Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015 varma.fi
Sisältö Hyvä asiakkaamme 3 Sosiaaliturva meillä ja muualla 4 Ulkomaantyön vakuuttamisen pääperiaatteet 5 Vakuuttaminen EU-/ETA-maassa ja Sveitsissä 5 Sosiaaliturva-asetuksia noudatetaan EU-/ETA-maissa ja Sveitsissä 6 Vakuuttaminen sopimusmaassa 6 Vakuuttaminen sopimuksettomissa maissa 6 Sosiaaliturvasopimusmaahan lähetetty työntekijä 7 Kuka on lähetetty työntekijä? 8 Lähetetyn työntekijän todistus 8 Vakuutuspalkka 9 Vakuutuspalkan muodostuminen 9 Muutokset vakuutuspalkkaan 10 Lyhyet komennukset ja vakuutuspalkka 10 Vakuutuspalkan merkitys 10 Työntekijän sosiaaliturva EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä 11 Suomen sosiaaliturvaan kuuluva työntekijä 11 Paikalliseen vakuutukseen kuuluva työntekijä 12 Työskentely kahdessa tai useammassa maassa 13 Työntekijän sosiaaliturva sosiaaliturvasopimusmaassa 14 Lähetetty työntekijä 14 Paikallinen sosiaaliturva 15 Paluu Suomeen 15 Työntekijän sosiaaliturva muissa maissa 16 Työeläke 16 Tapaturmavakuutus 17 Työntekijöiden ryhmähenkivakuutus 17 Kelan hoitama sosiaaliturva 17 Paluu Suomeen 18 Työnantajan ilmoitus- ja maksuvelvollisuudet 19 Ulkomaantyösuhteita koskevat ilmoitukset 19 Yrittäjän sosiaaliturva ulkomailla 20 Lähetetty yrittäjä EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä 20 Yrittäjänä kahdessa tai useammassa EU- ja ETA-maassa ja Sveitsissä 21 Yrittäjänä maassa, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta 21 Vapaaehtoinen TyEL-vakuutus 22 Suomesta lähetetty työntekijä 22 Suomesta lähtevä työntekijä 22 Ulkomailla paikalta palkattu työntekijä 22 Turvan täydentäminen vapaaehtoisilla vakuutuksilla 23 Eläketurvan täydentäminen 23 Sairaus- ja tapaturmavakuutusturvan täydentäminen 24 Työnantajan erityisriskien kattaminen 25 Matkavakuutukset 25
Hyvä asiakkaamme Kansainvälistyminen tuo uudenlaisia tiedontarpeita yrityksen vakuutusasioiden hoitoon. Työnantaja ja työntekijä eivät voi keskenään sopia siitä missä ja miten ulkomaille työhön lähtevä työntekijä pitää vakuuttaa, vaan ulkomaantyön vakuuttamista säätelevät työntekijän eläkelaki (TyEL), EU:n sosiaaliturvan koordinointiasetukset, Suomen solmimat sosiaaliturvasopimukset sekä työskentelymaan sosiaaliturvalainsäädäntö. Tästä oppaasta saat tietoa sosiaaliturvan määräytymisestä EU- ja ETA-maiden alueella, sosiaaliturvasopimusmaissa sekä maissa, joiden kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvaa koskevaa sopimusta. Löydät tietoja myös vapaaehtoisista vakuutuksista, joilla voi kattaa yrityksen ja työntekijän erityisriskejä ulkomailla ja täydentää työntekijän ja hänen perheensä sosiaaliturvaa. Oppaassa esitetyt esimerkit ovat yksinkertaisia perustapauksia. Usein ulkomaantyöhön liittyy muitakin seikkoja, joilla voi olla ratkaiseva vaikutus siihen miten ja missä työntekijä tulee vakuuttaa. Voit aina kääntyä puoleemme ulkomaantyötä koskevissa vakuutusasioissa. Asiantuntijamme palvelevat sinua puhelimitse (010 192 091) tai sähköpostitse international@varma.fi. Ystävällisin terveisin Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Ulkomaanpalvelut Varma hoitaa lakisääteistä työeläkevakuuttamista Ajankohtaista tietoa Suomen työeläkejärjestelmästä ja TyEL- ja YEL-vakuuttamisesta sekä Varman palveluista löydät suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi osoitteesta varma.fi. Varma eläkkeiden turvaaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on Suomen suurin työeläkeyhtiö ja sijoittaja. Yhtiö vastaa noin 860 000 henkilön työeläketurvasta. Vuonna 2014 Varman maksutulo oli 4,3 miljardia euroa, ja se maksoi eläkkeitä 5,0 miljardia euroa. Yhtiön sijoitusten arvo oli joulukuun 2014 lopussa 40,0 miljardia euroa. VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015 3
Sosiaaliturva meillä ja muualla Suomalainen lakisääteinen sosiaaliturva on henkilökohtainen, ja sen korvaustaso on kohtuullisen hyvä. Useissa muissa maissa lakisääteistä turvaa on täydennettävä pakollisilla tai vapaaehtoisilla lisäeläkevakuutuksilla riittävän turvan saamiseksi. Suomessa asuva henkilö on turvattu taloudellisesti lyhyt- ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden, työtapaturman tai ammattitaudin, vanhuuden, perheenhuoltajan kuoleman, lapsen syntymän ja työttömyyden varalta. Ansiotyötä tekevän henkilön sosiaaliturva määräytyy yleensä hänen ansiotulojensa mukaan. Työelämän ulkopuolella olevat kuuluvat vähimmäisturvan piiriin. Sosiaaliturvan pääpiirteet muissa maissa Ulkomailla sosiaaliturvan rakenne, kustannukset ja kustannustapa vaihtelevat suuresti. Useimmissa Euroopan maissa sosiaaliturvaetuudet ovat kuitenkin samantapaiset kuin Suomessa. Pohjoismaissa sosiaaliturvan piiriin kuulumiseksi riittää maassa asuminen. Ansioperusteisten etuuksien saaminen edellyttää vähintään yhden vuoden työskentelyä. Euroopassa tai muualla maailmassa ei pääsääntöisesti ole asumiseen perustuvaa vähimmäisturvaa, vaan sosiaaliturvan piiriin kuuluminen edellyttää työsuhteen olemassaoloa tai yrittäjänä toimimista. Varsinkin eläke-etuuksien saaminen edellyttää vakuutusmaksujen maksamista useiden vuosien ajalta. Perheenjäsenet kuuluvat useimmiten sosiaaliturvan piiriin perheenhuoltajansa välityksellä ilman omaa itsenäistä oikeutta etuuksiin. Eläkkeiden ja etuuksien määrät vaihtelevat maittain. Eläkkeen määrä on useimmiten riippuvainen eläkkeeseen oikeuttavista ansioista sekä vakuutusajan pituudesta. Toisin kuin Suomessa, eläkettä karttuu monissa maissa vain tietyn rajamäärän alittavista tuloista, vaikka vakuutusmaksuja voidaan joutua maksamaan koko ansiosta. Täyden eläkkeen saaminen edellyttää usein jopa 40 vuoden vakuutusaikaa. Työntekijän ja hänen perheensä sosiaaliturva rahoitetaan yleensä työnantajalta ja työntekijältä perittävillä vakuutusmaksuilla. Jos lakisääteisestä järjestelmästä saatava sosiaaliturva on matala, on hyvin yleistä, että sitä täydennetään pakollisilla tai vapaaehtoisilla yritys- tai toimialakohtaisilla eläkejärjestelyillä. Viime vuosina erityisesti kokonaan rahastoidut eläkejärjestelyt ovat yleistyneet monissa maissa sekä pakollisten että vapaaehtoisten eläkkeiden osalta. 4 VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015
