POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1:10 000

Samankaltaiset tiedostot
ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

Uudet rakennuspaikat on merkitty mustalla pisteellä ( ). PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE

Naantalin saaristo Aasla Rymättylä

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan


Naantalin saaristo Aasla Rymättylä

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

NAANTALIN KAUPUNKI. Myytävänä lomarakennuspaikat Aaslassa. Maankäyttöosasto / MS

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAYLEISKAAVA. KAAVAMÄÄRÄYKSET (kv. hyv. V.1994) LUKU MERKINNÄN ALLA OSOITTAA ASUINPIENTALOJEN RAKENNUSPAIKKOJEN ENIMMÄISMÄÄRÄN.

Määräysnumero Ulkoasu

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

HIRVENSALMI ITÄOSAN RANTAYLEISKAAVA

PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

72 :n mukaisena rakennusluvan myöntämisen perusteena rantavyöhykkeellä.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

KUOMION ALUEEN RANTAYLEISKAAVA

KOKEMÄEN KAUPUNKI KOKEMÄENJOEN RANTAOSAYLEISKAAVA

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

3:30 2: :1 :50 1:31 876:1 2:38 RA M 8:0 2:65 2:63 2:96 2:5 2:104 2:73 2:103 2:110 8:0 8:12 55 M 2:120 LV-3 876:1 1:14 1:14

ALUE 1. Äijälän ranta-asemakaava M-1 1/1 RA-1 M-1. 0 m 50 m 100 m 200 m 300 m 400 m. 1/2r. ajo. ajo. ajo

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

PIENTEN JÄRVIEN JA LEMI-IITIÄ TIENVARSIALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Keskustaajaman rantaosayleiskaava. Rasteri- ja viivamerkinnät, jotka ilmaisevat kaavan osa-alueen erityisominaisuuksia:

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

115/ /2017 Tela

Kaavassa osoitettua rakennuspaikkojen enimmäismäärää ei saa ylittää. Pysäköintipaikkoja tulee varata 1/35 k-m² kohti.

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v muutettu päiväkodiksi.

OTE PIHLAJALAHDEN OSAYLEISKAAVA 1:xxxx

Kerimäen kunta PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVA

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

Palvelujen ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien työtilojen määrä saa olla enintään 20 % sallitusta kerrosalasta.

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

HIRVENSALMI LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVA

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

PADASJOKI VESIJAKO- JA SALMENTAUSTANJÄRVEN Ranta-alueiden yleiskaava 1:10 000

Riskonkarta Krookkarranriisa. Yht.878:3 Yht.878: Krookkarta 7.

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

Loma- ja matkailualue. Alueelle saa rakentaa loma- ja vapaa-ajanviettoa palvelevia rakennuksia.

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN,

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Nurmeksen kaupunki. Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Karsikkoniemi)

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

679:4:11. Iu1/2. e= :4:6 679:4:7. Salon kaupunki ja MML, m

V1-, MM- ja MT-alueilla sallitaan alueiden erityismääräyksissä mainittujen toimenpiteiden lisäksi:

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA

LUUMÄKI. KAAVASELOSTUS Luonnos. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Pastjärvi. Tila: Rantala 1:156, kylä 428

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

S O N N A N J Ä R V E N P A J U L A H D E N N I E M E N J A N I S K A J Ä R V E N R I I H I N I E M E N R A N T A O S A Y L E I S K A A V A

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVAEHDOTUS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

KITEEN KAUPUNKI ORIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Paltamon kunta Uura 1 Kangasjärven ranta-asemakaavan muutos AO-1 RA Harri Lindroos arkkitehti safa. Kaavamerkinnät ja -määräykset:

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

Transkriptio:

RYMÄTTYLÄ POHJOISOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1:10 000 OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET A/1 Asuntoalue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen, jossa saa olla sivuasunto ja asuinrakennuksen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. AO-rakennuspaikan enimmäisrakennusoikeus on 350 k-m2. Uuden rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on 3500 m2. Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. A/ak Asuntoalue. Alue tulee suunnitella asemakaavalla. A/res Asuntoalueen laajenemisalue. Alue tulee suunnitella asemakaavalla. AM AT PY TV TY 1 Maatilakeskuksen alue. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouteen ja niiden sivuelinkeinoihin liittyviä asunto-, tuotanto- ja talousrakennuksia. AM-rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi asuinrakennusta. Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. Kyläkeskuksen alue. Alue varataan pientalorakentamiseen. Lisäksi alueelle voi sijoittaa palvelu- ja työtiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä. Alueen maankäytöstä tulee laatia yksityiskohtainen suunnitelma. Julkisten palvelujen alue. Alueelle saa rakentaa palvelutilojen lisäksi myös pientaloasuntoja. Varastorakennusten alue. Alueelle saa rakentaa venehalleja. Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alue. TY-1 Ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman teollisuuden alue. Alueelle saa rakentaa enintään 5000 k-m2. RA/1 Loma-asuntoalue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden korkeintaan kaksiasuntoisen lomarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 120 m2, yhden erillisen saunarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m2, yhden erillisen talousrakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 20 m2 sekä yhden erillisen lämpöeristämättömän vajarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m2. Vajatilat saa rakentaa myös talousrakennuksen yhteyteen. Olevia rakennuksia saa korjata. Uuden rakennuspaikan vähimmäispinta-ala on 3500 m2. Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

RA/0 RM RM/0 RM-1 RL LM LV LV-1 LV-2 ET VL SL Loma-asuntoalue. Luku 0 RA-maankäyttömerkinnän yhteydessä osoittaa, että alueelle saa rakentaa saunarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 30 m2. Alueesta ei saa muodostaa erillistä rakennuspaikkaa. Matkailupalvelujen alue. Alueelle saadaan sijoittaa matkailua ja vapaa-ajantoimintoja palvelevia ravintolaja majoitustiloja ja muita rakennuksia. Rakennusten suurin sallittu kerrosten lukumäärä on kaksi. Alueesta ei saa muodostaa erillisiä rakennuspaikkoja. Matkailupalvelujen alue. Alueelle saa rakentaa kaksi saunarakennusta, joiden yhteenlaskettu enimmäiskerrosala on 60 k-m2. Lisäksi alueelle saa rakentaa vajarakennuksen, jonka enimmäiskerrosala on 20 k-m2. Aluetta ei saa muodostaa erilliseksi rakennuspaikaksi. Matkailupalvelujen alue. Alueelle saadaan sijoittaa matkailua ja vapaa-ajantoimintoja palvelevia rakennuksia yhteensä 450 k-m2. Alueelle saa rakentaa korkeintaan yksitoista kerrosalaltaan enintään 80 neliön kokoista loma-asuntoa. Alueelle saa rakentaa sauna- ja talousrakennuksia. Leirikeskuksen korttelialue. Alueelle saa rakentaa seurakunnan leiritoimintaa palvelevia rakennuksia. Tieliikenteen alue. Alue on tarkoitettu autojen pysäköintialueeksi. Vesiliikenteen alue. Alue on tarkoitettu yleiseen tai yksityiseen käyttöön. Alueelle voidaan rakentaa pieniä venevajoja. Vesiliikenteen alue. Alue on tarkoitettu yleiseen käyttöön. Vesiliikenteen alue. Alue on tarkoitettu yleiseen käyttöön. Alueelle voidaan rakentaa varastorakennuksia. Yhdyskuntateknisen huollon alue. Lähivirkistysalue. Luonnonsuojelualue. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa, kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi. Alueella saa suorittaa toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen sen suojeluarvon säilyttämiseksi tai palauttamiseksi. Rakennusoikeus on siirretty tilakohtaisesti M-, AT-, A-, AM-, RA- tai RM-alueille.

