiaministeriö MINATOM järjesti alueellisen ydinvoimalaitosonnettomuutta koskevan valmiusharjoituksen, joka pidettiin Pietarissa ja Sosnovyi Borissa joulukuuta. Useiden venäläisten organisaatioiden lisäksi harjoitukseen osallistui edustajia kaikista Itämeren maista sekä Norjasta ja Ranskasta. Suomen kaksi osallistujaa olivat Säteilyturvakeskuksesta. Kuvitteellisessa harjoitustilanteessa toimittiin Leningradin ydinvoimalaitoksessa tapahtuneen onnettomuuden jälkitilanteessa. Harjoitus alkoi hälytysyhteyksien testaamisella muihin maihin. Varsinainen työskentely keskittyi päästöpilven vaikutusten selvittämiseen ja väestön suojaamisen arviointiin. 3.6 EU:n jäsenmailleen järjestämät ECURIE-harjoitukset ECURIE on lyhenne sanoista European Community Urgent Radiological Information Exchange. EU järjesti jäsenmailleen kaksi tiedonvaihtoa koskevaa ECURIE-harjoitusta, 23. toukokuuta ja 17. lokakuuta. Harjoituksissa testattiin jäsenvaltioiden valmiutta vastaanottaa ja lähettää informaatiota sekä komission kykyä välittää edelleen tietoa jäsenvaltioille. Suomessa kontaktipiste on Säteilyturvakeskus. ECURIE-harjoituksissa lähetetään Luxemburgissa sijaitsevasta EU:n hälytyskeskuksesta kaikille jäsenmaille hälytys telexviestinä, jossa koodatussa muodossa kerrotaan tiedot kuvitteellisesta onnettomuudesta. Kunkin maan tulee

9 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS purkaa viesti ja valmistella annettuun tilanteeseen liittyvä, oman maan tilannetta koskeva ilmoitus ja tarkempi tilannekuvaus ja lähettää ne koodatussa muodossa EU:n hälytyskeskukseen. Tilannekuvauksen tulee sisältää oman maan kuvitteellinen säteilytilanne, suojelutoimet joihin on ryhdytty tai joita on suunnitteilla ja annosarviot. EU:n hälytyskeskus välittää kaikki saamansa tilannekuvaa käsittelevät viestit kaikille jäsenmailleen. Toukokuun harjoitus jouduttiin keskeyttämään Luxemburgin tietoliikenteessä esiintyneiden häiriöiden vuoksi. Lokakuun harjoituksessa Säteilyturvakeskukseen saapui 46 koodattua hälytyssanomaa, jotka kirjattiin ja purettiin välittömästi niiden saavuttua. Omat sanomat valmisteltiin ja lähetettiin harjoitusohjeen mukaisesti. Harjoitusten kulusta tehtiin yhteenveto komissiolle. YHTEYSKOKEILUT Kiireellisten sanomien vastaanottamiseksi Säteilyturvakeskuksessa on valmiuskäyttöön tarkoitetut puhelin-, telex- ja telefaxyhteydet. Erityisesti virka-ajan ulkopuolella tapahtuvaa toimintaa nopeutettiin kertomusvuonna uudella teletekniikalla. Nyt päivystysvuorossa oleva voi kannettavan tietokoneen avulla lukea kotona kaikki hälytysnumeroihin tulleet sanomat, lähettää sanomia ja seurata reaaliajassa säteilytilannetta valtakunnallisella säteilyvalvontaohjelmistolla. Viestiyhteyksien toimivuutta ja asiantuntijoiden tavoitettavuutta testataan säännöllisesti. Taulukossa I on Säteilyturvakeskukseen tulevat, säännöllisesti tehtävät viestiyhteyksien toimivuustestaukset. Taulukossa II on Säteilyturvakeskukseen ennalta ilmoittamattomana ajankohtana tulevat yhteyskokeilut, joissa testataan asiantuntijoiden tavoitettavuutta ja reagointiaikaa sekä viestiyhteyksien toimivuutta.