Ulkomaantyön vakuuttamisen pääperiaatteet Ulkomaantyön sosiaaliturva Työskentelymaa EU-asetukset / sosiaaliturvasopimus Sosiaaliturva asetusten tai sopimuksen mukaan Sosiaaliturva on voimassa vain yhdessä maassa kerrallaan Ei sosiaaliturvasopimusta Sosiaaliturva lähettäjämaan lainsäädännön mukaan Sosiaaliturva työskentelymaan lainsäädännön mukaan Kaksinkertainen vakuuttamisen riski ei takaa kaksinkertaista turvaa Vakuuttaminen EU-/ETA-maassa ja Sveitsissä EU:n sosiaaliturva-asetusta 883/04 ja sen toimeenpanoasetusta 987/09 on sovellettu EU-maissa 1.5.2010 alkaen, Sveitsissä 1.4.2012 ja ETA-maissa 1.6.2012 alkaen. Asetuksen mukaan henkilöön sovelletaan vain yhden maan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Pääsäännön mukaan työntekijä tai yrittäjä kuuluu työskentelymaan sosiaaliturvaan. Asetusten vakuuttamissäännöissä on poikkeuksia mm. seuraaville ryhmille: lähetetyt työntekijät/yrittäjät useassa maassa samanaikaisesti työskentelevät virkamiehet merimiehet VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015 5
Sosiaaliturva-asetuksia noudatetaan EU-/ETA-maissa ja Sveitsissä EU-maat: Alankomaat Belgia Britannia Bulgaria Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Kroatia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Malta Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tšekin tasavalta Unkari Viro ETA-maat: Islanti Liechtenstein Norja Sveitsi Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus: Färsaaret Grönlanti Sosiaaliturva-asetusten tavoitteena on estää kaksinkertainen sosiaaliturva ja kaksinkertaiset vakuutusmaksut sekä estää työntekijöiden erilainen kohtelu kansalaisuuden perusteella. Vakuuttaminen sopimusmaassa Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus Australian, Chilen, Intian, Israelin, Kanadan ja Yhdysvaltojen kanssa. Kanadan sopimusta täydentää sopimusjärjestely Quebecin provinssin kanssa. Pohjoismaista sosiaaliturvasopimusta sovelletaan vain Grönlantiin ja Färsaariin. Muiden pohjoismaiden osalta sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetusta. Vakuuttaminen sopimuksettomissa maissa Kun henkilö lähetetään työskentelemään sellaiseen maahan, jonka kanssa Suomella ei ole voimassa olevaa sosiaaliturvasopimusta, hänen sosiaaliturvansa määräytyy sekä Suomen että työskentelymaan lainsäädännön perusteella. Työntekijä vakuutetaan TyEL:n mukaan ja mahdollisesti myös kohdemaassa. Lue lisää sivulta 16. Kiinan kanssa on allekirjoitettu sosiaaliturvasopimus, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2015 aikana. Sosiaaliturvasopimusten mukaan työskentely vakuutetaan pääsääntöisesti siinä maassa, jossa työ tehdään. Poikkeuksena ovat lähetetyt työntekijät. Lue lisää sivulta 7. 6 VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015
Sosiaaliturvasopimusmaahan lähetetty työntekijä Työntekijä vakuutetaan siinä maassa, jossa työ tehdään. Poikkeuksen muodostavat muun muassa lähetetyt työntekijät, jotka lähetetään työkomennukselle maahan, jonka kanssa Suomella on sosiaaliturvasopimus. Muuhun kuin sosiaaliturvasopimusmaahan lähetettyjä työntekijöitä koskevista säännöistä löydät tietoa sivulta 16 alkaen. Sosiaaliturvasopimusmaat: EU-maat: Alankomaat Belgia Britannia Bulgaria Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Kroatia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Malta Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tšekin tasavalta Unkari Viro ETA-maat: Islanti Liechtenstein Norja Sveitsi Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus: Färsaaret Grönlanti Muut sosiaaliturvasopimusmaat: Australia Chile Intia Israel Kanada/Quebec Kiina (sopimus voimaan v. 2015) USA VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015 7
Poikkeusluvan saaminen edellyttää työskentelymaan viranomaisten hyväksyntää. Viiden vuoden raja on maakohtainen, joten Suomen sosiaaliturvaan kuuluminen voi edelleen jatkua viiden vuoden jälkeenkin siirryttäessä sopimusmaasta toiseen. Jos työntekijä lähetetään alun perin yli 5 vuotta kestävälle komennukselle, kyseessä ei ole tilapäinen lähettäminen. Tällöin työntekijä tulee vakuuttaa alusta alkaen työskentelymaassa. Lähetetyn työntekijän todistus EU:n sosiaaliturva-asetuksessa tai kahdenvälisissä sosiaaliturvasopimuksissa ei ole määritelty alarajaa komennuksen kestolle, jolloin lähetetyn työntekijän todistusta on haettava. Eläketurvakeskus antaa todistuksen työnantajan tai työntekijän hakemuksesta. Eläketurvakeskus katsoo, että alle kuukauden mittaista komennusta voidaan pitää työmatkana, jolloin todistusta ei tarvitse hakea. Työskentelymaan viranomaiset voivat kuitenkin vaatia todistuksen jo muutaman päivän mittaisesta työmatkasta. Tällaisia maita ovat mm. Norja, Espanja ja Belgia. Kuka on lähetetty työntekijä? EU:n sosiaaliturva-asetuksen mukaan lähetetyn työntekijän tulee täyttää alla luetellut tunnusmerkit, jotta hän voi pysyä Suomen sosiaaliturvassa komennuksen ajan. Ulkomaankomennus kestää enintään 24 kuukautta Työntekijä on ennen komennuksen alkua vakuutettu Suomessa vähintään yhden kuukauden ajan Työntekijää ei lähetetä korvaamaan komennusmaasta palaavaa työntekijää Työntekijän ja lähettävän yrityksen välillä on suora työsopimussuhde, joka jatkuu koko komennuksen ajan. Työntekijä voidaan kuitenkin lähettää ulkomaiseen tytär-, sisar-, emo- tai muuhun työnantajaan sidoksissa olevaan yritykseen. Työntekijälle on haettu ja myönnetty lähetetyn työntekijän todistus (A1-todistus) Myös kahdenvälisissä sopimuksissa sovelletaan samaa tunnusmerkistöä komennuksen kestoa lukuun ottamatta. Chilessä, Israelissa ja Kanadassa (Quebecissa) komennuksen kesto on enintään 3 vuotta ja Australiassa, Intiassa ja USA:ssa enintään 5 vuotta. Jos komennusaika pitenee ennakkoon suunnitellusta tai jos jo komennuksen alussa on tiedossa, että komennus tulee kestämään yli edellä mainittujen komennusaikojen, mutta korkeintaan 5 vuotta, voi työnantajan hakea poikkeuslupaa Eläketurvakeskukselta. Todistusta ei yleensä myönnetä takautuvasti, joten hakemus kannattaa tehdä ajoissa ennen komennukselle lähtöä. Erityisistä syistä todistus on kuitenkin mahdollista saada jälkikäteen. Lomakkeen todistuksen hakemista varten voi täyttää osoitteessa www.etk.fi > lomakkeet > ulkomaantyö. Eläketurvakeskus antaa lähetetyn työntekijän todistuksen työnantajalle ja työntekijälle. Työntekijän kannattaa ottaa se mukaan ulkomaille lähtiessään. Yrittäjän sosiaaliturvasta ulkomaantilanteissa kerrotaan sivulla 20. Lähetetyn työntekijän todistus Lähetetyn työntekijän todistusta tai poikkeuslupaa haetaan samalla lomakkeella (ETK2132) Eläketurvakeskukselta Australian, Chilen, Israelin ja Kanadan/Quebecin osalta täytetään lisäksi maakohtainen lisälomake Lähetetyn työntekijän todistus osoittaa työskentelymaan viranomaisille, että työntekijä kuuluu ainoastaan Suomen sosiaaliturvan piiriin Työnantaja maksaa lakisääteiset työeläke- ja tapaturmamaksut sekä sosiaaliturvamaksut Suomeen vakuutuspalkan perusteella EU/ETA-maahan ja Sveitsiin ei makseta sosiaaliturvamaksuja. Muiden sopimusmaiden osalta katso sivut 14 15. 8 VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015
