Muisio 29.6.2011 Peruselumuisio nro 4/2011 asiakirjalle: Sähkön jakeluverkkooiminnan ja suurjännieisen jakeluverkkooiminnan hinnoielun kohuullisuuden arvioinnin suunaviiva vuosille 2012-2015, 29.6. 2011 Versio 3. Tehosamiskannusin oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa Yleise perusee Sähkömarkkinalain yhenä avoieena on verkonhalijoiden oiminnan ehosaminen. Sähkömarkkinalain 38 a :n 2 momenin 4 kohdan mukaan verkkooiminnan hinnoielussa noudaeavien meneelmien vahvisamisa koskevassa pääöksessä voidaan määrää verkkooiminnan ehosamiseen kannusavasa avoieesa ja sen määriämisavasa sekä meneelmäsä, jolla ehosamisavoiea sovelleaan hinnoielussa. Sähkömarkkinalain 38 a :ää koskevassa halliuksen esiyksessä sähkömarkkinalain muuamiseksi yksiyiskohaisissa peruseluissa odeaan, eä vahvisuspääöksessä vahviseaan jokaiselle verkonhalijalle alkavaa valvonajaksoa koskeva ehosamisavoie, johon voi sisälyä myös uoavuuden kasvun huomioon oava oimialan yleinen ehosamisavoie. Sähkömarkkinalain muuamisesa anneun halliuksen esiyksen (HE 127/2004 vp) 1 mukaan ehosamisavoieen aseaminen edellyää verkonhalijan nykyisen ehosamispoeniaalin arvioinia ehokkuusmiauksen avulla sekä oimialan uoavuuden kasvumahdollisuuksien määriämisä. Verkonhalijakohaisesi ehokkuusmiauksella arvioiu ehosamispoeniaali ja oimialan yleinen uoavuuden kasvumahdollisuus ulee vahvisuspääöksessä muunaa valvonajaksoa koskevaksi verkonhalijakohaiseksi ehosamisavoieeksi. Edellisen peruseella Energiamarkkinaviraso aseaa kolmannella valvonajaksolla sähkön jakeluverkonhalijoille verkonhalijakohaisen ehosamisavoieen joka sisälää sekä yriyskohaisen eä yleisen ehosamisavoieen. Yriyskohaisen ehosamisavoieen arkoiuksena on kannusaa ehokkuusmiauksessa ehoomiksi havaiuja verkonhalijoia saavuamaan ehokkaan oiminnan ason. Yleisen ehosamisavoieen arkoiuksena on kannusaa kaikkia, myös ehokkuusmiauksessa ehokkaimmiksi havaiuja, verkonhalijoia ehosamaan oiminaansa yleisen uoavuuskehiyksen mukaisesi. 1 Halliuksen esiys sähkömarkkinalain muuamiseksi (HE 127/2004) Energiamarkkinaviraso Linulahdenkuja 4 Puhelin 010 60 5000 S-posi viraso@energiamarkkinaviraso.fi Energimarknadsverke 00530 Helsinki Telefax 09 6221 911 Inerne www.energiamarkkinaviraso.fi
2 (23) Valvonajakso Energiamarkkinaviraso on vuosien varrella pyrkiny järjeselmällisesi kehiämään verkonhalijoihin sovelleavaa ehokkuusmiausa hyödynäen uusina ieellisä ieoa. Ensimmäinen (2005-2007) ja oinen (2008-2011) valvonajakso Tehokkuusmiauksen avoieena on selviää eroja yriysen välisessä kusannusehokkuudessa ja kunkin yriyksen ehosamispoeniaali suheessa ehokkaimpiin saman oimialan yriyksiin. Yriyskohaisen ehosamisavoieen ulee perusua yriyksen havaiuun ehosamispoeniaaliin. Yriys on kusannusehokas, kun sen oiminaan käyey panokse (kusannukse) ova mahdollisimman piene suheessa oiminnasa saauihin uooksiin. Energiamarkkinaviraso on kehiäny sähkön jakeluverkonhalijoiden ehokkuusmiausa vuodesa 1998 lähien Daa Envelopmen Analysis -meneelmän (DEA-mallin) pohjala. Ensimmäisellä ja oisella valvonajaksolla käyössä ollu DEA-malli perusuu pääosin vuonna 2000 valmisuneeseen Helsingin kauppakorkeakoulun selviykseen 2. Tehokkuuden miausmallin kehiämiseksi ja yriyskohaisen ehosamisavoieiden aseamiseksi verkonhalijoille oiselle valvonajaksolle Energiamarkkinaviraso eei selviyksiä Lappeenrannan eknillisellä yliopisolla ja Gaia Consuling Oy:llä. Lappeenrannan eknillisen yliopison ekemän selviyksen aiheena oli DEA-mallilla suorieavaa ehokkuusmiauksen kehiäminen sien, eä siä voiaisiin käyää luoeavasi sähkön jakeluverkkooiminnan uoon kohuullisuuden valvonnan apuvälineenä 3. Gaia Consuling Oy:n ekemän selviyksen aiheena oli kehiää rinnakkainen ehokkuuden arvioinimeneelmä, joa voiiin käyää DEA-meneelmän ulosen konrolloiniin 4. Selviyksessä suosieliin käyeäväksi sähkön jakeluverkonhalijoiden kusannusehokkuuden miaamisessa DEA-meneelmän rinnalla oisena ehokkuuden miausmeneelmänä Sochasic Fronier Analysis -meneelmää (SFA-meneelmää). Selviyksessä verraiin myös DEA- ja SFA-meneelmien käyökelpoisuua ehokkuuden miausmeneelminä. Selviyksen mukaan kumpaakaan meneelmää ei voi piää eoreeisesi oisaan parempana, vaan kummassakin on vahvuuksia ja heikkouksia, misä syysä Gaia Consuling Oy suosieli molempien mallien käyämisä rinnakkain. Toisella valvonajaksolla Energiamarkkinaviraso on käyäny yriyskohaisena 2 Korhonen Pekka, Syrjänen Mikko, Töersröm Mikael (2000): Sähkönjakeluverkkooiminnan kusannusehokkuuden miaaminen DEA-meneelmällä. Energiamarkkinavirason julkaisuja 1/2000. 3 Honkapuro Samuli, Tahvanainen Kaisa, Viljainen Sau, Lassila Jukka, Paranen Jarmo, Kivikko Kimmo, Mäkinen Ani, Järvenausa Peri (2006): DEA-mallilla suorieavan ehokkuusmiauksen kehiäminen. Lappeenrannan eknillinen yliopiso 8.12.2006 4 Syrjänen Mikko, Bogeof Peer, Agrell Per (2006): Analogous efficiency measuremen model based on Sochasic Fronier Analysis. Gaia Consuling Oy 11.12.2006
