Asiakirjan numero R+++S102. Asiakirjatyyppi Työselostus. Päivämäärä SAURION POHJAVESILAITOS RAKENNETYÖSELITYS

Asiakirjan numero R+++S102 Asiakirjatyyppi Työselostus Päivämäärä 28.12.2015 SAURION POHJAVESILAITOS RAKENNETYÖSELITYS

RAKENNETYÖSELITYS Versio Urakkalaskenta-asiakirja Päivämäärä 28.12.2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Mikko Eskola Ins. (AMK) Anne-Mari Kuoppala DI Tapani Pennanen RI Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS SISÄLLYSLUETTELO 0. Rakennushankkeen yleistiedot 1 0.1 Rakennushanke 1 0.2 Rakennejärjestelmä 1 0.3 Toimituksen sisältö 1 0.4 Noudatettavat asiakirjat 1 1. Suunnittelu 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Kuormitukset 3 1.3 Käyttöikäsuunnittelu 3 2. Rakenteiden valmistus 3 2.2 Betoni 4 2.3 Betoniteräkset 5 2.4 Rakenneteräkset 5 2.5 Hitsaustyö 5 2.6 Ruuviliitokset 6 2.7 Varusteet 6 3. Laadunvalvonta 6 3.1 Yleistä 6 3.2 Betonin laadunvalvonta 6 3.3 Rakenteiden valmistuksen laadunvalvonta 7 3.4 Toleranssit 7 4. Työnsuoritus 8 4.1 Yleistä 8 4.2 Aloitustarkastus 8 4.3 Muotit 8 4.4 Valupinnat 9 4.4.1 Sileävalupinta (MUO1, BY40) 9 4.4.2 Puhdasvalupinta (MUO2, BY40) 10 4.4.3 Raakamuottipinta (MUO3, BY40) 10 4.5 Varaukset ja varusteet 11 4.6 Raudoitustyöt 11 4.7 Betonityöt 12 4.7.1 Betonointi 12 4.7.2 Betonointi kylmänä vuodenaikana 13 4.7.3 Massiivisten rakenteiden betonointi 14 4.7.4 Työsaumat 14 4.7.5 Liikuntasauma 15 4.7.6 Vesitiivis rakenne 15 4.7.7 Jälkihoito 15 4.8 Muottien purku 15 4.9 Betonointivirheistä johtuvat toimenpiteet 16

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (1 / 16) 0. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT 0.1 Rakennushanke Työn nimi: Saurion pohjavesilaitos K.osa / kylä: 980 Kortteli: 428 Tontti: 4:150 Osoite: Sauriontie / Ylöjärvi Rakennushanke käsittää Saurion pohjavesilaitoksen toteutussuunnittelun. Projekti koostuu yhdestä kaksi kerroksisesta rakennuksesta, joista alempi kerros sijaitsee maan alla. Alempi kerros tehdään betonista paikalla valaen. Maanpäälliset osat ovat betonisokkeleita lukuun ottamatta teräsrakenteisia. 0.2 Rakennejärjestelmä Betonirakenteet kuuluvat vaativuusluokkaan AA (rakenneluokkaan 1) ja teräsrakenteet vaativuusluokkaan A (rakenneluokkaan2). Rakennuksen paloluokka on P3. Kantavalle rungolle ei aseteta palonkestovaatimusta. Rakennuksen suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta. Rakennus kuuluu seuraamusluokkaan CC2 (SFS-EN 1990 NA). Rakennus perustetaan maanvaraisesti. Vedenpuhdistusprosessiin kuuluvat rakenteet tehdään paikalla valaen vesitiiviinä rakenteina. Muut paikalla valettavat betonirakenteet, kuten välipohjat ja sokkelikuoret, tehdään tavallisina betonitöinä. Rakennuksen maanpäällisen pystyrungon muodostavat teräspilarit. Välipohjat ovat rakennesuunnitelmien osoittamassa laajuudessa paikalla valettuja teräsbetonilaattoja. Yläpohjan kantavina rakenteina toimivat I-palkit. Rakennus jäykistetään pituussuunnassa mastopilareiden ja poikkisuunnassa teräskehien avulla. Ulkoseinät ovat pääosin pelti-villa-pelti elementtejä, joihin kiinnitetään arkkitehdin suunnittelemat verhoilut. Yläpohjassa on kantava poimulevy, jonka päällä lämmöneristeet sekä vesieriste. Vesikatossa on ulkopuolinen vedenpoisto. Asennusaikainen vakavuus saavutetaan siten, että pilarit mitoitetaan asennusaikaisille kuormille. Ulkoseinien ja vesikaton asennus voidaan aloittaa vasta, kun pilareiden pohjavalut tehty. 0.3 Toimituksen sisältö Kaikkien rakenteiden valmistamiseen, rakennuskohteeseen toimittamiseen ja asennukseen sisältyvät työt ja hankinnat kuuluvat rakennusurakkaan. 0.4 Noudatettavat asiakirjat Rakennustyössä noudatetaan Rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja YSE 1998 ja Rakennustuotteiden yleisiä hankinta- ja toimitusehtoja RYHT 2000 sekä asioiden esittämisessä ehtoihin liittyviä malliasiakirjoja ja urakka-asiakirjojen sisältöjakoa. Rakennustyössä noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten määräyksiä ja ohjeita:

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (2 / 16) Maankäyttö- ja rakennuslaki sekä asetus Eurokoodit soveltuvin osin Suomen Rakentamismääräyskokoelma (RakMk) soveltuvin osin RunkoRYL 2010: Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset BY39 Paikalla valettujen betonirakenteiden toleranssit BY40 Betonirakenteiden pinnat 2003 BY43 Betonin kiviainekset 2008 BY45 Betonilattiat 2002 BY47 Betonirakentamisen laatuohjeet 2007 BY50 Betoninormit 2012 BY51 Betonirakenteiden käyttöikäsuunnittelu RATU KI-6016 Rakennustöiden laatu 2009 RIL 147-2006 Tukitelineet ja muotit RIL 149-1995 Betonityöohjeet Työturvallisuuslaki (738/2002) Valtioneuvoston asetus rakennustyön työturvallisuudesta (205/2009) SFS-EN 1992-3 Betonirakenteiden suunnittelu: säiliöt ja siilot SFS-EN 12390-8 Kovettuneen betonin testaus. Osa 8: Paineellisen veden tunkeutumasyvyys. SFS-EN 13111 Flexible sheets for waterproofing. Underlays for discontinuous roofing and walls. Determination of resistance to water penetration. SFS-EN 14188-1 Saumanauhat ja saumausmassat. Osa 1: Kuumana levitettävien saumausmassojen vaatimukset SFS-EN 14188-1 2 Saumanauhat ja saumausmassat. Osa 2: Kylmänä levitettävien saumausmassojen vaatimukset. SFS-EN 14224 Kermieristyksen halkeamankestävyys (halkeamansilloituskyky). Ohjejulkaisut RT 83-10955 Perustusten ja perusmuurien veden- ja kosteudeneristys RT 83-11032 Vedenpaineeneristys EN 1090-2 RIL 191-1998 Työturvallisuuden varmistaminen rakennushankkeen suunnittelussa Ratu 35-0246 Metallirakennetyö Näiden lisäksi noudatetaan muissa tätä projektia varten laadituissa työselostuksissa mainittuja ohjeita ja määräyksiä. Mikäli työsuorituksen ja laatutason määrittely jonkin osasuorituksen kohdalta puuttuu, noudatetaan rakentamisessa yleisesti vastaavissa yhteyksissä käytettyä hyvää rakennustapaa. CE-merkintä on oltava vähintään kaikilla niillä rakennustuotteilla, jotka kuuluvat harmonisoidun tuotestandardin piiriin ja sen siirtymäaika on päättynyt. Toteuttaja vastaa siitä, että CEmerkittyjä rakennustuotteita käytetään. Kaikki viranomaishyväksyntää varten tarvittavat CEmerkintöihin liittyvät asiakirjat tulee toimittaa tilaajalle suomen- tai ruotsinkielisinä. CEmerkittyjen tuotteiden kelpoisuuden ja suunnitelmien mukaisuuden osoittamisesta vastaa ko. tuotteen toimittaja tai maahantuoja. 1. SUUNNITTELU 1.1 Yleistä Rakennesuunnittelun urakkalaskentaa varten tekee Ramboll Finland Oy. Teräsrakenteiden konepajasuunnittelu tai muut mahdolliset valmisosien tuotantosuunnitelmat eivät kuulu suunnittelu toimeksiantoon. Mikäli urakoitsija haluaa, esimerkiksi tuotantotavoistaan johtuen, esitettyihin ratkaisuihin tai raudoitustapoihin liittyviä muutoksia, tulee heidän saada kyseisille muutoksille rakennuttajan,