Vakuutuspalkka Ulkomaantyöstä karttuvan eläkkeen ja vakuutusmaksujen perusteena olevaa TyEL-ansiota kutsutaan vakuutuspalkaksi. Työskentelymaasta riippumatta vakuutuspalkka määritellään Suomesta yli kuudeksi kuukaudeksi ulkomaille lähetetylle työntekijälle, joka vakuutetaan Suomen työeläkelakien mukaan. Myös vapaaehtoisessa TyEL-vakuutuksessa käytetään vakuutuspalkkaa. Esimerkki luontoisetuuden huomioimisesta vakuutuspalkassa. Espanjaan lähetetyn työntekijän sopimuksessa on puhelin-, auto- ja asuntoetu. Vastaavassa työssä Suomessa toimeen liittyisi vain puhelin- ja autoetu. Vuosiansio lisineen + puhelinetu + autoetu + lomakorvaukset = kokonaispalkka vuodessa /12 vakuutuspalkka /kk. Vakuutuspalkassa ei huomioida asuntoetua. Vakuutuspalkan muodostuminen Työnantaja sopii yhdessä työntekijän kanssa vakuutuspalkasta kirjallisesti (euroina/kk) ennen ulkomaantyön alkamista. Sen tulee vastata sitä palkkaa, joka Suomessa maksettaisiin vastaavasta työstä. Lähtökohta voi usein olla komennusta edeltävä TyEL-ansio Suomessa. Vakuutuspalkassa huomioidaan kuukausipalkan lisäksi seuraavat asiat: lomaraha luontoisetuudet, jotka maksettaisiin samasta työstä Suomessa kiinteä arvio tulevista bonuksista erityistiedot ja -taidot lisääntynyt vastuu päivittäinen työaika Esimerkki vakuutuspalkan määräytymisestä, kun vakuutuspalkka vastaa Suomessa ennen komennusta maksettua palkkaa: Vuosiansio lisineen + luontoisetuudet + lomakorvaukset = kokonaispalkka vuodessa /12 vakuutuspalkka /kk. VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015 9
Muutokset vakuutuspalkkaan Vakuutuspalkka voidaan muuttaa, jos ulkomaan työtä vastaavan työn palkkauksessa tapahtuu muutos (esim. yleiskorotus). Vakuutuspalkka määritellään uudelleen, jos tehtävät ulkomailla muuttuvat. Sen sijaan bonukset eivät anna aihetta vakuutuspalkan uudelleen arviointiin, koska ne pitää sisällyttää alkuperäiseen vakuutuspalkkaan. Lyhyet komennukset ja vakuutuspalkka Alle kuusi kuukautta kestäville ulkomaankomennuksille ei tarvitse määritellä vakuutuspalkkaa, jos työntekijä tekee ulkomailla samaa tai vastaavaa työtä kuin Suomessa, työntekijän palkka maksetaan edelleen Suomesta tavalliseen tapaan, ja komennuksen ajaksi ei ole sovittu erillistä palkkaa Huom! Jos komennus kuitenkin jatkuu yli kuusi kuukautta, vakuutuspalkkaa pitää käyttää komennuksen alusta alkaen. Vakuutuspalkan merkitys Vakuutuspalkan perusteella määräytyvät työntekijän ja työnantajan maksamat sosiaaliturvavakuutusmaksut ja mahdolliset verot sekä työntekijän komennuksen aikana saamat etuudet kuten sairaus- ja vanhempainpäiväraha, eläkettä kartuttava ansio sekä mahdollisesti komennuksen päätyttyä maksettava ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha. Vakuutuspalkka /kk Vakuutuspalkka määritellään ulkomaankomennuksille, jotka kestävät yli 6 kuukautta Vakuutuspalkasta on hyvä sopia kirjallisesti (esim. komennussopimuksessa) Vakuutuspalkan tulee vastata palkkaa, joka maksettaisiin samasta työstä Suomessa Vuosi- tai kuukausi-ilmoituksella ilmoitetaan vakuutuspalkka, ei todellisia ansioita Vakuutuspalkkaa tulee tarkistaa, mikäli työtehtävien vaativuudessa tai työajassa tapahtuu huomattavia pysyviä muutoksia Vakuutuspalkkaa on nostettava kun vastaavaa palkkaa Suomessa korotetaan yleiskorotuksilla Vakuutuspalkka on sosiaalivakuutusmaksujen ja -etuuksien peruste ulkomaantyön ajalta 10 VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015
Työntekijän sosiaaliturva EU- ja ETA-maissa sekä Sveitsissä EU:n sosiaaliturva-asetuksessa säädetään henkilöiden sosiaaliturvan periaatteista jäsenvaltioiden alueella. Pääperiaate on se, että henkilö vakuutetaan yhdessä jäsenmaassa kerrallaan. Asetuksia sovelletaan seuraaviin lakisääteisiin vakuutuksiin: sairausvakuutus, tapaturmavakuutus, työeläkevakuutus ja työttömyysvakuutus sekä perhe-etuudet. Suomen sosiaaliturvaan kuuluva työntekijä Kun työntekijä on lähetetty komennukselle ns. lähetettynä työntekijänä (ks. sivu 7), hän kuuluu komennuksen ajan Suomen sosiaaliturvan piiriin ja saa etuudet samoilla perusteilla kuin Suomessa työskentelevä henkilö. Ansioperusteiset etuudet lasketaan vakuutuspalkan perusteella lukuun ottamatta tapaturmavakuutuksesta saatavat etuuksia. Lyhytaikainen työkyvyttömyys Sairauspäiväraha maksetaan Suomesta, mutta lähetetty työntekijä saa yleensä tarpeellisen sairaanhoidon työskentelymaasta, jos hänellä on eurooppalainen sairaanhoitokortti. Kun työntekijälle on myönnetty lähetetyn työntekijän todistus, Kela toimittaa kortin ilman erillistä hakemusta. Lisätietoa kortista löytyy Kelan verkkopalvelusta www.kela.fi > maastaja maahanmuutto > sairaanhoito ulkomailla. Pitkäaikainen työkyvyttömyys Työkyvyttömyyseläkettä haetaan suoraan Suomesta, mikäli työntekijä ei ole koskaan ollut vakuutettuna komennusmaassa. Työkyvyttömyyseläke myönnetään Suomen työ- ja kansaneläkelakien mukaisesti. Jos työkyvyttömyys on seurausta työtapaturmasta tai ammattitaudista, lähetetty työntekijä saa tapaturmavakuutuslain mukaisen päivärahan tai tapaturmaeläkkeen Suomesta. Vanhuuseläke Lähetetylle työntekijälle karttuu Suomen lakien mukaan työeläkettä ja kansaneläkettä. Perheenhuoltajan kuolema Lähetetyn työntekijän leskellä, rekisteröidyn parisuhteen osapuolella ja lapsilla on oikeus Suomen työ- ja kansaneläkejärjestelmän mukaiseen perhe-eläketurvaan. Jos lähetetyn työntekijän kuolema aiheutuu työtapaturmasta tai ammattitaudista, leskelle ja lapsille maksetaan tapaturmavakuutuslain mukaiset perhe-eläkkeet sekä hautausapu Suomesta. Työehtosopimuksiin perustuva työntekijöiden ryhmähenkivakuutus otetaan työntekijälle lakisääteisen tapaturmavakuutuksen liitännäisvakuutuksena. Työntekijän omaisilla on tällöin oikeus korvaukseen Suomesta. Työttömyys Lähetetty työntekijä on työttömyysturvan osalta Suomen lainsäädännön piirissä koko lähettämiskauden. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta edellytetään, että työntekijä on pysynyt työttömyyskassan jäsenenä komennuksen ajan. Mukana seuraavien perheenjäsenten sosiaaliturva Pysyäkseen Suomen sosiaaliturvassa, kunkin perheenjäsenen on haettava päätöstä Kelasta. Myönteisen päätöksen saatuaan he saavat pääsääntöisesti samat etuudet kuin jos asuisivat Suomessa. Lisätietoa löytyy Kelan verkkopalvelusta www.kela.fi > maasta- ja maahanmuutto > muutto ulkomaille > perheenjäsenenä. Paluu Suomeen Työntekijän ja hänen perheenjäsentensä tulee ilmoittautua kotipaikkakuntansa Kelaan heti komennukselta palattuaan. Tällä varmistetaan se, että asumisperusteinen turva ei katkea lähettämiskauden päättyessä. Lisätietoa löytyy Kelan verkkopalvelusta www.kela.fi > maasta- ja maahanmuutto > muutto Suomeen. VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015 11