10 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Taulukko I. Säännöllisesti tehtävät viestiyhteyksien toimivuustestaukset. Viestin lähettäjä Testattava viestiyhteys Viesti tapa (reagointi) Testitiheys Ajankohta Loviisan voimalaitos TVO:n voimalaitos voimalaitoksen valvomon ja STUK:n välinen erillinen puhelinlinja puhelu valvomosta STUK:een (takaisinsoitto) 1 / viikko / lähettäjä maanantaisin virka-aikana Loviisan voimalaitos TVO:n voimalaitos voimalaitoksen valvomon tietokoneen ja STUK:n välinen datansiirtolinja datansiirto voimalaitokselta STUK:een kirjoittimelle (seuranta) 1 / viikko 1 / viikko Loviisa maanantaisin TVO tiistaisin Leningradin voimalaitos Kuolan voimalaitos Murmanskin laivastotukikohta satelliittivälitteiset valmiiksi ohjelmoidut telex-yhteydet viesti STUKrn hälytystelexiin (seuranta) viesti STUK:n ydinturvallisuusosaston telexiin (seuranta) 1 /kk/ lähettäjä 1 / viikko / lähettäjä kuukauden ensimmäinen maanantai tiistaisin Taulukko IL Viestin lähettäjä Ennalta ilmoittamattomana ajankohtana tehtävät yhteyskokeilut. Yhteyskokeiluun reagoi Viestitapa ja viestiväline (reagointi) Testitiheys Ajankohta Pohjoismaat vuorotellen STUK:n päivystäjä ja valmiusyksikkö sanoma STUK:n hälytystelefaxiin (kirjallinen vastaus) 6 / vuosi virka-aikana EU STUK:n päivystäjä ja valmiusyksikkö koodattu sanoma STUK:n hälytystelexiin (koodattu vastaus) 8 / vuosi virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella IAEA STUK:n päivystäjä ja valmiusyksikkö sanoma STUK:n hälytystelexiin (kirjallinen vastaus) 1-2/ vuosi virka-aikana ja virka-ajan ulkopuolella

11 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS 5 VALTAKUNNALLINEN SÄTEILYVALVONTA 5.1 Ulkoisen säteilyn annosnopeus Ulkoista säteilyä mitataan sisäasiainministeriön, puolustusvoimien ja Säteilyturvakeskuksen mittausasemilla, joita on yhteensä noin 500. Näistä noin 300 on automatisoitu. Automaattisesta mittausverkosta (Kuva 1) saadaan reaaliaikainen tieto mittauspisteissä vallitsevasta ulkoisesta annosnopeudesta. Mittaustiedot päivittyvät automaattisesti säteilyvalvontaviranomaisten tietojärjestelmään, SVO+:aan, jossa ne ovat ao. viranomaisten käytettävissä. SVO+ -järjestelmä on käytössä myös lääninhallituksissa. Mittausasemille on asetettu hälytysraja, jonka ylittyminen aiheuttaa hälytyksen ja käynnistää välittömät tarkistukset. Hälytysraja on yleensä 0,4 mikrosievertiä tunnissa. Venäjän ydinenergiaministeriö antoi Leningradin voimalaitokselle luvan reaaliaikaisen mittaustiedon siirtämiseen Suomen viranomaisille. Suomi toimitti ydinvoimalaitoksen lähiympäristöön automaattisen säteilyvalvontajärjestelman, joka käsittää kuusi kiinteää ja yhden siirrettävän aseman. Mittaustiedot saadaan automaattisesti satelliitin välityksellä SVO+ - säteilyvalvontaj ärj estelmään. Kuvassa 2 on ulkoisen säteilyn annosnopeudet Keravan, Jyväskylän, Rovaniemen ja Ivalon mittausasemilla vuonna Normaali taustasäteily vaihtelee välillä 0,04-0,20 /xsv/h mittauspaikasta riippuen. Samassakin mittauspisteessä voi esiintyä kymmenien prosenttien suuruista vaihtelua, joka johtuu sateiden tai lumi- ja jääkerroksen vaikutuksesta. Jyväskylän, Rovaniemen ja Ivalon annosnopeuksissa talven aikana nähdään lumen ja jään vaimentava vaikutus maaperästä tulevaan säteilyyn. Vaimenemiseen ei vaikuta varsinaisesti lumikerroksen paksuus vaan sen sisältämä vesimäärä (kevyt pakkaslumi edustaa paksunakin kerroksena pientä vesimäärää). Noin 30 cm:n lumikerros pienentää annosnopeutta % lumen vesiarvosta riippuen. 11

12 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Kuva 1. Automaattinen ulkoisen säteilyn mittausverkko. 12