3 (23) ehokkuuslukuna DEA- ja SFA-meneelmillä laskeujen ehokkuuslukujen keskiarvoa. Kolmas valvonajakso 2012-2015 Energiamarkkinavirason ehävänä on kehiää verkkoliikeoiminnan valvonamallia ja ämän johdosa myös verkkoyhiöiden oiminnan ehokkuuden miaamisa sekä ehosamisavoieen kohdenamisa arkaseliin selviysprojekissa. Tehokkuusmiauksen kehiyshankea keväällä 2010 käynnisäessään Energiamarkkinaviraso määrieli hankkeen avoieiksi: Kehiää sähkön jakeluverkkooiminnan ehokkuusmiausmallia sisäläen nykyisessä mallissa sekä miauksessa arviavassa aineisossa havaiu kehiämiskohee ja arpee Arvioida erilaisen ehokkuusmiausmallien käyeävyyä ja niiden soveluvuua ehokkuusmiaukseen Suomen jakeluverkkooiminaympärisössä Laaia suunnielma sähkön jakeluverkkooiminnan ehokkuusarvioinnin kehiämisesä kolmannelle valvonajaksolle. Eriyisä huomioa selviyksessä uli kiinniää virheermin ja ehoomuuden eroamiseen oisisaan sekä muuujavalinaan, eriyisesi kaupunkimaisuua kuvaavien muuujien osala. Tarkoiuksena oli myös eä oeaan kanaa mahdolliseen paneeliaineison hyödynämiseen ehokkuusmiauksessa. Hankinameneelyssä ehokkuusmiauksen kehiysprojekin oeuajaksi valiiin Sigma-Ha Economics Oy. Selviyksen 5 peruseella Energiamarkkinaviraso oaa kolmannella valvonajaksolla käyöön SoNED-meneelmään (engl. Sochasic Nonsmooh Envelopmen of Daa) perusuvan ehokkuusmiausmallin. Kolmannen valvonajakson suunaviivojen valmiselun edeessä Energiamarkkinaviraso kasoi arpeelliseksi eeää Sigma-Ha Economics Oy:llä myös lisäselviyksen 6. Selviyksessä ehokkuusmiausa kehieiin muuamalla kusannusmuuujan rakennea; osa verkonhalijoiden häviösähkön hankinnasa oeiin ehosamisavoieen piiriin ja oiminaympärisömuuujaksi vaihdeiin keskijännieverkon (1-70 kv) maakaapeloiniase. Tehokkuusmiausa kehieiin myös jäämällä pääomakusannukse eli ässä apauksessa poiso ehosamisavoieen ulkopuolelle. Tavoieena on kannusaa verkonhalijoiden invesoineja. Seuraavissa kappaleissa käsiellään SoNEDmeneelmää ja sen sovelamisa arkemmin. 5 Sigma-Ha Economics Oy / Kuosmanen Timo, Korelainen Mika, Kuli Klaus, Pursiainen Heikki, Saasamoinen Ani, Sipiläinen Timo (2010), Sähköverkkooiminnan kusannusehokkuuden esimoini SoNED-meneelmällä, 31.8.2010 6 Sigma-Ha Economics Oy / Kuosmanen Timo (2010), Sähköverkkooiminnan kusannusehokkuuden esimoini So- NED-meneelmällä: Lisäselviys kusannusmuuujan määrielyn vaikuuksisa ehokkuusesimoinnin uloksiin ja ehosamisavoieisiin, 23.12.2010
4 (23) SoNED-meneelmän keskeise ero ja yhäläisyyde SFA- ja DEA-meneelmiin SoNED-meneelmä on kehiey DEA- ja SFA-meneelmien perusoleuksien pohjalle. SoNED on DEA-meneelmän apaan ei-paramerinen eikä se vaadi eukäeisoleuksia funkiomuodosa. SoNED-meneelmässä voi oaa huomioon eri skaalauoooleuksia kuen DEA-meneelmässäkin. SFA-meneelmän ja SoNED-meneelmän yhdisää se eä molemma meneelmä oava huomioon saunnaisen virheermin ehokkuusrinamaa esimoiaessa. Sekä DEA- eä SFA-meneelmä voidaan johaa So- NED-meneelmän rajoieuna erikoisapauksena. Tiiviseynä, DEA voidaan johaa SoNED-meneelmäsä aseamalla rajoieia SoNED-kusannusrinaman ja oiminaympärisömuuujan esimoinnissa. SFA puolesaan saadaan kun kusannusfunkion muoo spesifioidaan eukäeen (esim. lineaarinen, Cobb-Douglas, ranslog) SoNEDrinaman esimoinnissa. SoNED-rinama on DEA-rinaman avoin paloiain lineaarinen ja konkaavi ja se esimoidaan SFA-meneelmän apaan ekonomerisesi saunnainen virheermi huomioiden. Koska SoNED-rinama huomioi saunnaisen virheermin, se ei ole samalla avalla herkkä yksiäisille äärihavainnoille kuin DEA-rinama. Koska funkiomuooa ei arvise määriää eukäeen, esimoiu SoNED-rinama on jousavampi kuin SFArinama. Kuvio 1 ja 2 havainnollisava esimoiuja DEA-, SFA- sekä SoNED-rinamia kahden 2 2 uoosmuuujan apauksessa. Todellinen uoosrinama (muooa y y 1) 1 2 unneaan ja rasi kuviossa esiävä uoosvekoreia. Havaiu uoosvekori on poimiu saunnaisesi uoosrinamala ja niihin on lisäy puolinormaalisi jakauunu ehoomuusermi u sekä normaalisi jakauunu virheermi v. Tämän johdosa havainopisee poikkeava kuvassa näkyväsä odellisesa uoosrinamasa.
5 (23) Kuvio 1. Simuloiu esimerkki: esimoidu DEA- ja SFA-uoosrinama Kuvio 2. Simuloiu esimerkki: esimoiu SoNED-uoosrinama
6 (23) Kuvioisa 1 ja 2 voidaan nähdä eä SoNED-rinama muisuaa DEA-rinamaa mua koska SoNED huomioi saunnaisen virheermin, osa havaiuisa uoosvekoreisa jää esimoidun SoNED-rinaman yläpuolelle. Ei-paramerinen pienimmän neliösumman meneelmä johon SoNED perusuu, mahdollisaa ilasollisen pääelyn kuen perineisemmäkin regressiomeneelmä. Yriyskohainen ehosamisavoie Yriyskohainen ehosamisavoie perusuu verkonhalijan havaiuun ehosamispoeniaaliin. Verkonhalijan oimina on kusannusehokasa, kun sen oiminaan käyey panokse eli kusannukse ova mahdollisimman piene suheessa oiminnasa saauihin uooksiin. Yriyskohainen ehosamisavoie laskeaan SoNED-meneelmällä käyäen selviyksissä suosielua mallispesifikaaioa, joka on esiey kaavassa 1. TOTEX i C ( yi i i i i ) exp( z i ) C( y ) exp( z i u v ) (1) missä TOTEX i = verkonhalijan i ehosamiskusannuksien keskiarvo vuosina 2005-2010 C = esimoiava kusannusfunkio, joka ässä apauksessa on verkonhalijoiden kohuullisen ehosamiskusannusen rinama y i = verkonhalijan i keskimääräinen uoosmuuujien vekori vuosina 2005-2010 = keskijännieverkon (1-70 kv) maakaapeloiniaseen keskimääräisä kusannusvaikuusa kuvaava parameri z i = verkonhalijan i verkon keskimääräinen keskijännieverkon maakaapeloiniase vuosina 2005-2010 i ui v = yhdisey virheermi, johon sisälyvä sekä ehoomuus eä saunnaisekijä i u i = verkonhalijan i keskimääräinen ehoomuusermi vuosina 2005-2010 v i = saunnainen virheermi Kusannusfunkiolle C ei spesifioida eukäeen miään funkiomuooa mua sen oleeaan äyävän seuraava säännöllisyysehdo: C on kasvava kaikkien uoosen suheen, C on globaalisi konveksi ja se noudaaa vakioskaalauooja.