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (3 / 16) arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan hyväksyntä sekä vastata kaikista muutosten aiheuttamista suunnittelu-, kopiointi- ja muista mahdollisista kustannuksista. 1.2 Kuormitukset Kuormina käytetään Eurokoodien EN 1990, EN 1991-1-1, EN 1991-1-3 ja EN 1991-1-4 sekä niiden Suomen kansallisten liitteiden mukaisia kuormituksia. Kuormat on esitetty tasopiirustuksissa. 1.3 Käyttöikäsuunnittelu Paikalla valettujen rakenteiden rasitusluokat BY51 betonirakenteiden käyttöikäsuunnittelu mukaan: Lämpimät sisätilat XC1 Perustukset ja altaiden pohjat (Vesitiivisbetoni) XC2 Välipohjalaatta XC3 Altaiden seinät XC4 Ulkoilmaan rajoittuvat pystyrakenteet XC3,4 XF1 Paikallavalurakenteiden tiiviysluokat standardin SFS-EN 1992-3 Betonirakenteiden suunnittelu: säiliöt ja siilot mukaan Tiiviysluokka 1: vedenpaineelle alttiit betonirakenteet Halkeamarajat pitkäaikaiskuomille BY51 betonirakenteiden käyttöikäsuunnittelu mukaan 0,2 mm: vedenpaineelle alttiit betonirakenteet 0,3 mm: vedenpuhdistusprosessiin kuulumattomat paikallavalurakenteet 2. RAKENTEIDEN VALMISTUS 2.1 Yleistä Kohteen rakenteet kuuluvat vaativuusluokkaan AA (rakenneluokkaan 1). Työnjohdolla on oltava kyseisten luokkien mukainen pätevyys. Kohteen suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta. Rakenteiden rasitusluokat, käytettävät betoni- ja teräslaadut sekä raudoitteita suojaavan betonipeitteen nimellispaksuudet on esitetty rakennesuunnitelmissa. Välipohjalaatan yläpinnassa käytetään epoksipinnoitetta. Rakenteet valmistetaan Rakentamismääräyskokoelman B4 kohdan 4 sekä BY50 Betoninormit 2012 kohdan 4 mukaisesti. Rakenteiden valmistuksessa käytettävien materiaalien suhteen noudatetaan julkaisun BY50 kohdan 4.1 ohjeita. Sementtilaatuja valittaessa on otettava huomioon rasitusluokat taulukon 4.2 (BY50) mukaan sekä vesitiiviys. Kaikki työt tehdään hyväksi tunnettuja työtapoja noudattaen sekä ammattitaitoista työnjohtoa ja työvoimaa käyttäen. Suunnitelmissa ja piirustuksissa havaituista virheistä ja puutteellisuuksista sekä muistakin työn tarkoituksenmukaiseen suorittamiseen vaikuttavista seikoista on välittömästi ilmoitettava suunnittelijalle ja rakennuttajalle. Tehdyistä työvirheistä sekä rakennusaineissa ja -tarvikkeissa havaituista virheellisyyksistä on myös viipymättä ilmoitettava rakennuttajalle.

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (4 / 16) Urakoitsija laatii rakenteiden valmistuksesta kaikki tarvittavat työmaan suunnitelmat sekä pitää päiväkirjaa tapahtumista. Näiden suunnitelmien ja kirjausten sisältö esim. "TYÖMAAN ALOITUSKOKOUKSEN VALMISBETONIN TOIMITUSSUUNNITELMA" / Rakennusteollisuus RT ry 2005 (www.betoni.com) mukainen. Betonityönjohtajan on oleellisten työvaiheiden, etenkin betonoinnin aikana, oltava työmaalla. Betonityönjohtajalla on oltava betoninormien mukainen pätevyys, eikä hänellä saa betonoinnin aikana olla muita kuin betonivaluihin, valujen valmisteluihin ja jälkihoitoon liittyviä tehtäviä. Vaativissa kohteissa urakoitsijan on riittävän ajoissa ennen betonitöiden alkua (2 vrk ennen valua) esitettävä tilaajan ja rakennesuunnittelijan hyväksyttäväksi betonointisuunnitelma, josta ilmenee vähintään: perustiedot betonin ominaisuuksista käytettävät työmenetelmät (betonointimenetelmä, siirrot ja tiivistäminen) työjärjestys (jako betonointiosiin) aikataulu, betonimenekki, työnjohto- ja työntekijävahvuus varautuminen mahdollisiin häiriöihin näytteenotto- ja testaussuunnitelma (tähän suunnitelmaan on sisällytettävä myös betonin valmistuksen yhteydessä tehtävä näytteenotto ja testaus) työmaalla tapahtuvan näytteenoton ja tehtävien kokeiden vaatimat toimenpiteet muottien ja tukirakenteiden purkamisajankohta- ja järjestys kovettuvan betonin lämmönkehityksen seuranta betonin jälkihoito ja lujuudenkehityksen seuranta 2.2 Betoni Betonimassan on oltava suunnitelmien, rakennusselostuksen ja rakennepiirustusten mukaista. Seosaineiden käyttö massassa on kielletty. Betonimassan vesisementtisuhteen on kaikissa käytettävissä massoissa oltava < 0.60. Suhteutustiedot on luovutettava tilaajalle ennen valutöiden aloittamista. Betoni katsotaan vedenpitäväksi, kun standardin SFS-EN 12390-8 mukaisesti testattu paineellisen veden syvyys on enintään 100 mm. Mikäli esitettyjen rasitusluokkien saavuttaminen edellyttää suunnitelmissa mainittua suurempaa betonin lujuutta, urakoitsijan on varmistettava, että lujuuden suurentaminen on mahdollista esim. työteknisten seikkojen puolesta. Betonirakenteiden säilyvyyden varmistamiseksi noudatetaan Betoniyhdistyksen julkaisussa BY50 Betoninormit 2012 annettuja ohjeita ja vaatimuksia. Pitkäaikaiskestävyyden vaatimat seikat (esim. ilmamäärä, sementtimäärä, vesisementtisuhde, betoniluokka, suojabetoniluokka) otetaan huomioon betonityösuunnitelmassa ja tarvittavat toimenpiteet kirjataan betonityösuunnitelmaan. Betonin osa-aineiden suhteen noudatetaan Betoninormien BY50 kohtaa 4.1.1.1. Betonin valmistuksen suhteen noudatetaan kohtaa 4.2.4.2 (BY50) ja betonimassan toimittamisen suhteen kohtaa 4.2.4.3 (BY50). Betonin lisäaineita on käytettävä betonoitavan kohteen ja betonointiajankohdan mukaan. Lisäaineilla on oltava varmennettu käyttöseloste. Mahdollisessa lämpökäsittelyssä betonin lämpötila ei saa nousta käsittelyn aikana yli 50 C ja lämpötilan nousu- ja laskunopeutta 15 C/h pidetään maksimiarvona. Betonin laadunvalvonta tehdään julkaisun BY50 kohdan 5.2 mukaan puristuslujuuden ja pakkasenkestävyyden osalta. Rakenteiden kelpoisuus todennetaan julkaisun BY50 kohdan 6 mukaan. Betonimassan toimittajan on oltava sertifioidun laadunvalvonnan piirissä.