Paikalliseen vakuutukseen kuuluva työntekijä Jos kyseessä ei ole lähetetty työntekijä tai lähettämiskausi on kulunut loppuun, työntekijä on vakuutettava työskentelymaassa maan sosiaalivakuutuslainsäädännön mukaan. Tällöin myös eläke kertyy paikallisten säännösten mukaan. Työntekijällä säilyy kuitenkin oikeus Suomessa ennen ulkomaantyötä ansaittuun työ- ja kansaneläkkeeseen. Lyhytaikainen työkyvyttömyys Oikeus sairauspäivärahaan, korvausaika ja taso määräytyvät paikallisen lainsäädännön perusteella. Pitkäaikainen työkyvyttömyys Jos työntekijä on kuulunut vähintään kahden eri jäsenmaan sosiaaliturvaan, haetaan eri jäsenmaissa karttunutta eläkettä asuinmaan viranomaisten kautta. Oikeus eläkkeeseen ratkaistaan erikseen kunkin maan kansallisten säännösten perusteella ja jokainen maa maksaa eläkkeen vakuutusaikoihin suhteutettuna. Jos työkyvyttömyys on seurausta työtapaturmasta tai ammattitaudista, työntekijä saa mahdollisen päivärahan ja tapaturmaeläkkeen työskentelymaan ehdoilla. Ansaitut etuudet maksetaan EU-asetusten mukaan rajoituksetta kaikille sopimuspuolten alueella asuville jäsenmaiden kansalaisille. EU-maissa (lukuun ottamatta Tanskaa ja Iso- Britanniaa) etuudet maksetaan myös ns. kolmansien maiden kansalaisille. Vanhuuseläke Vanhuuseläkettä haetaan asuinmaan viranomaisten kautta. Vanhuuseläkeikä määräytyy kunkin maan kansallisen lainsäädännön perusteella. Näin ollen vanhuuseläkettä voi joutua hakemaan useaan otteeseen sitä mukaan kun vanhuuseläkeikä täyttyy eri maissa. Myös vanhuuseläke maksetaan rajoituksetta kaikille EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin alueella asuville henkilöille. Ns. kolmannen maan kansalaisille ei kuitenkaan makseta Tanskasta ja Iso-Britanniasta eläkettä, jolleivät he asu näiden maiden alueilla. Lapsen syntymä ja perhe-etuudet Paikallisesti vakuutetun työntekijän etuudet määräytyvät paikallisen lainsäädännön mukaan. Lapsilisät maksetaan EU-asetuksen perusteella vanhemman työskentelymaasta, vaikka lapset asuisivat toisessa maassa. Jos molemmat vanhemmat työskentelevät eri maissa, lapsilisät maksetaan siitä maasta, jossa lapset asuvat. Lisäksi toinen maa saattaa maksaa erotusta, jos sen lapsilisä on suurempi. Työttömyys Työttömyyspäivärahaa maksetaan maasta riippuen 3 6 kuukauden ajan henkilölle, joka lähtee toiseen jäsenmaahan etsimään työtä. Edellytyksenä on muun muassa, että työnhakija rekisteröityy työnhakumaassa työttömäksi. Päivärahan maksamista jatkaa lähtömaan sosiaaliturvalaitos. Jos työnhakija saa työpaikan, hän siirtyy työskentelymaan lainsäädännön alaisuuteen. Ellei työtä löydy, työnhakijan on palattava siihen maahan, jossa on jäänyt työttömäksi, jotta työttömyysetuuden maksaminen voi jatkua. Lisäeläkkeet Lakisääteistä sosiaaliturvaa täydentää lähes aina ammatillinen lisäeläke. Lisäeläketurvan maksavat usein työnantaja ja työntekijä yhdessä. Ammatillinen lisäeläke maksetaan rajoituksetta jäsenvaltioiden alueelle ainakin vanhuuseläkkeenä. Työkyvyttömyyden tai perheenhuoltajan kuoleman johdosta myönnetään eläke, jos sellainen kuuluu kansalliseen lisäeläkejärjestelmään ja henkilö täyttää vaaditut ehdot. Lisäeläkkeen hakeminen on muiden maiden kuin Sveitsin (BVG -järjestelmä) ja Ranskan (AGIRC-ARRCO -järjestelmät) osalta työntekijän itsensä vastuulla. Paluu Suomeen Suomeen palaavan henkilön tulee hakea Kelan asumisperusteiseen sosiaaliturvaan pääsyä lomakkeella Y77. Lisätietoa löytyy Kelan verkkopalvelusta www.kela.fi > maasta- ja maahanmuutto > paluu Suomeen > näin haet. Kun henkilö aloittaa työskentelyn Suomessa, työnantaja järjestää hänelle muun lakisääteisen sosiaaliturvan. 12 VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015
Työskentely kahdessa tai useammassa maassa EU-asetusten 883/2004 ja 465/2012 mukaan työntekijä vakuutetaan asuinmaassaan, jos huomattava osa työskentelystä tapahtuu siellä. Huomattavana osana pidetään 25 prosentin osuutta työajasta ja palkasta. Jos kriteeri ei täyty, työntekijä jolla on yksi työnantaja useampia työnantajia samassa maassa useampia työnantajia kahdessa maassa, josta yksi työnantaja on työntekijän asuinmaassa useampia työnantajia eri maissa, josta yksikään ei ole työntekijän asuinmaassa vakuutetaan työnantajan kotipaikan sosiaaliturvajärjestelmässä kyseisen jäsenvaltion sosiaaliturvajärjestelmässä sen yrityksen kotipaikan sosiaaliturvajärjestelmässä, joka ei ole asuinvaltiossa työntekijän asuinmaan sosiaaliturvajärjestelmässä Työntekijä saa hakemuksesta todistuksen sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädännöstä (ns. A1-todistus) asuinmaastaan. Lisätietoja antaa Eläketurvakeskus. Esimerkki: Suomessa asuva ja neljä päivää kuukaudessa Suomessa työskentelevä henkilö tekee työtä saksalaiselle työnantajalle myös Ruotsissa. Työnantajalla ei ole kiinteää toimipistettä Ruotsissa. Työntekijä hakee Eläketurvakeskukselta A1- todistuksen. Hän kuuluu Saksan sosiaaliturvan piiriin, koska huomattava osa työskentelystä ei tapahdu Suomessa. Esimerkki: Virossa asuva työntekijä tekee työtä sekä suomalaiselle että ruotsalaiselle työnantajalle. Työntekijä hakee Virosta A1-todistuksen, jonka mukaan hän kuuluu Viron sosiaaliturvan piiriin. Molempien työnantajien tulee huolehtia siitä, että työntekijän sosiaaliturva hoituu Viron lainsäädännön mukaisesti. Työnantajan tulee huolehtia siitä, että sosiaaliturva hoituu Saksan lainsäädännön mukaisesti. Kuljetusyrityksen matkustavan henkilökunnan vakuuttaminen Sosiaaliturva-asetuksen 883/04 (työskentelyä EU/ETA-maissa ja Sveitsissä) mukaan kuljetusyrityksen matkustava henkilökunta vakuutetaan kuten muutkin kahdessa tai useammassa maassa työskentelevät. Asetuksen 28.6.2012 voimaantulleiden muutosten jälkeen lentoliikenteen henkilö- tai rahtipalveluja suorittava ohjaamo- ja matkustamomiehistö tulee vakuuttaa siinä jäsenvaltiossa, jossa henkilön kotiasema sijaitsee. Kotiasemalla tarkoitetaan työnantajan nimeämää paikkaa, jossa miehistön jäsen tavallisesti aloittaa ja lopettaa työjakson tai peräkkäisten työjaksojen sarjan ja jossa lentotoiminnan harjoittaja ei tavallisesti vastaa hänen majoituksestaan. Jos työntekijä on saanut vanhan EU-asetuksen mukaisen E101-todistuksen, se on voimassa todistuksessa määrätyn ajan, kuitenkin enintään 10 vuotta. Työntekijä voi kuitenkin itse hakea uuden asetuksen soveltamista. VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015 13