7 (23) Tehoomuusermin u oleeaan noudaavan puolinormaalia jakaumaa. Sokasisen virheermin v oleeaan noudaavan normaalia jakaumaa. u ja v oleeaan lisäksi riippumaomiksi oisisaan ja keskimääräisisä uooksisa y i sekä oiminaympärisömuuujasa z i SoNED-meneelmän esimoinia käsiellään arkemmin selviyksissä Kuosmanen e al. (2010) sekä Kuosmanen ja Korelainen (2010) 7. Lisäksi asiaan liiyviä arikkeleia löyyy meneelmän inerne-sivusola 8. Skaalauoo Skaalauoojen määriämisessä on kiinniey huomioa kaheen kysymykseen: onko oimialalla osiasiallisesi saavueavissa miakaavasa aiheuuvaa eua? onko oimialan yriyksillä osiasiallinen mahdollisuus muuaa oiminnan miakaavaa yriysjärjeselyin? Muuuvien skaalauoojen malli (VRS) oleaa, eä suurilla ja pienillä verkonhalijoilla on oiminnan laajuudesa aiheuuvaa skaalahaiaa. Vakioskaalauoomallissa (CRS) oleeaan, eä arkaselujoukossa minkä ahansa kokoinen verkonhalija voi oimia yhä ehokkaasi ja rajauoo on skaalasa riippumaon. Nousevien skaalauoojen malli puolesaan (NDRS) oleaa, eä pienillä verkonhalijoilla on oiminnan miakaavasa aiheuuvaa skaalahaiaa. Mallin esimoinnissa on päädyy käyämään vakioskaalauooja (CRS). Tämä perusuu siihen eä esimoiduisa ei-kasvavien (NDRS) ja muuuvien (VRS) skaalauoojen malleisa ei voida eroaa ehoomuusermiä u saunnaisesa virheermisä v, koska näillä skaalauooilla esimoiujen CNLS-residuaalien vinous on negaiivinen. Greenen (2008) 9 mukaan vinousmian väärä merkki voidaan ajaella mallin sisäänrakenneuna spesifikaaioesinä: negaiivinen vinous on merkki siiä, eä malli on avalla ai oisella väärin spesifioiu. Oleus muuuvisa ai ei-kasvavisa skaalauooisa oimialalla, jossa odellisuudessa vallisee vakioskaalauoo, seliäisi residuaalien väärän vinouden ässä apauksessa. Mone Carlo-simuloinni osin osoiava, eä ongelma saaaa ilmeä myös oikein spesifioiduissa malleissa. Toisaala, ei-paramerisa Kolmogorov-Smirnov (KS) esiä 7 Kuosmanen Timo, Korelainen Mika, Sochasic non-smooh envelopmen of daa: semi-parameric fronier esimaion subjec o shape consrains, Journal of Produciviy Analysis, Volume 35 Issue 2, 6.12.2010, DOI: 10.1007/s11123-010-0201-3 8 hp://www.nomepre.ne/soned/ 9 Greene W.H. (2008) The Economeric Approach o Efficiency Analysis, Ch. 2 in H. Fried, C.A.K. Lovell & S.S. Schmid (Eds) The Measuremen of Producive Efficiency and Produciviy Growh, Oxford Universiy Press.
8 (23) käyämällä eri skaalauoo-oleuksilla (NDRS, VRS ja CRS) esimoiduissa malleissa ei havaiu merkisevää ilasollisesi merkisevää eroa CNLS-residuaalien jakaumien välillä. Tämä voidaan ulkia niin eä skaalauoo-oleuksella ei piäisi olla merkiävää vaikuusa ehokkuusesimaaien jakaumaan. Toiminnan miakaavasa saaavaa kusannuseua on arvioiu myös arkaselemalla regressioanalyysin avulla seliäväkö uoosmäärä y1, y2, ja y3 vakioskaalauoooleuksen valliessa laskeuja ehoomuusesimaaeja u. Regressiomallin avulla voidaan arvioida, koheleeko vakioskaalauoo-oleukseen perusuva rinama asapuolisesi suuria ja pienempiä verkonhalijoia. Koska yksikään uoosmuuuja ei ole ilasollisesi merkisevä ehokkuuseroja seliävä ekijä voidaan odea, eä vakioskaalauoo-oleukseen perusuva malli ei suosi sen paremmin suuria kuin pieniä verkonhalijoia. Myös kannusinvaikuukse sekä kokonaisaloudellisen ehokkuuden näkökulma ukeva vahvasi vakioskaalauoo-oleukseen perusuvan kusannusrinamamallin käyöä. Mallinnuksessa käyey aikaperiodi Ensimmäisessä 10 selviyksessä käyeävissä ollu aineiso oli vuosila 2005-2008 ja lisäselviyksessä 11 myös vuoden 2009 aineiso oli käyeävissä. Kun eksissä puhuaan vuosisa 2005-2008 viiaaan ensimmäiseen selviykseen. Lopullisen kusannusrinaman esimoinnissa Energiamarkkinaviraso on päääny käyää myös vuoden 2010 valvonaieoja. Tilasoaineisoa arkaselemalla havaiaan, eä panoskusannukse ja uookse ova pysynee eriäin vakaina vuodesa oiseen arkaselujakson 2005-2008 aikana. Siirreyn energian määrän keskihajona oli arkaselujakson aikana keskimäärin 3% kyseisen uooksen keskiarvosa. Vasaava luku verkon piuudelle ja käyäjämäärälle oli 2%. Tämä vaihelu seliyy suurimaksi osaksi sähkön kuluuksen kasvulla arkaselujakson aikana. Vuosiaisiin muuoksiin perusuva paneeliaineison ehokkuusesimoini ei oimi käyännössä sillä virheermiä ei saada idenifioiua muuoksisa, joka ova käyännössä liian vähäisiä. Käyämällä mallinnuksessa viiden vuoden keskiarvoa, virheermin varianssin pienenemisesä ja esimoiniarkkuuden paranemisesa koiuva hyöy on paljon suurempi kuin mahdollinen keskiarvoamisesa koiuva haia. Koska ehokkuusesimoinnin keskeisimpänä kiinnosuksen koheena on keskimääräinen ehokkuuden aso arkaselujaksolla, voidaan kusannusrinaman C ja ehoomuusermin u mahdollise muuok- 10 Sigma-Ha Economics Oy / Kuosmanen Timo, Korelainen Mika, Kuli Klaus, Pursiainen Heikki, Saasamoinen Ani, Sipiläinen Timo (2010), Sähköverkkooiminnan kusannusehokkuuden esimoini SoNED-meneelmällä, 31.8.2010 11 Sigma-Ha Economics Oy / Kuosmanen Timo (2010), Sähköverkkooiminnan kusannusehokkuuden esimoini So- NED-meneelmällä: Lisäselviys kusannusmuuujan määrielyn vaikuuksisa ehokkuusesimoinnin uloksiin ja ehosamisavoieisiin, 23.12.2010