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (5 / 16) Massan notkeus ja tiivistysmenetelmät on valittava siten, että betonipintojen laatuvaatimusten edellyttämä tasalaatuisuus ja tiiveys saadaan aikaan ja toisaalta siten, että betoni on mahdollisimman vähän kutistuvaa. Rakenteet betonoidaan käyttäen tarkoitukseen sopivaa sementtiä sekä sellaista betonin koostumusta ja sellaisia valmistusmenetelmiä, että rakenteen ominaisuuksille asetetut vaatimukset saavutetaan ja haittavaikutuksilta, mm. betonin halkeilulta vältytään. 2.3 Betoniteräkset Raudoitteet valmistetaan käyttäen SFS-standardien mukaisia teräslaatuja ja hitsausliitoksia. Muita teräslaatuja voidaan käyttää, jos on hankittu ennakolta valtion teknillisen tutkimuskeskuksen lausunto niiden soveltuvuudesta käytettäväksi betoniraudoituksena. Kaikkien lämmöneristeiden läpi menevien teräsosien on oltava ruostumatonta terästä (1.413). Käytettävistä teräslaaduista on toimitettava normien mukaiset aineenkoestustodistukset. Raudoitteet valmistetaan käyttäen SFS-standardien mukaisia teräslaatuja ja hitsausliitoksia. 2.4 Rakenneteräkset Rakennekuvissa annetaan standardien EN 10025:1994 ja EN 10219 mukaiset teräslajit. Nämä voidaan korvata muiden standardien mukaisilla vastaavilla tai lujuudeltaan ja laadultaan paremmilla teräksillä. Teräslajin muuttumiseen on saatava rakennuttajan hyväksyntä. Mikäli teräslajia muutetaan, on hitsauksen työtapa muutettava teräslajin vaatimusten mukaiseksi. Kuumavalssattujen levyjen ja muototerästen tulee täyttää standardien EN10025-2 ja EN 10051 vaatimukset ja kylmämuovattujen putkipalkkien standardin EN 10219 vaatimukset. Rakenteiden seuraamusluokka on CC2, käyttöluokka SC1, tuotantoluokka PC2 ja näiden mukaan määräytyvä toteutusluokka on EXC2. Rakenneosien valmistus on suoritettava toteutusluokan vaatimusten mukaisesti, ja siten että vältetään mahdollisuuksien mukaan (oikealla railonmuodolla, hitsausjärjestyksellä ja kappaleen asennolla) pysyvien muodonmuutosten syntyminen. Valmistuksessa noudatetaan EN 1090-2:n ohjeita. Koneistettujen ja polttoleikattujen pintojen reunoihin muodostuva terävyys poistetaan n. 1x1 mm viisteellä. Kappaleen oikominen kylmänä on suoritettava varoen. Oikaistaessa ei aineeseen saa syntyä sellaisia naarmuja, syvennyksiä tai muita vikoja, jotka vaikuttavat haitallisesti rakenteen kantokykyyn tai ulkonäköön. Tällaisten oikaistujen kohtien viimeistely, samoin kuin maalaustyöt on tehtävä erityisen huolellisesti. Aineen venyttäminen vasaroimalla on kiellettyä. Rakenneosan kokoaminen on suunniteltava siten, että mittausvirheet valmiissa rakenteessa jäävät mahdollisimman pieniksi. Jotta ruuviliitoksista saadaan toimivia ja perus- ja päätylevyt niin suoraan, että rakenneosat saadaan pakottamatta paikoilleen, on tarvittaessa käytettävä vastinetta, johon päätylevy kiinnitetään ennen hitsausta. 2.5 Hitsaustyö Hitsaustyön on oltava luokkaa C standardin EN ISO 5817 mukaan. Polttoleikattujen pintojen vaatimukset toteutusluokan mukaan (EN 1090-2), ellei toisin mainittu. Hitsaustyö suoritetaan hyvää valmistuskäytäntöä noudattaen. Vaadittaessa on hitsaajien pätevyys voitava osoittaa kirjallisesti rakennuttajalle standardin EN 287 1 mukaisesti. Railonmuotoja valittaessa noudatetaan standardin SFS EN ISO 9692-1 ohjetta. Työkappaleen tai ympäröivän ilman lämpötilan ollessa alle -5 C on kiinnitettävä erityistä huomiota työmenetelmiin, jotta hitsaussaumalle saadaan riittävä lujuus.