M MT MT-2 MU W Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Metsätalousalue. Alueen rakennusoikeus on osoitettu sijainniltaan ohjeellisina a- tai ra -rakennuspaikkoina. Maa- ja metsätalousalue. Alue on varattu viljelykäyttöön. Rakennusoikeus on siirretty tilakohtaisesti M-, AT-, A-, AM-, RA- tai RM-alueille. Maa- ja metsätalousalue. Alue on varattu viljelykäyttöön. Alueella ei ole maisemallisia arvoja, joten alue voidaan haluttaessa metsittää. Rakennusoikeus on siirretty tilakohtaisesti M-, AT-, A-, AM-, RA- tai RM-alueille. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on ympäristöarvoja. Alueella on maisema ja/tai ulkoiluarvoja. Rakennusoikeus on siirretty tilakohtaisesti M-, AT-, A-, AM-, RA- tai RM-alueille. Ympäristöä merkittävästi muuttavia toimenpiteitä tulee välttää. Alueen olemassa olevia peltoja saa viljellä ja niiden yhteyteen rakentaa maataloutta palvelevia varastorakennuksia. Vesialue. Rantoja ruopattaessa tulee ruoppausmassat sijoittaa maa-alueelle niin, etteivät ne aiheuta maisemallista haittaa. Rantoja ei esimerkiksi tule pengertää ruoppausmassoilla. Kunnan raja. Osayleiskaava-alueen raja. Alueen raja. Eri osayleiskaavamääräysten alaisten alueen osien välinen raja. Ranta-asemakaava-alueen raja. Alue, jolla on voimassa ranta-asemakaava. Osayleiskaavakartalla aluevaraukset on osoitettu ranta-asemakaavojen aluevarausten mukaisesti. Ranta-asemakaavaa muutettaessa lomarakennuspaikan rakennusoikeudeksi voidaan osoittaa osayleiskaavan lomarakennuspaikan rakennusoikeus. Tällöin rakennuspaikan pinta-alan tulee olla ranta-asemakaavassa tai laadittavassa ranta-asemakaavan muutoksessa vähintään 3500 neliötä. Lisäksi muiden rakennusjärjestyksen rantarakentamista ohjaavien määräysten tulee toteutua. Yhdystie. Kaikilla alueen maanteillä on ajoradan keskilinjasta 20 m:n päähän ulottuva suoja-alue. Suoja-alueelle rakentaminen ja rakenteiden sijoittaminen vaatii tiepiirin erillisen suostumuksen. Pääsytie. Suunniteltu pääsytie. Ohjeellinen ulkoilupolku. Ulkoilupolku toteutetaan olevaa polustoa hyödyntäen, maastoa ja kasvillisuutta mukaillen. Ohjeellinen jalankulku- ja pyörätie. z Johto tai linja.