9 (23) se arvioinijaksolla jäää virheermiin v. Viiden vuoden keskiarvoon perusuva malli on myös arkempi ja luoeavampi kuin poikkileikkausarkaseluun perusuva malli, jossa kusannusrinama esimoidaan arkaselujakson jokaiselle vuodelle erikseen. Lähöiedo Kolmannella valvonajaksolla käyeään yriyskohaisen ehosamisavoieen laskennassa verkonhalijan Energiamarkkinavirasolle ilmoiamia vuosien 2005-2010 valvonaieoja. Lähöiedo muodosuva panos-, uoos- ja oiminaympärisömuuujisa. Kolmaa valvonajaksoa varen suorieavassa ehokkuusmiauksessa panos- ja uoosmuuujina käyeään vuosien 2005-2010 keskiarvoja. Jos vuosien 2005-2010 aikana on apahunu yriysjärjeselyiä, fuusioiuneia verkonhalijoia käsiellään niin kuin ne olisiva ollee yksi yhiö koko ehokkuusmiauksen lähöasona käyeyn aikaperiodin 2005-2010. Energiamarkkinaviraso arvioi apauskohaisesi kolmannen valvonajakson aikana apahuvien yriysjärjeselyjen vaikuukse. Jos fuusioia apahuu kolmannen valvonajakson aikana vuosina 2012 2015, ei kusannusrinamaa esimoida uudelleen ellei Energiamarkkinaviraso oisin päää. Tehokkuusrinaman esimoinnissa käyeyn ajanjakson jälkeen apahuvien yriysjärjeselyjen uloksena synyvälle yhiölle laskeaan uusi yriyskohainen ehosamisavoie. Tämän ehosamisavoieen laskeminen ei vaikua muiden yhiöiden ehokkuuslukuihin. Uua ehosamisavoiea käyeään yriysjärjeselyn jälkeisinä vuosina vuouisen ehosamisavoieen mukaisen kohuullisen kusannuksen (STOTEX) laskennassa. Energiamarkkinaviraso varmisaa ehokkuusmiauksessa käyeyjen valvonaieojen oikeellisuuden ja lopullise verkonhalijakohaise ehokkuusluvu anneaan vahvisuspääöksissä. Panosmuuuja Panosmuuujina käyeään verkonhalijan ehosamiskusannuksia, joka muodosuva konrolloiavissa olevien operaiivisen kusannusen (KOPEX) sekä keskeyyskusannusen (KAH) puolikkaan summasa. Keskeyyskusannuksisa oeaan panosekijässä huomioon puole, koska puole on huomioiu jo laaukannusimessa (ks. kolmannen valvonajakson suunaviiva-asiakirjan 12 luku 6.5). Energiamarkkinaviraso kasoo sähköverkkooiminnan ja kusannusehokkuuden esimoinia SoNED-meneelmällä koskevan selviyksen ja Energiamarkkinavirason 12 Sähkön jakeluverkkooiminnan ja suurjännieisen jakeluverkkooiminnan hinnoielun kohuullisuuden valvonameneelmien suunaviiva vuosille 2012-2015, 29.6.2011
10 (23) Lappeenrannan yliopisolla eeämän selviyksen 13 peruseella eä panosmuuujaan on sisällyävä kaavasi sähköverkkooiminnan kusannuksia. Näin meneelmä sisälää oikeansuunaisia kannusimia kehiää koko verkkooiminaa kohi yheiskunnallisaloudellisa opimia. Toisella valvonajaksolla ehokkuusmiauksessa on panosmuuujaan sisälyny myös sähköverkon jälleenhankina-arvosa laskeu asapoiso, joka on kuvannu verkonhalijan pääomakusannuksia. Kannusaakseen verkonhalijaa invesoimaan, Energiamarkkinaviraso poisaa ehosamiskannusimesa kolmannelle valvonajaksolle sähköverkon jälleenhankina-arvosa laskeun asapoison. Tämän vasapainoksi verkonhalijan oeuunua invesoiniasoa ullaan seuraamaan vuosiain sien kuin kolmannen valvonajakson suunaviiva-asiakirjan kappaleessa 6.4 on kuvau. Tehosamisavoieen mukaisen verkonhalijan ehosamiskusannusen laskena on esiey kaavassa 2. TOTEX KOPEX 0, 5 KAH (2) missä TOTEX = KOPEX = ehosamisavoieen mukaise ehosamiskusannukse, euroa konrolloiavissa oleva operaiivise kusannukse, euroa KAH = oeuunu sähkönoimiuksen keskeyyksisä verkonhalijan asiakkaille aiheuunu laskennallinen haia, euroa Taulukossa 1. on esiey verkonhalijan konrolloiavissa oleviin operaiivisiin kusannuksiin (KOPEX) sisälyvä erä. 13 Honkapuro Samuli, Tahvanainen Kaisa, Viljainen Sau, Lassila Jukka, Paranen Jarmo, Kivikko Kimmo, Mäkinen Ani, Järvenausa Peri (2006): DEA-mallilla suorieavan ehokkuusmiauksen kehiäminen. Lappeenrannan eknillinen yliopiso 8.12.2006, Sigma-Ha Economics Oy / Kuosmanen Timo, Korelainen Mika, Kuli Klaus, Pursiainen Heikki, Saasamoinen Ani, Sipiläinen Timo (2010), Sähköverkkooiminnan kusannusehokkuuden esimoini So- NED-meneelmällä, 31.8.2010
11 (23) Taulukko 1. Tehosamiskannusimessa konrolloiavissa oleviin operaiivisiin kusannuksiin sisälyvä erä KOPEX = Ainee, arvikkee ja energiaoso + Varasojen lisäys ai vähennys + Henkilösökusannukse + Verkkovuokra (silä osin kuin ne sisälävä kunnossapiokusannuksia) + Vuokrakulu + Muu vieraa palvelu + Sisäise kusannukse + Muu liikeoiminnan muu kusannukse + Makseu vakiokorvaukse (elleivä sisälly muihin kusannuksiin) Valmisus omaan käyöön Konrolloiavisa operaiivisisa kusannuksisa käyeään verkonhalijan eriyeyn uloslaskelman näiden kusannuserien vuosien 2005-2010 keskiarvoa. Keskeyyskusannuksina käyeään Kolmannen valvonajakson suunaviiva-asiakirjan 14 luvussa 6.5 esieyllä avalla määrieyjen verkonhalijan vuosiaisen oeuuneiden keskeyyskusannusen puolikkaiden energialla painoeua keskiarvoa vuosila 2005-2010. Tasapoisoina käyeään Kolmannen valvonajakson suunaviiva-asiakirjan 15 luvussa 6.4 esieyllä avalla määrieyjen verkonhalijan laskennallisen asapoisojen keskiarvoa vuosila 2005-2010. Energiamarkkinaviraso käyää kolmannella valvonajaksolla verkonhalijan panosmuuujassa käyeävien ehosamiskusannusen (TOTEX) lähöasona vuosina 2005-2010 oeuuneiden verkonhalijan ehosamiskusannusen keskiarvoa, koska kyseessä ova viimeisimmä käyeävissä oleva iedo. Tällöin ne kuvaava parhaien valvonajaksolla vallisevia olosuheia. Tehosamiskusannusen lähöason (kaava 3) panosmuuuja-arvojen inflaaiokorjauksessa on valvonameneelmien normaalisa käyännösä poikeen käyey saman vuoden kuluajahinaindeksin piselukua (huhi - kesäkuun piselukujen keskiarvo). Tämä johuu siiä eä lähöason laskennassa käyeävien vuosien (2005-2010) osala kuluajahinaindeksin piseluvu unneaan kusannusrinaman esimoinihekellä. Näin ollen on luonevaa indeksoida panoskusannukse saman vuoden oeuuneella indeksipiseluvulla. Tehosamiskusannusen lähöason laskena on esiey kaavassa 3. 2010 KHI 2010 ( KOPEX, 0,5, ) i KAH i 2005 KHI TOTEX,2005 2010, i ka (3) 6 14 Sähkön jakeluverkkooiminnan ja suurjännieisen jakeluverkkooiminnan hinnoielun kohuullisuuden valvonameneelmien suunaviiva vuosille 2012-2015, 29.6.2011 15 Sähkön jakeluverkkooiminnan ja suurjännieisen jakeluverkkooiminnan hinnoielun kohuullisuuden valvonameneelmien suunaviiva vuosille 2012-2015, 29.6.2011