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (6 / 16) Piirustuksissa annettuja hitsivahvuuksia ei saa pienentää. Liikaa hitsausta on myös vältettävä. Ellei piirustuksessa ole merkintää hitsin pituudesta, se tehdään liitettävän osan koko pituudelle. Tunkeumaa voi käyttää hyväksi a-mitassa standardin EN 1090-2 kohdassa 7.5.8 esitetyllä tavalla. Jatkoksia saa tehdä ainoastaan suunnitelmissa esitettyihin paikkoihin. Hitsaustyön yhteydessä on tarvittaessa käytettävä esilämmitystä. Tällöin on noudatettava teräksen valmistajan antamia ohjeita. 2.6 Ruuviliitokset Ruuvit ovat standardien ISO 4014 tai ISO 4017 mukaisia kuusioruuveja, lujuusluokka yleensä 8.8 standardin ISO 898 1 mukaan. Mutterit ovat standardin ISO 4032 mukaisia kuusiomuttereita, lujuusluokka 8.8 standardin ISO 898 2 mukaan. Käytetyissä ruuveissa ja muttereissa on oltava standardin SFS 2175 mukaiset merkinnät. Aluslevyt ovat standardien ISO 7089 mukaisia, kovuus 200 HV. Ruuvien pintakäsittelynä on kuumasinkitys. 2.7 Varusteet Muiden kuin ruostumattomasta teräksestä valmistettujen teräksisten rakenneosien näkyviin jäävät pinnat ja reunat maalataan työmaalla erillisen maalaustyöselostuksen mukaan. Rakenteisiin tulevat reiät ja varaukset tehdään laadittujen reikä- ja varauspiirustusten mukaisesti. Niihin kiinnitetään myös tartunnat ja muut teräsosat taso-, leikkaus- ja detaljipiirustusten mukaisesti. Laskentapiirustuksissa mahdollisesti määrittelemättömät kiinnitykset toteutetaan Betonirakentamisen ohjeistossa (Paikallavalurakentaminen) esitettyjen tai kyseisiä rakenteita käsittelevien tyyppidetaljien mukaan. Tavanomaisista tuoreeseen betoniin asennettavista tarvikkeista poikkeavat tartunnat ja kiinnikkeet hankkii niiden tarvitsija. Flotaation reikä- ja varauspiirustukset laatii urakoitsija flotaation koneistourakoitsijan toimittamien lähtötietojen perusteella. 3. LAADUNVALVONTA 3.1 Yleistä Betonin valmistajan tulee olla Ympäristöministeriön hyväksymän toimielimen tarkastuksen alainen. Rakenneteräksen ja teräsprofiilien toimituserien mukana tulee laadun vahvistuksena olla EN 10204-2.2 mukainen koetustodistus. Hitsauslisäaineiden toimituserien mukana on oltava EN 10204-2.2 mukainen koetustodistus. Kiinnitystarvikkeiden toimituserien mukana on oltava EN 10204 2.1 mukainen laatuvakuutus. 3.2 Betonin laadunvalvonta Betonin laadunvalvonta tehdään julkaisun BY50 kohdan 5.2 mukaan puristuslujuuden, pakkasenkestävyyden ja vedenpitävyyden osalta. Betonin valmistuksen tulee olla tarkastettua. 1- ja 2-luokan rakenteiden valmistuksesta tehdään julkaisun BY50 kohdan 5.1 mukaiset muistiinpanot.

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (7 / 16) Betonin osa-aineiden, valmistusmenetelmien ja betonin laadunvalvonta tehdään julkaisun BY50 kohdan 5.2 (taulukot 5.1 ja 5.2) mukaan. Rakenteiden kelpoisuus todennetaan julkaisun BY50 kohdan 6 mukaan. Mikäli rakenteissa ilmenee epätyydyttävää laatua, noudatetaan RakMK B4 kohtaa 6.6. Betonin valmistajan on toimitettava rakennuttajalle pyydettäessä kelpoisuuden osoittavat dokumentit. Betoniterästen kelpoisuuden toteamiseksi riittää se, että materiaali voidaan tunnistaa standardoiduksi teräslaaduksi. Jokaisesta työmaalle toimitetusta teräsnipusta tai teräsnipun lähetysluettelosta tulee löytyä merkintä, jonka avulla valmistuserään liittyvä aineenkoetustodistus on löydettävissä. 3.3 Rakenteiden valmistuksen laadunvalvonta Kunkin rakennusosan raudoituksen valmistuttua se tarkastetaan rakennuttajan valvojan ja/tai urakoitsijan toimesta. Betonityönjohtajan on oltava mukana valvojan tekemissä tarkastuksissa ja hänellä on oltava mukana voimassa olevat raudoituspiirustukset. Raudoituksen tarkastamisesta on laadittava erillinen pöytäkirja 1-luokan rakenteissa; muissa rakenteissa tarkastuksesta tehdään merkintä työmaapäiväkirjaan. Ennen rakenteiden valua on urakoitsijan toimesta suoritettava tarkastus, jossa tarkistetaan ja hyväksytään peruspulttien ja kiinnitysosien ym. asema ja kiinnitys. Lisäksi valun jälkeen, ennen betonin kovettumista, suoritetaan tarkistusmittaus urakoitsijan toimesta. Sen avulla todetaan, ovatko peruspultit pysyneet paikoillaan. Mittauksesta laaditaan pöytäkirja, josta ilmenee pulttien sijainti ja poikkeama suunnitelman mukaisesta sijainnista. Mikäli peruspultit eivät betonin kovettumisen jälkeen täytä asennustoleransseja, urakoitsija uusii rakenteen kustannuksellaan rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti siten, ettei urakkasuoritukseen synny viivettä verrattuna työaikatauluun. Urakoitsija hyväksyttää rakennustyön valvojalla peruspulttien sijainnin. 1-luokan rakenteiden laadunvalvonnan erityisvaatimukset on esitetty julkaisun BY50 kohdassa 5.4. Altaiden vesitiiviys on mitattava valmistumisen jälkeen sertifioidun mittaajan toimesta. Mahdolliset vuotokohdat on injektoitava. 3.4 Toleranssit Muottien, raudoitusten, varausten, asennusten ja valutyön tulee olla sellaisia, että paikallavalurakenteiden mittatarkkuus mahdollistaa liittyvien rakennusosien asennuksen suunnitelmien mukaisesti. Paikalla valettujen rakenteiden toleranssien suhteen noudatetaan BY47, kohtaa 4.2.4, luokka N ja elementtien suhteen BY47, kohtaa 4.2.3, luokka N ja julkaisun Betonielementtien toleranssit 2011 määritelmiä. Paikalla valettujen perusrakenteiden mittatarkkuus runkorakenteiden liittymäkohdissa on seuraava: päämitat, peruspilarien ja palkkien k/k-mitat vastaavat 15 mm korkeusmitat pilarien pohjat +10 tai -15 mm perusmuurien ja palkkien yläpinnan korko +10 tai -15 mm tartuntojen sivusijainti perussuorasta 5 mm Allasrakenteiden vesitiiviiden liitosten (työsaumat) betoniterästen sijainti muotin sisäpintaan päin 0 mm ja rakenteeseen päin 15 mm (bentoniittinauhan suojabetonin tulee olla >25 mm paisumisesta johtuvan pintapaineen takia)

