Pois syrjästä -hanke Verkostomaisen yhteistyön kehittämisosio Tukiryhmän 7. kokous Aika: 12.9.2016 klo 14.00 16.00 Paikka: Satakunnan keskussairaala Keskustoimiston neuvotteluhuone Läsnä: Hesselgren, Sari, koulupsykologi, Eura Kevätsalo Arja, varhaiskasvatuskoordinaattori, Ulvila Levonen Mari, sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja, Pori Salokangas Heli, terveydenhoitaja, Pori Laakso-Santavirta Auli, lastenpsykiatrian ylilääkäri Mäkelä Anna, nuorisopsykiatrian osastonylilääkäri Kyhä Henna, projektipäällikkö Heimonen Laura, projektisuunnittelija Ilola Tiina, projektisuunnittelija Nieminen Riitta, projektisuunnittelija Poissa: Aaltola Sari-Anne, apulaisrehtori, Eurajoki Suni Arto, rehtori, Pori Henriksson Teija, nuorisosihteeri, Eura Hirsikoski Riitta, projektipäällikkö, Kokemäki Räsänen Laura, perheneuvoja, Posan perheneuvola Multimäki Petteri, nuorisopsykiatrian ylilääkäri 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijat Puheenjohtajana Anna Mäkelä, sihteerinä Riitta Nieminen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi läsnäolijat. Suoritettiin esittäytymiskierros. 2. Kehittämistyön tuloksia, arviointia ja keskustelua Tukiryhmälle jaettiin keskustelun pohjaksi taulukko, johon on kerätty kehittämisosion tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet, niiden toteutuminen, juurtuminen sekä arviointipalaute. Projektisuunnittelijat esittelivät aluksi Selviytymispeli- ja Kasvamme yhdessä -iltojen toteutumat ja osallistujamäärät kunnittain hankkeen aikana. Selviytymispeli -iltoja on pidetty Eurassa, Nakkilassa, Honkajoella, Siikaisissa ja Ulvilassa, kaikkiaan 21 iltaa, joihin osallistui yhteensä 462 oppilasta, 441 vanhempaa sekä toimijoita ja luokanvalvojia 5-7/ilta. Toimintamallia jatketaan Nakkilassa, Honkajoella, Ulvilassa ja Harjavallassa. Siikaisissa ja Kokemäellä iltojen toteuttaminen on vielä mietinnässä. Laura kertoi arvioinnissa näkyneen muun muassa, että Selviytymispeli koetaan lapsilähtöiseksi menetelmäksi, joka tukee eri hallintokuntien välisen yhteistyön lisääntymistä.
2(5) Kasvamme yhdessä iltoja on järjestetty Nakkilan, Honkajoen, Karvian, Siikaisten ja Kankaanpään yläkouluissa sekä Karviassa myös koko alakoulun oppilaille ja vanhemmille, yhteensä 7 iltaa, joissa oppilaita mukana 474 ja vanhempia 248 (Kankaanpäässä olleiden vanhempien lukumäärää ei ole tiedossa). Toimijoita ja luokanvalvojia illoissa oli yhteensä 62. Kasvamme yhdessä -illat jatkuvat Honkajoella syksyllä 2016 koko yläkoululle teemalla jaksaminen ja Nakkilassa joka toinen vuosi. Siikaisissa ja Karviassa jatkoa mietitään ja Kankaanpäähän neuvottelut vielä tulossa. Ulvilassa ilta on tulossa 8-luokkalaisille syyskuussa. Kunnissa on illat koettu hyvinä ja toiveita jatkumisesta on. Aika- ja työntekijäresurssit asettavat haasteita iltojen toteuttamiselle. Keskustelussa nousi esiin Kasvamme yhdessä iltojen pitäminen joka toinen vuosi. Lauran kokoamassa arvioinnissa todettiin Kasvamme yhdessä iltojen lisänneen poikkihallinnollista yhteistyötä. Kodin osallistumisen koulun tilaisuuteen toimijat kokivat hyvänä, samoin aidon vuoropuhelun mahdollistumisen illoissa. Osa oppilaista koki, että omia ajatuksia kuunneltiin ja omat vanhemmat ymmärtävät jatkossa nuoren ajatusmaailmaa paremmin. Keskustelua käytiin siitä, onko hankeaikana tavoitettu kaikki Satakunnan alueen kunnat. Hankkeen alkaessa toteutettiin kuntakäynnit, joissa hanketta esiteltiin. Osallistujia oli niukasti. Todettiin, että kuntien oman halukkuuden ja kiinnostuksen varassa on osittain ollut se, miten Pois syrjästä -hankkeen tarjoamiin toimiin on tartuttu. Hankealue on laaja ja vaikka esimerkiksi toimintamallit ovat helposti käyttöönotettavissa, osa kunnista ei ole lähtenyt kehittämistyöhön hankkeen kanssa. Heli Salokangas