12 (23) missä TOTEX i, 2005 2010, ka = verkonhalijan i vuosien 2005-2010 ehosamiskusannusen keskiarvo, vuoden 2010 hinaasossa KOPEX i, = verkonhalijan i vuoden oeuunee konrolloiavissa oleva operaiivise kusannukse KAH i, = verkonhalijan i vuoden laskennallise keskeyyskusannukse KHI 2010 = kuluajahinaindeksi vuonna 2010 KHI = kuluajahinaindeksi vuonna Sivulla 8 on käsiely arkemmin ehokkuusrinaman esimoinnissa ja lähöason määrielyssä käyeyä aikaperiodia. Tuoosmuuuja Tuoosmuuujina ova kuluukseen siirreyn energian määrä (y1), sähköverkon kokonaispiuus (y2) ja verkonhalijan käyäjämäärä (y3). Tuoosmuuujisa sähköverkon kokonaispiuus (y2) ja asiakasmäärä (y3).ova verkonhalijan Energiamarkkinavirasolle ilmoiamien valvonaieojen keskiarvoja vuosila 2005-2010. Tuoosmuuujisa kuluukseen ja verkkoihin siirreyn energian määrä (y1) 16 on painoeu eri jännieasojen (0,4 kv, 1-70 kv ja 110 kv) keskimääräisillä valakunnallisilla siirohinnoilla. Painokeroime on kiinniey vuosien 2003-2006 keskimääräiselle asolle (ennen uuden kusannusrinaman esimoinia myös vuosila 2007 2010 ullaan keräämään iedo yhiökohaisisa siirohinnoisa painokeroimien päiviämisä varen). Käyämällä kiineiä painoja yli koko arkaselujakson säilyy myös uoosmuuujan y1 verailukelpoisuus eri vuosien välillä. Hinojen muuokse ja inflaaio eivä näin pääse vaikuamaan siirreyn energian määrää kuvaavaan uoosmiariin. Selviyksissä 1819 käyey painokeroime ova: 16 Kuluukseen ja verkkoihin siirreyn energian määrä jännieasoiain, keskiarvo vuosila 2005-2010. 18 Sigma-Ha Economics Oy / Kuosmanen Timo, Korelainen Mika, Kuli Klaus, Pursiainen Heikki, Saasamoinen Ani, Sipiläinen Timo (2010), Sähköverkkooiminnan kusannusehokkuuden esimoini SoNED-meneelmällä, 31.8.2010
13 (23) Jännieaso Painokerroin 0,4 kv 1 1-70 kv 0,44560 110 kv 0,20696 Jakeluverkon kapasieeia ei käyännössä voida mioiaa pelkäsään keskimääräisen kuormiuksen kannala opimaaliseksi, vaan myös verkon huippueho äyyy huomioida sähkön oimiusvarmuuden urvaamiseksi. Sähköverkon suurina kuormiusa kuvaavaa huippuehoa (engl. peak load) ai verkon keskiehon ja huippuehon suhdelukua (engl. load facor) on myös joissakin ukimuksissa käyey kusannusrinamamallin uooksina. Tässä ukimuksessa käyeyn ilasoaineison peruseella voidaan kuienkin odea, eä energian siirron volyymi korreloi lähes äydellisesi verkkoon vasaanoeun unikeskiehon maksimiarvojen kanssa. Täen voidaan ulkia eä siirreyn energian volyymi kuvaa myös verkon huippuehosa aiheuuvia kusannuksia. Myös jakeluverkon piuus y2 ja käyäjämäärä y3 voidaan ulkia verkon poeniaalisa kapasieeia kuvaaviksi uoosmuuujiksi, joa voiaisiin vaihoehoisesi kuvaa verkon keskiehon ja huippuehon suhdeluvun avulla. Ei-paramerisessa mallissa muuujien lisääminen heikenäisi myös esimaaorin arkkuua (ns. dimensionaalisuuden kirous) ja aiheuaisi mulikollineaarisuua (muuuja korreloiva vahvasi keskenäään ja niiden vaikuusen eroaminen oisisaan hankaloiuu). SoNED-meneelmä, kuen myös DEA, sallii erilaise rajakusannukse verkon piuudelle ja käyäjämäärälle. Sien haja-asuusalueella oimivaan verkonhalijaan, jonka verkon piuus suheessa käyäjämäärään on suurempi kuin kaupunki- ja aajamaolosuheissa oimivilla yriyksillä, sovelleaan DEA- ja SoNED-meneelmissä keskimääräisä suurempaa rajakusannusa verkon piuudelle ja vasaavasi keskimääräisä pienempää rajakusannusa käyäjämäärälle. Toisaala kaupunki- ja aajamaolosuheissa oimiviin verkonhalijoihin sovelleaan keskimääräisä korkeampia rajakusannuksia käyäjämäärälle ja keskimääräisä alhaisempia rajakusannuksia verkon piuudelle. Voidaan odea, eä meneelmä, kuen DEA- ja SoNED, joka huomioiva erilaise rajakusannukse eri uoosrakeneen omaaville yhiöille huomioiva jo sellaisenaan haja-asuusalueella oimivien yriysen erilaisen kusannusrakeneen. Tää ukee myös vahva lineaarinen riippuvuus haja-asuusmaisissa kaivuolosuheissa sijaisevan verkon proseniosuuden 20 sekä verkon kokonaispiuuden ja käyäjämäärän välisen suhdeluvun välillä. SFA-meneelmässä sovelleaan samaa lineaarisa funkiomuooa kaikille 19 Sigma-Ha Economics Oy / Kuosmanen Timo (2010), Sähköverkkooiminnan kusannusehokkuuden esimoini So- NED-meneelmällä: Lisäselviys kusannusmuuujan määrielyn vaikuuksisa ehokkuusesimoinnin uloksiin ja ehosamisavoieisiin, 23.12.2010 20 Perusuu Energiamarkkinavirason keräämiin eknisiin ieoihin
14 (23) yriyksille ja ämän johdosa se huomioi parhaien keskimääräisen kusannusprofiilin omaava yriykse. Toiminaympärisömuuuja Tukimuksessa Kuosmanen e al. (2010) käyeysä ilasoaineisosa havaiaan, eä verkon kokonaispiuuden ja käyäjämäärän välinen suhdeluku on lähes samansuuruinen suurimmissa kaupungeissa ja aajama-alueilla oimiville verkkoyhiöille. Tämän johdosa voidaan kasoa eä oisella valvonajaksolla valvonamallissa käyey uoosmuuuja huomioiva eriäin hyvin haja-asuusalueella oimivien verkkojen erilaisuuden mua kaupunki- ja aajamaolosuheissa oimivien verkkojen eroelemiseen oisisaan sopii paremmin uusi muuuja. Toiminaympärisöä kuvaavana z-muuujana käyeään jakeluverkon keskijänniekaapeloiniasea (KJ, 1-70 kv). Tehokkuusesimoinnin näkökulmasa maakaapeloiniaseen laskuavan määrielyssä olennaisin krieeri on se, kuinka hyvin kyseinen muuuja seliää ehosamiskusannuksissa (TOTEX) verkonhalijoiden välillä havaiavia eroja. Tilasollisen analyysin peruseella KJ-kaapeloiniase vaikuaa kuvaavan kaupunkimaisa oiminaympärisöä ja siiä aiheuuvia ylimääräisiä kusannuksia eriäin hyvin. Verkon maakaapeloiniaseen kasvaessa verkonhalijan operaiivisen kusannusen ja eriyisesi KAH-kusannusen voidaan oleaa laskevan. Energiamarkkinavirason näkemyksen mukaan KJ-kaapeloiniase kuvaa muuenkin hyvin alueen kaupunkimaisuua. Useamman z-muuujan käyäminen yhä aikaa mallissa aiheuaa ongelmia mallinnuksen kanssa, arkemmin mulikollineaarisuua mua KJ-maakaapeloiniase ja kokonaismaakaapeloiniase ova yksinään käyeynä molemma ilasollisesi merkiseviä. Tuoavuuden kasvu ja yleinen ehosamisavoie Monopolioiminnan valvonnassa on luonnollisa aseaa yriyksille yleinen ehosamisavoie. Energiamarkkinaviraso on sovelanu valvonamallissaan yleisä ehosamisavoiea ensimmäisesä valvonajaksosa (2005-2007) alkaen. Yleisen ehosamisavoieen arkoius on kannusaa yriyksiä ehosamaan oiminaansa eknisen kehiyksen mukaisesi. Ensimmäisellä valvonajaksolla sovelleu yleinen ehosamisavoie perusui Helsingin kauppakorkeakoulun ekemään lausunoon 21. Tehosamisavoieen määrielyssä oeiin huomioon kansanalouden ja energia-alan uoavuuden kasvua kuvaava aikasarja sekä jakeluverkkooiminnan uoavuuden kasvu laskeuna DEA-mallilla uo- 21 Korhonen Pekka, Syrjänen Mikko (2003): Lausuno sähköverkkooiminnalle aseeavasa yleisesä ehosamisvaaimuksesa. Helsingin kauppakorkeakoulu, 30.12.2003
