KIRJALLINEN KYSYMYS 250/2002 vp Valtion peruskorjauslainan korkotaso Eduskunnan puhemiehelle Pankkikorot ovat tällä hetkellä varsin alhaalla. Alimmillaan asunnon ostoon tai peruskorjaukseen saa lainaa runsaan 4 prosentin korolla. Valtion ns. peruskorjauslainat esimerkiksi yhteisöjen omistamien kiinteistöjen korjauksiin ovat olleet vielä nykyistä pankkikäytäntöäkin halvempia. Esimerkiksi kun Turun Kristillisen Raittiusseuran Kiinteistösäätiö peruskorjasi kiinteistöään vuonna 1992, se sai 4 miljoonan markan korjauskustannuksiin valtion lainaa 70 prosenttia. Korko oli silloin kyseisen kiinteistöyhtiön mukaan 2,8 prosenttia. Nyt lainan korko on 7,7 prosenttia ja säätiön vuosittainen suoritus, runsaat 30 000 euroa, menee pelkästään korkoihin, eikä pääoma lyhene lainkaan. Korko on siis kohtuuton ottaen huomioon nykyisen pankkikoron tason. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi Turun Kristillisen Raittiusseuran Kiinteistösäätiön valtiolta saadun peruskorjauslainan korko on noussut 2,8 prosentista 7,7 prosenttiin ja aikooko hallitus mahdollisesti korjata kyseisen asian ensi vuoden budjetin käsittelyssä? Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2002 Sulo Aittoniemi /alk Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aittoniemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 250/2002 vp: Miksi Turun Kristillisen Raittiusseuran Kiinteistösäätiön valtiolta saadun peruskorjauslainan korko on noussut 2,8 prosentista 7,7 prosenttiin ja aikooko hallitus mahdollisesti korjata kyseisen asian ensi vuoden budjetin käsittelyssä? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Asuntohallitus on myöntänyt kirjallisessa kysymyksessä mainitulle Turun Kristillinen Raittiusseura ry:lle vuonna 1992 perusparannuslainan, johon yhdistettiin aikaisemmin vuonna 1983 rakentamista varten myönnetyn aravalainan jäljellä oleva pääoma. Lainojen yhdistämisen jälkeen on peritty lainojen kustannukset yhtenä vuosimaksuna. Vuosimaksujärjestelmässä aravavuokratalon pääomamenot määräytyvät vuosimaksun perusteella. Vuosimaksusta katetaan laina-aikana arava- ja perusparannuslainan korot ja lyhennykset. Vuosimaksujärjestelmässä lainan alkuvuosina vuosimaksusta maksetaan vain vuosimaksun suuruista korkoa, ei lyhennyksiä. Lainan lyhentäminen alkaa vuotuisesta inflaation suuruudesta riippuen noin 10 15 vuoden kuluttua lainan myöntämisestä. Vasta tällöin aletaan periä kirjallisessa kysymyksessä tarkoitettua arava-asetuksen (1587/1993) 38 :n mukaista korkoa. Vuosimaksun suuruus määrää aina sen, kuinka suuret vuotuiset pääomamenot kokonaisuudessaan ovat. Arava-asetuksen 38 :ssä tarkoitetun koron määrä vaikuttaa sen sijaan lainanlyhennysten alkamisajankohtaan ja laina-aikaan. Jos korko ylittää vuosimaksun määrän, kuten Turun Kristillinen Raittiusseura ry:n tapauksessa, vuosimaksun ylittävää koron osaa ei peritä. Yhdistetyn aravalainan korko määräytyy siten, että toteutuneeseen kuluttajahintaindeksin muutokseen lisätään vuokratalon iän mukaan määräytyvä prosenttiyksikkö, joka vaihtelee 0:sta 4,0 prosenttiyksikköön. Lisättävä määrä on 4,0 prosenttiyksikköä 16 vuotta ja sitä vanhemmissa taloissa, 2,0 prosenttiyksikköä 13 15 vuotta vanhoissa taloissa ja 0 prosenttiyksikköä sitä uudemmissa taloissa. Turun Kristillinen Raittiusseura ry:n lainan korko 1.3.2001 28.2.2002 oli 7,7 %. Korko on kuitenkin laskennallinen. Se muodostui 3,7 %:n inflaatiosta ja siihen lisättävästä talon iän mukaan määräytyvästä 4,0-prosenttiyksiköstä. Raittiusseuralta ei ole peritty em. laskennallista korkoa, vaan vuosimaksun suuruista 5,3 %:n korkoa lainan jäljellä olevasta 568 816,97 euron pääomasta. Koska inflaatio on alentunut 3,7 %:sta 2,5 %:iin, on myös lainan laskennallinen korko alentunut 6,5 %:iin 1.3.2002 lukien. Raittiusseuralta ei kuitenkaan peritä laskennallista korkoa, vaan perittävä korko on vuosimaksun suuruinen eli 5,56 %. Tämä johtuu siitä, että vuosimaksu on edelleen pienempi kuin laskennallisen koron määrä. Vuosimaksun ja siis myös perittävän koron määrä on 31 657,34 euroa ajalta 1.3.2002 28.2.2003. Vuosimaksua on edellisestä vuodesta tarkistettu Valtiokonttorin päätöksellä euromääräisesti, joka vastaa vuokratalojen uustuotannon 2