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (8 / 16) 4. TYÖNSUORITUS 4.1 Yleistä Työnsuoritukseen luetaan kaikki ne työvaiheet, jotka ovat tarpeen näissä ohjeissa tarkoitettujen rakenteiden ja rakenneosien valmistamiseksi. Betonityönjohtajan on oleellisten työvaiheiden, etenkin betonoinnin aikana oltava paikalla. Valmisbetonin valmistuksesta vastaavalla henkilöllä tulee olla valmistettavan betonin rakenneluokan mukainen pätevyys. Tarkemmat vaatimukset eri työsuorituksista vastaaville henkilöille on esitetty julkaisun BY50 kohdassa 4.2.1. 4.2 Aloitustarkastus Aina ennen betonivalun aloittamista on huolehdittava, että muotit on tehty rakenteen pinnan laatuvaatimusten mukaisesti, puhdistettu lumesta, jäästä ja epäpuhtauksista sekä valaistu valukerran työsaumat on suunniteltu valukerran raudoitus mukaan lukien työsaumojen lisäteräkset ovat valmiit ja raudoitukseen on jätetty tarvittavat valuaukot valukertaan sijoitettavat lattialämmitys- ja sähköputkitukset, kiinnikkeet, pultit, karmit ja kehykset, ripustusteräkset, kiskot, pilareiden kulmien vahvistusteräkset jne. ovat paikallaan putkia ja ilmastointikanavia, sähköjohtoja yms. varten jätettävät aukkojen ja kolojen muotit tai suunnitelmien mukaiset läpivientiosat ovat paikallaan ja reikäpiirustusten mukaiset betonirakenteisiin liittyvien muurattujen ym. seinien ja elementtien tartuntateräkset ja liitossyvennysten muotit kuten myös vedeneristyssyvennysten ym. vastaavien muotit, ovat paikallaan kulku- ja kuljetustiet on tehty siten, että ne eivät vahingoita rakenteiden raudoitusta eivätkä tärisytä sitovaa betonia raudoitus on tarkastettu sivu- ja alaurakoitsijat ovat tarkastaneet tartunnat, reiät, aukot yms. näytteiden ottoon betonin kelpoisuuden toteamista varten on varauduttu rakennustöiden valvojalta ja viranomaisilta on saatu lupa valukerran betonoinnin suorittamiseksi. 4.3 Muotit Työturvallisuuden osalta on huomioitava mitä "Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta" luvussa 9, Työturvallisuus muottityössä, on asetettu. Muottien ja tukirakenteiden tulee täyttää RakMK osan B4 ja julkaisun RIL 147 2007 vaatimukset. Muotti- ja telinepiirustukset kuuluvat urakoitsijan hankintaan ja ne on esitettävä riittävän ajoissa tilaajan hyväksyttäväksi. Mikäli käytetään yleisesti hyväksi tunnettuja muotti- ja tukijärjestelmiä, noudatetaan niihin liittyviä ohjeita. Betonipintaisiksi jäävien rakenteiden muotit tehdään laudasta tai levystä pinnan laatuvaatimuksen edellyttämää tarkkuutta noudattaen ja rakenteet on betonoitava laatuvaatimusten edellyttämää betonin koostumusta käyttäen. Näkyvät levymuotit tehdään samankokoisista levyistä. Jos muotin pinta voidaan tehdä yhdestä vakiokokoisesta muottilevystä, levytystä ei saa tehdä osalevyistä.

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (9 / 16) Näkyviin jäävien pintojen valumuotit on hyväksytettävä arkkitehdillä. Ellei betonipinnan laatua ole määritelty, piiloon jäävien pintojen yhteydessä urakoitsija voi valita muottien tekotavan (MUO3, raakamuottipinta, BY40). Sisällä kaikki näkyvät betonipinnat ovat sileävalua (MUO1) tai puhdasvalua (MUO2). Kaikki piiloon jäävät betonipinnat saavat olla raakavalua (MUO3) sekä sisällä että ulkona. Piiloon jääväksi pinnaksi katsotaan sellaiset pinnat, jotka verhotaan kiinteällä verhouksella tai pintalaatalla jäävät kanavien, alustojen, ullakoiden tai muiden vastaavien rakennusosien piiloon jäävälle sisäpuolelle maatäytön alle jäävät rakenteet. Näkyvän ja piiloon jäävän pinnan rajalla näkyvän pinnan muotit ulotetaan piiloon jäävän pinnan puolelle ensimmäiseen nurkkaan asti tai vähintään 300 mm (pienempi mitta valitaan). Ellei muottipinnan laatua ole määrätty, voi pääurakoitsija valita sen (asiasta on kuitenkin ilmoitettava tilaajalle ennen muotin tekoa). Betoniulkokulmia ei viistetä, ellei suunnitelmissa erikseen muuta määrätä. Sisäkulmien on oltava suoria ja pyöristettyjä r = 3 mm (ei viistettyjä). Kosteuden- ja vedeneristysten alustojen tulee vastata puuhierrettyä pintaa. Lämmöneristysten alustojen tulee olla niin tasaisia, että lämmöneristys voidaan kiinnittää pintaan tiiviisti. Betonimuottien tuenta ja sidonta on tehtävä siten, ettei rakenteeseen synny valupaineen vaikutuksesta painumia, pullistumia eikä siirtymiä. Urakoitsija on velvollinen tarvittaessa esittämään tukirakennelmien mitoituslaskelmat. Vesitiiviiksi merkityissä rakenteissa on käytettävä nimenomaan vedenpitäviin rakenteisiin tarkoitettuja muottisiteitä, ks. kohta 4.3.5 Muottien tulee olla niin tiiviitä, ettei betoni tunkeudu muottiraoista. Kaikkien pintojen ja kulmien on oltava suoria ja sileitä. Ulkopuolisissa sileävalupinnoissa sileävalu ulotetaan vähintään 200 mm maan- tai lattian pinnan alapuolelle. Pystyrakenteiden muottien alaosaan on jätettävä riittävästi puhdistusaukkoja. Muotteja ei saa käsitellä sellaisella muottiöljyllä, joka jättää jälkiä valmiiseen betonipintaan, estää pintakäsittelyn tarttumisen tai vaurioittaa sitä. Käytettävän muottiöljyn on oltava rakennuttajan hyväksymää laatua. 4.4 Valupinnat Erilaisten valupintojen sijainti on esitetty rakennusselostuksessa. 4.4.1 Sileävalupinta (MUO1, BY40) Tähän luokkaan kuuluvat betonipinnat ovat näkyviin jääviä tasoittamattomia pintoja. Niissä ei saa esiintyä: sementtiliiman valumisjälkiä muottien jäänteitä pintakerroksen irtoamista

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (10 / 16) jäätymisen aiheuttamia vaurioita eikä kiviaineksen erottumista vähäisiä, paikallisia kohtia lukuun ottamatta. Muotti tehdään ehjistä levyistä siten, että saumat ovat ristikkäin suorat ja tiiviit. Urakoitsija voi esittää näkyviin jäävien pintojen muottielementeiksi vaneri- tai metallipintaisen kaluston. Sen on kuitenkin oltava yhdenmukainen samantyyppisille pinnoille. Muottikalusto on hyväksytettävä rakennuttajalla. Muotit sidotaan pulteilla. Ne tulee sijoittaa pinnoille mahdollisimman yhdenmukaisesti ja apuhylsyjä käyttäen niin, että niistä muodostuu säännöllinen kuvio. Sidepulttien lävistysreiät tehdään muotteihin poraamalla. Koolauksen on oltava mitallistettua puutavaraa. Valupintojen sisäkulmien tulee olla suoria ja teräviä. Saumoissa käytetään rimaa, joka jiirataan risteyskohdissa ja kulmissa. 4.4.2 Puhdasvalupinta (MUO2, BY40) Tähän luokkaan kuuluvat betonipinnat ovat näkyviin jääviä tasoitettavia pintoja. Niissä ei saa esiintyä: sementtiliiman valumisjälkiä muottien jäänteitä pintakerroksen irtoamista eikä kiviaineksen erottumista vähäisiä, paikallisia kohtia lukuun ottamatta. Valuhuokosten (d > 3 mm) osalta noudatetaan julkaisun BY40 vaatimuksia seuraavin täsmennyksin: suurin läpimitta 8 mm suurin kokonaismäärä 75 kpl/m 2 keskimääräinen kokonaismäärä 50 kpl/m 2 Muotti tehdään uudesta, kolmelta sivulta höylätystä, mittatarkasta laudasta siten, että sahapintainen lape on betonia vasten. Lautojen jatkokset sovitetaan tukien kohdalle ja jaetaan tasaisesti rakenteen koko pinnalle. Viereisiä lautoja ei saa jatkaa samalla kohdalla. Koolauksen tulee olla mitallistettua. Sidepulttien reiät on tehtävä poraamalla ja sidejuoksuina on käytettävä riittävän jäykkää puutavaraa. Jos muottilauta kuivuu ennen betonin valua, muottia on kasteltava jatkuvasti niin, ettei se ei kuivu eikä ravistu. Muottisiteiden reiät tai kolot, jotka syntyvät muottisiteitä katkaistaessa (15 20 mm syvyydestä rakenteen pinnasta), on täytettävä sementtilaastilla ympäröivää lautamuottipintaa jäljitellen. 4.4.3 Raakamuottipinta (MUO3, BY40) Tähän luokkaan kuuluvat pinnat ovat piiloon jääviä pintoja. Muotit tehdään puolipuhtaasta sahalaudasta tai rakennuttajan hyväksymästä levystä. Pintojen on täytettävä lujuusrakenteelliset ja pintaan liittyvien rakennusosien ja käsittelyn edellyttämät vaatimukset.