13 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS O.2O O.15: KERAVA 0.^ O.Oöi TAM MAA TOU HEI SYY MAR O.2O O.15 JYVASKVOA O.I Oi O.O5 O.OO^r TAM MAA TOU HE SYY MAR 0.20 ROVANIEMI O.OSi TAM MAA TOU SYY MAR O.2O O.15: IVALO O.1O: O.15- O.O5- O.OO^T TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 2. Ulkoisen säteilyn annosnopeudet Keravan, Jyväskylän, Rovaniemen ja Ivalon mittausasemilla vuonna

14 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK Ilman radioaktiivisuusvalvonta Ilmanäytteiden avulla määritetään radioaktiivisten aineiden pitoisuudet pintailmassa. Ilmassa olevat hiukkaset saadaan pumpulla varustetun ilmankerääjän avulla suodattimelle ja suodatin analysoidaan laboratoriossa. Menetelmällä voidaan havaita erittäin pienet muutokset säteilytilanteessa. Näytteenkeräysasemat ja näytteenkerääjät Säteilyturvakeskuksella on ilmanäytteenkerääjä seitsemällä paikkakunnalla. Keräyspaikkakunnat on merkitty kuvaan 3. Lisäksi keskus analysoi ydinvoimalaitosten läheisyydessä Eurajoella ja Loviisassa olevien kerääjien suodattimet. Kerääjiä on kahta tyyppiä: Helsingin, Kotkan ja Rovaniemen kerääjien virtausnopeus on 900 m 3 /h eli pumpun avulla imetään tunnin aikana 900 m 3 ilmaa suodattimen läpi, jolloin ilmassa olevat radioaktiiviset aineet kiinnittyvät erikoissuodattimeen. Kerääjissä on myös anturi, joka mittaa jatkuvasti annosnopeutta suodattimen yläpuolella ja hälyttää nopeasti, jos ilmassa on keinotekoisia radioaktiivisia aineita. Imatran, Viitasaaren, Karhutunturin ja Ivalon kerääjien virtausnopeus on 150 mvh. \ / Karhutunturi ( # RovaniemiN Helsinki Kotka Imatra Viitasaari Rovaniemi Karhutunturi Ivalo N, N, N, N, N, N, N, E E E E E E E / r S\ 'i? Viitasaari \ \ J X / \ & Tampere / yolkiluoto ^/ f 7 Imatra -' fa»^^ Loviisa Kuva 3. Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemat. 14

15 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS Näytteen valmistus ja analyysi Suurtehokerääjiin vaihdetaan lasikuitusuodattimet kerran viikossa ja muihin kaksi kertaa viikossa. Kaikille näytteille tehdään nopea tarkistusmittaus heti niiden saavuttua laboratorioon. Jos tarkistusmittauksissa ei havaita poikkeuksellisia määriä keinotekoisia radioaktiivisia aineita, näytteille tehdään lopullinen analyysi muutaman päivän kuluttua, jolloin näytteissä olevat lyhytikäiset luonnon radioaktiiviset aineet ovat puoliintuneet ja havaitsemisraja näin mataloitunut. Tulokset Erittäin pieniä määriä radioaktiivista jodia ( 13) I) havaittiin usealla viikon pituisella keräysjaksolla Helsingissä, Kotkassa ja Imatralla. Havainnot on esitetty kuvassa 4. Jodin lisäksi havaittiin kolmen viikon aikana radioaktiivista kobolttia (^Co) Helsingissä ja Kotkassa sekä yhden viikon aikana sinkkiä ("Zn) Helsingissä ja rautaa ( 59 Fe) Kotkassa. Mittaustulokset on esitetty taulukossa III. Vastaavanlaisia havaintoja tehdään yleensäkin toistakymmentä kertaa vuodessa. Näin pienten määrien alkuperää on usein vaikea osoittaa. Tshernobylista keväällä 1986 Suomeen tulleesta laskeumasta havaitaan edelleen cesiumit, 137 Cs ja 134 Cs. Kuvassa 5 on 137 Cs -pitoisuus Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysasemilla vuonna Kuvassa tulos puuttuu niiltä keräysjaksoilta jolloin 137 Cs -pitoisuus on ollut alle havaitsemisrajan tai näyte puuttuu. Kuvassa 6 on 137 Cs-pitoisuus Helsingin seudulla pintailmassa vuosina Ennen Tshernobylin onnettomuutta esiintyvä cesium on peräisin ydinasekokeista. Havaittujen radioaktiivisten aineiden määrät ovat pieniä, eikä niistä aiheudu terveyshaittoja. Näin pienet määrät ovat havaittavissa vain ilmanäytteiden laboratorioanalyyseissä. Säteilyturvakeskus tekee kuukausittain yhteenvedon havainnoistaan palvelupuhelimen Säteilyuutisiin ja Teksti-TV:n säteilyturvasivuille. Taulukko III. m l:n lisäksi tehdyt tuoreen laskeuman havainnot Säteilyturvakeskuksen näytteenkeräysasemillä vuonna Virhearvio suluissa (%). Keräysjakso Paikkakunta * Co 0*Bq/m 3 ) «Zn (jibq/m 3 ) ^e OtBq/m 3 ) Kotka Helsinki Kotka Helsinki Helsinki Kotka Kotka 0,11 0,24 0,19 0,15 0,57 0,17 (13) (13) (13) (14) (8) (16) ,20 (26) - 0,23 (17)