15 (23) euisa ehokkuusluvuisa pääpainon ollessa jälkimmäisellä meneelyllä. Aineisona oliva vuosien 1999-2002 DEA-mallilla laskeu ehokkuusluvu. Toiselle valvonajaksolle Energiamarkkinaviraso pyysi Gaia Consuling Oy:lä lausunnon 22, jossa päivieiin vuonna 2003 laadiua yleisä ehosamisavoiea koskevaa Helsingin kauppakorkeakoulun lausunoa vuosien 2003-2005 ieoaineisolla. Energiamarkkinavirason oisella valvonajaksolla sovelama yleinen ehosamisavoie 2,06% perusui edellä mainiuun Gaia Consuling Oy:n selviykseen. SoNEDmeneelmään ja Malmquis-indeksiin perusuvan uoavuusarkaselun ulokse ova eriäin lähellä ää joen yleisen uoavuusavoieen muuaminen ei ole peruselua. Edellä olevan peruseella Energiamarkkinaviraso määriää oimialan yleiseksi ehosamisavoieeksi (X yl ) 2,06 % vuodessa, joa sovelleaan kolmannella valvonajaksolla kaikkiin sähkön jakeluverkonhalijoihin. Verkkooiminnan ehosamiselle määrielävä siirymäaika Sähkömarkkinalain 38 a :ää koskevassa halliuksen esiyksessä sähkömarkkinalain muuamiseksi (HE 127/2004 vp) on lakiesiyksen yksiyiskohaisissa peruseluissa odeu, eä verkonhalijakohaisesi ehokkuusmiauksella arvioiu ehosamispoeniaali ja oimialan yleinen uoavuuden kasvumahdollisuus ulisi vahvisuspääöksessä muunaa valvonajaksoa koskevaksi verkonhalijakohaiseksi ehosamisavoieeksi. Tehosamisavoiea määrieäessä ulisi miaun ehosamispoeniaalin ohella oaa huomioon myös, mikä on verkonhalijan osiasiallinen oiminnan ehosamismahdollisuus valvonajakson aikana. Tehosamisavoie ulisi määriää sien, eei avoie ohjaisi verkonhalijan oiminaa avalla, joka vaaranaa sähkön oimiusvarmuuden ai riiävän hyvälaauisen sähkön oimiusen varmisamisen. Edellisesä seuraa, eä verkonhalijoia ei voi välämää velvoiaa alenamaan kusannuksiaan väliömäsi miausen osoiamalle ehokkaan oiminnan asolle, vaan ehosamiselle ulee määriellä siirymäaika, jonka kuluessa verkonhalijan ulee saavuaa ehokkaan oiminnan mukainen kusannusaso. Tehosamisavoie jakauuu äsä syysä useammalle vuodelle. Vuouisen ehosamisavoieen suuruus riippuu suuresi siiä, kuinka nopeasi verkonhalijan ulisi saavuaa ehokkaan oiminnan mukainen aso. Mikäli verkonhalijan äyyy saavuaa ehokkaan oiminnan mukaisen avoieaso nopeasi, vuouise ehosamisavoiee voiva muodosua suuriksi. Verkonhalijoiden mahdollisuude muuaa kusannuksiaan nopeasi ova kuienkin rajallise. Lisäksi verkonhalija voiva konrolloida eri avoin kusannuseriä, joihin yriyskohainen ehosamisavoie kohdisuu. Verkonhalija voiva alenaa nopeammin 22 Gaia Consuling Oy / Syrjänen Mikko (2007), Lausuno uoavuuskehiyksen huomioivasa alan yleisesä ehosamisavoieesa, 9.2.2007
16 (23) operaiivisia kusannuksiaan (KOPEX) kuin esimerkiksi pääomakusannuksiaan ai keskeyyskusannuksia (KAH). Tukimuksen 23 mukaan verkonhalijoiden kyky sopeuaa ehosamiskusannuksiaan (TOTEX) on vuosiasolla hieman alhaisempi kuin niiden kyky vaikuaa operaiivisiin kusannuksiin (KOPEX), mua ero ei kuienkaan ole merkiävän suuri. Tehosamisavoieen kohdisaminen TOTEX:n anaa verkonhalijoille suuremma mahdollisuude pääää ise, mihin kusannuskomponeneihin ehosamisoime on aloudellisesi kannaavina kohdenaa. On myös johdonmukaisa kohdisaa ehosaminen samaan komponeniin joa on käyey panosmuuujana (TOTEX). Pääomakusannukse jäeään kolmannella valvonajaksolla ehosamisavoieen ulkopuolelle joen konrolloiavissa oleva operaiivise kusannukse (KOPEX) muodosava suurimman osan panosekijänä käyeäväsä verkonhalijoiden ehosamiskusannuksesa TOTEX=KOPEX+0,5 KAH. Tämän johdosa kusannusen sopeuamiseen arviava aika on pienempi kuin jos pääomakusannukse olisiva mukana. Energiamarkkinaviraso kasoo eä sopiva siirymäaika on 8 vuoa. Tässä ajassa verkonhalijoiden ulee saavuaa ehokkaan oiminnan mukainen aso eli ehokkaan SoNEDrinaman mukainen kusannusaso. Siirymäajan laskenaa ja vaikuuksia on kuvau arkemmin Energiamarkkinavirason 15.3.2011 päiväyssä muisiossa. 24 Yriyskohaisen ehosamisavoieiden laskena Verkonhalijakohainen ehosamisavoie ja verailuaso Tehosamiskannusimessa verailuasona käyeään verkonhalijalle vuosiain laskeavia kohuullisia ehosamiskusannuksia (STOTEX), joka perusuva verkonhalijakohaiseen ehosamisavoieeseen. Verkonhalijakohainen ehosamisavoie on ehosamisproseni, joka on laskeu yriyskohaisen ja yleisen ehosamisavoieen peruseella Verkonhalijakohainen ehosamisavoie Verkonhalijakohaisen ehosamisavoieen laskena on esiey kaavassa 4. 23 Sigma-Ha Economics Oy / Kuosmanen Timo, Korelainen Mika, Kuli Klaus, Pursiainen Heikki, Saasamoinen Ani, Sipiläinen Timo (2010), Sähköverkkooiminnan kusannusehokkuuden esimoini SoNED-meneelmällä, 31.8.2010 24 Energiamarkkinaviraso (2011) Muisio ehosamiskannusimen kahdeksan vuoden siirymäajan vaikuuksisa, 15.3.2011