Ministerin vastaus KK 250/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk vuosimaksujen keskimääräistä tarkistuksen tasoa. Siten vuosimaksua korotettiin 0,13 euroa/m 2 /kk edellisestä vuodesta. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on 12.3.2002 tehnyt periaatepäätöksen uusien vuokra-aravalainojen ja eräiden vanhojen aravalainojen korkojen alentamisesta. Korkojen alentaminen koskee mm. edellä mainittuja yhdistettyjä lainoja, joiden arava-asetuksen 38 :n mukaisia korkoja tullaan alentamaan 0,5 prosenttiyksiköllä. Tämä merkitsee sitä, että yhdistetyn lainan korko voi olla enimmillään 6,0 %, jos inflaatio on 2,5 %. Lopuksi on todettava, että toteutettava 0,5 prosenttiyksikön koron alennus ei vielä vaikuta Turun Kristillinen Raittiusseura ry:n maksamaan korkoon, koska yhdistykseltä perittävä vuosimaksun suuruinen korko on tällä hetkellä alempi kuin 6,0 %. Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 2002 Ministeri Suvi-Anne Siimes 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Sulo Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörsmål SS 250/2002 rd: Varför har räntan på det ombyggnadslån som staten beviljat fastighetsstiftelsen Turun Kristillisen Raittiusseuran Kiinteistösäätiö stigit från 2,8 % till 7,7 %, och ämnar regeringen möjligen rätta till saken vid behandlingen av budgeten för nästa år? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Bostadsstyrelsen beviljade år 1992 den i spörsmålet nämnda föreningen Turun Kristillinen Raittiusseura ry ett ombyggnadslån som slogs samman med det kapital som återstod av det aravalån som år 1983 hade beviljats för byggnadsändamål. Efter att lånen slagits samman har lånekostnaderna uppburits i form av en annuitet. I annuitetssystemet fastslås kapitalutgifterna för ett aravahyreshus på basis av annuiteten. Med annuiteten täcks räntorna och amorteringarna på arava- och ombyggnadslånet under lånetiden. Enligt annuitetssystemet betalar man med annuiteten i början av lånetiden endast räntan som är lika stor som annuiteten, medan det inte görs några amorteringar. Amorteringen av lånet inleds, beroende på hur hög den årliga inflationen är, först omkring 10 15 år efter att lånet beviljades. Först då börjar man bära upp den ränta enligt 38 aravaförordningen (1587/1993) som avses i det skriftliga spörsmålet. Annuitetens storlek bestämmer alltid det totala beloppet på de årliga kapitalutgifterna. Räntans storlek, som den avses i 38 aravaförordningen, inverkar däremot på tidpunkten för när amorteringen inleds och på lånetiden. Om räntan är högre än annuiteten, såsom i fallet med Turun Kristillinen Raittiusseura ry, uppbärs inte den del av räntan som överstiger annuiteten. Räntan på ett sammanslaget aravalån fastslås genom att en procentenhet, som varierar från 0 till 4,0 och som bestäms utgående från hyreshusets ålder, läggs till den realiserade förändringen i konsumentprisindexet. Det belopp som tillkommer är 4,0 procentenheter för hus som är 16 år eller äldre, 2,0 procentenheter för hus som är 13 15 år och 0 procentenheter för under 13 år gamla hus. Räntan på Turun Kristillinen Raittiusseura ry:s lån 1.3.2001 28.2.2002 var 7,7 %. Räntan är dock kalkylmässig. Den utgjordes av en inflation på 3,7 % och den tillkommande procentenheten på 4,0 som bestäms enligt husets ålder. Föreningen har inte betalat den ovan nämnda kalkylmässiga räntan utan en ränta som är lika stor som annuiteten, dvs. 5,3 %, på det återstående lånekapitalet på 568 816,97 euro. Eftersom inflationen minskat från 3,7 % till 2,5 % har också den kalkylmässiga räntan på lånet fr.o.m. den 1 mars 2002 sjunkit till 6,5 %. Hos föreningen uppbärs trots allt inte någon kalkylmässig ränta, utan den ränta som uppbärs är lika stor som annuiteten, dvs. 5,56 %. Detta beror på att annuiteten fortfarande är mindre än beloppet av den kalkylmässiga räntan. Annuiteten, och alltså även det räntebelopp som uppbärs, är 31 657,34 euro för tiden 1.3.2002 28.2.2003. Annuiteten har sedan fjolåret genom beslut av statskontoret justerats enligt eurobelopp, vilket 4
Ministerns svar KK 250/2002 vp Sulo Aittoniemi /alk motsvarar den genomsnittliga justeringsnivån på annuiteterna för nyproduktionen av hyreshus. På det viset höjdes annuiteten med 0,13 euro/m 2 /månad jämfört med föregående år. Regeringens finanspolitiska ministerutskott fattade den 12 mars 2002 ett principbeslut om att sänka räntorna på nya hyresbostadsaravalån och vissa gamla aravalån. Räntesänkningen berör bl.a. de tidigare nämnda sammanslagna lånen, vars i enlighet med 38 aravaförordningen fastslagna räntor kommer att sänkas med 0,5 procentenheter. Detta innebär att räntan på ett sammanslaget lån på sin höjd kan vara 6,0 % om inflationen är 2,5 %. Avslutningsvis kan det konstateras att den kommande räntesänkningen på 0,5 procentenheter inte i detta skede kommer att inverka på den ränta Turun Kristillinen Raittiusseura ry betalar, eftersom räntan som uppbärs hos föreningen och som är lika stor som annuiteten för närvarande understiger 6,0 %. Helsingfors den 9 april 2002 Minister Suvi-Anne Siimes 5