16 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 ubq/m3 * HELSINKI 1O 1 n 1CT 1 n TAM MAA TOU HEI SYY MAR /u.bci/m3 KOTKA 1O 1 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR 1O" IMATRA 1 i-i 1 - i icr 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 4. Jodihavainnot ( m I) Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysaserrdlla vuonna

17 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS ubq/m3» HELSINKI 1O 1 /u.bq/nr»3 * 1O' TAM MAA TOU HEI KOTKA SYY MAR 1CT 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR Bq/r * IMATRA 1O 1 icr 1 n TAM r i r MAA TOU n r HEI i r SYY MAR yu.bg/m3 * VIITASAARI 1O' icr 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR /ubq/rtö IVALO KT 1 TAM MAA TOU HEI SYY MAR Kuva 5. Cs-pitoisuus Säteilyturvakeskuksen ilmanäytteiden keräysas emillä vuonna

18 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 s 1 5 HELSINKI 1 ^ o - -1! i i i i s i i i i r i i i r Kuva Cs-pitoisuus Helsingin seudun pintailmassa vuosina Laskeuman radioaktiivisuusvalvonta Laskeumanäytteiden analysointi antaa tietoa eri puolille Suomea tulleista radioaktiivisista aineista. Säteilytilannetiedon lisäksi määritykset tukevat radioaktiivisten aineiden kulkeutumista maa- ja vesiympäristössä koskevaa tutkimusta. Näytteenkeräysasemat Laskeumanäytteitä kerätään jatkuvasti 13 paikkakunnalta. Keräysjakso on tavallisesti yksi kuukausi, mutta sitä voidaan tarvittaessa myös lyhentää. Kerääjän pinta-ala on 0,05 tai 0,07 m 2. Helsingissä on lisäksi kerääjä, jonka ala on 0,5 m 2 ja joka kerää erikseen märän ja kuivan laskeuman. Kahdella asemalla (Helsinki ja Rovaniemi) on lisäksi erillinen kerääjä, jonka näytteestä analysoidaan tritium ( 3 H). Säteilyturvakeskuksen laskeumanäytteiden keräysasemat on merkitty kuvaan 7. Näytteiden käsittely ja analyysit Laskeumanäytteet konsentroidaan haihduttamalla ennen analysointia. Kaikista näytteistä analysoidaan gammasäteilyä lähettävät radioaktiiviset aineet. Näytteenottoa tihennetään jos esimerkiksi ulkoisen säteilyn tai ilmanäytemittausten perusteella on epäiltävissä, että laskeumatilanne on jotenkin poikkeava. Tällaisessa tilanteessa näytteet analysoidaan gammaspektrometrisesti ilman esikäsittelyä, jotta tulokset saadaan mahdollisimman nopeasti. Gammaspektrometrisen analyysin jälkeen näytteistä voidaan määrittää radiokemiallisen erottamisen vaativia radioaktiivisia aineita, kuten strontiumia ( 89 Sr, '"Sr) ja plutoniumia (^' ""Pu). Tritium-määrityksiä varten otetut näytteet tislataan epäpuhtauksien poistamiseksi. 18