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (11 / 16) 4.5 Varaukset ja varusteet Betonivaluun asennetaan sähkö- ja prosessisuunnitelman mukaiset läpiviennit. Urakoitsija hankkii ja asentaa tarvittavat läpiviennit. Sähköasennuksia varten on varauduttava mahdollisiin vesitiiviisiin läpivienteihin, jotka toteutetaan esim. Roxtec G-laipoilla. Näihin laippoihin tulee asentaa tarvittavat täytepalat ja asennustarvikkeet myöhemmin lisättäviä kaapeleita varten. Urakoitsija määrittää tarkemmin laippojen määrän, sijainnit ja koon ennen tilausta. Rakenteisiin saa tehdä vain rakenne- ja varauspiirustuksissa esitetyt aukot ja syvennykset. Muita aukkoja ei saa tehdä ilman rakennesuunnittelijan lupaa. Kaikkien varausten tekeminen ja varausputkien asennus (tiivistyslaippoineen) kuuluu rakennusurakkaan. Varausputkien materiaalihankinta kuuluu urakkaan. Reikien ja varausten mittojen sekä reikien, varausten ja metalliosien sijainnin suurin sallittu poikkeama on yleensä julkaisun BY47 taulukon 4.2.3.5 mukainen. Peruspulttien suhteen noudatetaan seuraavia toleransseja: pulttien keskinäinen sijainti ± 3 mm pulttiryhmän keskiön sijainti ± 10 mm pulttien korkeusasema ± 20 mm Rakenteisiin tuleville peruspulteille on tehtävä asennuskehikko, joka on kiinnitettävä muottiin niin luotettavasti, että pultit pysyvät paikoillaan ja vaadittavat rakennustoleranssit saavutetaan. Teräksisten kiinnitystarvikkeiden materiaalit ja laadut sekä mahdolliset erityisvaatimukset esitetään rakennepiirustuksissa. Mikäli tehdään laitteita ja koneita varten tarvittavia reikiä, uria ja tartuntoja yms. valmiiseen rakenteeseen on siihen saatava rakennuttajan ja rakennesuunnittelijan suostumus. 4.6 Raudoitustyöt Raudoitukset tehdään rakennepiirustusten mukaisesti. Raudoituksen tuenta ja käytettävät välikkeet tulee suunnitella ja tehdä siten, että vaaditut betonipeitepaksuudet ja pinnan laatuvaatimukset saavutetaan. Betonipeitteen sallittu mittapoikkeama on 10 mm. On huomattava, että tässä kohteessa on ankaran rasituksen alaiseksi joutuvia rakenteita, joten riittävän betonipeitteen varmistaminen on erittäin tärkeää. Raudoituksen tuennassa noudatetaan julkaisun BY50 kuvissa 4.2 ja 4.3 annettuja ohjeita. Raudoitukseen käytettävien terästen tulee olla niin puhtaita ruosteesta yms. epäpuhtauksista, ettei terästen tartunta heikkene. Työmaalle tuoduista teräksistä on pidettävä kirjaa. Käytettävät teräslaadut ilmenevät rakennepiirustuksista. Betoniraudoitus tehdään rakennepiirustusten mukaan ja sidotaan niin, että se pysyy paikallaan valun aikana. Terästen tulee olla puhtaita, rasvattomia, maalittomia, ruosteettomia ja hilseettömiä. Tankojen keskinäisissä etäisyyksissä, taivutuksissa ja jatkospituuksissa noudatetaan Betoninormeja, ellei rakennesuunnitelmissa ole toisin mainittu. Kaikkien samaan valuun kuuluvien terästen tulee olla ennen valun aloittamista paikoillaan (myös tartuntaterästen, pulttien ja kiinnityslevyjen) asianmukaisesti sidottuina ja tuettuina.

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (12 / 16) Raudoitukseen kuuluvat kaikki työsauma-, asennus- ja reikien tms. vaatimat lisäteräkset. Raudoitustangot tuetaan muotteihin välikkeiden tai työraudoituksen avulla niin tiheästi ja sidotaan tarvittaessa työraudoitusta käyttäen niin lujasti, että suunnitelmien mukaiset suojaetäisyydet säilyvät myös betonoinnin aikana. Tuenta tehdään julkaisun BY50 kuvien 4.1 ja 4.2 mukaan. Raudoituksen aseman on täytettävä julkaisun BY50 taulukon 4.16 vaatimukset. Terästen tukemiseen käytetään betoni- tai muovikorokkeita. Asennusteräksiä ei saa asentaa suoraan muottia vasten. Sähköasennusputkia ei saa sijoittaa betoniterästen ja muotin väliin, eikä yläpinnan raudoituksen yläpuolelle valuun. Rakennepiirustusten osoittamiin kohtiin asennetaan piirustusten mukaiset kiinnityselimet liittyviä ja yläpuolisia rakenteita varten (esimerkiksi pilarit, seinät, portaat ja kaiteet). Tilaajan erikseen nimeämä valvoja tai rakennesuunnittelija tarkastaa raudoitukset ja tekee tästä merkinnän hyväksyttyihin raudoituspiirustuksiin ja työmaapäiväkirjaan. Seinien ja perusmuurien teräsverkot sidotaan 5 mm siteillä yhteen niin, että verkkojen keskinäinen etäisyys säilyy. Siteitä laitetaan vähintään 4 kpl/m 2. 4.7 Betonityöt Betonityössä käytettävät laatu- ja lujuusluokat on esitetty rakennepiirustuksissa. Betonitöitä varten laaditaan betonityösuunnitelma, jota tarkennetaan ennen kutakin betonointia tarvittavilta osin. Tämä esitetään hyväksyttäväksi tilaajalla ja rakennesuunnittelijalla. 1-luokan rakenteissa tehdään jokaista valua varten yksityiskohtainen betonityösuunnitelma. Kaikista työvaiheista pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan betonityösuunnitelman mukaiset laadunvalvontatoimenpiteet. Betonityösuunnitelmissa tulee ilmetä julkaisun BY50 kohdassa 4.2.4.1 luetellut asiat. Suunnitelmat on esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi ennen valutöiden aloittamista. Työmaalla on pidettävä betonointipäiväkirjaa. Valmisbetonin valmistuksen tulee olla tarkastettua ja valmistajalla on oltava ympäristöministeriön hyväksymän toimielimen varmentama tehtaan sisäinen laadunhallintajärjestelmä. Betonityönjohtajan on laadittava jokaisesta valukerrasta betonointipöytäkirja, jossa esitetään julkaisun BY50 kohdassa 5.1 esitetyt tiedot. Pöytäkirjojen jäljennökset on toimitettava rakennuttajalle. 4.7.1 Betonointi Betonityönjohtajan on oltava aina valun aikana paikalla eikä hänellä saa tänä aikana olla muita tehtäviä. Jokaisesta valukerrasta on betonityönjohtajan tehtävä merkintä betonointipöytäkirjaan ja kylmänä vuodenaikana on lisäksi pidettävä talvibetonointipöytäkirjaa. Jäljennökset näistä pöytäkirjoista on toimitettava myös rakennustyön valvojalle. Ennen valujen aloittamista urakoitsijan on saatava rakennuttajalta betonointilupa. Tämä lupa ei kuitenkaan vapauta urakoitsijaa velvollisuuksistaan ja vastuustaan. Urakoitsijan on hyvissä ajoin edellisenä päivänä ilmoitettava, milloin muotit, raudoitukset (myös muotteihin asennettavat teräsosat) ja valualueen muut osat ovat tarkastuskunnossa sekä tilattavan betonin ominaisuudet. Ennen betonoinnin aloittamista on huolehdittava betoninormien määräysten ohella, että:

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (13 / 16) muotit ovat kosteat ja puhtaat roskista, lumesta ja jäästä, eikä muotteja ja raudoitusta tahrita betonimassalla, joka ehtii kovettua ennen varsinaista betonivalua betoniteräkset (myös seuraavan työsauman lisäteräkset), sähköputket, kiinnikkeet, pultit, valuun tulevat karmit ja kehykset, ripustusteräkset, kiskot jne. ovat paikallaan karmien kiinnitysteräkset ja betoniseiniin liittyvien seinien tartuntateräkset, kiskot jne. ovat paikoillaan putkia, ilmastointikanavia, sähköjohtoja yms. varten jätettävien aukkojen ja kolojen muotit ovat paikoillaan tartuntateräkset ja juotossyvennysten muotit betoniin sidottavia ja ripustettavia rakennusosia varten ovat paikoillaan kulku- ja kuljetustiet on tehty niin, että ne eivät vahingoita raudoituksia, eivätkä tärisytä jo sitoutuvaa betonia sivu- ja aliurakoitsijat ovat tarkistaneet tartunnat, reiät, aukot yms. rakennustöiden valvoja on antanut luvan ko. valutöiden aloittamiseen raudoitus on tarkastettu kylmänä vuodenaikana tai sadesäällä lämmityslaitteet ja suojapeitteet varataan ennen valua paikalle. Jokainen valukerros on tiivistettävä koneellisesti. Tiivistyksen on yhdistettävä valukerrokset toisiinsa saumattomasti. Lisäksi tiivistyksen on oltava niin tehokasta, että betonimassa ympäröi teräkset ja rakenteisiin ei jää betonin lujuutta tai kestävyyttä heikentäviä tyhjiä tiloja. Ennen maanvaraisen lattian valua ja eristyksen päälle tehtävää valua teräkset on tuettava oikeaan korkeuteen, jotta varmistetaan raudoituksen pysyminen paikallaan valun aikana. Betonimassa siirretään ja sijoitetaan muotteihin siten, että se tulee kauttaaltaan tiivistetyksi sekä liittyy saumattomasti muoteissa ennestään olevaan tuoreeseen betoniin ennen kuin tämä alkaa kovettua. Massan siirtämisen ja tiivistämisen suhteen noudatetaan julkaisun BY50 kuvissa 4.4 ja 4.5 olevia ohjeita seuraavin tarkennuksin. Massan siirtämisen ja tiivistämisen suhteen noudatetaan julkaisun BY50 kuvassa 4.5 olevia ohjeita seuraavin tarkennuksin: Rasitusluokkaan XC2 kuuluvat rakenteet: massan notkeus enintään S2 massan maksimiraekoko 32 mm (halkeilun minimoimiseksi) maksimivalukerros 0,5 m valun nousunopeus enintään 0,5 m tunnissa (vesitiiviissä betonissa enintään 0,25 m/h) maksimipudotuskorkeus 1,0 m laatan valukerroksen paksuus saa olla enintään 300 mm, ellei käytetä notkistettua betonia Rasitusluokkiin XC3;4, XF1 kuuluvat rakenteet (vesitiiviit rakenteet): massan notkeus enintään S2 massan maksimiraekoko 32 mm (halkeilun minimoimiseksi) maksimivalukerros 0,25 m valun nousunopeus enintään 0,1-0,5 m tunnissa (vesitiiviissä betonissa enintään 0,25 m/h) maksimipudotuskorkeus 1,0 m Seiniä betonoitaessa muotit tulee täyttää vaakasuorissa kerroksissa. Työ- ja liikuntasaumojen rajoittamat valuosat on betonoitava keskeytyksettä. Tämä on otettava huomioon suurten alueiden betonoinnin alkamisajankohtaa ja kestoa määriteltäessä. 4.7.2 Betonointi kylmänä vuodenaikana

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (14 / 16) Talvibetonoinnissa noudatetaan Betoninormien määräyksiä ja julkaisussa RIL149 1995 esitettyjä ohjeita. Lämmityssuunnitelmat on esitettävä rakennuttajalle ennen työn aloittamista. Sähkölämmitystä käytettäessä on noudatettava betonin sähkölämmitystä koskevia ohjeita. Sään kylmenemiseen on varauduttava riittävän aikaisessa vaiheessa. Työmaan lämmityslaitteiden ja suojauksen on oltava niin tehokkaita, että ne riittävät epäsuotuisissakin olosuhteissa muottien ja valetun betonin lämmittämiseen ja lämpötilan säilyttämiseen. Ennen betonointia on varmistuttava, että kaikki pinnat, joihin valettava rakenne liittyy, ovat vähintään +5 C lämpötilassa. Betonimassan lämpötilaa ei saa nostaa tarpeettoman korkeaksi, vaan on pyrittävä siihen, että lämpötila laskee mahdollisimman vähän kuljetuksen ja käsittelyn aikana. Betonimassan lämpötilaa on jatkuvasti tarkkailtava betoniasemalla ja valupaikalla. Myös rakenteen lämpötilaa on tarkkailtava rakennuttajan hyväksymällä menetelmällä (esimerkiksi asentamalla valuun jatkuvatoimiset lämpötila-anturit). Erityistä huomiota on kiinnitettävä työsaumaan liittyvän betonin lämmittämiseen ja lämpimänä pitämiseen. Perusmaan sulana pitäminen on myös välttämätöntä. Lämmitys- ja suojaustoimenpiteillä ei saa olla lopputuloksen kannalta vahingollisia tai haitallisia seurauksia. Lämmityslaitteita ei saa sijoittaa niin lähelle rakenteita, että liiallinen kuumuus vaurioittaa betonipintoja eikä suojapeitteillä ja niiden tukirakenteilla saa aiheuttaa syvennyksiä valettuihin betonipintoihin. Kylmänä vuodenaikana on lisäksi pidettävä talvibetonointipöytäkirjaa. Betonoitaessa on ehdottomasti noudatettava em. normien ja ohjeiden lisäksi tilaajan valvojan lisäohjeita. 4.7.3 Massiivisten rakenteiden betonointi Betonivalun hydrataation aiheuttama lämmönkehitys tulee ottaa huomioon betonivalua suunniteltaessa hydrataatiolämpötilan noususta aiheutuvan betonin halkeilun minimoimiseksi. Rakenteiden lämpötilaero rakenteen sisä- ja ulkopinnan välillä ei saa nousta yli +15 C ja sisäosien lämpötilan tulee pysyä alle +50 C. Betonimassan lämmönkehitystä voidaan rajoittaa alentamalla massan lämpötilaa, käyttämällä alhaisen lämmöntuotannon omaavaa betonikoostumusta tai asentamalla rakenteeseen ulkopuolinen jäähdytys. Sisä- ja pintaosien välistä lämpötilaeroa voidaan pienentää myös lämpöeristämällä valupinnat. Työsaumoja saa tehdä vain suunnitelmissa osoitettuihin paikkoihin. 4.7.4 Työsaumat Tarvittavista työ- ja kutistumissaumoista on sovittava rakennesuunnittelijan kanssa ennen ko. työn suorittamista, elleivät ne ilmene rakennepiirustuksista. Työsaumaan sijoitetaan rakennesuunnittelijan määräämä lisäraudoitus. Ellei rakennesuunnitelmissa ole toisin osoitettu, työsaumoihin sijoitetaan lisäraudoitus, jonka määrä on 50 % pääterästen määrästä. Näkyvien työsaumojen rimoitukset on sovittava rakennuttajan ja arkkitehdin kanssa. Työsaumojen laudoituksen ja raudoituksen on oltava paikoillaan ennen betonoinnin alkua. Työsaumojen pinnoista harjataan teräsharjalla sementtiliimakalvo pois, irronnut pöly poistetaan