Työntekijän sosiaaliturva sosiaaliturvasopimusmaassa Kahdenvälisissä sosiaaliturvasopimuksissa säädetään työntekijöiden ja yrittäjien sosiaaliturvan periaatteista sopimusmaiden alueella. Pääperiaate on se, että työntekijä vakuutetaan yhdessä maassa kerrallaan. Muut sosiaaliturvasopimusmaat Australia Chile Färsaaret Grönlanti Intia Israel Kanada/Quebec Kiina (sopimus voimaan v. 2015) USA Lähetetty työntekijä Australia Australian kanssa solmittu sosiaaliturvasopimus tuli voimaan 1.7.2009. Sopimus koskee vain eläkkeitä. Australian vanhuuseläke (Age pension) voidaan myöntää sopimuksen perusteella Suomessa asuvalle henkilölle ja Suomen kansaneläkejärjestelmän vanhuuseläke Australiassa asuvalle henkilölle. Suomesta lähetetty työntekijä voi kuulua Suomen eläkelainsäädännön piiriin enintään viisi vuotta. Vaikka Australian Superannuation Guarantee-järjestelmän etuudet eivät kuulu sopimuksen soveltamisalaan, kuitenkaan lähetetystä työntekijästä ei tarvitse maksaa kyseisiä vakuutusmaksuja. Australian erillinen sairaanhoitosopimus kattaa vain sairaanhoidon tilapäisen oleskelun aikana. Oikeus sairaanhoitoon osoitetaan passilla tai Kela-kortilla. Lähetetyn työntekijän muu sosiaaliturva määräytyy samalla tavalla kuin sopimuksettomaan maahan lähetetyn työntekijän. Lue lisää sivulta 16. Chile Chilen kanssa solmittu sosiaaliturvasopimus tuli voimaan 1.1.2008. Sopimus koskee vain eläkkeitä. Sopimuksen mukaan eläkkeet maksetaan maasta toiseen. Sopimuksessa on määräyksiä myös eläkeläisten sairaanhoidosta ja sovellettavasta lainsäädännöstä. Suomesta lähetetty työntekijä voi kuulua Suomen eläkelainsäädännön piiriin poikkeusluvalla enintään viisi vuotta. Lähetetyn työntekijän muu sosiaaliturva määräytyy kuten sopimuksettomaan maahan lähetetyn työntekijän. Lue lisää sivulta 16. Grönlanti ja Färsaaret Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen perusteella sovelletaan EU-asetusta 883/04. Lue lisää sivulta 11. 14 VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015
Israel Israelin kanssa solmittu sosiaaliturvasopimus koskee eläkkeitä, tapaturmavakuutusta, äitiysavustusta, lapsilisiä, sekä Suomesta lähetetyn työntekijän osalta lisäksi myös sairauspäivärahoja ja sairaanhoitokorvauksia. Israelin sopimuksessa lähettämiskausi on kolme vuotta, ja sitä voidaan pidentää poikkeusluvalla. Kanada/Quebec Kanadan kanssa tehty sosiaaliturvasopimus koskee vain eläkkeitä. Kanadan sopimusta täydentää Quebecin provinssin kanssa tehty sopimusjärjestely. Kanadan ja Quebecin sopimuksissa lähettämiskausi on kolme vuotta. Poikkeusluvalla lähettämiskauden kokonaiskesto voi olla enintään 5 vuotta. Kanadan sosiaaliturvasopimus ei sisällä sairaus- ja tapaturmavakuutusta, joten lähetetty työntekijä on vakuutettava näiltä osin työskentelymaassa maan lainsäädännön mukaisesti. Tällöin hän saa sairastuessaan maan lakien mukaiset sairauskorvaukset. Lähetetty työntekijä on kuitenkin vakuutettava tapaturman varalta myös Suomessa. Quebecin sopimus koskee eläkkeiden lisäksi tapaturmavakuutusta ja lähetettyjen työntekijöiden ja opiskelijoiden sekä perheenjäsenten osalta myös sairausturvaa. Kun työntekijä lähetetään Quebeciin, hän saa Suomesta sairauspäivärahan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden sattuessa ja Quebecistä sairaanhoitoetuudet sosiaaliturvasopimusjärjestelyn perusteella. Kanadaan tai Quebeciin lähetetty työntekijä ei kuulu Suomen äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan piiriin ilman Kelan erillistä päätöstä. Myöskään lapsilisä ei sisälly sopimuksiin. Yhdysvallat Yhdysvaltain kanssa tehty sosiaaliturvasopimus koskee vain eläkkeitä. Suomi on kuitenkin yksipuolisesti päättänyt sisällyttää etuuksiin myös sairaus- ja vanhempainvakuutuksen etuudet sekä lapsilisät, kun henkilö lähtee Suomesta Yhdysvaltoihin työskentelemään lähetettynä työntekijänä. Yhdysvaltojen sosiaaliturvasopimuksessa lähettämiskausi on enintään 5 vuotta. Yhdysvaltoihin lähetetty työntekijä saa Suomesta sairauspäivärahaa lyhytaikaisen työkyvyttömyyden sattuessa. Lähetetylle työntekijälle on hyvä ottaa tapaturmavakuutus Suomesta. Intia Intian kanssa solmittu sosiaaliturvasopimus tuli voimaan elokuussa 2014. Sopimus koskee vain eläkevakuuttamista ja eläkkeitä. Sopimuksen mukaan eläkkeet maksetaan maasta toiseen. Suomen eläkelakien mukaan voidaan vakuuttaa vain sellaiset Intiassa työskentelevät lähetetyt työntekijät, joille on haettu ja myönnetty sopimuksen mukainen lähetetyn työntekijän todistus (enintään 5 vuotta). Lähetetyn työntekijän muu sosiaaliturva määräytyy kuten sopimuksettomaan maahan lähetetyn työntekijän. Lue lisää sivulta 16. Työttömyysturva Australian, Chilen, Intian, Israelin, Kanadan, Quebecin ja Yhdysvaltojen sosiaaliturvasopimuksiin ei sisälly työttömyysvakuutusta. Työntekijä voi pysyä Suomen työttömyysturvan piirissä samoin edellytyksin kuin sopimuksettomaan maahan lähetetyt työntekijät (ks. sivu 16). Suomen työttömyysetuuksien edellytyksenä on paluu Suomeen. Ansiopäivärahan saaminen edellyttää lisäksi, että työntekijä on pysynyt suomalaisen työttömyyskassansa jäsenenä myös ulkomaantyöskentelyn ajan. Paikallinen sosiaaliturva Kun henkilö siirtyy paikalliseen vakuutukseen, hän saa etuudet maan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kahdenvälisen sosiaaliturvasopimuksen perusteella eläke-etuudet maksetaan toiseen sopimusmaahan. Lähetetyn työntekijän siirtyessä paikalliseen sosiaaliturvaan voidaan työeläketurvaa täydentää TyEL:n 150 :n mukaisella vapaaehtoisella vakuutuksella. Lue lisää sivulta 22. Paluu Suomeen Ulkomaan komennukselta palaavan työntekijän tulee ottaa yhteyttä Kelaan. Lisätietoa löytyy Kelan verkkopalvelusta www.kela.fi > maasta- ja maahanmuutto > muutto Suomeen > työntekijänä. Kun henkilö aloittaa työskentelyn Suomessa, työnantaja järjestää hänelle muun lakisääteisen sosiaaliturvan. VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015 15