19 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS Tritium määritetään nestetuikespektrometrisellä mittauksella joko suoraan tislatusta näytteestä tai elektrolyyttisen rikastuksen jälkeen. Tulokset Ennen vuotta 1986 havaittu laskeuma on peräisin ydinasekokeista. Tälle laskeumalle on tyypillistä vuodenaikaisvaihtelu, mikä näkyy kuvista 8 ja 9. Kuvassa 8 on 137 Cs-laskeuma ja kuvassa 9 ^Sr-laskeuma Helsingin seudulla vuodesta 1961 alkaen. Vuoden 1986 jälkeen laskeumanäytteissä havaitut 137 Cs ja ^Sr ovat peräisin Tshernobylin onnettomuudesta. Vuonna 1995 havaitut I37 Cs:n kuukausilaskeumat eri paikkakunnilla olivat pienet, muutamilla asemilla alle havaitsemisrajan (Kuva ). Käytetyillä mittausajoilla havaitsemisraja on noin 0,2 Bq/m 2 /kk. Sääolosuhteista riippuen kuukausilaskeumat vaihtelevat huomattavasti samallakin paikkakunnalla. ""Sr -laskeumat olivat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta alle 0,1 Bq/m 2 kuukaudessa (Kuva 11). Sadeveden tritium-pitoisuudet ( 3 H) Helsingissä ja Rovaniemellä olivat välillä 0,3-2,4 Bq/l vuonna 1995 (Kuva 12). n > 1.2 \ 1. Helsinki 2. Maarianhamina 3. Jokioinen 4. Niinisalo 5. Imatra 6. Jyväskylä 7. Joensuu 8. Vaasa 9. Kajaani. Taivalkoski 11. Rovaniemi 12. Sodankylä 13. Ivalo 2 f )1 4 ' Jr. J S») y \ 7 / / Kuva 7. Säteilyturvakeskuksen laskeumanäytteiden keräysasemat vuonna

20 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Bq/m2 1CT o i I I I i I I -i I i I I I i 1 i i I r I ' I Kuva Cs:n kuukausilaskeumat (Bq/m 2 ) Helsingin seudulla Bq/m2 4 " 2- i ' ~ i ' i ' i ' i ' i ' i ' i ' i ' i ' ~ i ' i ' i ' i ' i ' i [ r Kuva 9. x Sr:n kuukausilaskeumat (Bq/m 2 ) Helsingin seudulla

21 STUK-B-VYK 4 SÄTEILYTURVAKESKUS vf HELSINKI Bqftn2 MATRA JOENSUU vf JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV 1Q 1 JAN MAR MAY JUL SEP NOV Bq/W» JOWCHNEN JYVÄSKYLÄ fa2 KAJAANI 1 /j2 Itf -l I i i i I i i I i r JAN MAR MAY JUL SEP NOV MAARIANHAMINA HT 1 Bq/tn2 JAN MAR MAY JUL SEP NOV NlfJISALC Itf JAN MAR MAY JUL SEP NOV SODANKYLÄ 1tf KT' JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAD MAY JUL SEP NOV BqfrnS TAIVALKOSKI Bq/m2 1f VAASA JAN MAR MW JUL SS> NOV W 1 JAN MAR MW JUL SEP NOV Kuva. J37 Cs:n kuukausilaskeumat (Bq/m 2 ) eri asemilla vuonna

22 SÄTEILYTURVAKESKUS STUK-B-VYK 4 Bd/rm HELSINKI IMATRA BqArfi vf r JOENSUU V) " ' 1ff' KT* i i i JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SS» NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV 1tf JOKIOINEN? JYVÄSKYLÄ Bq/m2 KAJAANI 1CP vf " 1ff' Iff' Iff' 1 JAN MAR MAY JUL SEP NOV Iff' JAN MAR MAY JUL SEP NOV 1ff' JAN MAR MAY JUL SEP NOV BqArt! MAARIANHAMINA Bq/m2 NIMBALO Bq/m2 1 1 SODANKYLÄ 1 P 1ff 1 K»' Iff* JAN MAR MAY JUL SEP NOV Iff 1 JAN MAR MAY JUL SEP NOV Iff* JAN MAR MAY JUL SEP NOV BqAn2 1 TAIVALKOSKI Bq/m2 VAASA Vt 1ff' 1ff' JAN MAR MAY JUL SEP NOV JAN MAR MAY JUL SEP NOV Kuva 11. ^Srm laskeumat (Bq/m 2 ) eri asemilla vuonna Asemien näytteet on analysoitu neljännes- tai puolivuosittain yhdistettynä. 22