Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan

Samankaltaiset tiedostot
Metsien tuuli- ja lumituhoriskit nyt ja tulevaisuudessa

Tuulituhot ja metsänhoito

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Katsaus metsätuhotilanteeseen. Koulutuskiertue 2013 Seinäjoki Hannu Heikkilä

Vastuullinen johtaja: Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, PL 111, Joensuu

Suomen metsät muuttuvassa ilmastossa

Metsäbiotalous muuttuvassa ilmastossa

Metsävakuuttaminen. Ismo Ruokoselkä

Suomen metsävarat

Metsätuhoja aiheuttavat sääilmiöt muuttuvassa ilmastossa

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Understanding the climate variation. and change and assessing the risks

Saaristolainen elämäntapa ilmastonmuutoksen uhat (ja mahdollisuudet) Porvoo Esko Kuusisto SYKE

Metsätuhojen vaikutukset puumarkkinoihin

Uusimmat metsävaratiedot

Uutta tutkimustietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta Suomen myrskytuuliin ja -tuhoihin

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

PELASTUSALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT SN 28 Myrskytuhot vakuutusalan kannalta. Seppo Pekurinen Vahingontorjuntapäällikkö Finanssialan Keskusliitto

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Suomen metsien inventointi

VMI9 ja VMI10 maastotyövuodet

Juurikääpä eri-ikäisrakenteisissa metsiköissä

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kainuun metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Siemenviljelyohjelman tilannekatsaus

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

Vakuutusalan kommenttipuheenvuoro. Risto Joppe Karhunen

Metsäneuvonta ja Metsänhoidon suositukset -koulutus Ilmastonmuutokseen sopeutuminen mitä vaatii metsätalouden toimilta?

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Riittääkö puu VMI-tulokset

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Metsien tehostetun hoidon ja muuttuvan ilmaston vaikutukset puuntuotantoon

METSÄ SUUNNITELMÄ

Yhteensä Mänty Kuusi

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Liite 5 Harvennusmallit

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsikön kasvatus muuttuvassa ilmastossa yleisen mallisysteemin kehittäminen ja soveltaminen mäntymetsiin

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

RISKIEN VAIKUTUS METSÄNHOITOON JOENSUU Timo Pukkala

Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Ilmastonmuutos ja pohjoisen metsät

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

Lapin metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Pohjois-Savon metsien tilan ja hakkuumahdollisuudet

ONNELA Kunta: Sotkamo

Tree map system in harvester

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

METSÄ SUUNNITELMÄ

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Esityksen teemat: Sää, (muuttuvat) olosuhteet ja metsä Ilmastonmuutos ja metsä Arktika

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Kierrätysmateriaalipohjaisten lannoitevalmisteiden metsätalouskäyttö

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Ektomykorritsalliset lyhytjuuret ja kasvupaikan sekä puuston ominaisuudet kuusikoissa ja männiköissä

Teemapäivä metsänuudistamisesta norjalaisittain

Tuuli- lumituhojen ennakointi. Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut K. Maaranto

Ilmastonmuutos ja uudet liiketoimintamahdollisuudet

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Tuhkalannoituksen vaikutukset puuston kasvuun sekä hiilivarastoon turve- ja kivennäismailla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Metsätuhojen talousvaikutuksia

Transkriptio:

Metsien hoidolla tuulituhojen torjuntaan Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto Kuva: Heli Viiri Kuva: MOTIVE

Merkittävimmät tuulituhot Suomessa Myrsky Tuho, Keskituuli (10 min) & Alue milj. m 3 puuskat, m s -1 Aarno (1978) 2,5 12 24 & 18 36 Etelä-Suomi Mauri (1982) 3 12 23 1) & 18 33 Pohjois-Suomi Manta (1985) 4 12 20 & 18 30 Koko Suomi Pyry and Janika (2001) 7,3 14 17 1) & 20 40 (Pyry *) 14 27 1) & 20 40 (Janika) Unto (2002) 1 8 14 & 30 50 Asta & Veera (myös Lahja & Sylvi) (2010) 8,1 Noin 20 m s -1 puuskissa Etelä- ja Keski- Suomi Etelä- ja Keski- Suomi Etelä- ja Keski- Suomi Tapani & Hannu (2011) 3,5 Noin 20 m s -1 puuskissa Etelä-Suomi *) Tuhoa lisäsi painava, märkä lumikuorma, 20-30 kg/m2.

Kovien tuulten alueellinen toistuvuus ja ilmastonmuutos Alue Toistuvuus (v.) Tuuli (m/s) 1971-2000 Tuuli (m/s) 2046-65 Tuuli (m/s) 2081-2100 Helsinki 10 18,4 18,5 18,5 50 20,2 20,4 20,5 Joensuu 10 13,8 13,8 14,0 50 15,6 15,8 15,9 Jyväskylä 10 15,9 15,9 16,0 50 17,9 18,1 18,1 Rovaniemi 10 17,4 17,6 17,8 50 19,5 19,8 20,2 Kovien tuulten ja myrskyjen ei oleteta lisääntyvän Suomessa merkittävästi.