Työntekijän sosiaaliturva muissa maissa Myös muussa kuin sosiaaliturvasopimusmaassa työskentelevä työntekijä voi pysyä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Tällöin edellytyksenä on se, että hän työskentelee suomalaisen työnantajan lähettämänä. Työeläke- ja tapaturmavakuutuslaeissa on yhtenäiset säännöt ulkomaantyön vakuuttamisesta. Kelan etuuksien piiriin kuuluminen määräytyy erikseen. Tietyin edellytyksin myös paikalta palkattu työntekijä voi pysyä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Ulkomaantyöhön lähtevän työntekijän kannalta on usein selkeintä, että Suomen sosiaaliturva on voimassa niin pitkään kuin mahdollista. Yrittäjän sosiaaliturvasta ulkomaantilanteissa löydät tietoa sivulta 20. Työeläke Suomalaisen työnantajan toiseen maahan lähetetty työntekijä pysyy Suomen työeläkevakuutuksessa ilman aikarajaa, jos Suomen ja työntekomaan kesken ei ole solmittu sosiaaliturvasopimusta. Suomen työeläkevakuutus on pakollinen, kun seuraavat ehdot täyttyvät: Työnantaja on suomalainen Työntekijä lähetetään Suomesta Työ ulkomailla tehdään samalle suomalaiselle työnantajalle Työntekijän ei tarvitse olla Suomen kansalainen, mutta työsuhteen alkaessa hänen on kuuluttava Suomen sosiaaliturvaan. Työntekijä voidaan palkata Suomessa nimenomaan ulkomaankomennusta varten. Sopimuksettomaan maahan lähtevä ei kuitenkaan voi saada lähetetyn työntekijän todistusta, jolla työnantaja vapautuisi työntekomaan vakuutusten ottamiselta. Työnantaja voi pyytää Varmalta ns. To Whom It May Concern -todistuksen, jolla hän voi anoa vapautusta paikallisesta eläkevakuutuksesta. Työeläkevakuutus on pakollinen vaikka työntekijän työskentelymaa vaihtuu, jos hän pysyy alkuperäisen työnantajan palveluksessa. 16 VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015
Komennus ei-sopimusmaahan vuosi 1 vuosi 2 vuosi 3 vuosi 4 TyEL pakollinen Työnantaja voi hakea vapautusta TyEL-vakuutuksesta, jos eläketurva on järjestetty muulla tavalla ja se vastaa TyEL:n tasoa Vapautuksen myöntää Eläketurvakeskus. Vapautus hakemuksen perusteella Kun työkomennus on jatkunut kaksi vuotta, työnantaja voi hakea vapautusta TyEL-vakuuttamisvelvollisuudesta Eläketurvakeskukselta. Vapautuksen saamisen ehtona on, että työnantaja osoittaa järjestäneensä eläketurvan muulla tavoin siten, että se vastaa TyEL:n vähimmäisehtojen mukaista eläketurvaa. Korvaava järjestely voi olla pakollinen ulkomainen eläketurva taikka ryhmäpohjainen, vapaamuotoinen eläketurva Suomessa tai ulkomailla. Yksilöllinen eläkevakuutus ei yleensä oikeuta vapautukseen pakollisesta vakuuttamisesta. Vapautus myönnetään aikaisintaan hakemisvuoden alusta. Tapaturmavakuutus Lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevat ulkomaantyössä pääosin samat määräykset kuin työeläkkeitä. Sopimuksettomassa maassa lähetettynä työskentelevä työntekijä on vakuutettava Suomessa. Jos työskentely ulkomailla ei ole enää tilapäistä ja se on jatkunut vähintään kahden vuoden ajan, työnantaja voi hakea tapaturmavakuutusyhtiöltään vapautusta pakollisesta vakuuttamisesta. Vapautus voi tulla voimaan vasta aikaisintaan seuraavan kalenterivuoden alusta. Työntekijöiden ryhmähenkivakuutus Työntekijäin ryhmähenkivakuutus hoidetaan lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä. Työntekijän omaiset saavat korvauksen työntekijöiden ryhmähenkivakuutuksesta, jos työntekijä kuuluu Suomen tapaturmavakuutukseen. Kelan hoitama sosiaaliturva Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta määrittelee, mitä asumisella tarkoitetaan Kelan hoitamassa sosiaaliturvassa. Tämä laki koskee sairausvakuutusta, kansaneläkettä ja yleistä perhe-eläkettä, äitiysavustusta, lapsilisää, vammaistukea, lapsen hoitotukea sekä Kelan hoitamaa kuntoutusta ja työttömyysturvaa. Kaikkien näiden etuuksien saaminen edellyttää asumista Suomessa. Ulkomailla asuvan tai työskentelevän ei pääsääntöisesti katsota kuuluvan asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin. Lähetetyt työntekijät Sopimuksettomaan maahan työskentelemään lähetetty tai paikalta palkattu henkilö voi pysyä Suomen asumisperusteissa sosiaaliturvassa Kelalta haettavalla päätöksellä. Edellytyksenä on, että henkilö on kuulunut asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin ja työnantaja on suomalainen tai suomalaisen kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluva ulkomainen emo-, tytär- tai sisaryritys tai yritys, jossa suomalaisella työnantajalla on määräämisvalta. Sama koskee suomalaisen työnantajan ulkomailla palkkaamia henkilöitä, jotka työsuhteen alkaessa kuuluvat Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin. Asumisperusteisten etuuksien piirissä voivat hakemuksesta pysyä myös ulkomailla lähetystyö- ja kehitysyhteistyötehtävissä toimivat henkilöt perheineen. Hakemus tulee tehdä vuoden kuluessa Suomesta lähdöstä tai edellisen päätöksen voimassaolon päättymisestä. Kelan päätöksillä henkilö voi kuulua Suomen asumisperusteisen turvan piiriin enintään kymmenen vuotta. VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015 17
Työttömyysturva Sopimuksettomaan maahan lähetetty työntekijä pysyy Suomen työttömyysturvassa (perusturva ja ansiosidonnainen turva) samoilla edellytyksillä kuin muissakin asumisperusteisissa sosiaaliturvaetuuksissa. Työttömyysetuudet maksetaan, jos työnhakija on Suomen työmarkkinoiden käytettävissä ja ilmoittautuu säännöllisesti työvoimatoimistossa. Edellytyksenä on, että ulkomailla työttömäksi jäänyt palaa Suomeen. Ansiopäivärahan osalta työttömyyskassa ratkaisee erikseen, kuuluuko ulkomaille lähetetty työntekijä suomalaiseen työttömyysturvaan. Ansiopäivärahan edellytyksenä on muun muassa, että työntekijä on maksanut jäsenmaksunsa myös ulkomailla työskentelyn ajan. Paluu Suomeen Jos komennukselta palaava työntekijä on kuulunut Suomen asumisperusteisen sosiaaliturvan piiriin, hänen tulee ilmoittautua kotipaikkakuntansa Kelaan kotimaahansa palattuaan. Jos henkilö ei ole kuulunut Kelan vakuutuksen piiriin, tulee hänen hakea Kelan asumisperusteisen turvan pääsyä lomakkeella Y77. Lisätietoa löytyy Kelan verkkopalvelusta www.kela.fi > maasta- ja maahanmuutto > muutto Suomeen > työntekijänä. Kun henkilö aloittaa työskentelyn Suomessa, työnantaja järjestää hänelle muun lakisääteisen sosiaaliturvan. Suomessa asuvana pidetyn henkilön perheenjäsenet katsotaan samoin yleensä Suomessa asuviksi. Perheenjäseniä ovat avio- ja avopuoliso, alle 18-vuotiaat lapset ja alle 25-vuotiaat päätoimisesti opiskelevat lapset sekä rekisteröidyssä parisuhteessa elävät henkilöt. Kela päättää perheenjäsenten oikeudesta suomalaisiin sosiaaliturvaetuuksiin samassa yhteydessä kuin työntekijänkin. 18 VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015