lupasi vielä esitellä toimintamalleja Porissa tämän viikkoisessa hyvinvointityöryhmässä. Tiina kertoi Kotiväen tilaisuuksista, joita on järjestetty Sataedun neljässä yksikössä; Harjavallassa, Kankaanpäässä, Kokemäellä ja Ulvilassa. Näissä osalistujia on ollut n. 90. Toiminnan juurtumisen tueksi tilaisuudet on kirjattu oppilaitoksen vuosikelloon ja näin ollen jatkuvat syksyllä 2016. Laura kertoi vanhempien pitäneen iltoja hyödyllisinä ja oppilaat tärkeinä oman identiteetin ja itsenäistymisen kehittymisen kannalta. Oppilaitoksessa on nähty haasteita eri hallintokuntien välisessä yhteistyössä. Eskarikahviloita on järjestetty 8 kunnan 11 esikoulussa. Raumalla, Ulvilassa ja Kankaanpäässä pilotoitiin toimintaa aluksi kahdessa päiväkodissa. Eurajoella toiminta ulotettiin kaikkiin esikouluihin. Iltoihin osallistui yhteensä 237 vanhempaa ja esiopetuksen henkilökuntaa yksiköstä riippuen 2-6. Joissakin illoissa mukana oli myös kuraattoreita, terveydenhoitajia, psykologeja, erityisopettajia ja sosiaaliohjaajia. Eskarikahviloita kokeilleista kunnista jatkavat Raumaa lukuun ottamatta kaikki ja Eurajoki jatkaa iltoja muunnellusti. Kankaanpää ja Ulvila laajentavat toiminnan kaikkiin esikouluihin ja uusina kuntina syksyllä 2016 aloittavat Karvia ja Harjavalta. Kokemäen Kauvatsalla toiminnan aloittaminen on mietinnässä. Laura kertoi toimijoiden arviointipalautteiden mukaan parhaana antina pidetyn sitä, että vanhemmat olivat illoissa keskustelemassa kasvatuskumppaneina. Myös vuorovaikutuksen kodin ja esiopetuksen välillä koettiin lisääntyneen. Vanhempien ylivoimaisesti eniten kokema hyöty liittyi vertaisen keskustelun mahdollisuuteen. Eskarikahviloiden -toimintamallin todettiin mahdollistavan vanhempien vaikuttamisen iltojen sisältöön systemaattisesti.
3(5) Vanhempainkahvila -illat ovat suunnattu yläkouluikäisten oppilaiden vanhemmille. Iltoja järjestettiin Eurassa, Kankaanpäässä, Kokemäellä ja Ulvilassa. Tiina arvioi iltoihin osallistuneen 110 vanhempaa. Vanhempainkahviloiden jatkuminen on vielä epävarmaa. Nuorten Elämänhallinta -ryhmiä järjestettiin hankeaikana Huittisissa kaksi ja Nakkilassa yksi. Toimintamallia pidettiin hyvänä ja ryhmien jatkamiselle on jo suunnitelmia molemmilla paikkakunnilla. Käytiin keskustelua siitä, miten nuoria tavoittaisi vielä aikaisemmin, koska nyt ryhmissä olleet ovat jo jonkin verran syrjäytyneitä. Ryhmiin osallistumisen houkuttimenahan nuorille on toimeentulon lisäosan saaminen, mutta tämäkään ei aina riitä. Mietittiin myös, kuka jatkossa ottaa vastuun ryhmätoiminnan järjestämisestä. Laura kertoi nuorten palautteista. Nuoret olivat vaikuttuneita siitä, että tällaista toimintaa heille järjestetään. Asiakaslähtöinen verkostotyön malli valmistui yhteistyössä Satakunnan kuntien eri hallintoaloilla sekä lasten- ja nuorisopsykiatrialla toimivien kanssa. Tiina kertoi mallin tämän hetken käytöstä kuntien organisaatioissa koulutukseen osallistuneiden tapaamisella kuullun perusteella. Eurassa malli on viety lasten ja nuorten hyvinvointiryhmään, yläkoulun oppilashuoltoryhmään sekä koulukohtaisiin että monialaisiin, yksilökohtaisiin palavereihin. Porin vammaispalveluissa malli on kattavasti käytössä ja koulutuksesta koettiin saadun henkilökohtaista apua verkostotyöhön. Heli Salokangas muisteli osastohoitaja Elise Inbergin luvanneen esitellä mallia terveydenhoitajien yhteistyöpalaverissa. Sen toteutumisesta ei nyt ollut varmuutta. Laura kertoi palautteissa nousseen osaltaan esiin sen, että malli on hyvin yleinen ja mietintää käyty, mitä malli tarjoaa. Kokouksessa keskusteltiin siitä, onko tällainen malli tarpeellinen ja todettiin, että yleisyydestään huolimatta se pitää sisällään kohtia, joita jokaisessa yksikössä on varaa halutessaan kehittää. Auli kertoi kunnilta tulleissa, lastenpsykiatrialle