Samanaikaisesti maa roudassa ja tuuli > 10 m/s (1971-2000) Tapausten osuus eri luokissa, % 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Tieroutaluokat (metsärouta 50%) Helsinki (N 292) Joensuu (N 46) Jyväskylä (N 99) Kajaani (N 117) Weather station Kauhava (N 173) Rovaniemi (N 237) Sodankylä (N 39) frost depth < 1 cm frost depth 1-20 cm frost depth 21-40 cm frost depth 41-60 cm frost depth > 61 cm Roudattomuuden lisääntyminen tulevaisuudessa lisää tuulituhoriskiä!

Metsänhoidon ja puuston ominaisuuksien vaikutus metsien tuulituhoriskeihin Mallilaskelma: Männyn kaatumiseen tarvittava tuuli (m/s) hakkuualan reunalla Tuuli + Lumi Tuuli + Lumi Tuuli + Lumi Tuuli h h:d.3

Puulajin vaikutus tuulituhoriskiin (tuhoon tarvittava tuulennopeus avohakkuualan reunassa) C Tuulennopeus, ritical w in d sp m/s eed, m /s 20 15 10 5 0 Pituus Height 12 m 12 m Pituus Height 16 16 m Pituus Height 20 20 m m (d1.3 : h 1:100) Height/DBH ratio 1:100 Scots pine Norway spruce Birch mänty kuusi koivu Kuusta pidetään alttiimpana tuulituholle kuin mäntyä tai koivua (pinnallinen juuristo).

1 4 ha 1 Avohakkuualan koon lisäksi tuulelle alttiin metsän reunan määrä vaikuttaa puuston tuhoriskiin merkittävästi puulajista riippumatta.

Ilmastonmuutoksen ja metsänhoidon sekä metsien rakenteen vaikutus metsien vuotuiseen kasvuun Nykyilmasto 2010-2039, puuston kasvu m3/ha/a Nykyilmasto 2070-2099, puuston kasvu m3/ha/a Muuttuva ilmasto ACCLIM SRES A2 2070-2099, puuston kasvu m3/ha/a

Ilmastonmuutoksen ja metsänhoidon sekä metsien rakenteen vaikutus metsien kasvuun Kuvat vasemmalta oikealle: puuston kokonaiskasvu nykyilmastossa ja ACCLIM SRES A2 (2070-2099) ilmastonmuutosskenaariossa nykymetsänhoitoa käyttäen ja vastaavasti kasvun %-muutos verrattuna ACCLIM, suosittaessa metsänuudistamisessa mäntyä, kuusta tai koivua keskihyvillä kasvupaikoilla.

Ilmastonmuutoksen ja metsänhoidon vaikutus metsien tuulituhoriskeihin Kuvat vasemmalta oikealle: puuston tuulituhoon tarvittava tuulennopeus (m/s) nykyilmastossa (2010-39 & 2070-2099) ja ACCLIM A2 (2070-2099) skenaariossa nykymetsänhoitoa käyttäen ja vastaavasti suosittaessa metsänuudistamisessa kuusta keskihyvillä kasvupaikoilla.

Metsien tuulituhoriskejä lisäävät Myrskyjen ja kovien tuulten esiintyminen ja roudaton, märkä maa Puiden suuri pituus ja solakkuus sekä ikä ja lahovikaisuus sekä metsien kuusivaltaisuus Uudet avohakkuualat varttuneiden, ja eritoten harvennettujen metsien reunassa Viivästyneet ja/tai voimakkaat harvennukset sekä samanaikainen puuston lannoittaminen

Metsien tuulituhoriskejä vähentävät Taimikoiden ja kasvatusmetsien oikea-aikainen ja sopiva harventaminen Tarpeettomien harvennusten välttäminen varttuneissa kasvatusmetsissä Harvennusten ja lannoitusten eriaikaisuus Kiertoajan lyhentäminen riskialueilla Vallitsevan tuulensuunnan ja kovien tuulten toistuvuuden huomioon ottaminen hakkuita suunniteltaessa riskialueilla Vierekkäisten metsien suurten korkeuserojen aikaansaamisen välttäminen hakkuissa Eri puulajien tuulituhoriskien huomioiminen metsänuudistamisessa ja metsien hoidossa riskialueilla

Johtopäätökset Metsien hoidon ohella myös ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan metsien kehitykseen ja rakenteeseen sekä metsien tuulituhoriskeihin tulevaisuudessa. Hyvällä metsien hoidolla voidaan ainakin jossain määrin vähentää kovien tuulten aiheuttamia tuhoriskejä. Toisaalta, hyvä metsien hoitokaan ei estä riittävän kovien tuulten ja myrskyjen aiheuttamia tuhoja.