Ohjeellinen uuden loma-asunnon /omakotirakennuksen /saunan sijoituspaikka rantavyöhykkeellä. a ra /2 Sijainniltaan ohjeellinen maaseutumainen asuntoalue M-alueella. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen, jossa saa olla sivuasunto, ja asuinrakennuksen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikkojen vähimmäispinta-ala on 3500 m2. Sijainniltaan ohjeellinen loma-asuntoalue M-alueella. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja sen käyttötarkoitukseen liittyviä talousrakennuksia. Rakennuspaikkojen vähimmäispinta-ala on 3500 m2. Luku, joka osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. 400/7/80 Enimmäiskerrosala k-m2/enimmäisyksikkömäärä/yksikön enimmäiskoko k-m2. 1000 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Yht. 2000 Usean alueen yhteinen rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. s-2 20 s-3 A Alueen osa, jolla on luonnonarvoja. Kohdenumero viittaa Rymättylän pohjoisosan osayleiskaavan selostuksen liitteenä olevaan luontoselvityksen aluekuvaukseen. Luontoselvityksessä on annettu alueelle toimenpidesuositukset. Alueen osa, jolla laajana eheänä metsäkokonaisuutena on virkistysarvoja ja/tai maisema-arvoja. Iso kirjain viittaa selostuksen liitteenä olevaan luontoselvityksen aluekuvaukseen. Luontoselvityksessä on annettu alueelle toimenpidesuositukset. /s-1 1 27 Alue, jolla ympäristö säilytetään. Aluemerkintä koskee maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita viljelymaisemia lähiympäristöineen. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei alueen maisemallista, kulttuurihistoriallista tai luonnonolosuhteista johtuvia arvoja vaaranneta tai heikennetä. Säilytettävä rakennus tai rakennusryhmä, sr. Seudullisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Rakennuksissa ei saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, että ne turmelevat rakennuksen rakennustaiteellisen arvokkaan yleisilmeen. Kohdenumero viittaa osayleiskaavan selostuksessa olevaan kohdeluetteloon. Luettelossa on mainittu rakennukset, joita määräys koskee. Säilytettävä rakennus tai rakennusryhmä, sr-2. Alueellisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas rakennus tai rakennusryhmä. Rakennuksessa tehtävien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti ja maisemallisesti arvokas luonne säilyy. Rakennusta ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Lautakunta voi myöntää luvan vain, jos purkamiseen on pakottava syy. Kohdenumero viittaa osayleiskaavan selostuksessa olevaan kohdeluetteloon. Luettelossa on mainittu rakennukset, joita määräys koskee.

/s 77 TAI 28 Alue, jolla ympäristö säilytetään. Aluemerkintä koskee maisemallisesti ja/tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennettuja ympäristöjä. Alue on suunniteltava siten, että olemassa olevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan säilyttämiselle luodaan edellytykset. Olemassa olevat rakennukset on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä korjattava rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. Uudisrakennusten tulee materiaalien, muodon, värityksen ja jäsentelyn suhteen olla sopusoinnussa alueella olevien rakennusten kanssa. Sellaiset alueen luonnontilaa muuttavat toimenpiteet, jotka saattavat heikentää alueen maisemallisia, kulttuurihistoriallisia tai muita vastaavia arvoja, ovat kiellettyjä. Kohdenumero viittaa osayleiskaavan selostuksessa olevaan kohdeluetteloon. SM 2 3 Luonnonsuojelukohde. Suojelukohde, joka on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu tai rauhoitettavaksi tarkoitettu. Kohteen luonnontilaa muuttavat toimenpiteet ovat luvanvaraisia siten kuin RAKL 124 a :ssä on säädetty, kunnes se on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelukohteeksi. Kohdenumero viittaa osayleiskaavan selostuksessa olevaan kohdeluetteloon. Muinaismuistokohde. Muinaismuistolain (295/63) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Peltoviljely, laiduntaminen ja metsätalous on sallittua. Metsän äestys on kuitenkin kielletty. Aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon tai maakuntamuseoon lausuntoa varten. Numero viittaa kohteen numerointiin kaavaselostuksessa. pv-1 pv-3 Vedenhankinnalle tärkeän pohjavesialueen raja, luokka I. Korttelialueella ei saa irrallaan säilyttää tai varastoida nestemäisiä polttoaineita eikä muita pohjavettä likaavia aineita. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. Kiinteistön kaikki jätevedet tulee johtaa tiiviiseen säiliöön, mikäli niitä ei voida johtaa yleiseen viemäriin. Jätevesien imeyttäminen maaperään on kielletty. Rakennukset on perustettava niin, ettei rakentaminen vaikuta pohjaveden korkeuteen. Alueella ei saa tehdä pohjaveden laatua tai määrää vaarantavia toimenpiteitä. Muu pohjavesialueen raja, luokka III. Yleismääräykset: Ranta-alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti osoitettu AO-, AM-, RA-, RA/0 - ja RM-alueille. Osayleiskaavaa voidaan käyttää MRL 72 :n mukaisesti rakennusluvan perusteena osayleiskaavan mukaiseen rakentamiseen AO-, AM-, RA-, RA/0- ja LV-1-alueilla. Alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa, rakentamisessa ja muissa ympäristöä muuttavissa toimenpiteissä on otettava huomioon osayleiskaavan selostuksessa esitetyt yleiset ja maisemalliset tavoitteet ja suunnitteluohjeet. Rakennuspaikan koko ja rakennuspaikkakohtainen rakennusoikeus määräytyvät kunnan rakennusjärjestyksen mukaan, ellei osayleiskaavassa toisin määrätä. Olevia rakennuksia saa korjata. M- ja MT-alueilla saa rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia talousrakennuksia. Osayleiskaavan perusteella voi myöntää rakennusluvan tavanomaisen omarantaisen lomarakennuksen rakentamiseen ilman ranta-asemakaavaa, mikäli rakentaminen ei muodosta taaja-asutusta.