17 (23) X 1 8 i TL (1 2,06%) i (4) missä X i = verkonhalijan i verkonhalijakohainen ehosamisavoie TL i = on verkonhalijan i verkonhalijakohainen SoNED-meneelmällä esimoiu ehokkuuskerroin TL ( 1 2,06%) = kuvaa yleisen ehosamisavoieen mukaisa kusannusen ehosamisarvea Kaavassa 4 käyey kahdeksas juuri ulee käyeävän siirymäajan piuudesa. Verailuaso eli kohuullise ehosamiskusannukse Kahdeksan vuoden siirymäajan aikana sovelleavan verkonhalijakohaisen ehosamisavoieen vuouisen verailuason eli vuouisen kohuullisen ehosamiskusannusen laskena on esiey kaavassa 5. STOTEX missä KHI 2019 ( 1 X i ) C( yi,, zi, ) 1 i, KHI 2009 (5) STOTEX i, = verkonhalijan i verailuaso eli kohuullise ehosamiskusannukse vuonna KHI 1 = kuluajahinaindeksi vuonna -1 KHI 2009 = kuluajahinaindeksi vuonna 2009 X i = verkonhalijan i verkonhalijakohainen ehosamisavoie Ĉ = verkonhalijoiden kusannusrinama vuonna 2019, vuoden 2009 hinaasossa = arkaseluvuosi y i, = verkonhalijan i uoosmuuujien vekori vuonna i z, = verkonhalijan i keskijännieverkon (1-70 kv) kaapeloiniase vuonna
18 (23) Keroimen 2019 1 X i arvo lähesyy siirymäjakson kuluessa aseiain kohi ykkösä, jolloin siirymäajan lopussa kaikille verkonhalijoille salliu kusannusaso on ehokkaan rinaman mukainen. Aikaisemmin ehoomien verkonhalijoiden salliaan vähiellen sopeuaa oiminansa kohi ehokasa kusannusasoa. Vuosien 2005-2010 keskimääräisen aineison peruseella esimoiu SoNED kusannusrinama vasaa aineison keskimääräisen vuoden eli 2007 25 eknisen kehiyksen asoa. Verailukohana oleva ehokas kusannusrinama määriellään siirymäajan lopussa vuonna 2019, huomioiden yleisä uoavuuskehiysä vasaava 2,06% vuosiainen kusannusehokkuuden paraneminen. Joa vuosien 2007-2019 välillä apahuva yleinen uoavuuskasvu ulisi huomioiduksi, esimoidu SoNED-rinaman mukaise kusannukse ulisi keroa korjausermillä (1 2,06%) 12 0, 7790. Energiamarkkinaviraso on kuienkin päääny huomioida yleisen uoavuuskasvun ja eknisen kehiyksen vain vuosila 2012-2019. Kohuullisen ehosamiskusannusen (STOTEX) laskennassa oleeaan eä yleisä uoavuuskasvua ja eknisä kehiysä ei ole apahunu vuosina 2007-2011 ja näin ollen korjausermiksi muodosuu (1 2,06%) 8 0,8466 SoNED-rinaman mukaisen kusannusen kerominen korjausermillä voidaan ehdä suoraan kusannusrinaman Ĉ laskennan yheydessä, jolloin erillisä korjausermiä ei siirymäajan laskukaavassa (5) arvia. Energiamarkkinaviraso käyää inflaaiokorjauksessa kuluajahinaindeksin edellisen vuoden huhi - kesäkuun piselukujen keskiarvoja kolmannen valvonajakson suunaviiva-asiakirjan 26 kappaleessa 2.1 esieyn mukaisesi. Koska ehosamiskusannusen lähöason laskennassa käyey panosmuuuja-arvo on inflaaiokorjau vuoeen 2010, ehdään inflaaiokorjaus (kaava 5) vuoden 2012 STOTEX-arvolle korjausermillä (KHI2011/KHI2009). Vuoden 2013 STOTEX-arvolle inflaaiokorjaus ehdään vasaavasi korjausermillä (KHI2012/KHI2009). Kusannusrinaman mukaise kusannukse laskeaan vuosiain, jolloin uoosmäärissä ja mahdollisesi KJ-maakaapeloiniaseessa apahuva muuokse uleva auomaaisesi huomioiduksi salliua kusannusa laskeaessa. Näin ollen myöskään eriyisä verkkovolyymin korjausa ei arvia. Verkonhalijan verkkovolyymin muuos huomioidaan kolmannella valvonajaksolla sien, eä kusannusrinaman Ĉ mukaise kohuullise ehosamiskusannukse (STO- TEX) laskeaan vuosiain. Näin uoosmuuujissa ja oiminaympärisömuuujassa apahuva muuokse uleva oeuksi huomioon. Muuokse vaikuava sien, eä verkonhalijan uoosmuuujien uoosmäärien ja keskijännieverkon maakaapeloiniaseen lisääminen kasvaava verkonhalijan kohuullisia ehosamiskusannuksia. 25 Keskimääräinen vuosi aineisolla 2005-2010 on arkalleen oaen 2007,5 mua asialla ei ole ässä yheydessä merkiysä koska STOTEX:n laskennassa oleeaan eei yleisä uoavuuskasvua ja eknisä kehiysä ole apahunu aineison keskimääräisen vuoden (2007,5) ja oisen valvonajakson viimeisen vuoden (2011) välisenä aikana 26 Sähkön jakeluverkkooiminnan ja suurjännieisen jakeluverkkooiminnan hinnoielun kohuullisuuden valvonameneelmien suunaviiva vuosille 2012 2015, 29.6.2011
19 (23) Verkonhalija voi laskea verkonhalijakohaise vuosiaise kohuullise ehosamiskusannukse sekä erilaisia skenaarioia uoosmuuujien arvojen muuosen vaikuuksisa kohuullisiin ehosamiskusannuksiin. Energiamarkkinavirason koisivuila saaavaa aulukkolaskenasovellusa, johon käyäjän arvisee ainoasaan syöää arviava verkonhalijakohaise lukuarvo. Excel-sovelluksen yheydessä on saaavilla sen käyöä helpoava ohje joka on myös läheey sähköposilla verkonhalijoille 25.5.2011. Toeuunee ehosamiskusannukse Verkonhalijan oeuunee ehosamiskusannukse muodosuva konrolloiavissa olevien operaiivisen kusannusen ja keskeyyskusannusen puolikkaan sekä laskennallisen sähköverkon jälleenhankina-arvosa laskeun asapoison summasa. Valvonajakson kunakin vuonna verkonhalijan oeuunee ehosamiskusannukse laskeaan verkonhalijan Energiamarkkinavirasolle vuosiain raporoimien oeuuneiden ieojen pohjala. Tehosamisavoieen mukaisen verkonhalijan i vuosiaisen oeuuneiden ehosamiskusannusen laskena vuonna on esiey kaavassa 6. TOTEX i, KOPEX i, 0, 5 KAH i, (6) missä TOTEX i, = verkonhalijan i oeuunee ehosamiskusannukse vuonna, euroa KOPEX i, = verkonhalijan i konrolloiavissa oleva operaiivise kusannukse vuonna, euroa KAH i, = verkonhalijan i oeuunu sähkönoimiuksen keskeyyksisä verkonhalijan i asiakkaille aiheuunu laskennallinen haia vuonna, euroa Yleinen ehosamisavoie ehokkuusmiauksesa poisjäeyille verkonhalijoille Suurjännieise verkkoyhiö jäeiin yriyskohaisen ehokkuusmiauksen ulkopuolelle ja niihin sovelleaan yleisä ehosamisavoiea. Suurjännieisen jakeluverkon halijan ehokkuuden miaaminen Suurjännieisen jakeluverkonhalijan ehosamiskusannukse määriellään samalla avalla kuin jakeluverkonhalijalle ämän asiakirjan kaavan 2 mukaisesi. Suurjännieisen jakeluverkon halijan ehosamiskusannusen lähöason laskena ehdään samalla avalla kuin jakeluverkonhalijalle ämän asiakirjan kaavan 3 mukaisesi.