osoitetuissa toiveissa, yhteistyön kehittämisen nousevan myös esiin. Toive on pinnalla siitä huolimatta, että asiaa on käsitelty erilaisissa kuntien tilaisuuksissa. Verkostomaisen yhteistyön yksi haaste on esimerkiksi Keski- Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymään kuuluvien kuntien palvelujen sijainnin pirstaleisuus. Erikoissairaanhoidon (lasten- ja nuorisopsykiatrian) ja perustason yhteistyön kehittämisen todettiin hienoisesti käynnistyneen verkostotyön koulutusten myötä. Koulutuksessa muodostettiin pienryhmiä, joissa jokaisessa oli esh:n edustaja mukana ja lisäksi oma pienryhmä lasten- ja nuorisopsykiatrian hoitajille. Verkostotyön toteutumisen todettiin olevan erilaista lasten- ja nuorisopsykiatrialla. Lastenpsykiatrialla se on sisäänrakennettu toimintamalli, joka on kaiken edellytys hoidossa ja joka on lääkärilähtöistä. Nuorisopsykiatrialla todettiin verkostojen kokoamisen olevan ehkä enemmän henkilökysymys ja käytännön toteuttamisvastuun olevan enemmän hoitohenkilökunnalla. Aiemmin ehkä verkostopalavereja on nuorisopsykiatrialla pidetty enemmän. Auli totesi eri hallintokuntien kokeman kiireellisyysasteen asiakkuuksissa olevan joskus erilainen; lastenpsykiatrialle saattaa tulla kiireellinen lähete, jolloin verkoston kokoaminen tapahtuu nopealla aikataululla. Sama kiireellisyyttä ei välttämättä koeta perustasolla eikä näin ollen verkostokokoukseen saada tarvittavia työntekijöitä mukaan. Laura kertoi saaduissa palautteissa näkyvän toiveen lastenpsykiatrian konsultaation mahdollisuudesta kuntiin, vaikkei asiakkuutta vielä ole. Aulin mukaan osa perustasolla osaa tehdä tähän tarkoitukseen lähetteen, jolloin verkostopalaveri voidaan jär-
4(5) jestää. Mietittiin, onko kuntien toive kuitenkin enemmän akuutteihin tilanteisiin, joihin toivotaan vinkkejä. Heli toi esiin nuorten vastaanoton toimivuuden konsultaatioapuna. Kokouksessa todettiin, että jos perustasolla rakenteet ovat kunnossa, asiat hoituvat. Koululääkäritilanne vaihtelee eri kunnissa; aina ei tiedetä, kuka kulloinkin on lääkärinä, koska vaihtuvuus on niin suurta. Näin ollen saattaa lähetteen kirjoittaminen erikoissairaanhoitoon tapahtua, vaikka perustason omia resursseja ei ole käytetty. Merikarvialla, Siikaisissa ja Pomarkussa on hanketoimintaa ollut hankkeen alussa liittyen kunnan eri toimijoiden yhteistyön kehittämiseen. Viime aikoina on tuotu esiin kiinnostus hankkeen toimintamalleihin myös niistä kunnista, jotka eivät vielä ole olleet mukana. Tiina kertoi vielä ART- ja FamilyTIES koulutuksista, joita hanke on järjestänyt ja joiden pohjalta ryhmiä pyörii eri kunnissa. Lisäksi hän kertoi nuoriso kyselystä, jonka pohjalta on tehty opinnäytetyö, joka on menossa Porin hyvinvointityöryhmän esittelyyn tällä viikolla. Henna kertoi Ihmeelliset vuodet menetelmän käyttöön otosta kunnissa hankkeen järjestämän koulutuksen jälkeen. Koulutukseen osallistujat olivat Raumalta, Porista, Säkylästä, Posan alueelta, Eurasta ja Salosta. Euraa ja Posan aluetta lukuun ottamatta ryhmiä on meneillään parhaillaan tai suunnitelmat aloittamisesta olemassa. 3. Loppuraportista lyhyesti Todettiin loppuraportin olevan tekeillä ja valmistuvan aikataulussa. 4. Muut esille tulevat asiat Hanke on saanut kunnista positiivista palautetta siitä, että se on tuonut konkreettisia ja helposti käyttöön otettavia menetelmiä lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville. Kritiikkiä siitä, että hanke on SATSHP:n järjestämä ei ole projektisuunnittelijoiden korviin kantautunut. Laura kertoi tukiryhmälle osoitetun Webropol-kyselyn tuloksista. 5. Kiitokset ja kokouksen päätös Kiitokset yhteistyöstä jaettiin kaikille osapuolille ja Pois syrjästä -hankkeen verkostomaisen yhteistyön kehittämisosion viimeinen tukiryhmän kokous päätettiin.
5(5)