KIRJALLINEN KYSYMYS 762/2013 vp Maasuurpetojen koululaisille aiheuttamien pelkotilojen huomioiminen maksuttomasta koulukuljetuksesta päätettäessä Eduskunnan puhemiehelle Perusopetuslain 32 todetaan "Jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi, oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus." Näihin päiviin saakka lapsen koulumatkan vaarallisuutta ja matkaan sisältyviä riskejä on arvioitu pelkästään liikenteellisten seikkojen pohjalta. Uhka-arviot ovat perustuneet tiehallinnon tierekisteristä saataviin tiestön ja liikenteen ominaisuustietoihin kuten liikennemääriin, nopeusrajoituksiin, piennarleveyksiin ja tiestön valaistusolosuhteisiin. Liikenteen muodostamat turvallisuusuhkat on tiedostettu jo vuosikymmeniä sitten. Sen sijaan uusi ja vielä tiedostamaton uhka ovat kouluteiden varsilla liikkuvat maasuurpedot. Sudet ja karhut lisääntyvät ja levittäytyvät uusille asuinalueille ja näin vääjäämättä joutuvat kosketuksiin myös ihmisten kanssa. Noin kuukausi sitten karhu hyökkäsi lenkillä olleen aikuisen miehen päälle Alavudella. Mies selvisi hyökkäyksestä hengissä, mutta joutui sairaalahoitoon pahojen puremavammojen vuoksi. Tieto karhun hyökkäyksestä on tavoittanut myös kouluikäiset lapset. Moni Alavuden, Kuortaneen ja Ähtärin seudulla asuvista vanhemmista kertoo lapsensa pelkäävän nykyisin koulumatkoja. Pelkotilat ovat pahimmillaan aiheuttaneet lapsille unettomuutta, keskittymisvaikeuksia ja jopa yökastelua. Samanlaista viestiä on tullut myös muualta maastamme. Vanhemmat ovat huolissaan lastensa turvallisuudesta ja henkisestä jaksamisesta. Monet kantavat huolta myös siitä, kuinka lapsi selviää aikuisuuteen pelkotilojensa kanssa. Yksinkertaisin tapa pelkotilojen poistamiseen ja lasten koulutien turvaamiseen olisi järjestää heille koulukuljetus. Autossa lapsi ei pelkää. Valitettavasti monen kunnan ja monen vanhemman taloustilanne ei salli ylimääräisten kuljetusten järjestämistä, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää lapsen pakottaminen koulumatkalle. Tämä puolestaan lisää lapsen henkistä kuormaa ja vahvistaa mahdollisia pelkotiloja. Erityisesti sosiaalisessa mediassa on vilkkaasti keskusteltu valtion vastuusta koulukuljetuksen järjestämisessä, sillä valtio ohjaa suurpetopolitiikkaamme ja säätelee petokantojamme. Oppilaat, oppilaiden vanhemmat ja kunnat eivät ole vastuussa petopolitiikastamme, vaikka joutuvat kärsimään petopolitiikan seurauksista. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomai- Versio 2.0
sen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen maasuurpetojen lapsille aiheuttamista pelkotiloista ja pelkotilojen voimakkaasta lisääntymisestä, sekä aikooko hallitus osoittaa kunnille resursseja petopelosta johtuvien koulukuljetuksia varten? Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 2013 Reijo Hongisto /ps 2
Ministerin vastaus KK 762/2013 vp Reijo Hongisto /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Reijo Hongiston /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 762/2013 vp: Onko hallitus tietoinen maasuurpetojen lapsille aiheuttamista pelkotiloista ja pelkotilojen voimakkaasta lisääntymisestä, sekä aikooko hallitus osoittaa kunnille resursseja petopelosta johtuvien koulukuljetuksia varten? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) 32 :n mukaan oppilaalla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, jos perusopetusta tai lisäopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pitempi. Myös esiopetuksessa olevien matka on järjestettävä kotoa esiopetukseen tai päivähoidosta esiopetukseen ja vastaavasti esiopetuksesta kotiin tai päivähoitoon, mikäli matka on viittä kilometriä pidempi. Perusopetusta, lisäopetusta tai esiopetusta saavalla oppilaalla on oikeus maksuttomaan kuljetukseen myös silloin kun edellä tarkoitettu matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Maksuttoman kuljetuksen vaihtoehtona on oppilaan kuljettamista tai saattamista varten myönnettävä riittävä avustus. Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista, mikäli oppilas otetaan muuhun kuin perusopetuslain 6 :n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun tai opetuksen järjestämispaikkaan. Jos esiopetusta saava lapsi osallistuu toisessa kunnassa järjestettävään lasten päivähoitoon lasten päivähoidosta annetun lain 11 c :ssä tarkoitetulla tavalla, opetuksen järjestäjällä on oikeus edellyttää, että lapsen huoltaja vastaa lapsen kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista päivähoitoja esiopetuspaikan välillä. Perusopetuslain 6 :n ensimmäisen momentin mukaan opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä kun huomioidaan asutuksen, koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainti sekä liikenneyhteydet. Esiopetusta järjestettäessä tulee myös ottaa huomioon, että opetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita. Esi- ja perusopetukseen osallistuvien lasten koulumatkojen turvallisuuteen on aina kiinnitettävä huomiota. Perusopetuslaki (628/1998) antaa riittävän selkeät ohjeet opetuksen järjestäjille ottaa huomioon koulumatkojen turvallisuus myös alueilla, joilla on maasuurpetoja. Opetuksen järjestäjät pystyvät parhaiten arvioimaan koulumatkoihin liittyviä turvallisuusseikkoja ja tekemään arvioinnin pohjalta tarvittavat toimenpiteet. Kuntien peruspalveluiden valtionosuus kattaa perusopetuslain mukaisesti oppilaiden koulumatkaetuuksista aiheutuvat kustannukset. Näin ollen hallitus ei ole varannut susiuhan vuoksi oppilaskuljetuksiin erillisrahoitusta. Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2013 Opetusministeri Krista Kiuru 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 762/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Reijo Hongisto /saf: Är regeringen medveten om de rädslorde stora rovdjuren ger upphov till hos barnen och att rädslorna ökat och avser regeringen anvisa kommunerna resurser för skolskjutsar med anledning av rovdjursskräcken? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 32 i lagen om grundläggande utbildning har en elev i grundläggande utbildning eller påbyggnadsundervisning som har längre än fem kilometer till skolan har rätt till fri transport. En elev i förskoleundervisning som har längre än fem kilometer från hemmet till förskoleundervisningen eller från sådan dagvård som avses i lagen om barndagvård till förskoleundervisningen har rätt till fri transport hemifrån direkt till förskoleundervisningen eller från dagvården till förskoleundervisningen och från förskoleundervisningen hem eller till dagvården. En elev i grundläggande utbildning, påbyggnadsundervisning eller förskoleundervisning har rätt till fri transport också när den väg som avses ovan med beaktande av hans eller hennes ålder eller andra omständigheter är alltför svår, ansträngande eller farlig. Ett alternativ till fri transport är ett tillräckligt understöd för transport eller ledsagande. Elever som väntar på transport skall ha möjlighet till handledd sysselsättning. Om en elev antas till någon annan skola eller plats för undervisningen än den som avses i 6 2 mom., kan såsom villkor för antagningen ställas att vårdnadshavaren svarar för de kostnader som transporten eller ledsagningen medför. Därutöver, om ett barn som får förskoleundervisning deltar i barndagvård som ordnas i en annan kommun på det sätt som avses i 11 c i lagen om barndagvård, har den som ordnar undervisningen rätt att förutsätta att barnets vårdnadshavare svarar för de kostnader som orsakas av transporten eller ledsagningen mellan dagvårdsplatsen och platsen för förskoleundervisningen. Enligt 6 1 mom. i lagen om grundläggande utbildning ska undervisningen i kommunen ordnas så att elevernas resor med hänsyn till bebyggelsen, skolornas och andra undervisningsplatsers placering samt kommunikationerna är så trygga och korta för eleverna som möjligt. När förskoleundervisning ordnas ska dessutom beaktas att de barn som deltar i undervisningen har möjlighet att utnyttja dagvårdsservice. Man bör alltid fästa uppmärksamhet vid att barnens skolresor ska vara trygga. Lagen om grundläggande utbildning (628/1998)ger utbildningsanordnarna tillräckligt klara anvisningar om att beaktaskolresornas trygghet,även på områden med stora rovdjur. De som ordnar utbildningen är bäst skickade att bedöma trygghetsaspekter som sammanhänger med skolresorna samt vidta nödvändiga åtgärder utgående från sin bedömning. Statsandelen för kommunal basservice täcker de kostnader som skolreseförmånerna enligtlagen om grundläggande utbildning ger upphov till. Därför har regeringen inte reserverat särskild finansiering för skolskjutsar på grund av faran för varg. 4
Ministerns svar KK 762/2013 vp Reijo Hongisto /ps Helsingfors den 4 oktober 2013 Undervisningsminister Krista Kiuru 5