Haettaessa rakennuslupaa tai laadittaessa asema- tai ranta-asemakaavaa saarille, joille ei ole kiinteää ajoyhteyttä, on osoitettava vene- ja autopaikkojen sijainti mantereella. Rakennukset on sijoitettava vähintään 40 m ja saunarakennukset vähintään 20 m päähän rantaviivasta. Rakennukset, laiturit, lipputangot ja muut rakennelmat on sijoitettava ja toteutettava niin, että ne ovat mereltä katsottuna mahdollisimman huomaamattomia. Rantarakennuspaikoilla on rantaviiva sekä rantavyöhykkeen puusto ja kasvillisuus säilytettävä luonnonmukaisina. AT- ja A-alueilla sekä rakennettaessa asuinrakennuksia tai asumiseen liittyviä talousrakennuksia M-alueilla tulee vesikäymäläjätevesien käsittelyssä ensisijaisesti pyrkiä maahanimeytykseen, maasuodatukseen tai juurakkopuhdistukseen. Menetelmät vaativat esikäsittelykseen sakokaivot. Jos edellä luetellut menetelmät eivät sovellu, tulee vesikäymäläjätevedet johtaa umpikaivoon ja kuljettaa jätevedenpuhdistamoon kunnan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Pesuvedet tulee johtaa saostuskaivojen kautta maastoon siten, että niistä ei aiheudu ympäristöhaittoja. Loma-asunnon käymäläratkaisuksi suositellaan kompostoivaa kuivakäymälää. Vesikäymälän rakentaminen sallitaan vain, jos käymäläjätevedet johdetaan umpikaivoon. Muita jätevesiä varten on tehtävä maasuodatin, jonka kautta jätevedet johdetaan maastoon. Muut kuin käymäläjätevedet voidaan imeyttää suoraan maastoon silloin kun imeytysolosuhteet ovat erityisen hyvät. Rakennettaessa tuotanto- ja talousrakennuksia maa- ja metsätaloutta ja eläintenhoitoa varten tai muuhun vastaavaan toimintaan, tulee kaikki jätevedet kerätä riittävän suuriin umpisäiliöihin. Säiliöt tulee tyhjentää riittävän usein ja lietteen jatkokäsittely tulee hoitaa kunnan viranomaisen hyväksymällä tavalla. Mikäli liete levitetään pelloille, on varmistettava lietteen imeytyminen maahan siten, ettei suoria valumia vesistöön tapahdu. Jätteet kompostoidaan tai kuljetetaan pois. RM-alueille on laadittava vesi- ja jätehuoltosuunnitelmat. Vesistöjen ja vesiuomien varteen tulee muodostaa riittävän laajat suojavyöhykkeet (10-20 metriä), jotta voitaisiin tehokkaasti vähentää valumavesien haitallista vaikutusta vesistöön. Kaarina 5.6.2008, tark. 16.10.2008, 4.12.2008 AIRIX Ympäristö Oy Jukka Liikari DI, SNIL YKS-121