Työnantajan ilmoitusja maksuvelvollisuudet Suomen sosiaaliturvaan kuuluvasta työntekijästä peritään sosiaaliturvamaksuja vakuutuspalkan* perusteella Suomeen seuraavasti: Vakuutusmaksu TyEL-maksu Työttömyysvakuutusmaksu Tapaturmavakuutusmaksu Työntekijöiden ryhmähenkivakuutusmaksu Työnantajan sosiaaliturvamaksu Maksuosuudet Työnantajan maksuosuus Työntekijän maksuosuus (pidätetään palkanmaksun yhteydessä) Työnantajan maksuosuus Työntekijän maksuosuus (pidätetään palkanmaksun yhteydessä) Työnantajan maksuosuus Työnantajan maksuosuus Työnantajalta sosiaaliturvamaksu** * Ulkomaantyöstä karttuvan eläkkeen perustana olevaa ansiota kutsutaan TyEL:ssä vakuutuspalkaksi (ks. sivu 9). Vakuutuspalkka on sama työeläkevakuutuksessa, lakisääteisessä tapaturmavakuutuksessa ja työttömyysvakuutuksessa. Se on myös sotu- ja sava-maksujen peruste (lisätietoja www.vero.fi > syventävät vero-ohjeet > kansainväliset tilanteet > työnantajat). Vakuutuspalkka on myös työntekijän sairauspäivärahan peruste. ** Kela-turvaan kuuluvalta henkilöltä pidätetään sairausvakuutusmaksu (ns. minipidätys), jos palkka maksetaan Suomessa. Ulkomaantyösuhteita koskevat ilmoitukset Lähetettyjä työntekijöitä koskevat samat ilmoitustavat ja -käytännöt kuin Suomessa työskenteleviä työntekijöitä. Työnantajan tulee huolehtia, että myös sopimuksettomiin maihin lähetettyjen työntekijöiden TyEL-vakuutus pysyy voimassa niin kauan kuin työskentely jatkuu, jollei työnantaja erikseen hae ja saa Eläketurvakeskukselta vapautusta vakuuttamisvelvollisuudesta. Vuosi-ilmoituksella ilmoitetaan sekä pakollisesti että vapaaehtoisesti vakuutettujen ulkomailla työskentelevien työntekijöiden vakuutuspalkat. Jos työntekijä on kalenterivuoden aikana työskennellyt sekä Suomessa että ulkomailla, ilmoitetun vuosiansion tulee sisältää sekä kotimaan ansio ennen tai jälkeen ulkomaankomennuksen että vakuutuspalkka komennuksen ajalta. Jos komennuksen aikana tulee maksettavaksi bonus tai tulospalkkio, joka on ansaittu ennen komennuksen alkua, lisätään se maksamisvuoden vuosiansioon. Ulkomaantyöstä ansaittu bonus ja tulospalkkio tulee puolestaan huomioida vakuutuspalkassa. Lue lisää sivulta 9. Komennusten aikana tapahtuneista muutoksista, kuten työntekijän paluusta Suomeen tai työntekijän siirtymisestä työntekomaan vakuutukseen on hyvä ilmoittaa erikseen. Varmasta voi tarkistaa, aiheutuuko komennuksen aikaisista muutoksista toimenpiteitä TyEL-vakuuttamisessa. Työsuhteen päättymisestä ilmoitetaan tavalliseen tapaan. VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015 19
Yrittäjän sosiaaliturva ulkomailla Yrittäjä kuuluu yleensä työntekomaan sosiaaliturvaan. Yrittäjä maksaa lakisääteiset sosiaaliturvamaksut työskentelymaahan ja saa sen maan sosiaaliturvaetuudet. Lähetetty yrittäjä EU- ja ETA-maissa ja Sveitsissä EU-maat: Alankomaat Belgia Britannia Bulgaria Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Kroatia Kypros Latvia Liettua Luxemburg Malta Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Saksa Slovakia Slovenia Suomi Tanska Tšekin tasavalta Unkari Viro ETA-maat: Islanti Liechtenstein Norja Sveitsi Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus: Färsaaret Grönlanti EU:n sosiaaliturva-asetukset EU- ja ETA-maiden alueella sekä Sveitsissä sovelletaan EU:n sosiaaliturva-asetusta 883/04 ja sen toimeenpanoasetusta 987/09. Asetuksen 883/04 mukaan henkilöön sovelletaan vain yhden maan sosiaaliturvalainsäädäntöä. Pääsäännön mukaan yrittäjä kuuluu työskentelymaan sosiaaliturvaan. Edellä mainittuihin maihin tilapäisesti työskentelemään lähtevä YEL:ssa vakuutettu yrittäjä voi pysyä kuitenkin lähetettynä yrittäjänä Suomen sosiaaliturvassa, jos työ kestää enintään kaksi vuotta. Poikkeusluvalla yrittäjä voi pysyä Suomen sosiaaliturvassa viisi vuotta. Todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta Pysyäkseen Suomen sosiaaliturvassa yrittäjä tarvitsee Eläketurvakeskuksen antaman todistuksen sovellettavasta sosiaaliturvalainsäädännöstä (ns. A1-todistus). Tällä yrittäjä osoittaa kuuluvansa Suomen sosiaaliturvaan työskennellessään toisessa EU-maassa, eikä hänen tarvitse maksaa sosiaaliturvamaksuja työskentelymaahan. Lomakkeen todistuksen ja poikkeusluvan hakemista varten voi täyttää osoitteessa www.etk.fi > työeläkepalvelut > ulkomaantyön vakuuttaminen > työnantajalle > sähköinen hakemus ja hakemuslomakkeet. 20 VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015
Yrittäjänä kahdessa tai useammassa EU- ja ETA-maassa ja Sveitsissä Yrittäjä vakuutetaan asuinmaassaan, jos huomattava osa toiminnasta tapahtuu siellä. Huomattavana osana pidetään 25 prosentin osuutta mm. työajasta, tulosta, liikevaihdosta ja palvelujen määrästä. Jos kriteerit eivät täyty, yrittäjä vakuutetaan siinä maassa, jossa yrityksen keskuspaikka sijaitsee. Yrittäjä, joka työskentelee samanaikaisesti työntekijänä toisessa EU-maassa, vakuutetaan yrittäjätoiminnan osalta siinä maassa, jossa hän on työntekijänä vakuutettu. Yrittäjä saa hakemuksesta A1-todistuksen asuinmaastaan. Lisätietoja antaa Eläketurvakeskus. Jos yrittäjä on saanut vanhan EU-asetuksen mukaisen E101-todistuksen, se on voimassa todistuksessa määrätyn ajan, kuitenkin enintään 10 vuotta. Yrittäjä voi kuitenkin itse hakea uuden asetuksen soveltamista. Yrittäjänä sopimusmaissa Suomella on kahdenvälinen sosiaaliturvasopimus Australian, Chilen, Israelin, Kanadan, Quebecin ja USA:n kanssa. Kaikissa sosiaaliturvasopimuksissa ei ole yrittäjiä koskevia määräyksiä. Todistuksen perusteella hän maksaa eläkevakuutusmaksut ainoastaan Suomeen. Muu sosiaaliturva määräytyy paikallisen lainsäädännön perusteella. Lisätietoja antaa Eläketurvakeskus. Yrittäjänä maassa, jonka kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta Kun yrittäjä lähtee työskentelemään maahan, jonka kanssa Suomi ei ole solminut sosiaaliturvasopimusta, hän voi halutessaan pitää voimassa YEL-vakuutuksensa, jos hän edelleen asuu Suomessa, toiminta ulkomailla on tilapäistä (kestää alle vuoden) ja hänen on sen jälkeen tarkoitus palata Suomeen. Yrittäjä voi joutua maksamaan vakuutusmaksuja myös työntekomaahan, vaikka etuuksia kuten eläkkeitä ei aina makseta ulkomaalaiselle ulkomaille. Tietoja asumisperusteisesta sosiaaliturvasta