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (15 / 16) ja pinta kastellaan ennen betonoinnin jatkamista. Yli tunnin pituisen tauon jälkeen voidaan betonointia jatkaa aikaisintaan 12 tunnin kuluttua. Työsaumat voidaan vaihtoehtoisesti tehdä työsaumaverkkoa käyttäen. Tällöin työsauma harjataan karkealla harjalla muutama tunti valun jälkeen betonin sitoutumisen ollessa vielä kesken. Työsaumoista saa betonointia jatkaa aikaisintaan 12 tunnin kuluttua. Sitä ennen työsauma on puhdistettava. Työsaumasta saa betonointia jatkaa vasta, kun työsauma kestää rikkoontumatta muotin irrotuksen. Betonointisuunnitelmassa on esitettävä työsaumojen sijainti. Valukerrat on pyrittävä suunnittelemaan siten, että työsaumoja tehdään vain rakennepiirustusten osoittamiin kohtiin. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei valuun talvella jää vaikeasti havaittavaa jäätä. Työsaumojen näkyviin jäävien osien tulee olla mahdollisimman vähän ulkonäköä haittaavia. 4.7.5 Liikuntasauma Liikuntasaumat tehdään betonirakenteisiin rakennepiirustusten mukaisesti. 4.7.6 Vesitiivis rakenne Muottisiteinä käytetään laipallisia teräspultteja (laipan paksuus vähintään 3 mm ja halkaisija 80 mm) tai nimenomaan vedenpitäviin rakenteisiin tarkoitettuja muottisiteitä. Muottisiteet katkaistaan vähintään 40 mm (tai terästen suojaetäisyyden) syvyydeltä betonin lopullisesta pinnasta ja kolot paikataan kuivasullonnalla. Ruostumattomasta materiaalista tehdyt muottisiteet katkaistaan betonin pinnasta. Vesitiivis rakenne pyritään tekemään ilman työsaumoja. Rakennepiirustuksissa esitettyihin työsaumoihin asennetaan saumanauha ja injektointiputki. Saumanauha on asennettava siten, että se säilyttää asemansa valun aikana. Betonin tiivistykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota saumanauhan läheisyydessä. Vesitiiviin betonin saavuttamiseksi on mahdollista käyttää lisäaineita betonissa. Tällöin on noudatettava valmistajan ohjeita. 4.7.7 Jälkihoito Jälkihoito aloitetaan betonin valun jälkeen riittävän nopeasti. Jälkihoito voidaan lopettaa, kun betoni on saavuttanut 70 % nimellislujuudestaan. Erityisesti kylmänä vuodenaikana betonoitaessa on betonin lujuuden kehitystä seurattava huolellisesti tarvittaessa rakenteeseen jätettyjen lämpötila-antureiden avulla. Julkaisun BY50 taulukossa 4.15 on annettu ohjeellisia jälkihoitoaikoja eri kovettumisolosuhteissa. Jälkihoito voidaan tehdä esimerkiksi: kastelemalla käyttämällä jälkihoitoaineita jättämällä muotit paikalleen käyttämällä tiiviitä muovipeitteitä. Jälkihoitoaine on hiottava pois ennen betonin pintakäsittelyjen tekemistä. 4.8 Muottien purku

SAURION VEDENOTTAMO RAKENNETYÖSELITYS (16 / 16) Muottien purkamisessa on noudatettava järjestyksen ja ajankohdan suhteen määräyksiä ja ohjeita sekä rakennesuunnittelijan antamia lisäohjeita. Betonilla tulee olla riittävä lujuus muotteja purettaessa. Ennen muottien purkamista betonin lujuuden tulee olla vähintään 60 % nimellislujuudesta, ellei muuta erillistä selvitystä ole tehty. Kylmänä vuodenaikana purkamisen ajankohta on määritettävä rakenteen olosuhteissa säilytetyin koekappalein tai rakenteista havaittujen lämpötilojen avulla. Tarpeen vaatiessa on tämä varmistettava kokeellisesti rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan. Kaikki muotit (paitsi maahan jätettävät teräspontit) on poistettava ennen täyttötöitä. Maan alle jäävien rakenteiden muotit on poistettava ennen täyttötöitä. Täyttöjen sekaan eikä betonirakenteiden sisään ei saa jäädä mitään lahoavia materiaaleja. 4.9 Betonointivirheistä johtuvat toimenpiteet Kaikista virheellisyyksistä ja vahingonluontoisista tapahtumista, yhtä hyvin betonoinnin aikana sattuvista kuin valmiissa rakennusosissa havaittavista, on välittömästi ilmoitettava valvojalle ja rakenteiden suunnittelijalle. Heidän määräämänsä toimenpiteet on suoritettava heti olosuhteiden salliessa. Sitä ennen ei virheitä saa millään tavoin peittää tai poistaa. Betonointivirheet, valukolot, ainesten erottuminen jne. on esitettävä rakennuttajalle ja suunnittelijoille ennen korjauksiin ryhtymistä. Tarvittavan piikkauksen ja paikkauksen laatu sekä laajuus määritetään rakenteiden tarkastuksessa. Korjaustoimenpiteitä ei saa tehdä ilman tällaista katselmusta eikä ennen kuin rakennuttaja on hyväksynyt korjaustavan. Paikkausta varten on saatava lisäksi arkkitehdin ohjeet. Mikäli betonin kelpoisuuden toteamista varten otetuista näytteistä saadut tulokset eivät täytä jonkun ominaisuuden osalta asetettua vaatimusta, ovat kyseiset rakenteet uusittava tai korjattava. Rakennuttajalla on oikeus vaatia urakoitsijalta hyvitystä vaatimukset alittavan rakenteen ja/tai korjatun rakenteen arvon alentumisesta.