20 (23) Suurjännieisen jakeluverkon halijan verkonhalijakohainen ehosamisavoie muodosuu vain yleisesä ehosamisavoieesa, joka on sama kuin jakeluverkonhalijalla eli yleinen ehosamisavoie on 2,06 % vuodessa (ks. ämän asiakirjan sivu 13). Verailuaso eli kohuullise ehosamiskusannukse Suurjännieisen jakeluverkon halijan ehosamisavoieen verailuason (STOTEX i,2012 ) eli kohuullisen ehosamiskusannusen laskena vuodelle 2012 on esiey kaavassa 7. STOTEX missä 1 KHI 2012 1 K i,2012 1 2,06 TOTEX i,2005 2010, ka (7) i, 2012 % STOTEX i,2012 = verkonhalijan i verailuaso eli kohuullise ehosamiskusannukse vuodelle 2012 K i,2012 = verkonhalijan i verkkovolyymin muuos vuodelle 2012 KHI 2012 = kuluajahinaindeksin muuos vuodelle 2012 2,06% = kolmannelle valvonajaksolle aseeu yleinen ehosamisavoie TOTEX i, 2005 2010, ka = verkonhalijan i vuosien 2005-2010 oeuuneiden ehosamiskusannusen keskiarvo, vuoden 2010 rahanarvossa Valvonajakson seuraavina vuosina (2013-2015) ehosamisavoieen verailuason laskena vuodelle on esiey kaavassa 21. 1 RKI 1 Ki, 1 2,06 TOTEX i, 1 STOTEX (7) missä i, % STOTEX i, = verkonhalijan i verailuaso eli kohuullise ehosamiskusannukse vuodelle KHI = kuluajahinaindeksin muuos vuodelle = verkonhalijan i verkkovolyymin muuos vuodelle K i,
21 (23) Verkkovolyymikorjauksen määriely suurjännieisen jakeluverkon halijalle Energiamarkkinaviraso oaa kolmannella valvonajaksolla suurjännieisen jakeluverkon halijan oiminnan laajuudessa apahuva muuokse huomioon PA Consuling Group Oy:llä eeämässään selviyksessä 27 esieyn mallin mukaisesi. Mallin peruseella suurjännieisen jakeluverkon halijalle laskeaan verkkovolyymi keromalla verkkokomponenien määrä kuakin komponeniryhmää vasaavilla keroimilla, joka on esiey aulukossa 2. Taulukko 2. Suurjännieisen jakeluverkon halijan verkon laajuua kuvaava keroime Komponeni Kerroin 1 km 110 kv ilmajohoa 4,2 1 km 110 kv maakaapelia 2,3 * 1 km 6-70 kv ilmajohoa 1 1 km 6-70 kv maakaapelia 0,9 1 asiakas 0,025 * aiemmilla valvonajaksoilla on virheellisesi sovelleu arvoa 23, joka ny on korjau oikeaan arvoon 2,3 Suurjännieisen jakeluverkon halijan verkkovolyymin vuosiainen laskena on esiey kaavassa 8. VV 025 4,2 IJ sj, 2,3 MKsj, 1 IJ kj, 0,9 MKkj, 0,53 IJ pj, 0, AS (8) missä VV = verkonhalijan verkon laajuus eli verkkovolyymi vuonna IJ sj, = verkonhalijan 110 kv ilmajohoverkon piuus vuonna, kilomeriä MK sj, = verkonhalijan 110 kv maakaapeliverkon piuus vuonna, kilomeriä IJ kj, = verkonhalijan 6-70 kv ilmajohoverkon piuus vuonna, kilomeriä MK kj, = verkonhalijan 6-70 kv maakaapeliverkon piuus vuonna, kilomeriä AS = verkonhalijan verkkoon liiyneiden asiakkaiden lukumäärä vuonna, kappalea Verkon laajuuden eli verkkovolyymin muuoksen laskena vuodelle 2012 on esiey kaavassa 9. 27 PA Consuling Group Oy / Kuusela Akke (2004), Sähkön jakeluverkkooiminnan laajenemisen kusannusvaikuuksiin liiyvä konsuliyö, 24.5.2004
22 (23) K missä VV i,2012 i, 2012 VVi,2005 2010, ka (9) 1 K i,2012 = verkonhalijan i verkkovolyymin muuos vuodelle 2012 VV i,2012 = verkonhalijan i verkkovolyymi vuoden 2012 lopussa VV i, 2005 2010, ka = verkonhalijan i vuosien 2005-2010 lopun verkkovolyymien keskiarvo Valvonajakson muiden vuosien (2013-2015) verkon laajuuden eli verkkovolyymin muuos vuodelle on esiey kaavassa 10. VVi, K i, 1 (10) VV missä K i, i, 1 = verkonhalijan i verkkovolyymin muuos vuodelle VV i, = verkonhalijan i verkkovolyymin vuoden lopussa VV = verkonhalijan i verkkovolyymin vuoden -1 lopussa i, 1 Tehosamiskannusin oeuuneen oikaisun uloksen laskennassa Verkonhalijan ehosamisavoieen oeuuminen oeaan huomioon ehosamiskannusimena verkkooiminnan oeuunua oikaisua ulosa laskeaessa. Verkonhalijan oeuunua oikaisua ulosa laskeaessa, Energiamarkkinaviraso vähenää eriyeyn ilinpääöksen mukaisesa liikevoiosa (liikeappiosa) verkonhalijan ehosamiskannusimen vaikuuksen. Tehosamiskannusimen vaikuus laskeaan sien, eä verkonhalijan vuosiaisisa kohuullisisa ehosamiskusannuksisa vähenneään saman vuoden oeuunee ehosamiskusannukse.
23 (23) Lähdelueelo Energiamarkkinaviraso (2011) Sähkön jakeluverkkooiminnan ja suurjännieisen jakeluverkkooiminnan hinnoielun kohuullisuuden valvonameneelmien suunaviiva vuosille 2012 2015, 29.6.2011 Energiamarkkinaviraso (2011) Muisio ehosamiskannusimen kahdeksan vuoden siirymäajan vaikuuksisa, 15.3.2011 Greene W.H. (2008) The Economeric Approach o Efficiency Analysis, Ch. 2 in H. Fried, C.A.K. Lovell & S.S. Schmid (Eds) The Measuremen of Producive Efficiency and Produciviy Growh, Oxford Universiy Press. Gaia Consuling Oy / Syrjänen Mikko (2007), Lausuno uoavuuskehiyksen huomioivasa alan yleisesä ehosamisavoieesa, 9.2.2007 Halliuksen esiys sähkömarkkinalain muuamiseksi (HE 127/2004) Honkapuro Samuli, Tahvanainen Kaisa, Viljainen Sau, Lassila Jukka, Paranen Jarmo, Kivikko Kimmo, Mäkinen Ani, Järvenausa Peri (2006): DEA-mallilla suorieavan ehokkuusmiauksen kehiäminen. Lappeenrannan eknillinen yliopiso 8.12.2006 (saaavilla www.energiamarkkinaviraso.fi) Korhonen Pekka, Syrjänen Mikko, Töersröm Mikael (2000): Sähkönjakeluverkkooiminnan kusannusehokkuuden miaaminen DEA-meneelmällä. Energiamarkkinavirason julkaisuja 1/2000. Korhonen Pekka, Syrjänen Mikko (2003): Lausuno sähköverkkooiminnalle aseeavasa yleisesä ehosamisvaaimuksesa. Helsingin kauppakorkeakoulu, 30.12.2003 Kuosmanen Timo, Korelainen Mika, Sochasic non-smooh envelopmen of daa: semi-parameric fronier esimaion subjec o shape consrains, Journal of Produciviy Analysis, Volume 35 Issue 2, 6.12.2010, DOI: 10.1007/s11123-010-0201-3 Syrjänen Mikko, Bogeof Peer, Agrell Per (2006): Analogous Efiiciency Measuremen Model Based on Sochasic Fronier Analysis. Gaia Consuling Oy 11.12.2006 saaavilla PA Consuling Group Oy / Kuusela Akke (2004), Sähkön jakeluverkkooiminnan laajenemisen kusannusvaikuuksiin liiyvä konsuliyö, 24.5.2004 Sigma-Ha Economics Oy / Kuosmanen Timo, Korelainen Mika, Kuli Klaus, Pursiainen Heikki, Saasamoinen Ani, Sipiläinen Timo (2010), Sähköverkkooiminnan kusannusehokkuuden esimoini SoNEDmeneelmällä, 31.8.2010 Sigma-Ha Economics Oy / Kuosmanen Timo (2010), Kusannusmuuujan määrielyn vaikuukse ehokkuusesimoinnin uloksiin ja ehosamisavoieisiin, LSähköverkkooiminnan kusannusehokkuuden esimoini SoNED-meneelmällä: Lisäselviys 23.12.2010 SoNED-meneelmän inernesivu: hp://www.nomepre.ne/soned/