antaa Kansaneläkelaitos. Yrittäjän kannattaa ennen ulkomaille lähtöä selvittää millainen eläke- ja muu sosiaaliturva kyseisessä maassa on. Monissa maissa yrittäjien sosiaaliturva on alhainen tai puuttuu kokonaan, jolloin yrittäjä joutuu hoitamaan oman ja perheensä turvan vapaaehtoisin vakuutuksin. USA Suomessa asuva yrittäjä, joka toimii sekä Suomessa että USA:ssa, vakuutetaan YEL:n mukaan koko toimintansa osalta. Yrittäjän tulee hakea Eläketurvakeskukselta todistus Suomen sosiaaliturvassa pysymisestä (FI/USA 1A). Todistuksen perusteella hän maksaa eläkevakuutusmaksut ainoastaan Suomeen. Myös Suomessa asuva yrittäjä, joka lähtee työskentelemään USA:han korkeintaan vuodeksi, voi saada edellä mainitun todistuksen. Kanada / Quebec Suomessa asuva yrittäjä, joka harjoittaa toimintaansa myös Kanadassa tai Quebecissä, vakuutetaan YEL:n mukaan vain Suomessa tehdyn työn osalta. Yrittäjä voi hakea Eläketurvakeskukselta todistuksen Suomen sosiaaliturvassa pysymisestä (FI/CAN). Muut sopimusmaat Australiassa, Chilessä, tai Israelissa työskentelevä yrittäjä kuuluu työntekomaan sosiaaliturvaan. Intia Tilapäisesti Intiaan työskentelemään lähtevä YEL-vakuutettu yrittäjä voi pysyä Suomen sosiaaliturvassa, jos hän harjoittaa Intiassa samankaltaista toimintaa kuin Suomessa ja työ kestää enintään viisi vuotta. Yrittäjän tulee hakea Eläketurvakeskukselta todistus Suomen sosiaaliturvassa pysymisestä. VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015 21
Vapaaehtoinen TyEL-vakuutus Vapaaehtoinen TyEL voi olla mahdollinen Suomesta lähetetylle työntekijälle, joka ei enää kuulu pakollisen TyEL:n piiriin Suomesta lähtevälle työntekijälle Paikalta palkatulle työntekijälle Edellytys on, että työntekijä kuuluu työsuhteen alkaessa joko asumisperusteisen Kela-turvan tai TyEL:n piiriin. Vapaaehtoinen TyEL:n mukainen vakuutus on sekä eduiltaan että maksuiltaan sama kuin pakollinen TyEL-vakuutus. Työntekijän TyEL-maksuosuus tulee aina pidättää työntekijän palkasta tai vakuutuspalkasta. Vakuutuksenottajana on aina suomalainen yritys, joka vastaa vakuutusmaksuista. Suomesta lähetetty työntekijä Vapaaehtoinen TyEL voidaan ottaa työntekijälle, joka siirtyy työskentelymaan sosiaaliturvaan. Esimerkki: Lähetetty työntekijä siirtyy viiden vuoden jälkeen Kreikan sosiaaliturvan piiriin. Suomalainen yritys voi ottaa hänelle vapaaehtoisen TyEL-vakuutuksen täydentämään hänen eläketurvaansa. Suomesta lähtevä työntekijä Vapaaehtoinen TyEL voidaan ottaa työntekijälle, joka lähtee työskentelemään suomalaisen yrityksen ulkomaiseen tytär-, sisar- tai emoyhtiöön taikka yritykseen, jossa suomalaisella yrityksellä on määräämisvalta. Edellytys on, että työntekijä kuuluu työsuhteen alkaessa Suomen sosiaaliturvaan. Esimerkki: Suomen sosiaaliturvaan kuuluva työntekijä lähtee työskentelemään suomalaisen yrityksen tytäryhtiöön Kiinaan. Työntekijä ei enää kuulu pakolliseen TyEL:iin, mutta suomalainen yritys voi ottaa hänelle vapaaehtoisen TyELvakuutuksen. Ulkomailla paikalta palkattu työntekijä Vapaaehtoinen TyEL-vakuutus on mahdollinen, jos työntekijä palkataan suoraan ulkomailta suomalaisen yrityksen tai sen tytär-, sisar- tai emoyhtiön palvelukseen. Lähetetty työntekijää, joka vaihtaa ulkomailla työpaikkaa ja siirtyy saman tai toisen suomalaisen yrityksen ulkomaiseen tytär-, sisar- tai emoyhtiöön taikka yritykseen, jossa suomalaisella yrityksellä on määräämisvalta, voidaan vakuuttaa vapaaehtoisessa TyEL-vakuutuksessa. Työntekijän tulee työsuhteen alkaessa kuulua Suomen sosiaaliturvaan. Esimerkki: Kiinassa lähetettynä työntekijänä työskentelevä henkilö siirtyy toisen suomalaisen yrityksen palvelukseen ja jatkaa työskentelyä Kiinassa. Työntekijä kuuluu työsuhteen alkaessa lähetettynä työntekijänä Suomen sosiaaliturvaan. Uusi työnantaja voi vakuuttaa työntekijän vapaaehtoisessa TyEL-vakuutuksessa. 22 VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015
Turvan täydentäminen vapaaehtoisilla vakuutuksilla Jos sosiaaliturva ulkomaantyössä jää vajaaksi, sitä voi täydentää vapaaehtoisilla henkilövakuutuksilla. Sosiaalivakuutukset ovat pakollisia. Työnantaja ja työntekijä eivät siten voi sopia keskenään, minkä maan lakisääteiseen sosiaaliturvaan työntekijä kuuluu, vaan sen määräävät EU:n lainsäädäntö ja sosiaaliturvasopimukset tai niiden puuttuessa kunkin maan kansallinen lainsäädäntö. Kun työntekijä lähtee ulkomaille, hänelle ja hänen perheelleen halutaan yleensä järjestää kattava henkilövakuutusturva. Jos suomalaista sosiaaliturvaa ei pystytä pitämään voimassa, eikä uuden työskentelymaan turva ole riittävä, turvaa voidaan täydentää vapaaehtoisilla henkilövakuutuksilla. Eläketurvan täydentäminen Suomalainen työeläketurva on kansainvälisesti katsoen hyvä. Lähes kaikki ansiotyö kartuttaa eläkettä. Eläketurvaan pääsee Suomessa ilman pitkiä odotusaikoja, eikä ansiokattoa ole. Eläkkeeseen oikeuttavana palvelusaikana otetaan tavallisesti huomioon myös työkyvyttömyyden alkamisen ja eläkeiän täyttymisen välinen aika. Eläketurva säilyy, vaikka työsuhde päättyy. Jos työntekijän eläke määräytyy työskentelymaan lainsäädännön mukaan, saattaa se olla suomalaista heikompi. Täydentäminen voi olla tarpeen, jos työskentelymaan ja Suomen välillä ei ole sosiaaliturvasopimusta. Myös EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa työskentelevät voivat tarvita eläketurvan täydennystä, jos heitä ei voida pitää lähetettyinä työntekijöinä. Eläkkeen määrä lasketaan useimmissa maissa vain tietystä ansioiden osasta, tai se saattaa määräytyä esimerkiksi työalan keskimääräisten ansioiden perusteella. Indeksiturva voi puuttua tai olla suomalaista indeksiturvaa heikompi. Ulkomailla työntekijä saa usein eläkeoikeuden vasta melko pitkän odotusajan jälkeen. Vanhuuseläkettä varten vaadittava vakuutusaika voi olla jopa 15 vuotta ja työkyvyttömyyseläkettä varten 3 5 vuotta. EU:n sosiaaliturva-asetusten säännöksistä johtuen EU-, ETA-maissa ja Sveitsissä voidaan eläkeoikeuden saamiseksi edellyttää korkeintaan 12 kuukauden mittaista vakuutusaikaa, mikäli kansallinen odotusaika täyttyy eri jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen mukaisesti yhteenlasketuilla vakuutus-, asumis- ja työskentelykausilla. Samoin menetellään muissa sosiaaliturvasopimusmaissa. Täydentämistapa tarpeen mukaan Työntekijöiden eläketurvaa voidaan täydentää TyEL:n mukaisella vapaaehtoisella vakuutuksella (ks. sivu 22) tai yksilöllisellä eläkevakuutuksella. VARMA Ulkomaantyön sosiaaliturva 2015 23